[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 13.1.2011 KOM(2010) 804 lopullinen 2010/0390 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle SEK(2010) 1617 lopullinen PERUSTELUT Ehdotuksen tausta | 110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet EU sai elokuun 2010 alussa päätökseen 46 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen Georgialle. Neuvosto oli hyväksynyt kyseisen rahoitusavun marraskuussa 2009. Avustusten muodossa annettu rahoitusapu oli ensimmäinen kahdesta mahdollisesti toteutettavasta samansuuruisesta makrotaloudellisesta rahoitusapuoperaatiosta, joita koskevan lupauksen komissio oli antanut lokakuussa 2008 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa[1]. Toisen makrotaloudellisen rahoitusavun hyväksymisen ehdoksi asetettiin, että Georgialla olisi edelleen ulkoisia rahoitustarpeita IMF:n rahoitusjärjestelyllä katettujen tarpeiden lisäksi. Georgian valtiovarainministeri pyysi 10. toukokuuta 2010 päivätyllä kirjeellä toisen 46 miljoonan euron erän aktivointia komission lupaamista EU:n varoista. Tässä yhteydessä Euroopan komission edustajat kävivät syyskuun alussa Georgiassa arvioidakseen maan makrotaloudellista tilannetta ja näkymiä vuosiksi 2010–2011. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti Georgian maksutaseeseen ja talousarviotarpeisiin. Komissio katsoo, että vuonna 2008 luvatun makrotaloudellisen rahoitusavun toisen erän aktivointi on perusteltua. Vaikka Georgian talous on elpymässä (Venäjän kanssa elokuussa 2008 puhjenneen sotilaallisen selkkauksen ja maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttaman kaksinkertaisen iskun jälkeen), maan maksutase ja talousarviotilanne ovat edelleen heikkoja ja haavoittuvia. Maksutase on yhä haavoittuva erityisesti siksi, että Venäjän kanssa puhjenneen selkkauksen vaikutukset tuntuvat edelleen. Muun muassa pääosa suorasta kaupasta Venäjän kanssa keskeytyi ja suoria ulkomaisia sijoituksia ei ole saatu nostettua kriisiä edeltäneelle tasolle. Myös vaihtotaseen alijäämä, joka on edelleen erittäin suuri, ja huomattavien velkojen takaisinmaksuvelvoitteet (vuosiksi 2012–2014 on odotettavissa jyrkkä maksupiikki) heikentävät maksutasetta. Tämän vuoksi komissio ehdottaa 46 miljoonan euron makrotaloudellisen lisärahoitusarvun myöntämistä Georgialle. EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin maan ulkoisten rahoitustarpeiden kattamista. EU ja IMF määrittivät tämän tavoitteen yhdessä lokakuussa 2008 käyttöön otetun IMF:n 1,17 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen valmiusluottojärjestelyn yhteydessä. Puolet ehdotetusta rahoitusavusta annettaisiin avustuksina ja puolet lainoina. Uusi makrotaloudellinen rahoitusapu auttaisi omalta osaltaan Georgiaa selviytymään Venäjän kanssa puhjenneen selkkauksen ja maailmanlaajuisen kriisin taloudellisista seurauksista. Uusi rahoitusapu tukee hallituksen talousuudistusohjelmaa. Se helpottaisi edelleen jatkuvaa lyhyen aikavälin taloudellista ahdinkoa ja tukisi uudistustoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta keskipitkällä aikavälillä. Rahoitusavulla tuettaisiin myös julkisen talouden hoitoa lujittavia toimenpiteitä (jotka perustuvat aiempaan rahoitusapuun ja EU:n alakohtaiseen budjettitukeen) ja toimenpiteitä, joilla edistetään taloudellista ja finanssipoliittista integroitumista EU:n kanssa hyödyntämällä erityisesti mahdollisuuksia, joita pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekemiseen osapuolten välillä tähtäävä tuleva assosiaatiosopimus tarjoaa. Ehdotettu uusi makrotaloudellinen rahoitusapu olisi poikkeuksellista ja määräaikaista, ja se pantaisiin täytäntöön samaan aikaan valmiusluottojärjestelyn kanssa. Se täydentää kansainvälisiltä ja kahdenvälisiltä avunantajilta saatavaa tukea. | 120 | Yleinen tausta Venäjän kanssa elokuussa 2008 puhjenneen aseellisen selkkauksen ja maailmanlaajuisen kriisin aiheuttaman kaksinkertaisen iskun jälkeen Georgian talous osoittaa elpymisen merkkejä. Kaksi vuotta jatkuneen matalan tai negatiivisen kasvun jälkeen taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan vauhdittuvan jälleen vuonna 2010. BKT supistui 3,9 prosenttia vuonna 2009 mutta kasvoi voimakkaasti – 6,6 prosenttia vuositasolla mitattuna – vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Vuotuisen kuluttajahintainflaation odotetaan kiihtyvän yli 8 prosenttiin vuoden 2010 lopulla. Osasyynä tähän on tuontiviljan hintojen nousu. Talouden elpymisen myötä hallitus on päättänyt tiukentaa finanssi- ja rahapolitiikkaansa. IMF:n kanssa sovitun ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämää on tarkoitus supistaa siten, että se on 9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Rahapolitiikan tiukentaminen alkoi kesällä ohjauskoron maltillisella korotuksella, jolla pyrittiin hillitsemään inflaatiota. Vaikka talouden elpyminen näyttää pääsevän vauhtiin, taloudellinen tilanne on edelleen haavoittuva, sillä mittavan vaihtotaseen alijäämän rahoittaminen on edelleen epävarmaa. Kriisi heikensi kotimaista kysyntää ja myötävaikutti siten vaihtotaseen alijäämän puolittumiseen vuonna 2009. Vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin edelleen erittäin suuri, ja sen ennustetaan kasvavan 12,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Tilanteen ei odoteta kohenevan myöskään vuonna 2011. Georgian vienti kärsii edelleen kauppasaarrosta, jonka Venäjä asetti vuonna 2006 ja jota se laajensi vuonna 2008. Vaihtotaseen rahoittamisesta vuosina 2010–2011 ei ole edelleenkään varmuutta. Kriisi vaikutti kielteisesti suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, joiden ennustetaan vähenevän entisestään vuonna 2010 ja joiden ei odoteta lisääntyvän suuremmin myöskään vuonna 2011. Heikot tulokset suorien ulkomaisten sijoitusten houkuttelemisessa vaarantavat vaihtotaseen rahoittamisen ja valuuttavarantojen keruun ja ovat osoitus siitä, että ulkomaisten sijoittajien luottamus, joka heikkeni jyrkästi Venäjän kanssa vuonna 2008 syttyneen aseellisen selkkauksen vuoksi, ei ole vieläkään palautunut ennalleen. Osasyynä on myös yksityistämisprosessin hiipuminen, koska suuri osa valtion houkuttelevimmista omaisuuseristä on jo myyty. Vaikka valuuttavarannot kasvoivat kriisinaikaisista pohjalukemista (1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) 2,1 miljardiin dollariin syyskuun 2010 loppuun mennessä, niiden määrä ei ole vieläkään optimaalinen. Tämä johtuu erityisesti siitä, että valuuttavarantojen kasvu perustuu osittain lainanottoon IMF:ltä. Nettovarannot supistuivat itse asiassa 850 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista 740 miljoonaan dollariin syyskuun 2008 ja syyskuun 2010 välisenä aikana. Maksutaseen haavoittuvuus puolestaan liittyy suureen ulkoiseen velkaan ja tulevina vuosina esiin nousevaan mittavaan velkojen uudelleenjärjestelytarpeeseen. IMF hyväksyi syyskuussa 2008 Georgian 18 kuukauden valmiusluottojärjestelyn, jonka arvo on 750 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. IMF:n johtokunta hyväksyi ohjelman kolmannen tarkastelun elokuussa 2009, jolloin valmiusluottojärjestelyä jatkettiin 14. kesäkuuta 2011 asti ja rahoituspakettiin lisättiin varoja siten, että valmiusluottojärjestelyn kokonaismäärä nousi 1,17 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Ohjelma on pysynyt aikataulussaan. IMF:n johtokunta totesikin 9. heinäkuuta 2010 valmiusluottojärjestelynsä kuudennen tarkastelun loppuun saattamisen yhteydessä, että ohjelma on tuottanut pääosin tyydyttäviä tuloksia. IMF:n seuraava yhdistetty seitsemäs ja kahdeksas tarkastelu ajoittuu vuoden 2010 marraskuuhun. Kansainvälinen avunantajayhteisö lupasi vuonna 2008 pidetyssä avunantajien konferenssissa vuosiksi 2008–2010 kaiken kaikkiaan 4,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin tukipaketin, josta Yhdysvaltain osuus on 1 miljardi dollaria, Japanin 200 miljoonaa dollaria, EU:n jäsenvaltioiden 173 miljoonaa dollaria ja monenvälisten rahoituslaitosten 2,4 miljardia dollaria. Julkisen sektorin rahoitussitoumus oli määrältään yhteensä 2,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Valtaosaa siihen liittyvistä maksuista on aikaistettu. | n | Voimassa olevat aiemmat säännökset Ei ole. | 140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Georgia on yksi EU:n kumppanimaista Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. EU:n ja Georgian välinen viisivuotinen Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2006. Vakaammat olot, parempi hallintotapa ja talouskasvu unionin itärajoilla ovat mitä suurimmassa määrin Euroopan unionin etu. Tätä varten EU ja kuusi kumppanimaata käynnistivät itäisen kumppanuuden virallisesti Prahan huippukokouksessa 7. toukokuuta 2009. Euroopan komissio lupasi Georgialle rahoitusapua enintään 500 miljoonaa euroa lokakuussa 2008 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa. Rahoitus saadaan sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) määrärahoihin sisältyvistä varoista että kriisien hoitamiseen tarkoitetuista välineistä, kuten vakautusvälineestä, humanitaarisesta avusta ja makrotaloudellisesta rahoitusavusta. Paketti on suora vastaus taloudellisiin ja sosiaaliseen vaikeuksiin, joista maa joutui kärsimään elokuun 2008 sotilaallisen selkkauksen ja maailmanlaajuisen finanssikriisin seurausten vuoksi. EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää muita apuvälineitä antamalla Georgialle lyhytaikaista makrotaloudellista tukea IMF:n tukeman valmiusluottojärjestelyn puitteissa. Se täydentää myös ENPI:stä annettavaa budjettitukea, jolla katetaan osa Georgian rahoitustarpeista ja joka on sidoksissa tiettyihin alakohtaisiin uudistuksiin. Ehdotus uuden makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Georgialle noudattaa kaikilta osin makrotaloudellista rahoitusapua koskevia suuntaviivoja, jotka annettiin makrotaloudellista rahoitusapua koskevissa neuvoston päätelmissä vuodelta 2002 ja päätelmien saatekirjeessä, jonka neuvoston puheenjohtaja osoitti komission puheenjohtajalle. Kuten komission ehdotuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, ehdotus on erityisesti poikkeuksellisuutta, poliittisten ehtojen täyttymistä, täydentävyyttä, ehdollisuutta ja talouskuria koskevien periaatteiden mukainen. | Intressitahojen kuuleminen ja vaikutusten arviointi | Intressitahojen kuuleminen | 219 | Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa kansainvälistä tukea Georgian konfliktinjälkeiseen taloudelliseen elvyttämiseen. Komission yksiköt tekivät tiivistä yhteistyötä Maailmanpankin kanssa valmistellessaan kansainvälistä avunantajien konferenssia. Tukipaketin täytäntöönpanosta on kuultu monen- ja kahdenvälisiä avunantajia. Komission yksiköt ovat kuulleet Kansainvälistä valuuttarahastoa valmistellessaan tätä makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta. Komissio kuuli EU:n jäsenvaltioita talous- ja rahoituskomiteassa ennen makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksensa esittämistä. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Georgian hallitukseen. | Asiantuntijatiedon käyttö | 229 | Komissio suorittaa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella operatiivisen arvioinnin, jossa tarkastellaan Georgian julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten menettelyiden laatua ja luotettavuutta. | 230 | Vaikutusten arviointi Makrotaloudellisella rahoitusavulla sekä siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Georgian lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä, vauhdittamaan kestävää kasvua sekä edistämään taloudellista integroitumista ja sääntelyn lähentymistä EU:hun. Sillä voidaan myös parantaa julkisen talouden hoidon tehokkuutta ja avoimuutta. Maalle aiemmin myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun myönteiset vaikutukset ovat luoneet tähän hyvät edellytykset. Lisäksi makrotaloudellisella rahoitusavulla tuetaan IMF:n kanssa sovitun ohjelman mukaista makrotalouden vakauttamista ja rakennepolitiikkaa. | Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat | 305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Euroopan unioni asettaa Georgian käyttöön makrotaloudellisen rahoitusavun, josta puolet myönnetään avustuksina ja puolet lainoina. Rahoitusavun kokonaismäärä on enintään 46 miljoonaa euroa. Rahoitusavulla katetaan osa Georgian jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeista vuosina 2009–2011. Komissio on määritellyt ne IMF:n arvioiden perusteella. Rahoitusapu suunnitellaan maksettavaksi vuonna 2011 kahdessa samansuuruisessa erässä, joista kumpikin sisältää avustus- ja lainaosuuden. Apua hallinnoi komissio. EU:n varainhoitoasetuksen mukaiset petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevat erityissäännökset otetaan huomioon. Ensimmäinen erä on tarkoitus maksaa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Toinen erä, jonka ehdoksi on asetettu tiettyjen poliittisten toimenpiteiden toteuttaminen, voitaisiin maksaa vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Kuten makrotaloudellisen rahoitusavun tapauksessa yleensä, maksujen suorittamisen ehtona on, että IMF:n valmiusluottojärjestelyn puitteissa suoritettavien tarkasteluiden tulokset ovat myönteiset. Lisäksi komissio ja Georgian viranomaiset laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa sovitaan tietyistä rakenteellisista uudistustoimenpiteistä. Komissio on tehnyt aiempien rahoitusapuoperaatioiden yhteydessä tiivistä yhteistyötä Georgian viranomaisten kanssa julkisen talouden hoitoon liittyvissä uudistuksissa, joiden tarkoituksena on muuttaa julkista varainhoitojärjestelmää avoimemmaksi, johdonmukaisemmaksi ja vastuullisemmaksi. Uudessa rahoitusapuoperaatiossa poliittisten ehtojen soveltamisalaa laajennettaisiin muun muassa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään taloudellista ja finanssipoliittista integroitumista sekä sääntelyn yhdenmukaistamista EU:n kanssa valikoiduilla aloilla Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelman mukaisesti. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös uusi tilanne, joka syntyisi EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen tekemistä koskevan suunnitelman toteutuessa. Edellisen makrotaloudellisen rahoitusavun toteutus onnistui hyvin, ja Georgian viranomaiset osoittivat, että niillä oli poliittista tahtoa ja valmiudet toteuttaa rakenneuudistuksia. Komissio uskoo, että myös tämä toinen rahoitusapuoperaatio edistäisi hallituksen talousuudistusohjelman toteutusta. Ehdot ovat EU:n ja Georgian välisen Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelman mukaisia. Päätös maksaa puolet ehdotetusta avusta avustuksina ja puolet lainoina perustuu Georgian kehitystasoon (mitattuna henkeä kohti lasketuilla tuloilla), velkaindikaattoreihin ja maan taloudellisen tilanteen viimeaikaiseen kohenemiseen. Päätös edellisen rahoitusapuoperaation toteuttamisesta kokonaisuudessaan avustusten muodossa oli poikkeuksellinen ja perustui siihen, että Georgian tilanne vuoden 2008 lopulla oli erittäin vaikea. Rahoitusavun toteuttaminen avustusten ja lainojen yhdistelmänä on linjassa myös sen seikan kanssa, että Maailmanpankki on luokitellut Georgian tammikuusta 2009 alkaen ns. ”blend-maaksi”. On odotettavissa, että tulevissa Maailmanpankin operaatioissa Georgia saa kolmasosan Maailmanpankin avusta Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) lainoina ja kaksi kolmasosaa avusta maksetaan Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) ehdoin. | 310 | Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla. | 329 | Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu EU:n jaettuun toimivaltaan. Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Georgian lyhyen aikavälin makrotalouden vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla, ehdotukseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Pääasiallisia syitä ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien laajaan koordinointiin avun maksimoimiseksi. | Suhteellisuusperiaate | 331 | Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen lyhyen aikavälin makrotalouden vakautta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. | 332 | Kuten komissio on todennut valmiusluottojärjestelyn yhteydessä laadittujen IMF:n arvioiden perusteella, avun määrä kattaa 14 prosenttia vuosien 2009–2011 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. EU:n osuus katsotaan asianmukaiseksi, kun otetaan huomioon apu, jonka EU:n jäsenvaltiot sekä muut kahdenväliset avunantajat ja monenväliset luotonantajat ovat luvanneet Georgialle. | Sääntelytavan valinta | 341 | Ehdotettu sääntelytapa: muu. | 342 | Muut välineet eivät soveltuisi, koska makrotaloudellisesta rahoitusavusta ei ole annettu puiteasetusta. Tästä syystä SEUT-sopimuksen 212 artiklan mukainen tapauskohtainen neuvoston päätös on ainoa käytettävissä oleva sääntelytapa. Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä helpotettaisiin ulkoista rahoitusrajoitetta ja edistettäisiin vakaan makrotalouden kehyksen luomista – muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta – ja asianmukaisen kehyksen tarjoamista rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan asianmukaisen makrotalouden ja rakennepolitiikan kokonaiskehyksen käyttöönottoa ja tehostetaan mahdollisesti sitä kautta toimia, joita Georgiassa rahoitetaan EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä. | Talousarviovaikutukset | 401 | Rahoitusavun avustusosuus (23 miljoonaa euroa) rahoitettaisiin vuoden 2011 maksusitoumusmäärärahoista budjettikohdasta 01 03 02 (makrotaloudellinen apu). Maksut suoritettaisiin vuonna 2011. Takuurahastoasetuksen[2] mukaisesti takuurahastoa on määrä rahoittaa vuonna 2013 summalla, joka on enintään 2,1 miljoonaa euroa. Tämä on 9 prosenttia 23 miljoonan euron lainasta, joka on tarkoitus maksaa vuonna 2011. | Lisätiedot | Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke | 533 | Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Ehdotettu rahoitusapu asetettaisiin saataville 2,5 vuodeksi alkaen ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun yhteisymmärryspöytäkirja on tullut voimaan. | 1. 2010/0390 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen[3], sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[4], sekä katsovat seuraavaa: 2. Georgian ja Euroopan unionin suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Vuonna 2006 EU ja Georgia sopivat Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmasta, jossa määritellään EU:n ja Georgian suhteiden keskipitkän aikavälin painopisteet. Vuonna 2010 EU ja Georgia aloittivat neuvottelut assosiaatiosopimuksesta, jonka on määrä korvata nykyinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Myös uusi itäinen kumppanuus syventää EU:n ja Georgian välisiä suhteita. 3. Ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, joka pidettiin 1 päivänä syyskuuta 2008, vahvistettiin, että EU on halukas vahvistamaan EU:n ja Georgian välisiä suhteita Georgian ja Venäjän välillä elokuussa 2008 puhjenneen aseellisen konfliktin jälkeen. 4. Kansainvälinen finanssikriisi on ravistellut pahoin Georgian taloutta vuoden 2008 kolmannelta neljännekseltä lähtien. Tuotanto on vähentynyt, verotulot ovat laskeneet ja ulkoiset rahoitustarpeet ovat kasvaneet. 5. Kansainvälinen yhteisö sitoutui lokakuussa 2008 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa tukemaan Georgian talouden elvyttämistä summalla, joka vastasi Yhdistyneiden Kansakuntien ja Maailmanpankin tekemää yhteistä tarvearviointia. 6. Euroopan unioni ilmoitti antavansa Georgialle rahoitusapua enintään 500 miljoonaa euroa. 7. Georgian talouden sopeuttamista ja elvyttämistä tuetaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusavulla. Syyskuussa 2008 Georgian viranomaiset sopivat IMF:n kanssa 750 miljoonan Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelystä, jolla tuettiin Georgian talouden sopeutumista talouskriisin vuoksi. 8. Koska maan taloustilanne kuitenkin heikkeni edelleen, ohjelman taustalla olevia talousolettamuksia oli tarpeen korjata ja ulkoiset rahoitustarpeet olivat kasvaneet, Georgia ja IMF tekivät sopimuksen 424 Yhdysvaltain dollarin lisäämisestä valmiusluottojärjestelyyn. IMF:n johtokunta hyväksyi sopimuksen elokuussa 2009. 9. Euroopan unioni aikoo myöntää vuosina 2010–2012 eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) budjettitukiavustukset, joiden määrä on yhteensä 37 miljoonaa euroa vuodessa. 10. Georgia on pyytänyt Euroopan unionilta makrotaloudellista rahoitusapua heikkenevän taloustilanteen ja synkeiden talousnäkymien vuoksi. 11. Maksutaseessa on edelleen rahoitusvaje, joten makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena Georgian pyyntöön saada tukea nykyisen IMF:n ohjelman mukaiseen talouden vakauttamiseen. 12. Euroopan unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla pitäisi paitsi täydentää IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta, myös varmistaa, että unionin osallistuminen tuo lisäarvoa. 13. Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu on oikeudellisesti ja sisällöltään yhdenmukainen ulkoisen toiminnan eri aloilla toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden kanssa. 14. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteiden olisi lisättävä rahoitusavun tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta. Komission olisi seurattava näitä tavoitteita säännöllisesti. 15. Unionin makrotaloudellista rahoitusapua koskevien ehtojen olisi perustuttava unionin Georgiaan soveltaman politiikan keskeisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin. 16. Jotta tähän makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät Euroopan unionin taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, on tarpeen, että Georgia toteuttaa tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muiden tähän rahoitusapuun liittyvien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi on tarpeen, että komissio huolehtii asianmukaisesta valvonnasta ja tilintarkastustuomioistuin tarpeellisista tarkastuksista. 17. Euroopan unionin rahoitusavun maksaminen ei rajoita budjettivallan käyttäjän valtuuksia. 18. Tätä tukea hallinnoi komissio. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja talous- ja rahoituskomitea voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat. 19. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan säännöt ja yleiset periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, vahvistetaan etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavalla asetuksella. Siihen asti, kun uusi asetus annetaan, sovelletaan edelleen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY[5], lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 20. Euroopan unioni asettaa Georgian käyttöön makrotaloudellista rahoitusapua, jonka määrä on enintään 46 miljoonaa euroa, tukeakseen Georgian talouden vakauttamista ja lievittääkseen nykyisessä IMF:n ohjelmassa määriteltyjä maksutasetarpeita. Tästä määrästä enintään 23 miljoonaa euroa myönnetään avustuksina ja enintään 23 miljoonaa euroa lainoina. Ehdotetun makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että budjettiviranomainen hyväksyy talousarvion vuodeksi 2011. 21. Rahoitusavun lainaosuuden rahoittamista varten komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat Euroopan unionin puolesta. Laina-aika on enintään 15 vuotta. 22. Komissio hallinnoi Euroopan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on linjassa IMF:n ja Georgian välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä EU:n ja Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa vahvistettujen talousuudistuksen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa. Komissio antaa Euroopan parlamentille sekä talous- ja rahoituskomitealle säännöllisesti tietoja rahoitusavun hallinnoinnin kehityksestä ja toimittaa niille asiaan liittyvät asiakirjat. 23. Euroopan unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden vuoden ja kuuden kuukauden ajan ensimmäisestä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä. 2 artikla 1. Komissiolla on valtuudet sopia 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen Georgian viranomaisten kanssa Euroopan unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä talouspoliittisista ehdoista, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’. Ehtojen on oltava 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen mukaisia. Kyseisillä ehdoilla pyritään parantamaan rahoitusavun tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta, myös Georgian julkisten varainhoitojärjestelmien osalta. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään. Avun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Georgian viranomaisten välisissä avustus- ja lainasopimuksissa. 2. Euroopan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komissio seuraa, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit Georgiassa ovat luotettavia ja että sovittua aikataulua noudatetaan. 3. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että Georgian talouspolitiikka on Euroopan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista ja että sovitut talouspoliittiset ehdot täytetään tyydyttävästi. Näin tehdessään komissio koordinoi toimintaansa tiiviisti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ja tarvittaessa talous- ja rahoituskomitean kanssa. 3 artikla 1. Jollei 2 kohdan edellytyksistä muuta johdu, komissio asettaa Euroopan unionin makrotaloudellinen avun Georgian käyttöön kahdessa erässä, joihin molempiin kuuluu avustus- ja lainaosuus. Erien koko vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. 2. Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, onko yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuja talouspoliittisia ehtoja noudatettu tyydyttävästi. Toinen erä voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. 3. Euroopan unionin varat maksetaan Georgian keskuspankille. Unionin varat voidaan siirtää Georgian valtionkassaan, joka on lopullinen avunsaaja, jollei yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavista edellytyksistä muuta johdu ja edellyttäen, että jäljellä olevat julkisen talouden rahoitustarpeet vahvistetaan. 4 artikla 1. Euroopan unionin rahoitusavun lainaosuuteen liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet tehdään euromääräisinä ja niissä käytetään samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua Euroopan unionille eräpäivän muutoksia, valuuttakurssi- tai korkoriskejä tai muita kaupallisia riskejä. 2. Komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin Georgian niin pyytäessä sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin. 3. Jos olosuhteet sallivat lainan koron parantamisen, komissio voi Georgian pyynnöstä jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan keskimääräistä erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää. 4. Georgian on maksettava kaikki kulut, joita Euroopan unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista. 5. Euroopan parlamentille ja talous- ja rahoituskomitealle tiedotetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä. 5 artikla Euroopan unionin rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[6] ja sen täytäntöönpanosääntöjä. Georgian viranomaisten kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa, lainasopimuksessa ja avustussopimuksessa määrätään erityisesti asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun vaikuttavien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi. Varojen hallinnan ja maksamisen avoimuuden tehostamiseksi yhteisymmärryspöytäkirjassa, lainasopimuksessa ja avustussopimuksessa sovitaan myös komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston toteuttamasta valvonnasta, johon sisältyvät paikalla suoritettavat tarkastukset. Lisäksi niissä sovitaan tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa suorittaa paikalla. 6 artikla 24. Komissiota avustaa komitea. 25. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. 7 artikla 26. Komissio antaa joka vuosi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen arvioineen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edeltävänä vuonna. Kertomuksessa on osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen poliittisten ehtojen, Georgiassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä rahoitusapuerien maksamista koskevien komission päätösten välillä. 27. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jälkiarviointikertomuksen viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä. 8 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tehty Brysselissä […] Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja […] […] Liite 3: SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA Ehdotuksen/aloitteen nimi Makrotaloudellinen rahoitusapu Georgialle Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[7] Toimintalohko: Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat Toiminta: 03 – Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat Ehdotuksen/aloitteen luonne X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen . ( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen .[8] ( Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen . ( Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen . Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee: ”Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella” Tärkeimmät talouden ja rahoituksen pääosaston toimintaan liittyvät alat ovat 1. Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen syventämällä taloudellista analyysia sekä lujittamalla poliittista vuoropuhelua ja toimintasuunnitelmien taloudellisia osa-alueita koskevaa neuvontaa 2. Kumppaneina toimiville kolmansille maille suunnatun makrotaloudellisen rahoitusavun kehittäminen, seuranta ja toteutus yhteistyössä asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. 1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 3: ”Makrotaloudellisen rahoitusavun antaminen kolmansille maille maksutaseongelmien ratkaisemiseksi ja ulkoisen velan kestävyyden palauttamiseksi” Toiminto toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Talous- ja rahoitusalan kansainväliset suhteet, globaali hallinta. 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset Ehdotettu rahoitusapu Georgialle muodostuu EU:n lainasta, jonka määrä on 23 miljoonaa euroa, ja avustuksesta, jonka määrä on enintään 23 miljoonaa euroa (ja joka rahoitetaan yleisestä talousarviosta). Tarkoituksena on parantaa maksutaseen kestävyyttä. Rahoitusavulla autetaan Georgiaa selviytymään taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista, joihin se ajautui elokuun 2008 sotilaallisen selkkauksen ja maailmanlaajuisen finanssikriisin seurausten vuoksi. Rahoitusavulla tuetaan myös rakenneuudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kestävää talouskasvua, parantamaan julkisen talouden hoitoa sekä lujittamaan taloudellista integroitumista ja sääntelyn lähentymistä EU:hun. Komission yksiköt (talouden ja rahoituksen pääosaston D2-yksikkö) tekivät vuoden 2010 syys- ja lokakuun aikana ennakkoarvioinnin (ks. komission ehdotuksen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja). Ennakkoarvioinnin tulos oli, että EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun myöntäminen oli perusteltua. 1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit Viranomaisten ja etenkin valtiovarainministeriön edellytetään ilmoittavan säännöllisin väliajoin komission yksiköille tiedot määrätyistä indikaattoreista. Ne esittävät myös kattavan raportin sovittujen poliittisten ehtojen noudattamisesta ennen toisen rahoitusapuerän maksamista. Komission yksiköt jatkavat julkisen talouden hoidon seurantaa sen jälkeen kun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminta on arvioitu. Arviointi on tarkoitus tehdä Georgiassa osana tämän rahoitusaputoimen valmistelua. Euroopan unionin lähetystö Georgiassa raportoi myös säännöllisesti asioista, jotka liittyvät rahoitusavun seurantaan. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä IMF:ään ja Maailmanpankkiin hyötyäkseen toimista, joita nämä toteuttavat parhaillaan Georgiassa. Riippumaton jälkiarviointi Georgialle vuosina 2006–2008 myönnetystä EU:n makrotaloudellisesta rahoitusavusta valmistui tammikuussa 2010. Vuoden 2009 lopun ja vuoden 2010 puolivälin välisenä aikana toteutetusta makrotaloudellisesta rahoitusaputoimesta tehdään jälkiarviointi vuonna 2011. Tästä rahoitusaputoimesta tehdään jälkiarviointi kahden vuoden kuluessa sen toteutuksen päättymisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen mukaisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille toimitetaan vuosikertomus, joka sisältää arvioinnin tämän rahoitusaputoimen toteutuksesta. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Rahoitusavun maksamisen ehtona on, että Georgia edistyy tyydyttävästi IMF:n kanssa sopimaansa valmiusluottojärjestelyyn kuuluvan kolmevuotisen ohjelman toteutuksessa. Lisäksi komissio sopii Georgian viranomaisten kanssa erityisehdoista, jotka on täytettävä ennen kuin komissio maksaa toisen rahoitusapuerän. Näiden toimenpiteiden on oltava Georgian ja IMF:n välisten sopimusten mukaisia. Ennen toisen rahoitusapuerän maksamista komission yksiköt tarkistavat yhteistyössä Georgian viranomaisten kanssa, että ehdot on täytetty. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo Ehdotetulla EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla autetaan Georgiaa selviytymään Venäjän kanssa puhjenneen selkkauksen ja maailmanlaajuisen kriisin taloudellisista seurauksista ja edistetään siten makrotaloudellista ja poliittista vakautta itäisen naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvalla alueella sekä tiivistetään Georgian ja EU:n välisiä taloudellisia ja poliittisia yhteyksiä. Rahoitusapu parantaa kansainvälisen avunantajayhteisön kriisin jälkeen sopiman rahoitustukipaketin kokonaistehokkuutta täydentämällä kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien käyttöön asettamia resursseja. Makrotaloudellisen rahoitusavun rahoitusvaikutusten lisäksi ehdotettu ohjelma lujittaa maan hallituksen sitoutuneisuutta uudistusten toteutukseen ja suhteiden tiivistämiseen EU:n kanssa. Yleisemmällä tasolla ehdotettu toimi on linjassa EU:n Georgiaan soveltaman yleisen lähestymistavan kanssa. EU pyrkii tiivistämään suhteitaan Georgiaan, kuten pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekemiseen tähtäävää assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen aloittaminen osoittaa. Makrotaloudellinen rahoitusapu tuo lisäarvoa EU:n toiminnalle Georgiassa, sillä se auttaa maata selviytymään vakavista lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksista. Sen odotetaan tukevan vakaan makrotaloudellisen kehyksen luomista muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta. Rahoitusavulla edistetään kyseisten vaikeuksien poistamiseen tähtäävien vankkojen sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimien toteutusta. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) maksettavalla yleisellä budjettituella on pitemmän aikavälin kehittämistavoitteita, eikä sen käyttö lyhyen aikavälin maksutasetukivälineenä ole tarkoituksenmukaista. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset Äskettäin tehty ulkoinen arviointi Georgialle aiemmin annetusta samankaltaisesta rahoitusavusta osoittaa, että keskittyminen rajalliseen määrään keskeisiä rakenteellisia uudistuksia on tuottanut tulosta. Arvioinnissa ehdotetaankin kyseisen käytännön jatkamista yhdistettynä asianmukaiseen seurantaan ja tiiviiseen poliittiseen vuoropuheluun koko rahoitusavun toteutuksen ajan. Lisäksi kokonaisuudistusohjelmassa edellisen rahoitusaputoimen aikana saadut hyvät tulokset kannustavat komissiota noudattamaan samaa linjaa nyt ehdotettavassa toimessa. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut EU:n rahoitusapupaketin yhteensopivuudesta ja mahdollisista synergiaeduista muiden EU:n välineiden kanssa voidaan todeta, että rahoitus saadaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) määrärahoihin sisältyvistä varoista ja kriisien hoitamiseen tarkoitetuista välineistä (vakautusvälineestä, humanitaarisesta avusta ja makrotaloudellisesta rahoitusavusta). Rahoitusapupaketti kattaa myös EU:n Georgiassa toteuttaman siviilitarkkailuoperaation kustannukset. Alakohtaisen budjettituen muodossa maksetuilla ENPI-määrärahoilla on tähän mennessä tuettu uudistuksia rikosoikeuden, ammatillisen koulutuksen ja aluekehityksen aloilla. Vuosiksi 2011–2013 on myönnetty uusi 180 miljoonan euron ENPI-paketti. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä tuetaan vakaan makrotaloudellisen kehyksen (muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta) ja asianmukaisen rakenneuudistuskehyksen luomista. Makrotaloudellisesta rahoitusaputoimesta ei myönnetä säännöllistä rahoitustukea eikä sen tarkoituksena ole tukea avunsaajamaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen lopetetaan heti, kun maan ulkoisen rahoitusaseman kestävyys on saatu palautettua. Rahoitusapu on sen jälkeen tarkoitus korvata EU:n säännönmukaisessa yhteistyössä käytettävillä apuvälineillä, erityisesti ENPI-asetuksen nojalla annettavalla suoralla budjettituella. Makrotaloudellisen rahoitusavun on määrä myös täydentää kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamia toimia, muun muassa IMF:n tukemia sopeuttamis- ja uudistusohjelmia. Makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan vain, jos talous- ja rahapoliittiset ehdot täyttyvät. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu . - X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta jatkuu 2,5 vuotta yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta päätösehdotuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. - ( Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. ( Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu . - Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, - minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[9] X Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti. ( Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty - ( toimeenpanovirastoille - ( unionin perustamille elimille[10] - ( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille - ( henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä. ( Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ( Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja. Huomautukset: Rahoitusavun seuranta pyritään toteuttamaan aktiivisessa yhteistyössä EU:n lähetystöjen kanssa. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt Rahoitusapu on luonteeltaan makrotaloudellista ja yhdenmukaista IMF:n tukeman talousohjelman kanssa. Komission yksiköt seuraavat toimintaa valmiusluottojärjestelyn edistymisen ja Georgian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavien uudistustoimenpiteiden toteuttamisen edistymisen perusteella. Viranomaisten ja etenkin valtiovarainministeriön edellytetään ilmoittavan komission yksiköille tiedot määrätyistä indikaattoreista neljännesvuosittain ja esittävän kattavan raportin sovittujen ehtojen noudattamisesta ennen toisen rahoitusapuerän maksamista. Komission yksiköt jatkavat julkisen talouden hoidon seurantaa sen jälkeen kun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminta on arvioitu. Arviointi on tarkoitus toteuttaa Georgiassa joulukuussa 2010 osana tämän rahoitusaputoimen valmistelua. Euroopan unionin lähetystö Georgiassa raportoi myös säännöllisesti asioista, jotka liittyvät rahoitusavun seurantaan. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä IMF:ään ja Maailmanpankkiin hyötyäkseen toimista, joita nämä toteuttavat parhaillaan Georgiassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen mukaisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille toimitetaan vuosikertomus, joka sisältää arvioinnin tämän rahoitusaputoimen toteutuksesta. Suunnitelmien mukaan komissio tai sen asianmukaisesti valtuuttama edustaja laatii rahoitusavusta lisäksi riippumattoman jälkiarvioinnin kahden vuoden kuluessa toteutuksen päättymisestä. 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Tähän makrotaloudelliseen rahoitusapuoperaatioon liittyy ilman vakuuksia annettaviin lainoihin liittyviä riskejä ja poliittisia riskejä. On olemassa riski, että makrotaloudellista rahoitusapua, jota ei ole osoitettu tiettyihin menoihin (toisin kuin esimerkiksi hankerahoitus), voitaisiin käyttää petostarkoituksiin. Kyseinen riski liittyy yleisesti ottaen sellaisiin seikkoihin kuin keskuspankin riippumattomuus, hallintojärjestelmien ja hallinnollisten menettelyjen laatu, valvonta- ja seurantatoiminnot rahoitusketjuissa, tietotekniikkajärjestelmien turvallisuus sekä riittävät sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen valmiudet. Poliittisista riskeistä suurin liittyy siihen, sitoutuuko Georgian hallitus edelleen julkisen talouden sopeuttamiseen ja IMF:n kanssa tekemänsä sopimuksen noudattamiseen. Tämä varmistetaan IMF:n toteuttaman säännöllisen suoritusindikaattoreiden ja rakenteellisten vertailuarvojen seurannan perusteella. On olemassa riski, että Georgian hallitus ei noudata IMF:n ohjelmaan liittyviä ehtoja, sillä ohjelmatavoitteiden saavuttaminen voi osoittautua oletettua vaikeammaksi ja maassa vallitsevat poliittiset olosuhteet saattavat muuttua. Viranomaiset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne aikovat tehdä edelleen tiivistä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa uudistusohjelman toteutuksen alalla. Demokraattisten uudistusten ja instituutioiden vakiinnuttaminen on avainasemassa EU:n ja Georgian välisissä suhteissa. Oikeuslaitoksen riippumattomuudessa on joitakin puutteita, ja moniarvoista mediaympäristöä on lujitettava. Meneillään oleva perustuslakiuudistus on rohkaiseva, mutta sen lopputulos on epävarma. Parlamenttivaalit on tarkoitus järjestää vuonna 2012 ja presidentinvaalit vuonna 2013. Poliittiseen epävakauteen tai demokraattisten uudistusten peruuttamiseen liittyvät riskit ovat kaiken kaikkiaan hallittavissa. Lisäksi se, että Venäjän kanssa puhjenneeseen sotilaallisen selkkaukseen ei onnistuttu löytämään rauhanomaista ratkaisua, muodostaa mittavan poliittisen riskin. 2.2.2. Valvontamenetelmät Makrotaloudellisen avun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen vastuulla. 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Komission yksiköt ovat aloittaneet jatkuvan ohjelman, jossa arvioidaan rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toimintaa kaikissa Euroopan unionin makrotaloudellista rahoitusapua saavissa kolmansissa maissa. Näin täytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimukset. Myös IMF:n Safeguard Assessments -raporttien ja muiden merkityksellisten IMF:n ja Maailmanpankin raporttien päätelmät otetaan huomioon. Komission yksiköt ja asianmukaisesti valtuutetut ulkoiset asiantuntijat suorittavat joulukuun alussa 2010 operatiivisen arvioinnin Georgian valtiovarainministeriön ja keskuspankin rahoitusketjuista ja hallintomenettelyistä. Tarkistuksen kohteita ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmä ja organisaatio, varojen hallinnointi ja valvonta, tietotekniikkajärjestelmien turvallisuus, sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen kapasiteetti sekä keskuspankin riippumattomuus. Tarkoituksena on tarkistaa vuonna 2005 suoritetun viimeisimmän operatiivisen arvioinnin pätevyyttä. Tuolloisen arvioinnin mukaan puitteet terveelle julkisen talouden hallinnalle toimivat pääosin tehokkaasti. Arvioinnissa todettiin, että valtiovarainministeriöllä oli toimivat puitteet julkisen talouden valvonnan osalta, mutta julkisyhteisöjen sisäistä valvontaa sekä sisäistä ja ulkoista tilintarkastusta on tehostettava ja kehitettävä. Lisäksi todettiin, että Georgian keskuspankilla oli toimivat puitteet terveelle julkisen talouden hallinnalle. Georgialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun ehdotetussa oikeusperustassa säädetään myös petostentorjuntatoimista. Näitä toimia käsitellään yksityiskohtaisemmin yhteisymmärryspöytäkirjassa. Rahoitusapuun aiotaan liittää toimintalinjoja koskevia ehtoja, jotka liittyvät etenkin julkisen talouden hoitoon ja joilla on tarkoitus lisätä tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Lisäksi komissio aikoo korostaa julkisia varainhoitouudistuksia tähän rahoitusapuoperaatioon liittyvissä poliittisissa ehdoissa. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat - Talousarviossa jo olevat budjettikohdat: 01 03 02: Makrotaloudellinen apu Moniv. rahoitus-kehyksen otsake | Budjettikohta | Määräraha- laji | Rahoitusosuudet | Numero [Nimi…...…...] | JM/EI-JM ([11]) | EFTA-mailta[12] | ehdokas-mailta[13] | kolman-silta mailta | varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet | 4 | 01 03 02 01 Makrotaloudellinen apu | JM | EI | EI | EI | EI | 01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen Moniv. rahoitus-kehyksen otsake | Budjettikohta | Määräraha- laji | Rahoitusosuudet | Numero [Nimi………………………...……….] | JM/EI-JM | EFTA-mailta | ehdokas-mailta | kolman-silta mailta | varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet | 4 | 01 04 01 14 Takuurahaston rahoittaminen | JM | EI | EI | EI | EI | Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava rahastoasetuksen (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan lainoja rahoitetaan vuoden lopussa maksamatta olevan määrän mukaan. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahaston vuoden ”n-1” lopun nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n+1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n+1” alussa budjettikohdasta ”takuurahaston rahoittaminen” (01 04 01 14). Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 2,1 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta määrästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n-1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua. 01 04 01 04 – Euroopan unionin takaus EU:n lainoille, jotka on otettu makrotaloudellisen avun antamiseksi unionin ulkopuolisille maille Lainan (23 miljoonaa euroa) talousarviotakuuta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takuun maksua todella vaaditaan. On epätodennäköistä, että talousarviotakuun maksua vaadittaisiin. - Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: ei sovelleta. 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: | 4 | 01 03 02 Makrotaloudellinen apu | euroa ( Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) | Talous ja rahoitus 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) | 0,33 | 0,33 | 0,33 | XX 01 01 02 (lähetystöt) | - | - | - | XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) | - | - | - | XX 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) | - | - | - | ( Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[18] | XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) | - | - | - | XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) | 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) | Muu budjettikohta (mikä?) | YHTEENSÄ | 0,33 | 0,33 | 0,33 | - XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Tarvittavan henkilöstön kustannukset arvioidaan ottamalla lähtökohdaksi 30 prosenttia AD15–AD12 palkkaluokan virkamiehestä aiheutuvista vuotuisista menoista. Kuvaus henkilöstön tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | Esim. yhteisymmärryspöytäkirjojen ja avustussopimusten laatiminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, yhteydet toiminnan arvioinnista vastaaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission kertomusten laatiminen, rahoitusavun hallinnointiin liittyvät komission menettelyt | Ulkopuolinen henkilöstö | Ei sovelleta. | 3.2.3. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa - X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. - ( Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. - ( Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[21] 3.2.4. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen - Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin - X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. - ( Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: - ( vaikutukset omiin varoihin - ( vaikutukset sekalaisiin tuloihin [1] Euroopan komission kyseisessä avunantajien konferenssissa lupaaman avun kokonaismäärä oli enintään 500 miljoonaa euroa. Avun tarkoituksna oli tukea Georgian taloutta Georgian ja Venäjän välillä elokuussa 2008 puhjenneen aseellisen konfliktin ja maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen. [2] Takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (kodifioitu toisinto) 5 artikla. Rahoitettava määrä otetaan kohdan ”takuurahaston rahoittaminen” (budjettikohta 01 04 01 14) määrärahoista. [3] EUVL C […], [...], s. [...]. [4] Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu …. 2010, ja neuvoston päätös, annettu … 2010. [5] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. [6] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1). [7] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [8] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [9] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [10] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [11] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [12] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [13] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [14] Vuosi n on vuosi, jona ehdotus todennäköisesti hyväksytään (2010). [15] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. [16] Vuosi n on vuosi, jona ehdotus todennäköisesti hyväksytään (2010). [17] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [18] CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä); LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat. [19] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [20] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [21] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.