Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2010/C 163/06

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

MUUTOSHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

Asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu muutoshakemus

”CHIANTI CLASSICO”

EY-N:o: IT-PDO-0105-0108-05.12.2003

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Eritelmän kohta, jota muutos koskee:

2.   Muutoksen tyyppi:

3.   Muutos (muutokset):

3.1   Tuotteen kuvaus:

Asetuksen (EY) N:o 640/2008 antamisen jälkeen aistinvaraista arviointia on muutettu poistamalla siitä ilmaisut ”hedelmäinen oliiviaromi” ja ”heinä ja/tai lehdet”. Uusissa aistinvaraista arviointia koskevissa ohjeissa vahvistetaan aromin voimakkuudelle aiempaa laajempi vaihteluväli, joka on perusteltu myös viime vuosina todettujen ilmastollisten vaihteluiden vuoksi.

Kemiallisessa arvioinnissa tokoferolipitoisuus on yli 140 ppm ja öljyhappopitoisuus yli 72 %.

Uusi tokoferolipitoisuus, joka on yli 140 ppm aiemman eritelmän 150 ppm:n asemesta, on perusteltu käytetyn määritysmenetelmän ominaisuuksien vuoksi. Aiempi arvo (150 ppm) oli saatu Chianti Classicon tuotantoalueella tuotetusta oliiviöljystä otetuille näytteille tehdyistä määrityksistä ja kymmenen vuoden aikana tehdyistä öljyn laatuominaisuuksia koskevista selvityksistä, ja tokoferolien määrityksessä käytettiin Milanon rasva-alan tutkimuslaitoksen (Istituto per le sostanze grasse di Milano) kehittämää määritysmenetelmää. Nykyisin öljyn laatumäärityksistä vastaava laboratorio käyttää kuitenkin tokoferolien määrityksessä toista standardia. Määritysmenetelmän vaihtumisen vuoksi saadut lukemat ovat hieman alhaisemmat, mutta ehdotettua tokoferolipitoisuuden alentamista 140 ppm:iin on laadun tason alentamisen asemesta pidettävä määritysmenetelmään liittyvänä mukautuksena.

Öljyhappopitoisuuden osalta sääolojen epäsuotuisa kehitys tiettyinä vuodenaikoina on vaikuttanut oliivien kypsymiseen viivästyttämällä tärkeimpien biokemiallisten prosessien alkamista, minkä vuoksi nämä arvot ovat aiempia alhaisemmat.

3.2   Alkuperätodisteet:

Muutosta pyydetään eritelmän saattamiseksi asetuksen (EY) N:o 510/2006 vaatimusten mukaiseksi.

3.3   Tuotantomenetelmä:

Täsmennetään, että lämpötila puristamossa saa olla enintään 27 °C.

Muutos on tarpeen, jotta Chianti Classico voidaan pitää kaupan kylmäpuristettuna oliiviöljynä.

Muutospyynnön on esittänyt ryhmittymä nimeltä Consorzio Olio DOP Chianti Classico, Via degli Scopeti 155, Località Sant’Andrea in Percussiva, San Casciano Val di Pesa (FI).

Virallisesti oikeaksi todistetulla asiakirjalla 1.12.1989 perustettu ryhmittymä on sama kuin Chianti Classico -nimityksen rekisteröintihakemuksen esittäjä. Ministeriö on lisäksi tarkistanut, että ryhmittymän osakaskuntaan kuuluu sellaisten oliivinviljelijöiden edustajia, joiden osuus valvotusta tuotannosta on vähintään 2/3. Kyseiseen ryhmittymään kuuluu myös pullottajien ja puristajien edustajia.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”CHIANTI CLASSICO”

EY-N:o: IT-PDO-0117-0108-05.12.2003

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa on esitetty eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Ryhmittymä:

3.   Tuotelaji:

4.   Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Nimi:

Chianti Classico

4.2   Kuvaus:

Chianti Classico -ekstra-neitsytoliiviöljy tuotetaan julkiseen rekisteriin merkityissä oliivitarhoissa viljellyistä oliiveista; tarhoissa on oltava vähintään 80 % lajikkeisiin Frantoio, Correggiolo, Moraiolo ja Leccino (yksinomaan tai yhdessä) kuuluvia oliivipuita ja enintään 20 % muihin alueen lajikkeisiin kuuluvia oliivipuita.

Kulutukseen saatettaessa tuotteella on oltava seuraavat ominaisuudet:

Lisäksi öljyn on oltava

Paneelitestissä on saatava vähintään seuraavat tulokset:

4.3   Maantieteellinen alue:

Chianti Classico -oliiviöljyn tuotantoalue käsittää seuraavien kuntien hallinnolliset alueet Sienan ja Firenzen maakunnissa: Castellina in Chianti, Gaiole in Chianti, Radda in Chianti ja Greve in Chianti kokonaisuudessaan, Castelnuovo Berardenga S. Giusmén ja Vagliaglin rajalle asti sekä Barberino Val d’Elsan, Poggibonsin, San Casciano in Val di Pesan ja Tavarnelle Val di Pesan kuntien tietyt osat.

Alue vastaa Chianti Classico -viinin osalta yksilöityä aluetta, joka on määritelty 31. heinäkuuta 1932 annetussa ja Italian virallisen lehden numerossa 209 9. syyskuuta 1932 julkaistussa ministeriöiden välisessä asetuksessa.

4.4   Alkuperätodisteet:

Kaikkia tuotantoprosessin vaiheita on valvottava rekisteröimällä kaikkien tuotteiden osalta tulevat ja lähtevät määrät. Tätä varten kaikkien alan toimijoiden on täytettävä valvontasuunnitelmassa määrätyt kuljetusasiakirjat, joiden on seurattava kaikkien toimitettujen oliivi- ja/tai öljyerien mukana; niissä on ilmoitettava kaikki tarvittavat tiedot 4.3 kohdassa tarkoitetun alkuperän varmistamiseksi, ja valvontaelimen on voitava tutustua niihin suorittaessaan tarkastuksia. Tällä tavoin ja merkitsemällä valvontaelimen ylläpitämään rekisteriin oliivitarhat, tuottajat, puristamot ja pullottamot voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys. Valvontaelin valvoo eritelmän ja asianomaisen valvontasuunnitelman mukaisesti kaikkia kyseisiin rekistereihin merkittyjä luonnollisia ja oikeushenkilöitä.

4.5   Tuotantomenetelmä:

Oliiviviljely tapahtuu alueella, jonka sademäärä on 650–850 mm ja keskilämpötila 12,5–15 °C. Oliivitarhat sijaitsevat kukkuloilla yli 200 metrin korkeudessa merenpinnasta, ja niiden maaperän pH-arvo on lievästi emäksinen. Chianti Classico -oliiviöljyä ei saa tuottaa tarhoissa, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia tai jotka sijaitsevat paikoissa, joissa ei voida varmistaa asianmukaisia viljelyolosuhteita tai joiden ympäristö- ja maaperäolosuhteet poikkeavat alueen muissa osissa vallitsevista olosuhteista.

Oliivit on irrotettava välittömästi puusta ja kerättävä mahdollisesti verkon tai peitteen päälle, kuljetettava ja säilytettävä pinottavissa, viideltä puolelta rei'itetyissä laatikoissa korkeintaan 30 cm:n kerroksina. Oliivien mahdollisen säilyttämisen on tapahduttava asianmukaisissa viileissä ja ilmastoiduissa tiloissa, ja se saa kestää enintään kolme päivää sadonkorjuusta. Oliivit voidaan kuljettaa puristamoon samoissa laatikoissa tai muissa asianmukaisissa astioissa. Säkkien ja paalien käyttö on kielletty.

Jauhamista edeltävä säilytys puristamoissa on tehtävä sellaisissa tiloissa ja säiliöissä, joiden avulla voidaan varmistaa tuotteen laatuominaisuuksien säilyminen.

Oliivit on jalostettava 24 tunnin kuluessa tuotantoalueella sijaitsevaan puristamoon tuomisesta.

Chianti Classico -oliiviöljy on puristettava sen jälkeen, kun oliivit on ensin huuhdeltu huoneenlämpöisessä vedessä. Vakiintuneisiin perinteisiin mekaanisiin ja fysikaalisiin menetelmiin kuuluu puristaminen enintään 27 °C:ssa. Käytetyt menetelmät on todettu asianmukaisiksi tuotteen tyypillisten perinteisten fysikaalis-kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien säilymisen kannalta.

Kunkin yksittäisen tuottajan tai muun oikeudenomistajan osalta sallitaan perättäisten jalostuserien sekoittaminen saman tilayksikön sisällä. Edellä 4.3 kohdassa määritellyn alueen sisällä hyväksytään myös eri tuottajilta peräisin olevien oliivi- ja öljyerien siirtäminen ja sekoittaminen, kunhan kaikki erät täyttävät eritelmän vaatimukset. Chianti Classico -oliiviöljyä ei missään tapauksessa saa sekoittaa muihin oliivi- tai ekstra-neitsytoliiviöljyihin, jotka on tuotettu 4.3 kohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolella tai jotka on tuotettu kyseisellä alueella mutta edellisinä vuosina taikka puristettu virallisen sadonkorjuun päättymispäivän eli kunkin vuoden 31 päivän joulukuuta jälkeen korjatuista oliiveista.

Öljyntuotanto saa olla enintään 650 kg hehtaaria kohti oliivitarhoissa, joiden istutustiheys on vähintään 200 puuta.

Tarhoissa, joiden istutustiheys on alhaisempi, tuotanto saa olla enintään 3,25 kg oliivipuuta kohti.

Chianti Classico -oliiviöljy on puristettava yksinomaan terveistä ja hyvän viljelykäytännön mukaisesti tuotetuista oliiveista.

Öljyn varastointitilojen ja -säiliöiden on oltava sellaisia, että niiden avulla voidaan taata tuotteen ihanteellinen säilyminen.

Eritelmän vaatimukset täyttävä oliiviöljy on pullotettava kolmen kuukauden kuluessa varmentamispäivästä. Jos öljy pullotetaan kyseisen määräajan päätyttyä, siitä on otettava uusia näytteitä määrityksiä varten.

Chianti Classico -oliiviöljyä saa pullottaa tuotantovuotta seuraavan vuoden 31. päivään lokakuuta asti, ja kulutukseen saattamisen on tapahduttava seuraavan vuoden helmikuuhun asti.

Tuotantovuosi on aina ilmoitettava selvästi Chianti Classicon päällysmerkinnöissä.

Chianti Classico on pakattava tuotantoalueella lasipulloihin, joiden tilavuus on määritelty ja joiden nimellisvetoisuus saa olla enintään 5 litraa; 3–5 litran pakkauksissa sallitaan myös metallitölkkien käyttö. Pakkaukset on suljettava ilmatiiviisti siten, että pakkausta ei voida avata rikkomatta varmistussinettiä.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Tuotteen ominaisuudet johtuvat alueen erityisistä maaperä- ja ilmasto-olosuhteista. Tuotantoalue on maastoltaan ja ilmastoltaan suhteellisen yhtenäinen kokonaisuus, jolle ovat ominaisia lauhkeat ja kuivat syksyt (ennen joulukuuta sataa harvoin, joskin sateet voivat olla rankkoja); alueen olosuhteet antavat tunnetusti öljylle luonnetta ja makua. Lisäksi perinteisesti varhainen sadonkorjuu, joka tosin vaikuttaa alentavasti sadon määrään, on tarpeen hedelmien suojaamiseksi syksyn ensimmäisiltä pakkasilta ja vaikuttaa osaltaan öljylle ominaiseen voimakkaaseen makuun.

Kokonaisuutena ympäristö sijoittuu viljelykelpoisuuden rajamaille (lämpötila 13–14,5 °C), mikä vaikuttaa myös hedelmien kehittymiseen, koska sadonkorjuu tapahtuu kypsymisen alkuvaiheessa, ja se suoritetaan perinteisesti suoraan puusta. Lämpötila vaikuttaa myös puiden muotoon (yleensä avonainen latvus) ja lämmön ja valon jakautumiseen latvuksessa.

Alueella vallitsevat erityiset ilmastolliset ja hydrogeologiset olosuhteet, ja se on määritelty maantieteellisesti jo 1300-luvulla.

Chianti Classico -oliiviöljyn vuosisatainen valmistusperinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Väestökehitys, öljyn käyttöä edellyttäneisiin riitteihin ja seremonioihin liittyvät uskonnolliset syyt sekä Sienan ja Firenzen välistä aluetta asuttaneen väestön ruokavalioon liittyvät syyt ovat vuosien saatossa lisänneet huomattavasti oliiviöljyn tuotantoa, ja monet metsiköt ovat muuttuneet oliivi- ja viinitarhoiksi lisäten osaltaan kyseisen Toscanan alueen maiseman viehkeyttä.

Aivan erityinen tunnustus myönnettiin tuotantoalueelle vuonna 1716 herttua Cosimo III:nnen julistuksessa, jolla merkittiin alueen nykyiset rajat ja jossa korostettiin alueen viini- ja oliivitarhojen arvoa ja erityisluonnetta; kyseessä oli tavallaan ennenaikainen SAN-tunnus. Vuonna 1819 Giuseppe Tavanti mainitsi teoksessaan Trattato teorico – pratico completo sull’ulivo tärkeimmät Chianti Classicon tuotantoalueella esiintyneet oliivilajikkeet.

Viljelymenetelmät, alueen maaperän ja ilmaston erityispiirteet sekä oliivinviljelyyn liittyvä erityisosaaminen ja tutkimus ovat saaneet aikaan laadultaan erinomaisen ja erityisominaisuuksiltaan ainutlaatuisen ekstra-neitsytoliiviöljyn.

4.7   Valvontaelin:

4.8   Merkinnät:

Lainsäädännössä ja kaupan pitämisen vaatimuksissa edellytettyjen tavanomaisten merkintöjen lisäksi pakkauksiin kiinnitetyissä etiketeissä on oltava maininta ”Olio Extravergine di Oliva Chianti Classico” ja välittömästi sen jäljessä teksti ”Denominazione di Origine Protetta” (suojattu alkuperänimitys) sekä selkeästi merkitty tuotantovuosi.

Nimitykseen ei saa lisätä mitään määreitä, joita ei ole nimenomaisesti mainittu tuotantoeritelmässä. Tuottajaryhmittymien merkit sekä oliivien todelliseen tuotantopaikkaan viittaavat tilojen tai yritysten nimet ja maantieteelliset nimet ovat kuitenkin sallittuja.

SAN-tuotteen nimi on merkittävä etikettiin selkein ja lähtemättömin kirjaimin etiketin pohjaväristä selvästi erottuvalla värillä; kaikki mahdolliset lisämaininnat on tehtävä kirjasinkoolla, joka on enintään 50 % itse suojatun alkuperänimityksen kirjasinkoosta.

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.