[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 15.12.2010

KOM(2010) 755 lopullinen

2010/0361 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen tekemisestä

PERUSTELUT

1. Neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat 20. marraskuuta 1998 direktiivin 98/84/EY ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta.[1]

2. Direktiivillä luotiin koko Euroopan unionille yhteinen oikeudellinen kehys sellaisten laittomien laitteiden vastaisia toimia varten, jotka mahdollistavat luvattoman pääsyn maksullisiin televisiopalveluihin, sekä kyseisten palvelujen tehokasta suojaa varten. Suoja kattaa sekä perinteisen televisio- ja radiolähetystoiminnan että internetlähetykset.

3. Direktiivin ensisijaisena tarkoituksena oli oikeussuojan tarjoaminen kaikkia niitä palveluja varten, joista maksettava korvaus riippuu ehdollisesta pääsystä [2], toisin sanoen pääsy suojattuun palveluun tehdään riippuvaiseksi etukäteen annetusta yksilöllisestä luvasta. Tällainen suoja tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki sellaisiin laitteisiin liittyvät kaupalliset toimet, jotka antavat mahdollisuuden päästä palveluihin ilman lupaa ja palveluntarjoajalle suoritettavaa maksua tai helpottavat tällaista pääsyä, todetaan laittomiksi ja käyttöön otetaan seuraamuksia.

4. Palvelujen tarjoajat asettavat palvelut laillisesti saataville ehdollisen pääsyn mahdollistavalla laitteella [3], toisin sanoen laitteella tai ohjelmalla, joka on tarkoitettu tai mukautettu mahdollistamaan pääsy suojattuun, ymmärrettävässä muodossa olevaan palveluun. Laittomia laitteita [4] ovat sen sijaan kaikki laitteet tai ohjelmat, jotka on suunniteltu tai mukautettu mahdollistamaan pääsy suojattuun, ymmärrettävässä muodossa olevaan palveluun ilman palvelun tarjoajan lupaa.

5. Tämä merkitsee sitä, että sääntöjenvastaiset toimet määritellään direktiivissä laittomien laitteiden yhteydessä. Kyse on ensisijaisesti laittomien laitteiden valmistamisesta, tuonnista, levittämisestä, myynnistä, vuokrauksesta tai hallussapidosta ja toissijaisesti niiden käyttöönotosta, vaihtamisesta, huollosta tai asentamisesta. Myös kaupallisen viestinnän käyttö laittomien kopiointilaitteiden käytön edistämiseen katsotaan sääntöjenvastaiseksi toimeksi. On syytä huomata, että edellä mainitut toimet katsotaan sääntöjenvastaisiksi vain silloin, kun ne toteutetaan kaupallisissa yhteyksissä.

6. Sääntöjenvastaisista toimista määrättävät seuraamukset jätetään kokonaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan. Niitä määrätessään jäsenvaltioiden on kuitenkin noudatettava yhteisön oikeuden yleisiä periaatteita. Seuraamusten on oltava ”tehokkaita, vakuuttavia ja […] suhteutettuja”[5] rikkomuksiin, joihin on syyllistytty.

7. Lisäksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikilla palveluntarjoajilla, joiden palvelut sisältävät ehdollisen pääsyn tai perustuvat ehdolliseen pääsyyn, on käytettävissään asianmukaisia oikeuskeinoja niiden toimintaan kohdistuvien laittomien toimien lopettamiseksi (esimerkiksi kieltotuomion avulla) ja korvauksen saamiseksi sääntöjenvastaisesta toimesta mahdollisesti aiheutuneesta haitasta.

8. Euroopan neuvosto aloitti ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen laatimisen vuonna 1999.

9. Kattavan ja tehokkaan suojan tarjoaminen ehdolliseen pääsyyn perustuville ja ehdollisen pääsyn sisältäville palveluille katsottiin erityisen tarpeelliseksi. Monet Euroopan valtiot, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, saattavat tarjota suotuisat edellytykset ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen kopiointilaitteiden kehittämiselle ja levittämiselle, jos niiden oikeusjärjestelmä ei sisällä tästä hyvin erityislaatuisesta kopiointitoiminnasta määrättäviä seuraamuksia. Sen vuoksi katsottiin suotavaksi laajentaa direktiivin 98/84/EY säännösten soveltamisalaa ja luoda Euroopan tasolla yhteinen ja tehokas kehys kyseisten palvelujen suojaamista varten.

10. Tästä syystä neuvosto valtuutti 22. kesäkuuta 1999 tehdyllä päätöksellä[6] komission osallistumaan Euroopan yhteisön puolesta yleissopimusta koskeviin neuvotteluihin.

11. Komissiolle annettujen neuvotteluohjeiden tavoitteena oli se, että eurooppalaisen yleissopimuksen ja direktiivin 98/84/EY mukaiset määritelmät ja toimenpiteet vastaisivat toisiaan ja että yleissopimus ja direktiivi olisivat mahdollisimman yhteensopivia.

12. Neuvottelut onnistuivat hyvin, ja 24. tammikuuta 2001 tehty yleissopimus on täysin yhteensopiva direktiivin 98/84/EY kanssa.

13. Yleissopimuksessa toistetaan olennaisilta osiltaan direktiivin säännökset. Ehdolliseen pääsyyn perustuvat tai ehdollisen pääsyn sisältävät järjestelmät suojataan samoilta sääntöjenvastaisilta toimilta kuin ne, jotka luetellaan direktiivissä 98/84/EY.

14. Yleissopimuksen ja direktiivin sanamuodoissa on joitakin pieniä eroja. Yleissopimuksessä määrätään, että laittomien laitteiden valmistamisen lisäksi myös niiden tuotanto katsotaan sääntöjenvastaiseksi toimeksi. Lisäksi seuraamukset, joita määrätään sääntöjenvastaisiksi toimiksi määritellyistä toimista, määritellään selkeämmin yleissopimuksessa, jonka mukaan on kyse rikosoikeudellisista, hallinnollisista tai muista seuraamuksista. Yleissopimuksessa määrätään kuitenkin direktiivin 98/84/EY tavoin, että seuraamusten on oltava tehokkaita, vakuuttavia ja suhteutettuja. Päätelmänä voidaan todeta, että Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja direktiivin 98/84/EY väliset erot eivät muuta millään tavalla yhteisön direktiivin sisältöä eivätkä sen soveltamisalaa.

15. Yleissopimus on avoinna Euroopan unionin allekirjoitusta varten. Yleissopimuksen 11 artiklan 4 kohdassa määrätään myös nimenomaisesti, että sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan yhteisön jäsenvaltioita, soveltavat vastavuoroisissa suhteissaan yhteisön sääntöjä, minkä vuoksi ne soveltavat yleissopimuksesta johtuvia sääntöjä ainoastaan silloin, kun kyseisestä aiheesta ei ole annettu yhteisön sääntöjä. Tällä Euroopan unionin jäsenvaltioita koskevalla irtautumislausekkella varmistetaan EU:n sääntöjen ensisijaisuus.

16. Komissio totesi 30. syyskuuta 2008 antamassaan direktiivin 98/84/EY täytäntöönpanoa koskevassa toisessa arviointikertomuksessa[7], että jos Euroopan unioni allekirjoittaisi yleissopimuksen, se antaisi todennäköisesti kimmokkeen yleissopimuksen ratifioimiselle useammissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa ja mahdollistaisi ehdolliseen pääsyyn perustuvien palvelujen oikeussuojan ulottamisen EU:n rajojen ulkopuolelle.

17. Eurooppalainen yleissopimus ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta allekirjoitettiin Euroopan unionin puolesta (…) sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään myöhemmin.

18. Tämän vuoksi komissio suosittaa, että neuvosto tekee kyseisen yleissopimuksen, joka mahdollistaa direktiivillä 98/84/EY käyttöön otetun oikeudellisen kehyksen soveltamisalan laajentamisen ja tehokkaat toimet suojattuihin palveluihin kohdistuvia laittomia toimia vastaan.

2010/0361 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[8],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

19. Neuvosto valtuutti (…) komission neuvottelemaan Euroopan neuvostossa Euroopan yhteisön puolesta ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn yleissopimuksen.

20. Eurooppalainen yleissopimus ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehtiin 24 päivänä tammikuuta 2001, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

21. Yleissopimuksella otetaan käyttöön lähes samanlaiset sääntelypuitteet kuin ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta 20 päivänä marraskuuta 1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/84/EY[9].

22. Yleissopimuksen tekemisellä voitaisiin antaa selkeä tuki kyseiselle yleissopimukselle ja edistää siten direktiivin 98/84/EY säännösten soveltamisalan laajentamista EU:n rajojen ulkopuolelle sekä antaa ehdolliseen pääsyyn perustuvia palveluja koskevaa lainsäädäntöä, jota sovellettaisiin koko Euroopassa.

23. Eurooppalainen yleissopimus ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (…) mukaisesti Euroopan unionin puolesta (…) sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään myöhemmin.

24. Kyseinen yleissopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehty eurooppalainen yleissopimus.

Yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteessä 1.

2 artikla

1. Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuudet tallettaa EU:n puolesta yleissopimuksen 12 artiklassa tarkoitettu hyväksymiskirja osoituksena Euroopan unionin suostumuksesta siihen, että yleissopimus sitoo sitä.

2. Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuudet antaa tämän päätöksen liitteessä 2 oleva yksipuolinen selitys päivänä, jona hyväksymiskirja talletetaan.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE 1

Eurooppalainen yleissopimus ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta

Johdanto

Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, muut valtiot ja Euroopan yhteisö, jotka

ottavat huomioon sen, että Euroopan neuvosto pyrkii suurempaan yhtenäisyyteen jäsentensä välillä,

pitävät mielessä ministeriön suosituksen N:o R (91) 14 suojattujen televisiopalvelujen oikeudellisesta suojasta,

ottavat huomioon, että suojattujen televisiopalvelujen dekoodereiden laiton kopiointi on edelleen ongelma koko Euroopassa,

panevat merkille, että edellä mainitun suosituksen antamisen jälkeen on ilmaantunut uudentyyppisiä ehdollisen pääsyn sisältäviä palveluja ja laitteita sekä uusia kyseisiin palveluihin ja laitteisiin kohdistuvan laittoman pääsyn muotoja,

panevat merkille, että ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen suojaamista koskevissa säännöksissä on suuria eroja Euroopan valtioiden välillä,

panevat merkille, että laiton pääsy uhkaa yleisradiolähetyspalvelujen ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien taloudellista toimintakykyä ja voi vaikuttaa siten yleisölle tarjottavien ohjelmien ja palvelujen monipuolisuuteen,

ovat vakuuttuneita siitä, että ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen suojaamisessa on noudatettava yhteistä politiikkaa,

ovat vakuutuneita siitä, että rikosoikeudelliset, hallinnolliset tai muut seuraamukset voivat vaikuttaa tehokkaasti ehdolliseen pääsyyn perustuviin palveluihin kohdistuvien sääntöjenvastaisten toimien torjuntaan,

katsovat, että kaupallisissa tarkoituksissa toteutettuihin sääntöjenvastaisiin toimiin olisi kiinitettävä erityistä huomiota,

ottavat huomioon voimassa olevat kansainväliset oikeudelliset välineet, jotka sisältävät ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen suojaamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä,

sekä sopivat seuraavaa:

I jakso – Yleiset määräykset

1 artikla – Tarkoitus ja tavoite

Tämä yleissopimus koskee tietoyhteiskunnan palveluja ja yleisradiolähetyspalveluja, jotka tarjotaan maksua vastaan ja jotka perustuvat ehdolliseen pääsyyn tai sisältävät ehdollisen pääsyn. Tämän yleissopimuksen tavoitteena on, että tietyt toimet, jotka mahdollistavat luvattoman pääsyn suojattuihin palveluihin, katsotaan sääntöjenvastaisiksi sopimuspuolten alueella ja että asiaa koskevat sopimuspuolten säädökset lähenevät toisiaan.

2 artikla – Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan

a) ’suojatulla palvelulla’ jotain seuraavista maksullisista palveluista, jos ne tarjotaan ehdollisen pääsyn perusteella:

- televisiolähetykset sellaisina kuin ne määritellään rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklassa,

- radiolähetykset, jotka ovat yleisön vastaanotettaviksi tarkoitettuja radio-ohjelmia, jotka lähetetään johtojen välityksellä tai radioteitse, mukaan lukien satelliittilähetykset,

- tietoyhteiskunnan palvelut, joiksi katsotaan sähköisessä muodossa etäpalveluna palvelujen vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä tarjottavat palvelut,

tai omana palvelunaan pidettävää ehdollisen pääsyn tarjoamista mainittuihin palveluihin;

b) ’ehdollisella pääsyllä’ kaikkia teknisiä toimenpiteitä ja/tai järjestelyjä, joilla pääsy johonkin tämän artiklan a alakohdassa mainituista ymmärrettävässä muodossa olevista palveluista tehdään riippuvaiseksi etukäteen annetusta yksilöllisestä luvasta;

c) ’ehdollisen pääsyn mahdollistavalla laitteella’ laitteita, ohjelmia ja/tai järjestelyjä, jotka on tarkoitettu tai mukautettu tekemään mahdolliseksi pääsy johonkin tämän artiklan a alakohdassa mainituista ymmärrettävässä muodossa olevista palveluista;

d) ’laittomalla laitteella’ kaikkia laitteita, ohjelmia ja/tai järjestelyjä, jotka on suunniteltu tai mukautettu mahdollistamaan pääsy johonkin tämän artiklan a alakohdassa mainituista ymmärrettävässä muodossa olevista palveluista ilman palvelujen tarjoajan lupaa.

3 artikla – Kohde

Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin sellaisiin luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, jotka tarjoavat edellä 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä suojattua palvelua, riippumatta kyseisten henkilöiden kansallisuudesta ja siitä, kuuluvatko kyseiset henkilöt jonkin sopimuspuolen toimivallan piiriin.

II jakso – Sääntöjenvastaiset toimet

4 artikla – Rikkomukset

Seuraavat toimet katsotaan sääntöjenvastaisiksi sopimuspuolen alueella:

a) laittomien laitteiden valmistaminen tai tuotanto kaupallisissa tarkoituksissa;

b) laittomien laitteiden tuonti kaupallisissa tarkoituksissa;

c) laittomien laitteiden levittäminen kaupallisissa tarkoituksissa;

d) laittomien laitteiden myynti tai vuokraus kaupallisissa tarkoituksissa;

e) laittomien laitteiden hallussapito kaupallisissa tarkoituksissa;

f) laittomien laitteiden asentaminen, huolto tai vaihtaminen kaupallisissa tarkoituksissa;

g) laittomien laitteiden myynnin edistäminen, markkinointi tai mainonta kaupallisissa tarkoituksissa.

Jokainen sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä, että se katsoo sääntöjenvastaisiksi toimiksi myös muita kuin tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja toimia.

III jakso – Seuraamukset ja oikeuskeinot

5 artikla – Sääntöjenvastaisista toimista määrättävät seuraamukset

Sopimuspuolet toteuttavat toimia sen varmistamiseksi, että edellä 4 artiklassa tarkoitetuista sääntöjenvastaisista toimista voidaan määrätä rikosoikeudellisia, hallinnollisia tai muita seuraamuksia. Toimenpiteiden on oltava tehokkaita, vakuuttavia ja sääntöjenvastaisen toiminnan mahdolliseen vaikutukseen suhteutettuja.

6 artikla – Menetetyksi tuomitsemista koskevat toimenpiteet

Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet, jotka voivat olla tarpeen laittomien laitteiden tai rikoksen tekemiseen käytetyn myynninedistämis-, markkinointi- tai mainosmateriaalin takavarikoimiseksi ja tuomitsemiseksi menetetyksi sekä sääntöjenvastaisen toiminnan tuloksena saadun taloudellisen hyödyn ja voiton tuomitsemiseksi menetetyksi.

7 artikla – Siviiliprosessit

Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen sen, että suojattujen palvelujen tarjoajat, joiden etuihin 4 artiklassa täsmennetty sääntöjenvastainen toiminta vaikuttaa, voivat turvautua asianmukaisiin oikeuskeinoihin, muun muassa vahingonkorvauskanteen nostamiseen ja kieltotuomion tai muun ehkäisevän toimenpiteen hakemiseen sekä tarvittaessa pyytää laittomien laitteiden poistamista markkinoilta.

IV jakso – Täytäntöönpano ja muutokset

8 artikla – Kansainvälinen yhteistyö

Sopimuspuolet sitoutuvat auttamaan toisiaan tämän yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Sopimuspuolet sopivat siitä, että ne tekevät rikosoikeuden tai hallinnon alalla tehtävää kansainvälistä yhteistyötä koskevien kansainvälisten asiakirjojen sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti mahdollisimman laajaa yhteistyötä tämän yleissopimuksen nojalla todettuihin rikosoikeudellisiin tai hallinnollisiin rikkomuksiin liittyvissä tutkimuksissa ja oikeudenkäynneissä.

9 artikla – Monenkeskiset neuvottelut

1. Sopimuspuolet käyvät kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein ja joka tapauksessa aina, kun jokin sopimuspuoli sitä pyytää, Euroopan neuvostossa monenkeskisiä neuvotteluja, joissa tarkastellaan tämän yleissopimuksen soveltamista ja sen tarkistamisen tai sen tiettyjen määräysten, erityisesti 2 artiklassa olevien määritelmien, laajentamisen tarpeellisuutta. Neuvottelut käydään Euroopan neuvoston pääsihteerin koolle kutsumissa kokouksissa.

2. Kullakin sopimuspuolella voi olla monenkeskisissä neuvotteluissa yksi tai useampia valtuutettuja edustajia. Kullakin sopimuspuolella on äänioikeus. Kullakin tämän yleissopimuksen sopimuspuoliin kuuluvalla valtiolla on yksi ääni. Euroopan yhteisö käyttää äänioikeuttaan toimivaltansa piiriin kuuluvissa kysymyksissä siten, että sillä on tämän yleissopimuksen osapuolena olevien jäsenvaltioiden lukumäärää vastaava äänimäärä. Euroopan yhteisö ei käytä äänioikeuttaan kysymyksissä, jotka eivät kuulu se toimivaltaan.

3. Kaikki 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, tai Euroopan yhteisö, joka ei myöskään ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, voivat lähettää tarkkailijansa neuvottelukokouksiin.

4. Sopimuspuolet antavat kunkin neuvottelun jälkeen Euroopan neuvoston ministerineuvostolle raportin neuvottelusta ja tämän yleissopimuksen toiminnasta ja liittävät siihen tarvittaessa aiheellisiksi katsomansa ehdotukset yleissopimuksen muuttamiseksi.

5. Sen estämättä, mitä tässä yleissopimuksessa määrätään, sopimuspuolet laativat neuvottelukokousten asialistan.

10 artikla – Muutokset

1. Kaikki sopimuspuolet voivat ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Kaikki muutosehdotukset ilmoitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka antaa ne tiedoksi Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuoliin kuuluville valtioille, Euroopan yhteisölle ja sopimuspuoliin kuulumattomille valtioille, jotka ovat liittyneet tai jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 13 artiklan mukaisesti.

3. Kaikki edellisen kohdan mukaisesti ehdotetut muutokset tutkitaan kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona pääsihteeri on ne toimittanut, monenkeskisessä neuvottelukokouksessa, jossa muutokset voidaan hyväksyä yleissopimuksen ratifioineiden valtioiden äänten kahden kolmasosan enemmistöllä.

4. Monenkeskisessä neuvottelukokouksessa hyväksytty teksti toimitetaan ministerineuvostolle hyväksyttäväksi. Kun ministerineuvosto on hyväksynyt tekstin, muutos lähetetään sopimuspuolille hyväksyttäväksi.

5. Muutokset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyneensä ne.

6. Ministerikomitea voi monenkeskisessä neuvottelukokouksessa annetun suosituksen perusteella päättää Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d alakohdassa määrätyllä enemmistöllä ja komitean jäsenyyteen oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä, että tietty muutos tulee voimaan kahden vuoden kuluttua päivästä, jona se on toimitettu hyväksyttäväksi, jollei jokin sopimuspuoli ole ilmoittanut Euroopan neuvoston pääsihteerille vastustavansa sen voimaantuloa. Kun jokin sopimuspuoli on ilmoittanut vastustavansa muutoksen voimaantuloa, muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se yleissopimuksen sopimuspuoli, joka on ilmoittanut vastustavansa muutoksen voimaantuloa, on tallettanut hyväksymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteeristön huostaan.

7. Jos ministerineuvosto on hyväksynyt muutoksen, mutta muutos ei ole tullut voimaan tämän artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti, mikään valtio tai Euroopan yhteisö ei voi ilmoittaa suostuvansa siihen, että tämä yleissopimus sitoo sitä, hyväksymättä samaan aikaan kyseistä muutosta.

11 artikla – Suhteet muihin yleissopimuksiin tai sopimuksiin

1. Tämä yleissopimus ei vaikuta erityisiä kysymyksiä koskevista monenvälisistä kansainvälisistä yleissopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

2. Yleissopimuksen sopimuspuolet voivat tehdä keskenään kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin, yleissopimuksen määräysten täydentämiseksi tai vahvistamiseksi tai siinä vahvistettujen periaatteiden soveltamisen helpottamiseksi.

3. Jos vähintään kaksi sopimuspuolta on jo tehnyt sopimuksen, joka koskee tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa kysymystä, tai on vahvistanut muulla tavalla suhteensa tämän kysymyksen osalta, niillä on oikeus soveltaa kyseistä sopimusta tai järjestelyä tämän yleissopimuksen sijaan, jos kyseinen sopimus tai järjestely helpottaa kansainvälistä yhteistyötä.

4. Sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan yhteisön jäsenvaltioita, soveltavat vastavuoroisissa suhteissaan yhteisön sääntöjä, ja ne soveltavat tämän vuoksi tästä yleissopimuksesta johtuvia sääntöjä ainoastaan silloin, kun ei ole annettu asiaa koskevia yhteisön sääntöjä.

V jakso – Loppumääräykset

Artikla 12 – Allekirjoittaminen ja voimaantulo

1. Tämän yleissopimuksen allekirjoittaminen on avoinna Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuoliin kuuluville valtioille sekä Euroopan yhteisölle. Kyseiset valtiot ja Euroopan yhteisö voivat ilmoittaa suostuvansa siihen, että ne tulevat seuraavien toimien sitomiksi:

25. allekirjoitus ilman ratifiointi- tai hyväksymisvaraumaa, tai

26. allekirjoitus ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, mitä seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen.

2. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona kolme valtiota on ilmoittanut suostuvansa edellisen kohdan mukaisesti siihen, että tämä yleissopimus sitoo niitä.

4. Jos jokin allekirjoittajavaltio tai Euroopan yhteisö ilmoittaa myöhempänä ajankohtansa suostuvansa siihen, että yleissopimus sitoo sitä, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä, kun kyseinen valtio tai Euroopan yhteisö on ilmoittanut suostuvansa 1 kohdan mukaisesti siihen, että tämä yleissopimus sitoo sitä.

13 artikla – Yleissopimuksen sopimuspuoliin kuulumattomien valtioiden liittyminen yleissopimukseen

1. Euroopan neuvoston ministerikomitea voi tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen kutsua yleissopimuksen sopimuspuolia kuultuaan valtion, jota ei mainita 12 artiklan 1 kohdassa, liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d alakohdassa määrätyllä enemmistöllä tehdyllä päätöksellä ja komitean jäsenyyteen oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä.

2. Yleissopimus tulee siihen liittyvän valtion osalta voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona kyseisen valtion liittymiskirja talletettiin Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

14 artikla – Maantieteellinen soveltamisala

1. Jokainen valtio tai Euroopan yhteisö voi määritellä yleissopimuksen allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä alueen tai alueet, johon tai joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Jokainen valtio tai Euroopan yhteisö voi milloin tahansa myöhemmin ulottaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä tämän yleissopimuksen koskemaan selityksessä määriteltyä muuta aluetta. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Kahden edellisen kohdan mukaisesti annettu selitys voidaan jonkin selityksessä mainitun alueen osalta peruuttaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

15 artikla – Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia.

16 artikla – Riitojen ratkaiseminen

Jos sopimuspuolet ovat eri mieltä tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, sopimuspuolet pyrkivät pääsemään sovinnolliseen ratkaisuun riidasta neuvottelun tai muun sopimuspuolten valitseman rauhanomaisen keinon avulla, mukaan lukien riidan saattaminen välitystuomioistuimen käsiteltäväksi, jolloin tämä tekee riidan osapuolia sitovan päätöksen.

17 artikla – Irtisanominen

1. Jokainen sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

18 artikla – Tiedoksiannot

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuoliin kuuluville valtioille, Euroopan yhteisölle ja muille tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille

a) 12 artiklan mukaisesta allekirjoittamisesta;

b) kaikista 12 ja 13 artiklan mukaisista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;

c) päivämäärästä, jona tämä yleissopimus tulee voimaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti;

d) kaikista 4 artiklan nojalla annetuista ilmoituksista;

e) kaikista 10 artiklan nojalla tehdyistä muutosehdotuksista;

f) kaikista muista tätä yleissopimusta koskevista toimista, ilmoituksista ja tiedoksiannoista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä tammikuuta 2001 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun toisinnon Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen sopimuspuoliin kuuluville valtioille, Euroopan yhteisölle ja muille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

LIITE 2

EU:n antama selitys

[Toimitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille päivänä, jona yleissopimuksen hyväksymiskirja talletetaan.]

Yleissopimuksella annetaan Euroopan neuvoston ministerikomitealle valtuudet tehdä sekä muutosten hyväksymistä että Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden liittymistä koskevat päätökset. Vaikka EU kuuluu yleissopimuksen sopimuspuoliin, se toteaa jälleen, ettei se voi käyttää kyseistä päätösvaltaa, koska sillä ei ole äänioikeutta ministerikomiteassa, toisin kuin Euroopan neuvoston jäsenvaltioilla, joilla on äänioikeus, vaikkeivät ne olisi yleissopimuksen sopimuspuolia. Tämä tilanne estää EU:ta käyttämästä täysipainoisesti yleissopimuksesta johtuvia oikeuksiaan, vaikka sen on noudatettava kaikkia siitä johtuvia velvoitteita.

EU panee tämän tilanteen huolestuneena merkille, kuten se on tehnyt jo aiemmin muissa yhteyksissä. Se ei voi hyväksyä sopimuspuolten eriarvoista asemaa, jonka kyseinen tilanne aiheuttaa, eikä sen osallistumista tähän yleissopimukseen voida sen vuoksi pitää ennakkotapauksena, jonka perusteella sen voitaisiin katsoa olevan valmis hyväksymään vastaavan tilanteen tulevaisuudessa.

EU katsoo, että sen on aloitettava neuvottelut Euroopan neuvoston toimivaltaisten viranomaisten kanssa mahdollisuuksista mukauttaa kyseisiä menettelyjä Euroopan neuvoston olemassa olevissa yleissopimuksissa, joiden allekirjoittaminen on avoinna EU:lle, ja/tai tulevissa yleissopimuksissa.

[1] EYVL L 320, 28.11.1998, s. 54.

[2] Direktiivin 98/84/EY 2 artiklan b alakohta.

[3] Direktiivin 98/84/EY 2 artiklan c alakohta.

[4] Direktiivin 98/84/EY 2 artiklan e alakohta.

[5] Direktiivin 98/84/EY 5 artikla.

[6] Ei julkaistu EYVL:ssä. Viite: 9556/99.

[7] KOM(2008) 593 lopullinen, ei julkaistu EUVL:ssä.

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EYVL L 320, 28.11.1998, s. 54.