[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 17.12.2010

KOM(2010) 767 lopullinen

2010/0370 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…,

annettu […],

Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

PERUSTELUT

ASETUKSEN YHDENMUKAISTAMINEN EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN KANSSA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) erotetaan selkeästi toisistaan toisaalta 290 artiklassa määrätty, komissiolle siirretty valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia (delegoidut säädökset), ja toisaalta 291 artiklassa määrätty, komissiolle siirretty valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä.

Delegoitujen säädösten kohdalla lainsäätäjä siirtää komissiolle vallan hyväksyä lainsäädäntötyyppisiä toimenpiteitä. Täytäntöönpanosäädösten kohdalla tilanne on hyvin erilainen. Itse asiassa jäsenvaltiot vastaavat oikeudellisesti velvoittavien Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanosta. Kuitenkin silloin kun säädöksen soveltaminen edellyttää yhdenmukaista täytäntöönpanoa, komission tehtävänä on antaa säädökset.

Asetuksen (EY) N:o 1405/2006 yhdenmukaistaminen perussopimuksen uusien sääntöjen kanssa perustuu siihen, että ne säännökset, jotka komissio on antanut mainitun säädöksen nojalla (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu asetus (EY) N:o 1914/2006), luokitellaan delegoituihin säännöksiin ja täytäntöönpanosäännöksiin.

Tämän vuoksi on laadittu ehdotusluonnos asetuksen (EY) N:o 1405/2006 uudelleenlaatimiseksi. Luonnoksessa lainsäätäjälle varataan toimivalta vahvistaa keskeiset osatekijät tiettyjä Egeanmeren pienten saarten maataloustuotteita koskevassa erityisjärjestelmässä, jonka tavoitteena on lieventää vaikeuksia, jotka johtuvat saarten eristyneisyydestä, syrjäisyydestä, saaristoluonteesta, viljelyalan vähäisyydestä, vuorisuudesta ja ilmastosta sekä niiden riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

Lainsäätäjä määrittää järjestelmän yleiset suuntaviivat ja periaatteet. Näin ollen lainsäätäjä määrittää tällä erityisjärjestelmällä käyttöönotettujen toimenpiteiden tavoitteet sekä periaatteet, jotka koskevat ohjelmatyötä sekä yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa. Samoin lainsäätäjä vahvistaa todistusjärjestelmän luomista sekä seuraamusten, vähennysten ja poissulkemisten soveltamista koskevat periaatteet.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti lainsäätäjä antaa komission tehtäväksi täydentää tai muuttaa tiettyjä, muita kuin keskeisiä osia. Komission antamalla delegoidulla säädöksellä voidaan siis vahvistaa täydentäviä osatekijöitä, jotka ovat tarpeen lainsäätäjän määrittämän järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta. Näin ollen komissio vahvistaa delegoidulla säädöksellä edellytykset, joilla toimijat kirjataan todistusrekisteriin, ja, jos se on tarpeen taloudellisen tilanteen kannalta, se määrää vakuuden todistusten myöntämiseksi (11 artiklan 2 kohta). Lisäksi lainsäätäjä siirtää komissiolle vallan hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat ohjelman muutosten hyväksymismenettelyn vahvistamista (6 artiklan 3 kohta), jalostusedellytyksiä (13 artiklan 3 kohta), tukimäärien vahvistamisedellytyksiä (15 artiklan 4 kohta ja 18 artiklan 4 kohta) ja seuraamuksia (14 artiklan 2 kohta).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot vastaavat lainsäätäjän vahvistaman järjestelmän täytäntöönpanosta. Vaikuttaa kuitenkin tarpeelliselta varmistaa, että Kreikka soveltaa Egeanmeren pienten saarten järjestelmää yhdenmukaisesti muihin vastaavanlaisiin järjestelmiin verrattuna, jotta vältetään kilpailun vääristyminen ja toimijoiden välinen syrjintä. Sen vuoksi lainsäätäjä siirtää perussopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle täytäntöönpanovallan eritoten, kun kyseessä ovat yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, jotka koskevat todistusjärjestelmän täytäntöönpanoa ja erityiseen hankintajärjestelmään liittyviä toimijoiden sitoumuksia, (11 artiklan 3 kohta), ohjelman yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset (6 artiklan 2 kohta, 15 artiklan 3 kohta ja 18 artiklan 3 kohta) sekä yleinen valvontakehys, jota Kreikan on sovellettava (7 artikla, 12 artiklan 2 kohta ja 14 artiklan 1 kohta).

SISÄLTÖMUUTOKSET

Neuvoston asetus (EY) N:o 1405/2006 Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta annettiin 18. syyskuuta 2006, jonka jälkeen sitä on muutettu useaan otteeseen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että asetus laadittaisiin selkeyden vuoksi uudelleen.

Koska yhteisön lainsäädäntö on kehittynyt ja nykyisen asetuksen käytännön soveltamisesta on saatu kokemusta sen hyväksymisen jälkeen, tiettyjä säännöksiä on lisäksi muutettava ja lakitekstin rakennettava muokattava, jotta säädös vastaisi paremmin kyseisen järjestelmän käytännön tilannetta.

Uudessa järjestelmässä mainitaan myös selkeämmin järjestelmän päätavoitteet, ja Egeanmeren pienillä saarilla maatalouden hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden onkin edistettävä näitä tavoitteita (2 artikla).

Uusi rakenne korostaa ohjelman keskeistä asemaa. Vastedes kyseiset ohjelmat määritellään soveltuvimmalla tasolla Egeanmeren pienille saarille, ja Kreikka koordinoi niitä. Ohjelmaan sisällytetään erityisen hankintajärjestelmän kaksi keskeistä osaa ja paikallistuotantoa edistävät erityistoimenpiteet (3 artikla).

Lisäksi asetukseen tehdään joitakin vähäisiä muutoksia:

1. Ohjelman ja ohjelmamuutosten toimittamista komissiolle ja komission hyväksynnän saamista niille koskevaa menettelyä on tarkennettu, jotta se vastaisi johdonmukaisemmin nykyistä käytäntöä sekä tarvetta joustavoittaa ja tehostaa ohjelman mukauttamista niihin todellisiin vaatimuksiin, joita liittyy maatalouteen ja välttämättömien tuotteiden toimittamiseen Egeanmeren pienille saarille (6 artikla).

2. Asetuksen 10 artiklassa tarkennetaan, että erityistä hankintajärjestelmää luotaessa lähtökohtana on pidettävä paikallista maataloustuotantoa, jonka kehittymistä ei saa rajoittaa myöntämällä liian korkeita hankintatukia tuotteille, joita tuotetaan myös paikallisesti. Tätä säännöstä pidetään tarpeellisena, jotta järjestelmän kahdesta välineestä saataisiin varmasti yhteensopivat.

3. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi Kreikan on esitettävä ohjelmassaan luettelo niistä tuista, jotka ovat suoria (15 artiklan 2 kohdan d alakohta).

4. Lisäksi on hyödyllistä osoittaa, miten paikallista maataloustuotantoa edistävien toimenpiteiden tukimäärä määritellään, mitä ei aiemmin tehty perussäädöksessä (15 artiklan 2 kohdan e alakohta).

5. Erityisen hankintajärjestelmän rahoitusta koskevaa enimmäismäärää on korotettu 20 prosenttia (18 artiklan 3 kohta), koska tilintarkastustuomioistuin ilmoitti, ettei varoja ole riittävästi.

6. Tukiohjelmassa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa edellisenä vuonna koskevan kertomuksen esittämispäivämäärää on siirretty yhdellä kuukaudella, jotta Kreikan viranomaiset voisivat ottaa lopullisessa kertomuksessa huomioon paikallista maataloustuotantoa edistävien toimenpiteiden menot.

Asetuksella ei ole vaikutusta rahoituslähteisiin eikä yhteisön tuen intensiteettiin.

2010/0370 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…,

annettu […],

Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[1],

sen jälkeen, kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[4],

sekä katsovat seuraavaa:

7. Maatalousalan erityistoimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan Egeanmeren pienten saarten poikkeuksellisesta maantieteellisestä asemasta johtuvat vaikeudet, vahvistetaan Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta 18 päivänä syyskuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1405/2006[5]. Nämä toimenpiteet konkretisoituvat tukiohjelmana, joka on keskeinen väline maataloustuotteiden toimittamisessa näille saarille sekä paikallisen maataloustuotannon tukemisessa. Tarpeellisiksi osoittautuneiden muutosten ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi asetus (EY) N:o 1405/2006 olisi kumottava ja korvattava se uudella tekstillä.

8. Olisi täsmennettävä keskeiset tavoitteet, joiden toteutumista Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavalla järjestelmällä edistetään.

9. Olisi täsmennettävä Egeanmeren pieniä saaria koskevan tukiohjelman, jäljempänä ’tukiohjelma’, sisältö. Kreikan olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti laadittava kyseinen ohjelma soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja toimitettava se komissiolle hyväksyttäväksi.

10. Jotta Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän tavoitteet toteutuisivat paremmin, ohjelmaan olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla taataan maataloustuotteiden hankinta sekä paikallisen maataloustuotannon säilyttäminen ja kehittäminen. On syytä yhdenmukaistaa ohjelmatyön tasoa sekä soveltaa järjestelmällisesti komission ja jäsenvaltion väliseen kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa.

11. Ottaen huomioon, että Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän ohjelmatyö perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja joustavuuteen, Kreikan nimeämät viranomaiset voivat ehdottaa ohjelmaan muutoksia, jotta ohjelma voitaisiin mukauttaa kyseisten saarten todelliseen tilanteeseen. Menettely ohjelman muuttamiseksi olisi samassa hengessä sopeutettava siihen, miten merkityksellinen kukin muutostyyppi on.

12. Joidenkin Egeanmeren pienten saarten poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi kuljetuskustannukset ovat korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta. Tämän lisäksi eristyneisyyteen, saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat taloudellisille toimijoille ja tuottajille näillä Egeanmeren saarilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Jotkut toimijat ja tuottajat joutuvat kärsimään saaristoluonteesta kaksinkertaisesti silloin kun hankinnat tapahtuvat muiden saarten kautta. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä hankintojen varmistamiseksi Egeanmeren pienillä saarilla ja saarten syrjäisyydestä, saaristoluonteesta ja viljelyalan vähäisyydestä johtuvien lisäkustannusten hyvittämiseksi.

13. Egeanmeren pienten saarten pieni koko korostaa niiden ongelmia. Jotta suunniteltujen toimenpiteiden tehokkuus varmistetaan, niiden olisi koskettava ainoastaan pieniä saaria.

14. Jotta hintojen alentamista Egeanmeren pienillä saarilla sekä saarten syrjäisyydestä ja saaristoluonteesta johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin ja samalla säilytettäisiin unionin tuotteiden kilpailukyky, olisi myönnettävä tukea unionin tuotteiden tarjontaan Egeanmeren pienillä saarilla. Tuissa olisi otettava huomioon Egeanmeren pienille saarille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta ja viljelyalan vähäisyydestä johtuvat lisäkustannukset.

15. Jotta vältettäisiin Egeanmeren pienten saarten loppukäyttäjiä vahingoittava keinottelu, olisi täsmennettävä, että erityiseen hankintajärjestelmään voidaan ottaa ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita.

16. Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat Egeanmeren pienten saarten hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuvat taloudelliset edut eivät myöskään saisi vääristää kyseisillä tuotteilla käytävää kauppaa. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti Egeanmeren pieniltä saarilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, jos erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva etu palautetaan.

17. Jalostettujen tuotteiden kauppa Egeanmeren pienten saarten välillä olisi sallittava, jotta ne voisivat käydä kauppaa keskenään. Lisäksi olisi otettava huomioon kauppavirrat alueellisessa kaupassa sekä perinteinen vienti ja lähetykset muualle unioniin tai kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteisiä kauppavirtoja vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti.

18. Kyseisen järjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten hyötyjen olisi alennettava tuotantokustannuksia, ja niiden olisi siirryttävä loppukuluttajalle alhaisempina kuluttajahintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena olisi käytettävä sitä, että tuesta saatava hyöty tosiasiassa siirtyy eteenpäin. Lisäksi olisi otettava käyttöön tarvittavat valvontatoimenpiteet.

19. Olisi säädettävä järjestelmän toimintasäännöistä, erityisesti toimijarekisterin luomisesta ja todistusjärjestelmästä, jossa otetaan mallia maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007[6] 161 artiklassa tarkoitetuista todistuksista.

20. Asetuksessa (EY) N:o 1405/2006 vahvistettua Egeanmeren pienten saarten paikallistuotannon hyväksi toteutettavaa unionin politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin, ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä tai jalostusta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Unionin olisi vastakin tuettava kyseistä tuotantoa, jolla on keskeinen merkitys Egeanmeren pienten saarten ympäristölliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että paikallisten viranomaisten kanssa harjoitettava tiiviimpi kumppanuus voi auttaa käsittelemään kyseisten saarten erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista tukiohjelmalla, joka on vahvistettu ensimmäisen kerran asetuksella (EY) N:o 1405/2006.

21. Olisi vahvistettava, mitkä vähimmäisseikat tukiohjelmassa on esitettävä paikallista maataloustuotantoa edistävistä toimenpiteistä, erityisesti tilanteen kuvaus, ehdotettu strategia, tavoitteet ja toimenpiteet. Olisi myös tarkennettava periaatteet näiden toimenpiteiden johdonmukaisuudesta unionin muiden politiikkojen kanssa, jotta vältettäisiin tukien yhteensopimattomuus ja päällekkäisyydet.

22. Tukiohjelman täytäntöönpanoa varten ohjelma voi myös sisältää toimenpiteitä, joilla rahoitetaan tutkimuksia, esittelyhankkeita, koulutusta ja teknistä apua.

23. Egeanmeren pienten saarten maataloustuottajia olisi rohkaistava tuottamaan laatutuotteita, ja tällaisten tuotteiden kaupan pitämistä olisi edistettävä.

24. Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina perussopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta lievennetään Egeanmeren pienten saarten maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat saarten eristyneisyydestä, syrjäisyydestä, saaristoluonteesta, viljelyalan vähäisyydestä, vuorisuudesta ja ilmastosta sekä niiden riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

25. Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vaikuttaa Egeanmeren pienille saarille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Kreikalla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota unioni on jo myöntänyt asetuksen (EY) N:o 1405/2006 nojalla.

26. Välttämättömien tuotteiden tarve on vuodesta 2007 lähtien kasvanut Egeanmeren pienillä saarilla eläinkannan kehityksen ja väestöpaineen vuoksi. Olisi siis lisättävä määrärahoja, jotka Kreikka voi käyttää Egeanmeren pienten saarten erityiseen hankintajärjestelmään.

27. Jotta voitaisiin arvioida kaikki tekijät, jotka koskevat tukiohjelman täytäntöönpanoa edellisenä vuonna, sekä esittää komissiolle täydellinen vuosikertomus, on syytä siirtää mainitun kertomuksen toimituspäivää viitevuotta seuraavasta 30 päivästä kesäkuuta 31 päivään heinäkuuta.

28. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi. Olisi määriteltävä alat, joilla tätä säädösvaltaa voidaan harjoittaa, ja ehdot, joita säädösvallan siirtoon olisi sovellettava.

29. Jotta varmistettaisiin Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän yhdenmukainen täytäntöönpano muiden vastaavanlaisten ohjelmien kanssa sekä vältettäisiin kilpailun vääristyminen tai syrjintä toimijoiden välillä, komissiolla olisi oltava valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä perussopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi komissiolle olisi kyseisen määräyksen nojalla siirrettävä täytäntöönpanovalta eritoten, kun kyseessä ovat yhdenmukaiset edellytykset, joiden mukaisesti erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat tuotteet saapuvat Egeanmeren pienille saarille, lähtevät niiltä ja ovat niillä liikkeessä, ohjelman yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset sekä Kreikan tehtäväksi tulevien tarkastusten vähimmäisominaisuudet.

30. Komission olisi annettava täytäntöönpanosäädöksiä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o xxx/xxx[7] säännöksiä noudattaen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA

1 ARTIKLA

Kohde

31. Tässä asetuksessa säädetään maataloutta koskevista erityistoimenpiteistä sellaisten vaikeuksien lieventämiseksi, joita Egeanmeren pienille saarille, jäljempänä ’pienet saaret’, aiheutuu niiden eristyneisyydestä, syrjäisyydestä, saaristoluonteesta ja viljelyalan vähäisyydestä.

32. Tässä asetuksessa ’pienillä saarilla’ tarkoitetaan kaikkia Egeanmeren saaria Kreetaa ja Eviaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Tavoitteet

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla erityistoimenpiteillä edistetään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a) varmistetaan ihmisravinnoksi tai jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankinta Egeanmeren pienillä saarilla vähentämällä syrjäisyydestä, saaristoluonteesta ja viljelyalan vähäisyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia;

b) säilytetään ja kehitetään pienten saarten maataloustoimintaa, mukaan luettuina paikallisten tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet pannaan täytäntöön III, IV ja V luvussa määriteltyjen toimenpiteiden avulla.

II LUKU

TUKIOHJELMA

3 ARTIKLA

Tukiohjelman laatiminen

33. Edellä 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään pienille saarille tukiohjelmalla, joka sisältää

a) erityisen hankintajärjestelmän, josta säädetään III luvussa, ja

b) paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, joista säädetään IV luvussa.

34. Tukiohjelma laaditaan Kreikan soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset laativat ohjelman, ja neuvoteltuaan tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa jäsenvaltio toimittaa sen komissiolle hyväksyttäväksi 6 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus

35. Tukiohjelman osana toteutettavien toimenpiteiden on noudatettava unionin lainsäädäntöä ja oltava johdonmukaisia unionin muun politiikan ja sen mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa.

36. Tukiohjelmassa toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyvien välineiden avulla, on varmistettava.

Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei voi rahoittaa

a) yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia;

b) tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta neuvoston päätöksen 2009/470/EY[8] nojalla;

c) tukena [neuvoston] asetuksen (EY) N:o 1698/2005[9] soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

5 artikla

Tukiohjelman sisältö

Tukiohjelmaan sisältyvät

a) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja vuotuinen alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;

b) ohjelman eri toimenpiteiden yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta koskevat perustelut sekä seurantaa ja arviointia varten käytettävien määrällisten kriteerien ja indikaattorien määritelmä;

c) järjestelyt ohjelman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi sekä määrällisten arviointi-indikaattoreiden määritteleminen;

d) toimivaltaisten viranomaisten ja ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien elinten nimeäminen sekä asiaan liittyvien viranomaisten tai elinten sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten nimeäminen sopivilla tasoilla samoin kuin käytyjen neuvottelujen tulokset.

6 artikla

Ohjelman hyväksyminen ja muuttaminen

37. Kreikan on toimitettava komissiolle tukiohjelmaa koskeva luonnos 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa.

Ohjelmaluonnoksessa on oltava luonnos arvioidusta hankintataseesta, jossa yksilöidään tuotteet, niiden määrät ja niiden unionista tapahtuvaan hankintaan annettavan tuen määrät, sekä luonnos paikallistuotannon tukemista koskevasta ohjelmasta.

Komissio arvioi ehdotetun tukiohjelman ja päättää hyväksynnästä täytäntöönpanosäädöksellä.

38. Tukiohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden vuotuisen arvioinnin perusteella Kreikka voi esittää komissiolle ehdotuksia ohjelmien muuttamiseksi 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa, jotta ohjelma saataisiin paremmin vastaamaan pienten saarten vaatimuksia ja ehdotettua strategiaa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä yhdenmukaiset yksityiskohtaiset säännöt ohjelman muuttamiseksi tehtävien ehdotusten esittämistä varten.

39. Jotta huomioon voidaan ottaa ehdotettujen muutosten eri tyypit sekä määräaika, jossa muutoksia on ryhdyttävä soveltamaan, komissio vahvistaa delegoidulla säädöksellä muutosten hyväksyntämenettelyn.

7 artikla

Valvonta ja seuranta

Kreikka toteuttaa tarkastukset hallinnollisin ja paikalla tehtävin tarkastuksin. Yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka Kreikan on tehtävä.

Komissio antaa samantyyppisellä säädöksellä myös menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joilla varmistetaan ohjelman täytäntöönpanon tehokas seuranta.

III LUKU

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

8 ARTIKLA

Arvioitu hankintatase

40. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee perussopimuksen liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä unionin maataloustuotteita, jäljempänä ’maataloustuotteet’, pienillä saarilla.

41. Kreikan on soveltuvimmaksi katsotulla maantieteellisellä tasolla laadittava alustava hankintatase määrittääkseen pienille saarille maataloustuotteiden vuotuiset hankintatarpeet.

Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai muualle unioniin lähetettäviä taikka kolmansiin maihin 13 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti perinteisen kaupankäynnin osana vietäviä tuotteita pakkaavien tai jalostavien yritysten tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.

9 artikla

Järjestelmän toiminta

42. Pienille saarille myönnetään tukea maataloustuotteiden hankkimiseksi.

Tuen määrä vahvistetaan kullekin asianomaiselle tuotteelle ottaen huomioon tuotteiden kaupan pitämisestä pienillä saarilla aiheutuvat lisäkustannukset laskettuina niistä Manner-Kreikan satamista, joista hankintatoimitukset tavanomaisesti tehdään, ja tuotteiden kauttakulku- tai lastaussaarien satamista määräsaariin. Maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta tuessa olisi otettava huomioon saaristoluonteesta ja viljelyalan vähäisyydestä johtuvat lisäkustannukset.

43. Erityiseen hankintajärjestelmään voidaan ottaa ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia maataloustuotteita.

10 artikla

Täytäntöönpano

Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti

a) pienten saarten erityistarpeet ja vaaditut laatuvaatimukset;

b) perinteiset kauppavirrat Manner-Kreikan satamiin ja Egeanmeren saarten välillä;

c) suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat;

d) soveltuvin osin se, että järjestelyt eivät saa haitata paikallistuotannon kehitysmahdollisuuksia.

11 artikla

Todistukset

44. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää esitettäessä todistus.

Todistuksen voi saada ainoastaan, jos toimija on rekisteröity toimivaltaisten viranomaisten pitämään rekisteriin.

Todistuksia ei voida siirtää.

45. Varmistaakseen, että toimijat voivat täysimääräisesti harjoittaa oikeuksiaan osallistua erityiseen hankintajärjestelmään, komissio vahvistaa delegoidulla säädöksellä edellytykset, joilla toimijat kirjataan rekisteriin, ja, jos se on tarpeen, määrää vakuuden todistusten myöntämiseksi.

46. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että Kreikka soveltaa tätä artiklaa yhdenmukaisesti, erityisesti kun kyseessä on todistusjärjestelmän täytäntöönpano, lukuun ottamatta todistuksiin liittyvän vakuuden asettamista, ja toimijoiden sitoumukset rekisteröinnin yhteydessä.

12 artikla

Edun siirtyminen eteenpäin

1. Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle, joka tapauksen mukaan voi olla kuluttaja, jos kyseessä ovat suoraan kulutukseen tarkoitetut tuotteet, viimeinen jalostaja tai pakkaaja, jos kyseessä ovat jalostus- tai pakkausteollisuuteen tarkoitetut tuotteet, tai viljelijä, jos kyseessä ovat rehuna tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävät tuotteet.

2. Jotta varmistettaisiin 1 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti edellytykset, joilla jäsenvaltion on valvottava edun tosiasiallista siirtymistä loppukäyttäjälle.

13 artikla

Vienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle unioniin

47. Erityisen hankintajärjestelmän piiriin kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle unioniin ainoastaan yhdenmukaisin edellytyksin, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä.

Edellytyksiin kuuluu erityisesti erityisen hankintajärjestelmän osana saadun tuen palauttaminen.

Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

48. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista maataloustuotteista pienillä saarilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka

a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle unioniin perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa kyseiset määrät täytäntöönpanosäädöksellä;

b) viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistamien määräpaikkojen ja edellytysten mukaisesti;

c) lähetetään pienten saarten välillä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tuotteita vietäessä ei myönnetä tukea.

49. Jotta erityisen hankintajärjestelmän soveltamisesta aiheutuva hyöty kohdentuisi perinteiseen kauppaan, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä edellytykset, jotka perinteiseen lähettämiseen tai perinteiseen vientiin mahdollisesti johtavien jalostustoimien on täytettävä.

14 artikla

Valvonta ja seuraamukset

50. Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville maataloustuotteille tehdään hallinnollisia tarkastuksia, kun ne toimitetaan pienille saarille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä saarilta.

Tämän säännöksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä Kreikan tehtäväksi tulevien tarkastusten vähimmäisominaisuudet.

51. Jos toimija ei noudata 11 artiklan mukaisesti tehtyjä sitoumuksia, kun kyse ei ole ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta säätilasta johtuvasta onnettomuudesta, todistuksenhaltijalle myönnetty etu peritään takaisin ja toimijan rekisteröinti keskeytetään tai peruutetaan sen mukaan, miten vakavasta puutteesta on kyse.

Sen varmistamiseksi, että järjestelmään osallistuvat toimijat noudattavat velvoitteitaan, komissio määrittää delegoidulla säädöksellä edellytykset ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi ja sen, miten toimijan uusia hakemuksia käsitellään.

IV LUKU

PAIKALLISTA MAATALOUSTUOTANTOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET

15 ARTIKLA

Toimenpiteet

52. Tukiohjelma sisältää toimenpiteet, jotka ovat tarpeen pienten saarten paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi ja jotka kuuluvat perussopimuksen kolmannen osan III osaston soveltamisalaan.

53. Paikallista maataloustuotantoa edistävän ohjelmaosan on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a) määrällinen kuvaus maataloustuotannon nykytilasta ottaen huomioon käytettävissä olevien arviointien tulokset, joista käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet sekä käytettävät määrärahat;

b) ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat, yleiset ja toiminnalliset tavoitteet määrällisinä sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina;

c) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, erityisesti tukijärjestelmistä, joilla toimenpiteet pannaan täytäntöön, ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa;

d) luettelo tuista, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 73/2009 2 artiklan d alakohdan mukaisia suoria tukia;

e) kuhunkin toimenpiteeseen tai toimeen yhden tai useamman ohjelmassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi vahvistettu tukimäärä.

54. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä 2 kohdassa tarkoitettujen tukien yhdenmukaiset myöntämisedellytykset.

55. Ohjelma voi sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa, jalostusta tai kaupan pitämistä pienillä saarilla.

Kukin toimenpide voi sisältää toimia. Kustakin toimesta ohjelmassa on määriteltävä ainakin seuraavat osatekijät:

a) tuensaajat;

b) tukikelpoisuusedellytykset;

c) yksittäinen tuki;

d) enimmäismäärä.

Jotta tuotteiden kaupan pitämistä niiden tuotantoalueen ulkopuolella voitaisiin tukea, komissio voi vahvistaa delegoidulla säädöksellä edellytykset, joilla kaupan pitämiseen myönnettävän tuen määrä vahvistetaan, ja tarpeen mukaan enimmäismäärät, joihin tätä tukea voidaan myöntää.

16 artikla

Valvonta ja aiheettomat maksut

56. Tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvonta toteutetaan hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

57. Jos tuki on maksettu aiheettomasti, asianomaisen tuensaajan on maksettava kyseiset summat takaisin. Komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009[10] 80 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

V LUKU

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

17 ARTIKLA

Valtiontuet

58. Komissio voi perussopimuksen 108 artiklan mukaisesti hyväksyä perussopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan määräyksiä, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään pienten saarten maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka johtuvat saarten eristyneisyydestä, syrjäisyydestä, saaristoluonteesta, viljelyalan vähäisyydestä, vuorisuudesta ja ilmastosta sekä niiden riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

59. Kreikka voi myöntää lisärahoitusta tukiohjelman täytäntöönpanoa varten. Kreikan on tällöin annettava komissiolle tiedoksi valtiontuki, jonka komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti kyseisen tukiohjelman osana. Näin tiedoksiannettu tuki katsotaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuksi.

60. Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 180 artiklan ensimmäisessä alakohdassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1184/2006[11] 3 artiklassa säädetään, perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen III ja IV luvun mukaisiin maksuihin, jotka Kreikka suorittaa tämän asetuksen mukaisesti.

VI LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

18 ARTIKLA

Rahoitusvarat

61. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005[12] 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden sääntelemiseen tarkoitettuja interventioita.

62. Unioni rahoittaa III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä enintään 23,93 miljoonalla eurolla vuodessa.

63. Edellä III luvussa tarkoitettuun erityiseen hankintajärjestelmään vuosittain kohdistettava enimmäismäärä on 6,56 miljoonaa euroa.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä yhdenmukaiset edellytykset, joilla Kreikka voi mukauttaa erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville eri tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista.

64. Jotta varmistettaisiin tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen sekä teknisen avun toimenpiteiden järkevä ja oikeasuhteinen rahoitusosuus, komissio vahvistaa näihin toimenpiteisiin vuosittain myönnettävän enimmäismäärän delegoidulla säädöksellä.

VII LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 ARTIKLA

Kansalliset toimenpiteet

Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvontatoimenpiteiden ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

20 artikla

Tiedonannot ja kertomukset

65. Kreikan on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta sen käyttöön annetut määrärahat, jotka se aikoo käyttää alustavan hankintataseen ja kunkin tukiohjelmaan sisältyvän, paikallista maataloustuotantoa edistävän toimenpiteen toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana.

66. Kreikan on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä heinäkuuta kertomus tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellisenä vuonna.

67. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

21 artikla

Komission toimivalta

Kun toimivaltaa on siirretty komissiolle, se toimii 22 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, kun kyseessä ovat delegoidut säädökset, ja 25 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, kun kyseessä ovat täytäntöönpanosäädökset.

22 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

68. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

69. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

70. Valta antaa delegoituja säädöksiä myönnetään komissiolle 23 ja 24 artiklassa säädetyin edellytyksin.

23 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

71. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

72. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, ilmoittaa asiasta toiselle lainsäätäjälle ja komissiolle viimeistään kuukautta ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt.

73. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

24 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

74. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

75. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

76. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

25 artikla

Täytäntöönpanosäädökset – komitea

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 141 artiklalla perustettu suorien tukien komitea.

2. Jos täytäntöönpanosäädöksiä annetaan tämän asetuksen nojalla, sovelletaan asetuksen (EU) N:o [xxxx/yyyy] [5] artiklaa (täydennetään sen jälkeen, kun SEUT-sopimuksen 291 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvonnan yksityiskohdista on annettu asetus, josta parhaillaan keskustellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa). (tarkastelumenettely).

26 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1405/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

[Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 1405/2006 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artikla |

2 artikla | 3 artiklan 1 kohta |

3 artikla | 8 artikla |

4 artiklan 1 kohta | 9 artiklan 1 kohta |

4 artiklan 2 kohta | 10 artikla |

4 artiklan 3 kohta | 12 artiklan 1 kohta |

5 artikla | 13 artikla |

7 artiklan 1 kohta | 15 artiklan 1 kohta |

7 artiklan 2 kohta | 3 artiklan 2 kohta |

8 artikla | 4 artikla |

9 artiklan a ja b alakohta | 15 artiklan 2 kohta |

9 artiklan c, d, e ja f alakohta | 5 artikla |

10 artikla | 7 artiklan toinen kohta |

11 artikla | 17 artikla |

12 artikla | 18 artikla |

13 artikla | 6 artiklan 1 kohta |

14 artiklan a alakohta | 6 artiklan 2 ja 3 kohta |

14 artiklan b alakohta | 7 artiklan ensimmäinen kohta ja 14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |

16 artikla | 19 artikla |

17 artikla | 20 artikla |

18 artikla | 26 artikla |

21 artikla | 27 artikla |

RAHOITUSSELVITYS | FicheFin/10/642710 RVDE |

6.13.2010.1 |

PÄIVÄYS: |

1. | BUDJETTIKOHTA: 05 02 11 04 ja 05 03 02 51 | MÄÄRÄRAHAT: 231 milj. euroa ja 18 milj. euroa |

2. | TOIMENPITEEN NIMI: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) N:o …/… Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä |

3. | OIKEUSPERUSTA: Perussopimuksen 42 ja 43 artikla |

4. | TAVOITTEET: Asetuksen yhdenmukaistaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kanssa |

5. | VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON | 12 KUUKAUDEN JAKSO (milj. euroa) | KULUVA VARAINHOITO-VUOSI [2010] (milj. euroa) | SEURAAVA VARAIN-HOITOVUOSI [2011] (milj. euroa) |

5.0 | MENOT - EU:N TALOUSARVIO (TUET/INTERVENTIOT) - KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA - MUISTA LÄHTEISTÄ | [1] | - | - |

5.1 | TULOT - EU:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) - KANSALLISELLA TASOLLA | - | - | - |

2012 | 2013 | 2014 | 2015 |

5.0.1 | MENOARVIO | (1) | (1) | (1) | (1) |

5.1.1 | TULOARVIO | (1) | (1) | (1) | (1) |

5.2 | LASKUTAPA: |

6.0 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA | KYLLÄ/EI |

6.1 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA | KYLLÄ/EI |

6.2 | LISÄTALOUSARVION TARVE | KYLLÄ/EI |

6.3 | MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT | KYLLÄ/EI |

HUOMAUTUKSIA: Näiden ohjelmien täytäntöönpanoaste on korkea. Vaikka neuvoston asetukseen (EY) N:o 1405/2006 ehdotetut muutokset eivät muuta vuosittaista enimmäismäärää, erityisen hankintajärjestelmän enimmäismäärä muuttuu 6,56 miljoonaan euroon. Se aiheuttaa varojen jakamisen eri tavalla, mikä saattaa vaikuttaa menojen aikatauluun. Mahdolliset vaikutukset eivät ole kuitenkaan tässä vaiheessa mitattavissa. |

[1] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[2] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[3] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[4] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..].

[5] EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1. Asetuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

[6] EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

[7] EUVL L […], […], s. […].

[8] EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

[9] [EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.]

[10] EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65.

[11] EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7.

[12] EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.