FI Bryssel KOM(2010) 748 2010/xxxx (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Uudelleenlaadittu toisinto) {SEC(2010) 1547} {SEC(2010) 1548} PERUSTELUT 1. Ehdotuksen tausta 1.1. Yleinen tausta Tämä ehdotus on uudelleenlaadittu toisinto tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2001 annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 44/2001, jäljempänä ’Bryssel I -asetus’. Bryssel I -asetus antaa puitteet oikeudelliselle yhteistyölle siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa Euroopan unionissa. Asetusta sovelletaan hyvin monenlaisiin asioihin, sillä se kattaa paitsi sopimuksiin perustuvat myös sopimuksenulkoiset ja tekijänoikeusvaateet. Sen perusteella määritetään tuomioistuin, joka parhaiten soveltuu ratkaisemaan rajatylittävän riita-asian, ja varmistetaan toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion sujuva tunnustaminen ja täytäntöönpano. Asetuksella korvattiin vuonna 1968 silloisten jäsenvaltioiden kesken tehty Brysselin yleissopimus, jota oli sittemmin jouduttu muuttamaan useaan otteeseen unionin laajentumisten myötä. Asetusta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja erillisen kansainvälisen sopimuksen nojalla myös Tanskassa, johon sovelletaan oikeudellisen yhteistyön alalla Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvaa erityisjärjestelyä. Asetus tuli voimaan kahdeksan vuotta sitten, maaliskuussa 2002. Komissio on nyt tarkastellut asetuksen toimivuutta käytännössä ja pohtinut, millä tavoin sitä olisi tarpeen muuttaa. 1.2. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Kaiken kaikkiaan asetuksen katsotaan toimivan hyvin. Sidosryhmien kuulemisen ja komission tilaamien oikeudellisten ja empiiristen tutkimusten perusteella kävi kuitenkin ilmi, että sen toimintaan liittyy eräitä puutteita, jotka olisi korjattava. Neljä tärkeintä ongelmaa ovat seuraavat: · Ns. eksekvatuurimenettely, jonka mukaisesti tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, muodostaa yhä esteen tuomioiden vapaalle liikkuvuudelle. Siitä aiheutuu osapuolille tarpeettomia kustannuksia ja viivytyksiä, minkä vuoksi yritykset ja kansalaiset eivät ole halukkaita hyödyntämään sisämarkkinoita täysimääräisesti. · Oikeussuojan saatavuuteen liittyy EU:ssa edelleen ongelmia silloin kun riita-asian vastaajan kotipaikka on EU:n ulkopuolella. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyistä asetusta sovelletaan vain jos vastaajan kotipaikka on EU:n alueella. Muissa tapauksissa toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kansallisen lain nojalla. Kansallisten oikeussääntöjen erojen vuoksi oikeussuojan saatavuus EU:ssa vaihtelee niiden yritysten kannalta, joilla on yhteistyökumppaneita kolmansissa maissa: osa niistä voi hoitaa riita-asiansa helposti EU:ssa, osa taas ei voi sitä tehdä edes silloin kun toimivaltaa ei voida osoittaa millekään muulle tuomioistuimelle, joka pystyy takaamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Jos riita-asiaa, jossa on mukana osapuolia EU:n ulkopuolelta, ei kansallisen lainsäädännön mukaan voida käsitellä jäsenvaltion tuomioistuimessa, ei myöskään voida taata, että asiaan sovelletaan esimerkiksi kuluttajia, työntekijöitä tai kauppaedustajia suojaavaa EU:n velvoittavaa lainsäädäntöä. · Oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta on parannettava. Nyt asetuksessa säädetään, että osapuolten sopimuksella valitseman tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, jos asia on pantu vireille ensin toisessa tuomioistuimessa. Tämä sääntö antaa vilpillisessä mielessä toimiville osapuolille mahdollisuuden viivyttää riidan ratkaisua sovitussa tuomioistuimessa siten, että ne panevat asian vireille ensin sellaisessa tuomioistuimessa, jolla ei ole toimivaltaa. Tästä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia ja viivytyksiä, minkä lisäksi se heikentää oikeusvarmuutta ja riita-asioiden ratkaisemisen ennakoitavuutta, jotka ovat oikeuspaikkasopimusten tavoitteita. · Välimiesmenettelyn ja riita-asioiden välisiä yhteyksiä on kehitettävä. Nyt välimiesmenettely on suljettu asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Osapuoli voi kuitenkin tehokkaasti mitätöidä välimiesmenettelyssä tehdyn sopimuksen kiistämällä sen tuomioistuimessa. Tällöin syntyy tilanne, jossa vireillä on tehottomia rinnakkaisia tuomioistuinmenettelyjä, joiden tuloksena saatavat ratkaisut ovat mahdollisesti yhteensopimattomia. Tästä aiheutuu jälleen ylimääräisiä kustannuksia ja viivästyksiä, minkä lisäksi tilanne heikentää riita-asioiden ratkaisemisen ennakoitavuutta ja kannustaa vilpilliseen taktikointiin riita-asiain menettelyssä. Yksityiskohtainen analyysi nykyjärjestelmään liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisemista varten tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksista esitetään tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa. Asetuksen tarkistamisen yleisenä tavoitteena on kehittää edelleen Euroopan oikeusaluetta poistamalla vielä jäljellä olevat tuomioistuinten päätösten vapaan liikkuvuuden esteet vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto on korostanut tämän tavoitteen merkitystä vuonna 2009 hyväksymässään Tukholman ohjelmassa [1]. Ehdotuksen tavoitteena on erityisesti helpottaa rajatylittävien riita-asioiden ratkaisemista ja tuomioiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Tarkistuksen avulla luotavan oikeudellisen ympäristön odotetaan myös edistävän Euroopan talouden elpymistä. 2. Kuuleminen ja vaikutusten arviointi Tätä ehdotusta varten suoritettiin laaja kuuleminen, jonka yhteydessä yleisöltä, jäsenvaltioilta, muilta toimielimiltä ja asiantuntijoilta pyydettiin kommentteja nykyisen järjestelmän ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisukeinoista. Komissio hyväksyi 21. huhtikuuta 2009 kertomuksen asetuksen soveltamisesta ja vihreän kirjan, jossa esitettiin ehdotuksia sen tarkistamista varten. Vihreään kirjaan saatiin 130 vastausta. Komissio otti huomioon myös asetuksen tarkistamiseen liittyvistä näkökohdista laaditut selvitykset. Näitä olivat muun muassa vuonna 2007 laadittu selvitys asetuksen soveltamisesta käytännössä [2] ja vuonna 2006 laadittu selvitys tuomioistuinten täydentävästä toimivallasta [3]. Lisäksi kahdessa muussa ulkopuolisessa selvityksessä [4] kerättiin tietoja eri uudistusvaihtoehtojen vaikutuksista. Komissio oli myös mukana järjestämässä kahta vuosina 2009 [5] ja 2010 [6] pidettyä konferenssia, joissa käsiteltiin asetuksen tarkistamista. Heinäkuussa 2010 järjestettiin kokous kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Välimiesmenettelyä käsittelemään perustettiin erillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kolmesti heinä-, syys- ja lokakuussa 2010. Kuulemisen tulosten perusteella sidosryhmien näkemykset tarkistuksen keskeisistä osa-alueista ovat seuraavanlaiset. Eksekvatuurista luopumisen suhteen sidosryhmien suuri enemmistö ja kaikki jäsenvaltiot kannattivat tavoitetta, jonka mukaan olisi taattava tuomioiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa. Yleisesti kannatettiin myös eksekvatuurimenettelystä luopumista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sidosryhmien erittäin suuri enemmistö oli sitä mieltä, että eksekvatuurista luopumista olisi täydennettävä ottamalla käyttöön takeet, joiden avulla suojattaisiin vastaajan eli sen osapuolen oikeudet, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan. Sen sijaan näkemykset erkanivat sen suhteen, miten laajoja näiden takeiden tulisi olla ja missä niiden pitäisi olla saatavilla (täytäntöönpano- vai alkuperäjäsenvaltiossa). Erityisenä huolenaiheena mainittiin eksekvatuurista luopuminen kunnianloukkausasioiden ja ryhmäkanteita koskevien menettelyjen yhteydessä. Asetuksen toimivuudesta kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä oltiin yleisesti sitä mieltä, että kansainvälisellä tasolla käytävät monenväliset neuvottelut olisivat soveltuvin sääntelykehys. Siinä tapauksessa, että tämä ei olisi mahdollista, näkemykset etenemistavasta vaihtelivat. Osa sidosryhmistä ja jäsenvaltioista kannatti tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ulottamista myös kolmansien maiden vastaajiin erityisesti siksi, että näin voitaisiin turvata oikeussuojan saatavuus EU:n tuomioistuimissa. Useimmat sidosryhmät katsoivat kuitenkin, että kolmansissa maissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa olisi säänneltävä monenvälisellä kehyksellä, jotta voitaisiin varmistaa vastavuoroisuus kansainvälisellä tasolla. Sidosryhmät ja jäsenvaltiot kannattivat voimakkaasti oikeuspaikkasopimusten tehokkuuden parantamista. Eri keinoista saavuttaa tämä tavoite sai eniten kannatusta ehdotus, jonka mukaan osapuolten valitsema tuomioistuin saisi ensimmäisenä mahdollisuuden päättää, onko se toimivaltainen. Tällainen mekanismi olisi pitkälti oikeuspaikkasopimuksista vuonna 2005 tehdyn Haagin yleissopimuksen mukainen, mikä takaisi yhdenmukaisen lähestymistavan sekä unionissa että kansainvälisellä tasolla, jos unioni päättää myöhemmin liittyä vuoden 2005 yleissopimukseen. Monet sidosryhmät myönsivät, että asetuksen ja välimiesmenettelyn suhde on ongelmallinen, ja kannattivat toimia sen parantamiseksi. Useat välimiesyhdistykset kuitenkin ilmaisivat huolensa siitä, miten mahdollinen asetukseen perustuva sääntely vaikuttaisi eurooppalaisten välimieskeskusten johtavaan asemaan maailmanlaajuisesti. Näkemykset vaihtelivat sen suhteen, mikä olisi paras tapa edetä asiassa, eli olisiko aktiivisesti edistettävä välityssopimusten tekemistä välttämällä rinnakkaisia menettelyjä ja vilpillistä taktikointia riita-asioiden menettelyssä, vai olisiko välimiesmenettelyt suljettava asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle entistä selvemmin. Joka tapauksessa useimmat sidosryhmät ilmoittivat olevansa yleensä ottaen tyytyväisiä vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen toimintaan ja katsoivat, ettei sitä pitäisi heikentää millään unionin toimilla. Komissio analysoi ehdotetun uudistuksen pääkohdista aiheutuvia kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa. 3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat 3.1 Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotetun uudistuksen pääkohdat ovat seuraavat: · tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevista välitoimista (eksekvatuuri) luopuminen kunnianloukkausasioita ja kollektiivisissa vahingonkorvausmenettelyissä annettuja tuomioita lukuun ottamatta; · tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ulottaminen koskemaan riitoja, joissa on mukana kolmansien maiden vastaajia, ja sellaisia tilanteita koskeva sääntely, joissa asia on vireillä sekä EU:n ulkopuolisessa että EU:n tuomioistuimessa; · oikeuspaikkasopimusten tehokkuuden parantaminen; · asetuksen ja välimiesmenettelyn suhteen kehittäminen; · jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vireillä olevien menettelyjen koordinoinnin parantaminen; · oikeussuojan saatavuuden parantaminen tietyntyyppisissä riita-asioissa; ja · niiden edellytysten selkeyttäminen, joiden täyttyessä väliaikaisten ja turvaamistoimien liikkuvuus EU:ssa on mahdollista. 3.1.1. Eksekvatuurista luopuminen Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtävä oikeudellinen yhteistyö on kehittynyt sitä mukaa kuin Euroopassa on kehitetty sisämarkkinoita, jotka perustuvat tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Tällaista vastavuoroista tunnustamista on asteittain parannettu vähentämällä unionin sisällä annettujen ulkomaisten tuomioiden valvontaa. Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus on tähän mennessä saavuttanut kypsyysasteen, joka mahdollistaa siirtymisen yksinkertaisempaan, edullisempaan ja automaattisempaan tuomioiden liikkuvuuteen poistamalla jäsenvaltioiden välillä vielä olevat muodollisuudet. Sen vuoksi ehdotuksen mukaisesti olisi luovuttava eksekvatuurimenettelystä kaikissa asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuomioiden osalta, lukuun ottamatta kunnianloukkausasioissa ja kollektiivisissa vahingonkorvausmenettelyissä annettavia tuomioita. Eksekvatuurimenettelystä luopumista täydennetään ottamalla käyttöön menettelylliset takeet, joiden avulla varmistetaan, että vastaajan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetut vastaajan oikeudet saavat asianmukaisen suojan. Vastaajalla olisi käytössään kolme pääasiallista oikeussuojakeinoa, joiden avulla hän voisi poikkeuksellisissa olosuhteissa estää sen, että yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomio pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa: Ensinnäkin hän voisi kiistää alkuperäjäsenvaltiossa annetun tuomion siinä tapauksessa, että hänelle ei ollut asianmukaisella tavalla ilmoitettu tuossa jäsenvaltiossa vireillä olevasta menettelystä. Toiseksi ehdotuksella otettaisiin käyttöön täytäntöönpanojäsenvaltiossa sovellettava ylimääräinen oikeussuojakeino, jonka avulla vastaaja voisi kiistää tuomion vetoamalla mihin tahansa muuhun tuomion antaneen tuomioistuimen tekemään menettelyvirheeseen, joka on saattanut loukata hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kolmannen oikeussuojakeinon perusteella vastaaja voisi keskeyttää tuomion täytäntöönpanon sillä perusteella, että se on ristiriidassa toisen, joko täytäntöönpanovaltiossa tai (tiettyjen edellytysten täyttyessä) toisessa maassa annetun tuomion kanssa. Nämä takeet koskevat tilanteita, joissa nykyään sovelletaan tiettyjä täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteita erityisesti sen vuoksi, että voitaisiin varmistaa vastaajan oikeuksien toteutuminen. Olennainen ero on siinä, että ehdotuksen myötä oikeusjärjestyksen perusteiden aineellisiin säännöksiin perustuva valvonta poistuisi. Näin voitaisiin säästää eksekvatuurimenettelyn vaatima aika ja siitä aiheutuvat kustannukset ja suojata silti vastaajan oikeudet. Ehdotus sisältää myös useita vakiolomakkeita, joiden tarkoituksena on helpottaa ulkomailla annettujen tuomioiden tunnustamista tai täytäntöönpanoa eksekvatuurimenettelystä luopumisen jälkeen sekä tuomion uudelleentarkastelun hakemista edellä kuvatun, vastaajan oikeuksien suojaamista koskevan menettelyn mukaisesti. Vakiolomakkeet helpottavat toimivaltaisten viranomaisten vastuulla olevaa tuomion täytäntöönpanoa erityisesti silloin kun on tarpeen laskea korkoja ja kustannuksia. Lomakkeet myös vähentävät tuomioihin liittyvää käännöstarvetta, ja vastaajan on niiden avulla helpompi hakea tuomion uudelleentarkastelua toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotuksen mukaan eksekvatuurimenettely säilytettäisiin sellaisten kunnianloukkausasioissa annettujen tuomioiden yhteydessä, joissa yksilö katsoo tiedotusvälineiden loukanneen hänen yksityisyyttään tai hänen henkilöllisyyteensä liittyviä oikeuksia. Tällaiset tapaukset ovat erityisen arkaluonteisia. Jäsenvaltiot ovat omaksuneet erilaisia tapoja varmistaa, että niiden yhteydessä kunnioitetaan tiettyjä perusoikeuksia, kuten ihmisarvoa, yksityis- ja perhe-elämän suojaa, henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Kun otetaan huomioon nämä eroavuudet ja se, että unionin tasolla ei toistaiseksi ole tätä koskevaa yhdenmukaista lainvalintasääntöä (ks. asetuksen (EY) N:o 864/2007 eli ns. Rooma II -asetuksen [7] 1 artiklan 2 kohdan g alakohta), on ennenaikaista olettaa, että oikeusjärjestelmien välillä olisi tältä osin saavutettu nykytilannetta pidemmälle menevät ratkaisut salliva luottamuksen taso. Sen vuoksi näyttäisi sopivammalta säilyttää toistaiseksi eksekvatuurimenettely kunnianloukkausasioita koskevien tuomioiden yhteydessä, kunnes tähän liittyvistä aineellisista ja/tai lainvalintasäännöistä saadaan selkeämpi kuva. Eksekvatuuri säilytetään myös silloin kun tuomio on annettu menettelyssä, jonka on pannut vireille ryhmä kantajia tai yleisen edun nimissä toimiva yksikkö tai elin ja joka koskee laittomien liiketapojen useille kantajille aiheuttamien vahinkojen korvaamista (ns. ryhmäkanne). Nykyään EU:ssa on käytössä useita erilaisia mekanismeja, joiden avulla voidaan korvata laittomien liiketapojen useille uhreille aiheuttamat vahingot. Itse asiassa kaikki kansalliset vahingonkorvausjärjestelmät ovat ainutlaatuisia, sillä tällä alalla ei ole kahta samanlaista kansallista järjestelmää. Tiettyjä menettelyjä voidaan soveltaa vain määrätyillä aloilla (esim. pääomasijoitusten korvaaminen Saksassa ja kilpailunvastaisten käytänteiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa), toisilla taas on laajempi soveltamisala (kuten Espanjan ryhmäkannemenettelyillä). Toinen ero liittyy vahingonkorvausmenettelyjen oikeudelliseen asemaan: eräissä jäsenvaltioissa toimivalta nostaa kanne tällaisissa asioissa on annettu julkisille viranomaisille (esim. Suomessa kuluttaja-asiamies), toisissa taas yksityisille organisaatioille, kuten kuluttajayhdistyksille (esim. Bulgariassa) tai jotakin ryhmää edustaville yksilöille (esim. Portugalissa). Monissa jäsenvaltioissa menettelyn oikeudellista asemaa säätelevät useat eri säännöt. Yhtenä erottavana tekijänä on myös se, minkätyyppiset uhrit voivat nostaa ryhmäkanteen vahingonkorvausten saamiseksi. Useimpien edellä mainittujen kansallisten järjestelmien mukaan vahingonkorvausoikeus koskee kuluttajia. Vain muutamissa järjestelmissä vahingonkorvausta voivat hakea myös muut uhrit, kuten pienyritykset. Eroja on myös siinä, miten tuomio vaikuttaa ryhmän jäseniin: useimmissa jäsenvaltioissa tuomio sitoo vain niitä, jotka ovat nimenomaisesti antaneet suostumuksensa menettelyyn osallistumiseksi (esim. Ruotsi, Italia). Muutamissa jäsenvaltioissa päätös sen sijaan sitoo kaikkia ryhmän jäseniä, elleivät he erikseen sanoudu siitä irti (Portugali, Tanska, Alankomaat). Lisäksi jäsenvaltioiden välillä on eroja sen suhteen, missä vaiheessa vaateeseen oikeutetut yksilöt on nimettävä. Joissain jäsenvaltioissa tämä on tehtävä silloin kun ryhmäkanne nostetaan (esim. Yhdistynyt kuningaskunta), toisissa taas se voi tapahtua myöhemminkin (esim. Puola ja Espanja). Huomattavia eroja esiintyy myös ryhmäkanteiden rahoittamisessa, niiden kautta saatujen korvausten jakamisessa ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen käytössä. Koska erot ovat näin merkittäviä, vaadittua luottamuksen tasoa ei voida tässä vaiheessa olettaa saavutetun. Komissio aikookin toteuttaa julkisen kuulemisen selvittääkseen, miten Euroopan unionissa suhtaudutaan kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin. Tavoitteena on tutkia, mitkä kollektiivisten oikeussuojakeinojen muodot voisivat sopia sekä EU:n oikeusjärjestelmään että 27 jäsenvaltion oikeusjärjestyksiin. Julkisen kuulemisen avulla voidaan muun muassa määrittää, miten tehokkaasti EU:n siviili- ja kauppaoikeuden säännöt takaavat ryhmäkannemenettelyjen ja niissä annettujen tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuuden kaikkialla EU:ssa. Ennen kuin tuon kuulemisen tulokset ovat selvillä, on ennenaikaista edetä pidemmälle vahingonkorvauskanteiden alalla luopumalla eksekvatuurimenettelystä ryhmäkanteisiin perustuvissa menettelyissä annettujen tuomioiden osalta. Jos kuulemisen perusteella päädytään hyväksymään yhdenmukaistamis- tai lähentämistoimenpiteitä tällä alalla, tämän asetusluonnoksen säännökset eksekvatuurimenettelystä luopumisesta olisi johdonmukaisesti ulotettava koskemaan myös tällaisia menettelyjä. Tämä soveltamisalan laajentaminen ei kuitenkaan saisi estää komissiota ehdottamasta välitoimien poistamista ryhmäkannemenettelyihin perustuvissa vahingonkorvausasioissa myös siinä tapauksessa, että tällaisia yhdenmukaistamis- tai lähentämistoimenpiteitä ei hyväksytä, kun otetaan huomioon tällaisen kehityksen tehokkuus ja hyväksyttävyys Euroopan unionin tuomioistuinjärjestelmässä. 3.1.2. Asetuksen toimivuuden parantaminen kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä On ehdotettu useita muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa asetuksen toimivuutta kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä: · Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen toimivaltaa koskevat asetuksen säännökset ulotettaisiin koskemaan kolmansien maiden vastaajia. Tämä tarkistus antaisi yrityksille ja kansalaisille entistä laajemmat mahdollisuudet nostaa EU:ssa kanne myös kolmansien maiden vastaajia vastaan, kun tällaisiin tapauksiin voitaisiin soveltaa toimivaltaa koskevia erityissääntöjä, joiden nojalla mm. määritetään toimivalta sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanopaikan perusteella. Tällainen tarkistus varmistaisi erityisesti sen, että kuluttajille, työntekijöille ja vakuutetuille tarjolla olevia suojaavia toimivaltasääntöjä voitaisiin soveltaa myös silloin kun vastaajan kotipaikka on EU:n ulkopuolella. · Ehdotuksella yhdenmukaistetaan edelleen toissijaista toimivaltaa koskevia sääntöjä ja otetaan käyttöön kaksi uutta oikeuspaikkaa riidoille, joiden vastaajien kotipaikka on EU:n ulkopuolella. Ensinnäkin ehdotuksessa säädetään, että EU:n ulkopuolista vastaajaa vastaan voidaan nostaa kanne tälle kuuluvan irtaimen omaisuuden sijaintipaikassa, edellyttäen että omaisuuden arvo ei ole vaateen arvoon nähden suhteeton ja että riita-asialla on riittävä yhteys siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille. Lisäksi jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää tuomiovaltaa, jos käytettävissä ei ole mitään muuta oikeuspaikkaa, joka takaa oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja riita-asialla on riittävä yhteys siihen jäsenvaltioon, jossa asia pannaan vireille (varatoimivalta, forum necessitatis). Yhdenmukaistamalla toissijaista toimivaltaa koskevat säännöt voidaan varmistaa, että kansalaisilla ja yrityksillä on yhtäläinen oikeussuoja unionin tuomioistuimissa ja että sisämarkkinoilla toimivilla yrityksillä on tässä suhteessa tasavertaiset toimintaedellytykset. Yhdenmukaiset säännöt korvaavat voimassa olevien kansallisten sääntöjen syrjäyttämisen. Ensinnäkin varojen sijaintipaikan määrittäminen oikeuspaikaksi tasapainottaa sitä, että vastaajalla ei ole kotipaikkaa unionin alueella. Tällainen sääntö on nykyään voimassa varsin monessa jäsenvaltiossa. Näin voidaan varmistaa, että tuomio voidaan panna täytäntöön siinä valtiossa, jossa se on annettu. Toiseksi varatoimivaltaa (forum necessitatis) koskeva sääntö takaa EU:n kantajille oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mikä on erityisen tärkeää niille EU:n yrityksille, jotka toteuttavat investointeja maissa, joiden oikeusjärjestelmä ei ole vielä riittävän kehittynyt. · Ehdotuksella otetaan käyttöön harkinnanvarainen lis pendens -sääntö sellaisia tapauksia varten, joissa eri tuomioistuimissa sekä EU:ssa että kolmannessa maassa on vireillä samojen osapuolten välisiä ja samaa asiaa koskevia riita-asioita. Jäsenvaltion tuomioistuin voi poikkeuksellisesti keskeyttää menettelyt, jos asia on pantu vireille ensin EU:n ulkopuolisen valtion tuomioistuimessa, jos kyseinen tuomioistuin voi antaa asiassa kohtuullisessa ajassa ratkaisun, joka voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön jäsenvaltiossa. Tämän tarkistuksen tarkoituksena on välttää rinnakkaiset menettelyt EU:n sisällä ja sen ulkopuolella. 3.1.3. Oikeuspaikkasopimusten tehokkuuden parantaminen Ehdotus sisältää kaksi tarkistusta, joiden tarkoituksena on parantaa oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta: Jos osapuolet ovat nimenneet tietyn tuomioistuimen tai tietyt tuomioistuimet ratkaisemaan keskinäiset riita-asiansa, ehdotuksessa annetaan valitulle tuomioistuimelle ensisijainen oikeus päättää, onko se toimivaltainen, riippumatta siitä, onko asia pantu vireille kyseisessä tuomioistuimessa ensimmäisenä. Jos asia on pantu vireille myös muissa tuomioistuimissa, niiden on keskeytettävä asian käsittely, kunnes valittu tuomioistuin katsoo olevansa toimivaltainen tai kunnes se luopuu toimivallasta sillä perusteella, että sopimus ei ole pätevä. Tämä muutos parantaa oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta ja poistaa kannustimen nostaa ns. torpedokanteita tuomioistuimissa, joilla ei ole asiassa toimivaltaa. Lisäksi ehdotuksella otetaan käyttöön oikeuspaikkasopimusten aineellista pätevyyttä koskevat harmonisoidut lainvalintasäännöt ja varmistetaan siten, että tätä asiaa koskeva ratkaisu on aina sama riippumatta siitä, missä tuomioistuimessa asia käsitellään. Molemmat edellä mainitut muutokset perustuvat oikeuspaikkasopimuksista vuonna 2005 tehtyyn Haagin yleissopimukseen, mikä helpottaa sopimuksen mahdollista tekemistä Euroopan unionin toimesta. 3.1.4. Asetuksen ja välimiesmenettelyn suhteen kehittäminen Ehdotukseen sisältyy välimies- ja tuomioistuinmenettelyn suhdetta koskeva erityissääntö. Sen perusteella tuomioistuimen, jossa riita-asia on pantu vireille, on keskeytettävä asian käsittely, jos sen toimivalta kiistetään välityssopimuksen nojalla ja asia on viety välimiestuomioistuimeen tai jos välityssopimusta koskeva tuomioistuinmenettely on pantu vireille siinä jäsenvaltiossa, jossa välimiestuomioistuimen kotipaikka on. Tämä muutos parantaa välityssopimusten tehokkuutta Euroopassa, estää rinnakkaiset tuomioistuin- ja välimiesmenettelyt ja poistaa kannustimen nostaa ns. torpedokanteita. 3.1.5. Jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vireillä olevien menettelyjen koordinoinnin parantaminen Muutoksilla pyritään myös parantamaan jäsenvaltioissa vireillä olevien oikeudenkäyntimenettelyjen koordinointia. Nämä muutokset ovat seuraavat: · Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa yleistä lis pendens -sääntöä asettamalla määräaika, johon mennessä sen tuomioistuimen, jossa kanne on ensin nostettu, on päätettävä toimivallastaan. Lisäksi tarkistuksessa säädetään tietojenvaihdosta sellaisten tuomioistuinten välillä, joissa on nostettu kanne samasta asiasta. · Ehdotuksella helpotetaan toisiinsa liittyvien asioiden yhdistämistä poistamalla vaatimus, jonka mukaan yhdistämisen on oltava mahdollista kansallisen lainsäädännön nojalla. · Lisäksi ehdotuksessa säädetään väliaikaisten ja turvaamistoimien vapaasta liikkuvuudesta silloin kun nämä toimet on määrännyt tuomioistuin, jolla on toimivalta tutkia pääasia, ja tietyin edellytyksin myös silloin kun toimenpiteet on annettu vastapuolta kuulematta (ex parte). Sen sijaan ehdotuksessa estetään sellaisten välitoimien liikkuvuus, jotka on määrännyt jokin muu tuomioistuin kuin se, jolla on toimivalta käsitellä pääasia. Koska kansallisten lainsäädäntöjen sisältö vaihtelee tältä osin merkittävästi, näiden toimenpiteiden vaikutus olisi rajattava siihen jäsenvaltioon, jossa ne on määrätty, jotta voidaan estää suotuisimman oikeuspaikan etsintä. Jos menettely on jo vireillä jossakin tuomioistuimessa ja jotakin toista tuomioistuinta pyydetään määräämään välitoimia, näiden tuomioistuinten olisi ehdotuksen mukaan tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kaikki asiaan liittyvät näkökohdat otetaan huomioon välitoimien määräämisessä. 3.1.6. Oikeussuojan saatavuuden parantaminen Muutoksilla pyritään parantamaan myös toimivaltasääntöjen käytännön toimivuutta. Näitä muutoksia ovat muun muassa seuraavat: · esineoikeutta koskevien asioiden oikeuspaikan määrittäminen irtaimen omaisuuden sijaintipaikan mukaan; · työntekijöille myönnettävä mahdollisuus nostaa kanne useita vastaajia vastaan työmarkkina-alueella asetuksen 6 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämä mahdollisuus oli jo olemassa vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen nojalla. Sen sisällyttämisestä uudelleen asetukseen on hyötyä työntekijöille, jotka haluavat nostaa kanteen useita eri jäsenvaltioihin asettautuneita työnantajia vastaan (ks. asiassa C-462/06 tarkoitettu tilanne). Mahdollisuus yhdistää tällaiset useita eri vastaajia vastaan aloitetut menettelyt on hyödyllinen ennen muuta työntekijöiden kannalta. Päinvastainen tilanne, jossa työnantaja haluaa yhdistää useita työntekijöitä vastaan nostetut kanteet, ei näyttäisi käytännössä ilmenevän yksittäisten työsopimusten yhteydessä; · mahdollisuus tehdä oikeuspaikkasopimus riidoille, jotka koskevat ammattitoiminnan harjoittamiseen tarkoitettujen tilojen vuokrausta; ja · velvollisuus ilmoittaa oikeudenistuntoon saapuvalle vastaajalle, mitkä ovat tuomioistuimen toimivallan kiistämättä jättämisen oikeudelliset seuraukset. 3.2 Oikeusperusta Ehdotuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 44/2001, jonka oikeusperusta oli Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohta ja 67 artiklan 1 kohta. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen vastaava oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohta. Perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan nojalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osastoa ei sovelleta Tanskaan. Asetus (EY) N:o 44/2001 on kuitenkin ulotettu koskemaan myös Tanskaa Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn, tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan sopimuksen mukaisesti. Sopimus sisältää myös mekanismin, jonka nojalla Tanska voi soveltaa kaikkia asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta annettavia säädöksiä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoa ei sovelleta myöskään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin, paitsi jos nämä kaksi maata päättävät toisin niiden asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. 3.3 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet Edellä esitetyt tarkistuksen eri osatekijät ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden asettamien vaatimusten mukaiset. Toissijaisuusperiaatteen osalta voidaan todeta, että eksekvatuurista luopumista ei voida toteuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska menettely on harmonisoitu Bryssel I -asetuksella ja sitä voidaan sen vuoksi muuttaa ainoastaan asetuksella. Sama pätee voimassa olevien toimivaltasääntöjen parantamiseen ja oikeudenkäyntimenettelyjen koordinointiin jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden täydentävän toimivallan harmonisointia koskevan ehdotuksen osalta nykyisten kansallisten sääntöjen eroavuudet asettavat EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa liiketoimintaa harjoittavat yritykset keskenään eriarvoiseen asemaan. Tasavertaiset toimintaedellytykset voidaan taata vain EU:n tasolla annettavan lainsäädännön avulla. Asetuksen suhteesta välimiesmenettelyyn on todettava, että jäsenvaltiot eivät voi itse varmistaa, että niiden omia välimiesmenettelyjä koordinoidaan asianmukaisesti toisessa jäsenvaltiossa vireillä olevan oikeudenkäyntimenettelyn kanssa, koska alueperiaate rajoittaa kansallisen lainsäädännön vaikutusta. EU:n tason toimet ovat sen vuoksi tarpeen. Ehdotuksen liitteenä oleva vaikutusten arviointi osoittaa, että kunkin ehdotetun tarkistuksen hyödyt ovat niistä aiheutuvia kustannuksia suuremmat, niin että ehdotetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia. 3.4 Vaikutus perusoikeuksiin Kuten tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa ja perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevassa Euroopan unionin strategiassa [8] esitetään, kaikki tarkistuksen osatekijät täyttävät perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 47 artiklassa vahvistetut tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevat vaatimukset. Tarkistuksilla myös parannetaan 38 artiklassa tarkoitettua kuluttajansuojaa. Eksekvatuurista luopumista täydennetään ottamalla käyttöön erityinen uudelleentarkastelumenettely, jonka avulla varmistetaan, että vastaajalla on tehokkaat oikeussuojakeinot ja että hänen osaltaan ei voida panna täytäntöön tuomiota, joka ei täytä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai vastaajan oikeuksia koskevia vaatimuksia. Kansainvälistä oikeusjärjestystä koskevat muutokset parantavat oikeussuojan saatavuutta Euroopan unionissa kansalaisten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien osapuolten sekä yritysten kannalta. Poistamalla mahdollisuus kiertää oikeuspaikka- tai välityssopimus vähennetään rinnakkaisten menettelyjen riskiä ja parannetaan oikeudenkäytön tehokkuutta yleensä ja perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitettua elinkeinovapautta. Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta perusoikeuskirjan 28 artiklassa tarkoitettuun työntekijöiden ja työnantajien tai näiden järjestöjen oikeuteen neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia tai oikeuteen ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, esimerkiksi lakkoon. 44/2001 2010/xxxx (COD) Ehdotus NEUVOSTON EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 44/2001 annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Uudelleenlaadittu toisinto) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka 44/2001 (mukautettu) ottaa ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan 67 artiklan 4 kohdan ja 67 artiklan 1 kohdan 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohdan , 44/2001 ottaa ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen [9], sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [10], ottaa ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [11], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo katsovat seuraavaa: uusi (1) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 44/2001 [12] on muutettu useita kertoja [13]. Koska siihen tehdään uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. 44/2001 johdanto-osan 1 kappale (mukautettu) (2) Euroopan yhteisö unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää yhteisöä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena, jossa taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus jossa helpotetaan oikeussuojan saatavuutta erityisesti siviiliasioissa annettujen tuomioistuinten päätösten ja tuomioistuinten ulkopuolella annettujen päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen avulla . Tällaisen alueen toteuttamiseksi asteittain yhteisön unionin on toteutettava muun muassa oikeudelliseen yhteistyöhön yksityisoikeuden alalla liittyviä toimenpiteitä, jotka erityisesti silloin kun ne ovat välttämättömiä tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. 44/2001 johdanto-osan 2 kappale uusi (3) Eräät tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskevien kansallisten sääntöjen väliset erot vaikeuttavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Säännökset, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa tuomioistuimen toimivaltaa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat säännöt ja yksinkertaistaa muodollisuudet, jotta varmistaa, että niissä jäsenvaltioissa annetut tuomiot, joita tämä asetus sitoo, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön nopeasti ja yksinkertaisin menettelyin, ovat välttämättömiä. 44/2001 johdanto-osan 3 kappale (mukautettu) (4) Tämä asia kuuluu perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 65 81 artiklassa tarkoitetun yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alaan. 44/2001 johdanto-osan 6 kappale (mukautettu) (5) Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vapaan liikkuvuuden tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeellista ja asianmukaista, että tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevista säännöistä säädetään velvoittavalla yhteisön unionin säädöksellä, jota sovelletaan sellaisenaan. 44/2001 johdanto-osan 4 kappale (mukautettu) (6) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 44/2001 johdanto-osan 5 kappale (mukautettu) (7) Jäsenvaltiot tekivät 27 päivänä syyskuuta 1968 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 293 artiklan neljännen luetelmakohdan mukaisesti yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, jota on muutettu yleissopimuksilla uusien jäsenvaltioiden liittyessä kyseiseen yleissopimukseen [14], jäljempänä ”’Brysselin yleissopimus”’. Jäsenvaltiot ja EFTA-valtiot tekivät 16 päivänä syyskuuta 1988 Luganon yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla, ja tämä Luganon yleissopimus on rinnakkainen vuoden 1968 Brysselin yleissopimuksen kanssa. uusi (8) Neuvosto antoi 22 päivänä joulukuuta 2000 asetuksen (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla; sillä korvattiin Brysselin yleissopimus unionin alueen osalta eli kaikkien jäsenvaltioiden osalta Tanskaa lukuun ottamatta. Unioni teki 27 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/325/EY Tanskan kanssa sopimuksen, jolla varmistettiin asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännösten soveltaminen Tanskassa. Vuoden 1988 Luganon yleissopimusta tarkistettiin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 30 päivänä lokakuuta 2007 EU:n, Tanskan ja EFTA-maiden välillä tehdyllä Luganon yleissopimuksella [15]. Olisi varmistettava näiden yleissopimusten ja tämän asetuksen tulkinnan jatkuvuus. (9) Komissio hyväksyi 21 päivänä huhtikuuta 2009 kertomuksen asetuksen (EY) N:o 44/2001 soveltamisesta [16]. Kertomuksessa todettiin, että asetus toimii yleensä ottaen tyydyttävästi, mutta että olisi suotavaa parantaa eräiden sen säännösten soveltamista, helpottaa edelleen tuomioiden vapaata liikkuvuutta ja tehostaa oikeussuojan saatavuutta. 44/2001 johdanto-osan 7 kappale (mukautettu) (10) Tämän asetuksen soveltamisalan on olisi katettava kaikki tärkeimmät siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat lukuun ottamatta tiettyjä selkeästi määriteltyjä asioita. Koska toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa on annettu 18 päivänä joulukuuta 2008 neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, nämä kysymykset olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. uusi (11) Tätä asetusta ei sovelleta välimiesmenettelyyn, siinä säädettyjä rajoitettuja tapauksia lukuun ottamatta. Sitä ei sovelleta etenkään välityssopimusten muotoon, olemassaoloon, voimassaoloon tai vaikutuksiin, välimiesten toimivaltuuksiin, välituomioistuimessa käytäviin menettelyihin eikä välitystuomioiden voimassaoloon, peruuttamiseen tai niiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon. 44/2001 johdanto-osan 8 kappale Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla riita-asioilla on oltava liittymä niihin jäsenvaltioihin, joita asetus sitoo. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevia yhteisiä sääntöjä olisi periaatteessa sovellettava, kun vastaajalla on kotipaikka jossakin näistä jäsenvaltioista. 44/2001 johdanto-osan 9 kappale Vastaajaa, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, koskevat yleensä sen jäsenvaltion alueella sovellettavat tuomioistuimen toimivaltaa koskevat kansalliset säännöt, missä kanne on nostettu, ja vastaajaan, jonka kotipaikka on sellaisessa jäsenvaltiossa, jota tämä asetus ei sido, on sovellettava edelleen Brysselin yleissopimusta. 44/2001 johdanto-osan 10 kappale Tuomioiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi tuomiot, jotka on annettu sellaisessa jäsenvaltiossa, jota tämä asetus sitoo, on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa, joita tämä asetus sitoo, vaikka tuomitun vastapuolen kotipaikka olisi kolmannessa valtiossa. 44/2001 johdanto-osan 11 kappale (12) Tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ennustettavuuden on olisi oltava hyvä, ja niiden on olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan toimivaltainen tuomioistuin määräytyy pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan perusteella, ja vastaajan kotipaikan tuomioistuin on aina toimivaltainen, lukuun ottamatta joitakin tarkoin rajattuja tapauksia, joissa riidan kohteen tai osapuolten sopimusvapauden vuoksi jokin muu liittymäperuste on oikeutettu. Oikeushenkilöiden kotipaikka olisi määriteltävä itsenäisesti yhteisten sääntöjen avoimuuden lisäämiseksi ja toimivaltaristiriitojen välttämiseksi. 44/2001 johdanto-osan 12 kappale uusi (13) Asianmukaisen lainkäytön helpottamiseksi tai tuomioistuimen ja riita-asian läheisen yhteyden vuoksi tulisi olla vaihtoehtoisia toimivaltaperusteita vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvän toimivaltaperusteen lisäksi. Läheisen yhteyden tulisi varmistaa oikeusvarmuus, jotta voidaan välttää se, että vastaaja haastetaan sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimeen, johon hän ei kohtuudella ole voinut odottaa joutuvansa. Tämä on tärkeää erityisesti silloin kun riita-asia koskee sopimukseen perustumattomia velvoitteita, jotka johtuvat yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksesta, esimerkiksi kunnianloukkauksesta. 44/2001 johdanto-osan 13 kappale (14) Vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimusten osalta heikompaa osapuolta olisi suojeltava hänen etujensa kannalta suotuisammilla tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöksillä kuin mitä yleiset säännökset edellyttävät. 44/2001 johdanto-osan 14 kappale (15) Jollei tässä asetuksessa säädetyistä yksinomaista toimivaltaa koskevista perusteista muuta johdu, osapuolten oikeutta sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta on kunnioitettava muissa sopimuksissa kuin vakuutus-, kuluttaja- ja työsopimuksissa, joissa sallitaan ainoastaan rajoitetumpi oikeus sopia tuomioistuimen toimivallasta. uusi (16) Jotta voitaisiin edistää kantajien ja vastaajien etuja sekä moitteetonta lainkäyttöä unionissa, se seikka, että vastaajan kotipaikka on kolmannessa maassa, ei enää saisi johtaa siihen, että eräitä toimivaltaa koskevia unionin sääntöjä ei sovelleta, eikä tällaisissa tilanteissa pitäisi enää viitata kansalliseen lakiin. (17) Tällä asetuksella olisi sen vuoksi vahvistettava kattavat säännöt tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta jäsenvaltioissa. Voimassa olevien toimivaltasääntöjen nojalla varmistetaan läheinen yhteys sellaisten menettelyjen välillä, joihin tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden alueella, minkä vuoksi on oikeutettua ulottaa ne koskemaan myös vastaajia näiden kotipaikasta riippumatta. Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä ne tapaukset, joissa jäsenvaltion tuomioistuin voi käyttää toissijaista toimivaltaa. 44/2001 johdanto-osan 15 kappale (mukautettu) (18) Lainkäytön yhdenmukaisuus edellyttää, että rinnakkaiset oikeudenkäynnit saadaan mahdollisimman vähiin ja on varmistettava että voidaan varmistaa , ettei kahdessa jäsenvaltiossa anneta keskenään ristiriitaisia tuomioita. Olisi säädettävä selkeästä ja tehokkaasta järjestelmästä vireilläolon ja yhdessä käsiteltävien kanteiden ratkaisemiseksi sekä vireilletuloajankohdan määrittämisessä esiintyvien kansallisten erojen välttämiseksi. Kyseinen päivämäärä olisi tämän asetuksen soveltamiseksi määritettävä itsenäisesti. uusi (19) Oikeuspaikkasopimusten tehokkuutta olisi parannettava, jotta osapuolten tahdonilmaus voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon ja välttää vilpillinen taktikointi riita-asioiden menettelyssä. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava oikeuspaikkasopimuksessa nimetylle tuomioistuimelle etusija päättää toimivallastaan riippumatta siitä, onko asia pantu vireille kyseisessä tuomioistuimessa ensin. (20) Myös välityssopimusten tehokkuutta olisi parannettava, jotta osapuolten tahdonilmaus voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa sovitun tai nimetyn välimiestuomioistuimen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa. Tässä asetuksessa olisi tätä varten oltava erityiset säännöt, joiden avulla voidaan välttää rinnakkaiset menettelyt ja vilpillinen taktikointi riita-asioiden menettelyssä tällaisessa tilanteessa. Välimiestuomioistuimien kotipaikalla olisi tarkoitettava osapuolten valitsemaa tai välimiestuomioistuimen, välimiesinstituution tai minkä tahansa muun viranomaisen suoraan nimeämää tai osapuolten epäsuorasti valitsemaa paikkaa. (21) Käytössä olisi oltava joustava mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat ottaa huomioon kolmansien maiden tuomioistuimissa vireillä olevat menettelyt, kiinnittäen erityistä huomiota moitteettomaan lainkäyttöön ja siihen, voidaanko kolmannessa maassa annettu tuomio tunnustaa ja panna täytäntöön kyseisessä jäsenvaltiossa. (22) Väliaikaisten ja turvaamistoimien käsitettä olisi selkeytettävä. Niihin tulisi sisällyttää erityisesti turvaamistoimet, joiden tarkoituksena on saada tietoja tai suojata todisteita, jolloin voitaisiin kattaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY [17] 6 ja 7 artiklassa tarkoitetut etsintöjä ja takavarikkoa koskevat määräykset. Niihin ei tulisi sisältyä toimenpiteitä, jotka eivät ole luonteeltaan turvaamistoimia, kuten toimenpiteitä, joissa määrätään todistajan kuulemisesta sitä varten, että hakija voi päättää kanteen nostamisesta. 44/2001 johdanto-osan 16 kappale Keskinäinen luottamus lainkäyttöön edellyttää, että jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan ilman erityistä menettelyä paitsi, jos riidan kohteena on kysymys tuomion tunnustamisesta. 44/2001 johdanto-osan 17 kappale Tämä sama keskinäinen luottamus tekee oikeutetuksi sen, että menettely, jolla jäsenvaltiossa tunnustetaan täytäntöönpanokelpoiseksi toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio, on tehokas ja nopea. Tämän vuoksi tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen olisi tapahduttava toimitettujen asiakirjojen muodollisen tarkastuksen jälkeen lähes ilman enempiä toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta, että tuomioistuin ottaa omasta aloitteestaan huomioon tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanon epäämisperusteita. 44/2001 johdanto-osan 18 kappale Vastaajan oikeuksien huomioon ottaminen merkitsee kuitenkin sitä, että vastaajan on voitava hakea täytäntöönpanokelpoisuudesta annettuun päätökseen muutosta kontradiktorisessa menettelyssä, jos hän katsoo, että jokin täytäntöönpanon epäämisen perusteista täyttyy. Myös sillä, joka hakee tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi, on oltava mahdollisuus hakea muutosta päätökseen, jolla hakemus tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi on hylätty. uusi (23) Keskinäinen luottamus lainkäyttöön unionissa ja tavoite vähentää rajatylittävien riita-asioiden käsittelyyn kuluvaa aikaa ja kustannuksia oikeuttavat luopumisen nykyisistä välitoimista, jotka on toteutettava ennen kuin tuomio voidaan panna täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Missä tahansa jäsenvaltiossa annettua tuomiota olisi tämän vuoksi sen täytäntöönpanoa varten käsiteltävä niin kuin se olisi annettu siinä jäsenvaltiossa, jossa sen täytäntöönpanoa haetaan. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erot sekä kunnianloukkausasioiden ja kollektiivisissa menettelyissä haettavien vahingonkorvausten erityinen arkaluonteisuus, nykyinen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva menettely olisi kuitenkin pidettävä voimassa toistaiseksi tällaisissa asioissa annettujen tuomioiden osalta, kunnes lainsäädäntö tällä alalla kehittyy edelleen. Kunnianloukkausasioita koskevan erityissäännöksen soveltamisalan tulisi vastata säännöstä, jolla tämä asia suljetaan sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2007 soveltamisalan ulkopuolelle, ja sitä olisi sovellettava samalla tavoin. Täytäntöönpanoon liittyvien välitoimien poistamista koskevien säännösten soveltaminen olisi ulotettava koskemaan myös tuomioita, joissa määrätään vahingonkorvauksista ryhmäkannemenettelyissä, siltä varalta että hyväksytään toimenpiteitä, joilla tällaisiin menettelyihin sovellettavia prosessuaalisia sääntöjä yhdenmukaistetaan tai lähennetään. Tämä soveltamisalan laajentaminen ei kuitenkaan saisi estää komissiota ehdottamasta välitoimien poistamista ryhmäkannemenettelyihin perustuvissa vahingonkorvausasioissa myös siinä tapauksessa, että tällaisia yhdenmukaistamis- tai lähentämistoimenpiteitä ei hyväksytä, kun otetaan huomioon tällaisen kehityksen tehokkuus ja hyväksyttävyys Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä. (24) Välitoimista luopumista olisi täydennettävä ottamalla käyttöön takeet, joiden avulla voidaan varmistaa erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetut vastaajan oikeudet ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tätä varten on täytäntöönpanovaiheessa otettava käyttöön erityiset oikeussuojakeinot sellaisia vastaajia varten, jotka eivät ole saapuneet oikeudenkäyntiin puutteellisen tiedoksiannon vuoksi tai jotka muutoin ovat kärsineet tuomion antavassa tuomioistuimessa sellaisista menettelyyn liittyvistä puutteista, jotka saattavat loukata perusoikeuskirjan 47 artiklan säännöksiä. (25) Välitoimista luopuminen edellyttää väliaikaisten ja turvaamistoimien, vapaan liikkuvuuden mukauttamista. Olisi varmistettava näiden toimenpiteiden vapaa liikkuvuus silloin, kun ne on määrännyt tuomioistuin, jolla on toimivalta käsitellä pääasia. Jos toimet on sen sijaan määrännyt tuomioistuin, jolla ei ole toimivaltaa käsitellä pääasiaa, toimenpiteiden vaikutus olisi rajattava koskemaan vain kyseisen jäsenvaltion aluetta. Lisäksi olisi sallittava toista osapuolta kuulematta (ex parte) määrättyjen toimenpiteiden vapaa liikkuvuus, jos niihin on liitetty asianmukaiset takeet. 44/2001 johdanto-osan 19 kappale (mukautettu) (26) Olisi varmistettava jatkuvuus Brysselin yleissopimuksen ja tämän asetuksen välillä, minkä vuoksi olisi säädettävä siirtymäsäännöksiä. Saman jatkuvuuden olisi koskettava myös Euroopan yhteisöjen unionin tuomioistuimen tulkintaa Brysselin yleissopimuksesta ja sitä korvaavista asetuksista .Myös vuoden 1971 pöytäkirjaa [18] olisi edelleen sovellettava asetuksen voimaantulopäivänä jo vireillä olleisiin menettelyihin. uusi (27) Tässä asetuksessa olisi varmistettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja erityisesti sen 47 artiklassa vahvistettujen, tehokkaita oikeussuojakeinoja ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevien oikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen. Mitkään tämän asetuksen säännökset eivät saa vaikuttaa sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen (11 artikla), yksityis- ja perhe-elämän suojaan (7 artikla) eikä työntekijöiden ja työnantajien tai näiden järjestöjen oikeuteen neuvotella ja tehdä unionin lainsäädännön ja kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia asianmukaisilla tasoilla tai oikeuteen ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, esimerkiksi lakkoon (28 artikla). 44/2001 johdanto-osan 20 kappale (mukautettu) uusi (28) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua osallistuivat tämän asetuksen (EY) N:o 44/2001 antamiseen ja soveltamiseen. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti [Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen]/[Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, ellei mainitun pöytäkirjan 4 artiklasta muuta johdu] . 44/2001 johdanto-osan 21 kappale (mukautettu) uusi (29) Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen. Tämä asetus ei siten sido Tanskaa, eikä sitä sovelleta siihen., sanotun kuitenkaan rajoittamatta Tanskan mahdollisuutta soveltaa asetukseen (EY) N:o 44/2001 tehtyjen muutosten sisältöä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 19 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen sopimuksen [19] 3 artiklan mukaisesti . 44/2001 johdanto-osan 22 kappale Koska Brysselin yleissopimus on voimassa Tanskan ja niiden jäsenvaltioiden välisissä suhteissa, joita tämä asetus sitoo, Brysselin yleissopimusta ja vuoden 1971 pöytäkirjaa sovelletaan edelleen Tanskan ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita tämä asetus sitoo. 44/2001 johdanto-osan 23 kappale (mukautettu) (30) Brysselin yleissopimusta sovelletaan myös edelleen niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 355 artiklan nojalla. 44/2001 johdanto-osan 24 kappale (mukautettu) (31) Johdonmukaisuus edellyttää myös, että tämä asetus ei vaikuta toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskeviin sääntöihin, jotka sisältyvät erityisiin yhteisön unionin säädöksiin. 44/2001 johdanto-osan 25 kappale (32) Jotta jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia kunnioitettaisiin, tämä asetus ei vaikuta erityiskysymyksiä koskeviin yleissopimuksiin, joiden sopimuspuolia jäsenvaltiot ovat. 44/2001 johdanto-osan 26 kappale Tässä asetuksessa säädettyjä yleisiä sääntöjä olisi joustavoitettava jäsenvaltioiden menettelytapojen erilaisuuden huomioon ottamiseksi. Sen vuoksi asetukseen olisi sisällytettävä Brysselin yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan tiettyjä määräyksiä. 44/2001 johdanto-osan 27 kappale Tässä asetuksessa säädetään siirtymäsäännöksistä, joissa otetaan huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden erityistilanne, jotta siirtymävaihe sujuisi kitkattomasti tietyillä aloilla, joista Brysselin yleissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa on erityismääräyksiä. 44/2001 johdanto-osan 28 kappale (mukautettu) Komissio esittää viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kertomuksen asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen mukauttamiseksi. 44/2001 johdanto-osan 29 kappale Komission tehtävänä on muuttaa kansallisiin toimivaltasäännöksiin, tuomioistuimiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin sekä muutoksenhakukeinoihin liittyviä liitteitä I-IV asianomaisen jäsenvaltion toimittamien muutosten perusteella. Liitteisiin V ja VI tehtävät muutokset on hyväksyttävä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn, komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä sovellettavaa menettelyä koskevan neuvoston päätöksen 1999/468/EY [20] mukaisesti, uusi (33) Liitteiden I, II, V, VI ja VII muuttamista varten komissio olisi valtuutettava antamaan delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, 44/2001 (mukautettu) ON ANTANUT OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 44/2001 uusi 1 artikla 1. Tätä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään. Erityisesti asetusta ei sovelleta vero- tai tulliasioihin eikä hallinto-oikeudellisiin asioihin. 2. Asetusta ei sovelleta: a) luonnollisten henkilöiden oikeudelliseen asemaan, oikeuskelpoisuuteen tai oikeustoimikelpoisuuteen eikä myöskään aviovarallisuussuhteisiin eikä perintöön ja testamenttiin; b) konkurssiin, akordiin tai muihin niihin rinnastettaviin menettelyihin; c) sosiaaliturvaan; d) välimiesmenettelyyn , 29 artiklan 4 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta; uusi e) elatusvelvoitteisiin, jotka johtuvat perhe-, sukulaisuus-, avio- tai lankoussuhteesta. 44/2001 3. Tässä asetuksessa ”’jäsenvaltiolla”’ tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioita, lukuun ottamatta Tanskaa. 322 artikla Tuomiolla tarkoitetaan tTässä asetuksessa tarkoitetaan 44/2001 (mukautettu) a) ‘tuomiolla’ jokaista jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisua riippumatta siitä, kutsutaanko sitä tuomioksi, päätökseksi, täytäntöönpanomääräykseksi vai joksikin muuksi miksi sitä kutsutaan , samoin kuin tuomioistuimen virkamiehen oikeudenkäyntikuluja koskevaa päätöstä. uusi III luvun soveltamista varten ’tuomiolla’ tarkoitetaan myös väliaikaisia ja turvaamistoimia, jotka on määrännyt sellainen tuomioistuin, jolla on tämän asetuksen nojalla toimivalta käsitellä pääasia. Sillä tarkoitetaan myös toimenpiteitä, jotka on määrätty ilman, että vastaaja on kutsuttu oikeudenkäyntiin ja jotka on tarkoitus panna täytäntöön ilman, että ne annetaan ensin tiedoksi vastaajalle, jos vastaajalla on oikeus vastustaa toimenpidettä myöhemmin alkuperäjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla; b) ’väliaikaisilla ja turvaamistoimilla’ myös turvaamistoimia, joiden tarkoituksena on tietojen ja todisteiden hankkiminen; c) ’tuomioistuimella’ myös mitä tahansa viranomaisia, jotka jäsenvaltio on nimennyt käyttämään toimivaltaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa; d) ’tuomioistuimessa tehdyllä sovinnolla’ tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikana hyväksyttyä tai tehtyä sovintoa; e) ’virallisella asiakirjalla’ asiakirjaa, joka on laadittu virallisesti tai rekisteröity virallisena asiakirjana alkuperäjäsenvaltiossa ja i) jonka virallisuus liittyy asiakirjan allekirjoitukseen ja sisältöön ja ii) jonka virallisuuden on vahvistanut viranomainen tai muu tähän tarkoitukseen valtuutettu taho; f) ’alkuperäjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa tuomio on annettu, sovinto on hyväksytty tai tehty tai virallinen asiakirja on laadittu, rekisteröity tai tehty; g) ’täytäntöönpanojäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa tuomion, sovinnon tai virallisen asiakirjan täytäntöönpanoa pyydetään; h) ’tuomion antaneella tuomioistuimella’ tuomioistuinta, joka on antanut tuomion, joka on tunnustettava ja pantava täytäntöön. 44/2001 II LUKU TOIMIVALTA 1 jakso Yleiset säännökset 23 artikla 1. Kanne henkilöä vastaan, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon jäsenvaltion tuomioistuimissa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu. 2. Henkilöön, joka ei ole sen jäsenvaltion kansalainen, missä hänen kotipaikkansa on, sovelletaan samoja tuomioistuimen toimivaltaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä kuin tuon valtion omiin kansalaisiin. 34 artikla 1. Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa ainoastaan tämän luvun 2–7 jakson säännösten nojalla. 2. Liitteessä I mainittuja kansallisia toimivaltasäännöksiä ei voida soveltaa tällaista henkilöä vastaan. uusi 2. Jos henkilöllä ei ole kotipaikkaa missään jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne jäsenvaltion tuomioistuimessa ainoastaan tämän luvun 2–8 jakson säännösten nojalla. 44/2001 4 artikla 1. Jos vastaajan kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, kunkin jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta määräytyy kyseisen jäsenvaltion lain mukaisesti, jollei 22 ja 23 artiklan säännöksistä muuta johdu. 2. Tällaista vastaajaa vastaan voi kansalaisuudestaan riippumatta jokainen, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, samalla tavoin kuin tuon valtion omat kansalaiset, vedota siinä jäsenvaltiossa voimassa oleviin tuomioistuimen toimivaltaa koskeviin säännöksiin sekä erityisesti liitteessä I mainittuihin säännöksiin. 2 jakso Erityinen toimivalta 5 artikla 44/2001 (mukautettu) Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa Toimivaltaisia ovat seuraavat tuomioistuimet : 1. a) sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa tuomioistuimet, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä, 44/2001 b) jollei toisin ole sovittu, tätä säännöstä sovellettaessa kanteen perusteena olevan velvoitteen täytäntöönpanopaikka on: – irtaimen tavaran kaupassa se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä tavarat sopimuksen mukaan toimitettiin tai oli toimitettava, – palvelujen osalta se paikkakunta jäsenvaltiossa, missä palvelut sopimuksen mukaan suoritettiin tai oli suoritettava, c) jollei sovelleta b alakohtaa, sovelletaan a alakohtaa; 2. elatusapua koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä elatusapuun oikeutetun kotipaikka tai asuinpaikka on tai, jos asia liittyy henkilöiden oikeudellista asemaa koskevaan asiaan, siinä tuomioistuimessa, joka oman lakinsa mukaan on toimivaltainen tuossa asiassa, jollei toimivalta perustu ainoastaan toisen asianosaisen kansalaisuuteen; 44/2001 32. sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa tuomioistuimet, missä vahinko sattui tai saattaa sattua; uusi 3. irtaimen omaisuuden esineoikeutta tai omistusoikeutta koskevissa asioissa sen paikkakunnan tuomioistuimet, missä omaisuus sijaitsee; 44/2001 4. rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista korvaus- tai hyvitysvaatimusta koskevassa asiassa siinä tuomioistuimessa se tuomioistuin, jossa rikosasia on vireillä, jos tuomioistuin oman lakinsa mukaan on toimivaltainen tutkimaan yksityisoikeudellisia vaatimuksia; 5. sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa tuomioistuin, missä toimipaikka sijaitsee; 6. jos häntä henkilöä vaaditaan vastaamaan joko lain perusteella taikka kirjallisella tai kirjallisesti vahvistetulla suullisella oikeustoimella muodostetun trustin perustajana, trusteena tai trustin edunsaajana, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa tuomioistuin, minkä jonka alueella trustin kotipaikka on; 7. laivalastin tai rahdin pelastamisesta aiheutuvan pelastuspalkkion maksamista koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa tuomioistuin, missä kyseessä oleva lasti tai rahti 44/2001 a) on asetettu takavarikkoon tai on muun siihen rinnastettavan turvaamistoimen kohteena kyseisen palkkion maksamisen turvaamiseksi, tai b) olisi voitu asettaa takavarikkoon tai siihen olisi voitu kohdistaa muu siihen rinnastettava turvaamistoimi, mutta takuu tai muu vakuus on asetettu, ja jos väitetään, että vastaajalla on jokin oikeus lastiin tai rahtiin taikka oli sellainen oikeus silloin, kun pelastustoimenpide tapahtui. 6 artikla 44/2001 (mukautettu) Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntäHenkilöä vastaan voidaan nostaa kanne myös: 1. jos hänellä on kotipaikka jäsenvaltiossa ja asiassa on useampia vastaajia, siinä tuomioistuimessa, jonka alueella jollakin vastaajista on kotipaikka, edellyttäen että kanteiden välillä on niin läheinen yhteys, että niiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä on toivottavaa, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin; 44/2001 2. jos kanne koskee takaus- tai takautumisvaatimusta tai sivullisvaatimusta, siinä tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on vireillä, jollei alkuperäistä kannetta ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne häntä vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen; 3. jos kysymyksessä on vastakanne, joka perustuu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin pääkanne, siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on vireillä; 4. jos asia koskee sopimusta ja kanne voidaan yhdistää samaa vastaajaa vastaan nostettuun kanteeseen, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, missä kiinteistö sijaitsee. 7 artikla Jäsenvaltion tuomioistuin, joka tämän asetuksen mukaan on toimivaltainen tutkimaan aluksen käyttämisestä tai sen operoinnista aiheutuvaa vastuuta koskevan asian, on samoin kuin muu sen jäsenvaltion tuomioistuin, joka tuon valtion lain mukaan on asiassa toimivaltainen sanotun tuomioistuimen asemesta, myös toimivaltainen tutkimaan sellaisen vastuun rajoittamista koskevan vaatimuksen. 3 jakso Toimivalta vakuutusasioissa 8 artikla Tuomioistuimen toimivalta vakuutusta koskevissa asioissa määräytyy tämän jakson säännösten mukaan, jollei 4 artiklan ja 5 artiklan 5 kohdan säännöksistä muuta johdu. 9 artikla 44/2001 (mukautettu) 1. Kanne vakuutuksenantajaa vastaan, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, voidaan nostaa: 44/2001 (mukautettu) a) sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä hänen kotipaikkansa on, tai b) muussa jäsenvaltiossa vakuutuksenottajan, vakuutetun tai edunsaajan nostamien kanteiden osalta sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kantajan kotipaikka on, tai c) jos on kysymys rinnakkaisvakuutuksen antajasta, siinä sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kanne on nostettu johtavaa vakuutuksenantajaa vastaan. 2. Vakuutuksenantajalla, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa mutta jolla on sellaisessa jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, katsotaan tämän toiminnasta aiheutuvien riitojen osalta olevan kotipaikka tuossa jäsenvaltiossa. 10 artikla Asiassa, joka koskee vastuuvakuutusta tai kiinteää omaisuutta koskevaa vakuutusta, kanne vakuutuksenantajaa vastaan voidaan lisäksi nostaa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui. Sama koskee tapauksia, joissa samalla vakuutussopimuksella on vakuutettu sekä kiinteätä että irtainta omaisuutta ja sama tapahtuma on aiheuttanut vahinkoa kummallekin. 11 artikla 1. Vastuuvakuutusta koskevassa asiassa kanne vakuutuksenantajaa vastaan voidaan nostaa myös siinä tuomioistuimessa, jossa vahingon kärsinyt on nostanut kanteen vakuutettua vastaan, jos tuomioistuimen laki sen sallii. 2. Vahingonkärsineen suoraan vakuutuksenantajaa vastaan nostamaan kanteeseen sovelletaan 8, 9 ja 10 artiklan säännöksiä, milloin tällainen suora kanne on luvallinen. 3. Jos sellaiseen suoraan kanteeseen sovellettavan lain mukaan on sallittua nostaa kanne vakuutuksenottajaa tai vakuutettua vastaan, sama tuomioistuin on toimivaltainen heidänkin osaltaan. 12 artikla 1. Jollei 11 artiklan 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, vakuutuksenantaja saa nostaa kanteen vain sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella vastaajan kotipaikka on, riippumatta siitä, onko vastaaja vakuutuksenottaja, vakuutettu vai edunsaaja. 2. Tämän jakson säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on tämän jakson mukaisesti vireillä. 13 artikla Tämän jakson säännöksistä voidaan sopimuksin poiketa ainoastaan, jos 1. sopimus on tehty riidan syntymisen jälkeen, tai 2. sopimus antaa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle tai edunsaajalle oikeuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa, tai 3. sopimuksen ovat keskenään tehneet vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja, joiden kummankin kotipaikka tai asuinpaikka oli sopimusta tehtäessä samassa jäsenvaltiossa, ja sopimuksessa on sovittu tuon valtion tuomioistuinten toimivallasta myös sen tapauksen varalta, että vahinko sattuu ulkomailla, jollei sellainen sopimus ole tuon jäsenvaltion lain mukaan kielletty, tai 4. sopimus on tehty sellaisen vakuutuksenottajan kanssa, jonka kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, paitsi milloin vakuutus on pakollinen tai koskee jäsenvaltiossa olevaa kiinteää omaisuutta ; tai 5. sopimus koskee jäsenvaltiossa olevaa kiinteää omaisuutta, tai sopimus koskee vakuutussopimusta, joka koskee yhtä tai useampaa 14 artiklassa tarkoitettua riskiä. 14 artikla Edellä 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut riskit ovat seuraavat: 1. menetys tai vahinko, joka aiheutuu a) avoimella merellä käytettäville aluksille, rannikon ulkopuolella tai avomerellä oleville rakenteille tai ilma-aluksille niiden käyttämisestä kaupalliseen tarkoitukseen, b) kuljetettavalle tavaralle, ei kuitenkaan matkustajien matkatavaroille, kun kuljetus tapahtuu yksinomaan tai osaksi sellaisilla aluksilla tai ilma-aluksilla; 2. vastuu, ei kuitenkaan matkustajien henkilövahingoista tai heidän matkatavaroilleen aiheutuneesta vahingosta tai menetyksestä, a) joka aiheutuu aluksien, rakenteiden tai ilma-alusten tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesta käyttämisestä tai operoinnista, jolleivät tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sopimukset ole tällaisen riskin vakuuttamista koskevissa asioissa kiellettyjä ilma-aluksen rekisteröineen jäsenvaltion lain mukaan, tai b) menetyksestä tai vahingosta, jonka tavara on tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kuljetuksen aikana aiheuttanut; 3. taloudellinen menetys, joka liittyy alusten, rakenteiden tai ilma-alusten 1 kohdan a alakohdan mukaiseen käyttämiseen tai operointiin, erityisesti rahdin tai alusvuokran menetys; 4. riski, joka liittyy johonkin 1–3 kohdassa mainittuun riskiin; 44/2001 (mukautettu) 5. riippumatta siitä, mitä edellä 1–4 kohdassa säädetään, kaikki ”suuret riskit”, jotka on määritelty neuvoston direktiivissä 73/239/ETY [21] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/138/EY [22], sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 88/357/ETY [23] ja 90/618/ETY [24], sellaisina kuin ne ovat voimassa. 44/2001 uusi 4 jakso Toimivalta kuluttajansuojaa koskevissa riita-asioissa 15 artikla 1. Kun asia koskee henkilön, jäljempänä ”’kuluttaja”’, sellaista tarkoitusta varten tekemää sopimusta, jota ei voida pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä, tuomioistuimen toimivalta määräytyy tämän jakson säännösten mukaisesti, jollei 4 artiklan ja 5 artiklan 5 kohdan säännöksistä muuta johdu, a) jos sopimus koskee irtaimen kauppaa ja hinta on suoritettava maksuerissä, tai b) jos sopimus koskee lainaa, joka on maksettava takaisin erissä, tai muuta luottoa, joka on tarkoitettu irtaimen tavaran kaupan rahoittamiseen, tai c) kaikissa muissa tapauksissa, jos sopimus on tehty henkilön kanssa, joka harjoittaa kaupallista tai elinkeinotoimintaa siinä jäsenvaltiossa, missä kuluttajan kotipaikka on, tai joka millä keinoin tahansa suuntaa tällaista toimintaa kyseiseen jäsenvaltioon tai useisiin valtioihin kyseinen jäsenvaltio mukaan lukien, ja sopimus kuuluu kyseisen toiminnan piiriin. 2. Jos kuluttajan sopimuskumppanin kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, mutta hänellä on jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, katsotaan sopimuskumppanilla sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toiminnasta aiheutuvien riitojen osalta olevan kotipaikka tuossa valtiossa. 3. Tämän jakson säännöksiä ei sovelleta kuljetussopimuksiin, yhteishintaan tarjottavia kuljetus- ja majoituspalvelujen yhdistelmiä lukuun ottamatta. 16 artikla 1. Kuluttaja voi nostaa kanteen toista sopimuspuolta vastaan joko sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä tämän kotipaikka on, tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kuluttajan kotipaikka on. 2. Toinen sopimuspuoli voi nostaa kanteen kuluttajaa vastaan ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä kuluttajan kotipaikka on. 3. Tämän artiklan säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa pääkanne on tämän jakson säännösten mukaisesti vireillä. 17 artikla Tämän jakson säännöksistä voidaan sopimuksin poiketa ainoastaan, jos: 1. sopimus on tehty riidan syntymisen jälkeen, tai 2. sopimus antaa kuluttajalle oikeuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa, tai 3. kuluttajan ja hänen sopimuskumppaninsa kotipaikka tai asuinpaikka oli sopimusta tehtäessä samassa jäsenvaltiossa ja sopimuksessa on sovittu, että tuon jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jollei sellainen sopimus ole tuon jäsenvaltion lain mukaan kielletty. 5 jakso Toimivalta työsopimusta koskevissa riita-asioissa 18 artikla 1. Työsopimusta koskevassa asiassa tuomioistuimen toimivalta määräytyy tämän jakson säännösten mukaisesti, jollei 4 artiklasta ja 5 artiklan 5 kohdasta ja 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu. 2. Kun työntekijä tekee työsopimuksen sellaisen työnantajan kanssa, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa mutta jolla on jossain jäsenvaltiossa sivuliike, agentuuri tai muu toimipaikka, työnantajalla katsotaan sivuliikkeen, agentuurin tai muun toimipaikan toimintaa koskevissa riita-asioissa olevan kotipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa. 19 artikla 44/2001 (mukautettu) Työnantajaa vastaan, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, voidaan nostaa kanne 44/2001 1. sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä tämän kotipaikka on, tai 2. toisessa jäsenvaltiossa 44/2001 (mukautettu) a) sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä työntekijä tavallisesti työskentelee tai mistä hän käy työssä , tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä hän viimeksi työskenteli tai mistä hän kävi työssä , tai 44/2001 (mukautettu) b) jos työntekijä ei tavallisesti työskentele tai ei työskennellyt yhdessä ja samassa valtiossa, sen paikkakunnan tuomioistuimissa, missä työntekijän palvelukseen ottanut toimipaikka sijaitsee tai sijaitsi. 20 artikla 1. Työnantaja voi nostaa kanteen ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä työntekijän kotipaikka on. 2. Tämän jakson säännökset eivät vaikuta oikeuteen nostaa vastakanne siinä tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne pääkanne on tämän jakson mukaisesti vireillä. 21 artikla Tämän jakson säännöksistä voidaan poiketa toimivaltaa koskevalla sopimuksella ainoastaan, jos: 1. sopimus on tehty riidan syntymisen jälkeen; tai 2. sopimus antaa työntekijälle oikeuden nostaa kanne muissa kuin tässä jaksossa tarkoitetuissa tuomioistuimissa. 6 jakso Yksinomainen toimivalta 22 artikla 44/2001 (mukautettu) uusi Seuraavilla tuomioistuimilla on asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomainen toimivalta: 1. asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä kiinteistö sijaitsee. Kuitenkin: a) Kuitenkin asiassa, joka koskee kiinteän omaisuuden vuokraamista tilapäiseen yksityiskäyttöön enintään kuudeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi, toimivalta on myös sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä vastaajan kotipaikka on, edellyttäen, että vuokralainen on luonnollinen henkilö ja vuokranantajan ja vuokralaisen kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa joko sopimuksen tekemisen tai asian vireillepanon aikana ; uusi b) ammattitoiminnan harjoittamiseen tarkoitettujen tilojen vuokrausta koskevissa sopimuksissa osapuolet voivat sopia, että toimivalta kuuluu tietyn jäsenvaltion tuomioistuimelle tai tuomioistuimille 23 artiklan mukaisesti; 44/2001 2. asiassa, joka koskee yhtiön tai muun oikeushenkilön pätevyyttä, mitättömyyttä tai purkamista taikka sen toimielinten päätösten pätevyyttä, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä yhtiön tai oikeushenkilön kotipaikka on. Kyseisen kotipaikan määrittämiseksi tuomioistuin soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiään; 3. asiassa, joka koskee julkiseen rekisteriin tehtyjen merkintöjen pätevyyttä, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä rekisteriä pidetään; 44/2001 (mukautettu) 4. asiassa, joka koskee patentin, tavaramerkin, mallin tai muiden senkaltaisten tallettamista tai rekisteröintiä edellyttävien oikeuksien merkitsemistä rekisteriin tai oikeuksien pätevyyttä, riitautettiinpa kyseinen rekisteröinti tai pätevyys kanneteitse tai oikeudenkäyntiväitteellä [25], sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä tallettamista tai rekisteröintiä on pyydetty tai tallettaminen tai rekisteröinti on tapahtunut tai missä se yhteisön unionin säädöksen tai kansainvälisen sopimuksen määräysten mukaan katsotaan tapahtuneeksi. 44/2001 Jollei eurooppapatenttien myöntämisestä Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) mukaisesta Euroopan patenttiviraston toimivallasta muuta johdu, jokaisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomaisesti toimivaltaisia tutkimaan kaikki sanotun valtion osalta myönnettyjen eurooppalaisten patenttien rekisteröintiä tai pätevyyttä koskevat asiat; 5. asiassa, joka koskee tuomioiden täytäntöönpanoa, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä täytäntöönpano on tapahtuva tai tapahtunut. 7 jakso Tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus 23 artikla 44/2001 (mukautettu) uusi 1. Jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyneet tai vastaisuudessa syntyvät vastaiset riidat, tuolla tuomioistuimella tai tuon jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia , paitsi jos sopimuksen sisältö on tuon jäsenvaltion lain nojalla mitätön . Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. Tällainen toimivaltaa koskeva sopimus on tehtävä: 44/2001 a) kirjallisesti tai, jos se on tehty suullisesti, se on vahvistettava kirjallisesti; tai b) sellaisessa muodossa, joka vastaa asianosaisten välille muodostunutta käytäntöä; tai c) kansainvälisessä kaupassa sellaista muotoa noudattaen, joka vastaa sellaista kauppatapaa, jonka asianosaiset tunsivat tai joka heidän olisi pitänyt tuntea ja joka on kyseisen tyyppisten sopimusten osapuolten kyseisellä kaupan alalla laajalti tuntema ja säännöllisesti noudattama. 2. Kirjallisena pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtunutta viestintää, josta jää pysyvä tallenne sopimuksesta. 3. Jos kummankaan tuollaisen sopimuksen tehneen asianosaisen kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, toisten jäsenvaltioiden tuomioistuimet eivät ole toimivaltaisia tutkimaan asiaa, paitsi jos sopimuksen mukaan toimivaltainen tuomioistuin on katsonut tai toimivaltaiset tuomioistuimet ovat katsoneet, ettei sillä tai niillä ole toimivaltaa asiassa. 3. Jäsenvaltion tuomioistuimella tai tuomioistuimilla, jonka tai joiden toimivallasta on sovittu trustin perustamista koskevassa asiakirjassa, on yksinomainen toimivalta tutkia kanne, joka on nostettu trustin perustajaa, trusteeta tai trustin edunsaajaa vastaan, jos asia koskee näiden henkilöiden välisiä suhteita taikka heidän oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan trustissa. 4. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat sopimukset ja vastaavat määräykset trustin perustamista koskevassa asiakirjassa ovat vailla oikeusvaikutusta, jos ne ovat ristiriidassa 13, 17 ja 21 artiklan säännösten kanssa tai jos tuomioistuimet, joiden toimivalta on sopimuksella poissuljettu, ovat 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltaisia. 24 artikla 1. Sen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion tuomioistuimella on tämän asetuksen muiden säännösten nojalla, tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaaja vastaa kyseisessä tuomioistuimessa. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos vastaaja on vastannut kiistääkseen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin 22 artiklan mukaan on yksinomaisesti toimivaltainen. uusi 2. Tämän luvun 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitetuissa asioissa on haastehakemuksessa tai vastaavassa asiakirjassa ilmoitettava vastaajalle hänen oikeudestaan kiistää tuomioistuimen toimivalta ja haasteeseen vastaamisen seuraukset. Ennen kuin tuomioistuin toteaa olevansa toimivaltainen tämän artiklan nojalla, sen on varmistettava, että nämä tiedot on annettu vastaajalle. 8 jakso Toissijainen toimivalta ja forum necessitatis 25 artikla Jos mikään jäsenvaltion tuomioistuin ei ole toimivaltainen 2–24 artiklan nojalla, toimivalta kuuluu sen jäsenvaltion tuomioistuimille, missä vastaajalle kuuluva omaisuus sijaitsee, edellyttäen että a) omaisuuden arvo ei ole suhteeton vaateen arvoon nähden; ja b) riita-asialla on riittävä yhteys siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille. 26 artikla Jos mikään jäsenvaltion tuomioistuin ei ole toimivaltainen tämän asetuksen nojalla, jäsenvaltion tuomioistuimet voivat poikkeuksellisesti käsitellä asian, jos oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai oikeussuojan saatavuus sitä edellyttävät, erityisesti a) jos oikeudenkäyntimenettelyä ei kohtuudella voida aloittaa tai käydä tai se olisi mahdoton sellaisessa kolmannessa valtiossa, johon riita-asialla on läheinen yhteys; tai b) jos vaateesta kolmannessa valtiossa annettua tuomiota ei voitaisi tunnustaa ja panna täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on pantu vireille kyseisen valtion lain nojalla, ja tällainen tunnustaminen ja täytäntöönpano ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että vastaajan oikeuksia on noudatettu; ja riita-asialla on riittävä yhteys siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille. 44/2001 uusi 89 jakso Tuomioistuimen toimivallan ja menettelyn edellytysten tutkiminen 2527 artikla Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa nostettu kanne koskee pääasiallisesti asiaa, jonka toisen jäsenvaltion tuomioistuin on 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltainen tutkimaan, suhteen se ei ole toimivaltainen tämän asetuksen nojalla , tuomioistuimen on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta. 44/2001 (mukautettu) 2628 artikla 1. Jos jäsenvaltiossa jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan kanne sellaista vastaajaa vastaan, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, ja jos vastaaja ei vastaa, tuomioistuimen on omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta, jollei se ole toimivaltainen tämän asetuksen säännösten mukaan. 2. 2. Tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, kunnes on selvitetty, että vastaajalla on ollut mahdollisuus saada haastehakemus tai muu vastaava asiakirja niin hyvissä ajoin, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa tai että kaikkiin tätä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. 44/2001 uusi 32. Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 [26] 1393/2007 [27] 19 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan 2 kohdan sijasta, jos haastehakemus tai muu vastaava asiakirja oli annettava tiedoksi jäsenvaltiosta toiseen sanotun asetuksen mukaisesti. 43. Kun asetuksen (EY) N:o 1348/2000 1393/2007 säännöksiä ei voida soveltaa, on sovellettava oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa Haagissa 15 päivänä marraskuuta 1965 tehdyn yleissopimuksen 15 artiklan määräyksiä, jos haastehakemus tai muu vastaava asiakirja oli annettava tiedoksi sanotun yleissopimuksen mukaisesti. 910 jakso Vireilläolo ja samassa yhteydessä käsiteltävät kanteet 2729 artikla 1. Jollei 32 artiklan 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, Jjos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa nostetaan samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskevia kanteita, muiden tuomioistuinten kuin sen, jossa kanne on ensin nostettu, on omasta aloitteestaan keskeytettävä asian käsittely, kunnes on ratkaistu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen. uusi 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on sen tuomioistuimen, jossa kanne on ensin nostettu, päätettävä toimivaltaisuudestaan kuuden kuukauden kuluessa, jollei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden takia mahdotonta. Sen tuomioistuimen, jossa kanne on ensin nostettu, on sellaisen tuomioistuimen pyynnöstä, jossa kanne on myös nostettu, ilmoitettava kyseiselle tuomioistuimelle, milloin kanne oli nostettu ja katsooko se olevansa toimivaltainen käsittelemään asian, tai jos päätöstä toimivaltaisuudesta ei ole vielä tehty, koska se arvioi tekevänsä sen. 44/2001 23. Kun on ratkaistu, että se tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen, tulee muiden tuomioistuinten tuon tuomioistuimen toimivallan vuoksi jättää asia tutkimatta. uusi 4. Kun sovitun tai nimetyn välimiestuomioistuimen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on sellaisten toisen jäsenvaltion tuomioistuinten, joiden toimivalta on kiistetty välityssopimuksen nojalla, keskeytettävä asian käsittely heti kun sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa välimiestuomioistuimen kotipaikka on, tai välimiestuomioistuimessa on pantu vireille menettely, jossa ratkaistaan joko pääasiana tai erillisenä kysymyksenä kyseisen välityssopimuksen olemassaolo, pätevyys tai vaikutukset. Tämä kohta ei estä tuomioistuinta, jonka toimivalta on kiistetty, luopumasta toimivallasta edellä tarkoitetussa tilanteessa, jos sen kansallinen laki niin vaatii. Jos tuomioistuin toteaa välityssopimuksen olemassaolon, pätevyyden tai vaikutukset toteen näytetyiksi, sen on luovuttava toimivallastaan. Tätä kohtaa ei sovelleta II luvun 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitettuja kysymyksiä koskeviin riita-asioihin. 44/2001 2830 artikla 1. Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa vireillä olevat kanteet liittyvät toisiinsa, tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, voi keskeyttää asian käsittelyn. 44/2001 (mukautettu) 2. Jos nämä ensimmäisessä tuomioistuimessa nostetut kanteet ovat vireillä alimmassa oikeusasteessa, mikä tahansa muu tuomioistuin, jossa kanne on nostettu myöhemmin, voi asianosaisen pyynnöstä myös jättää asian tutkimatta, jos tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen tutkimaan kyseiset kanteet ja niiden yhdistäminen on tämän tuomioistuimen lain mukaan sallittua. 44/2001 3. Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan kanteiden liittyvän toisiinsa silloin, kun niiden välillä on niin läheinen yhteys, että kanteiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä näyttää tarpeelliselta, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin. uusi 31 artikla Jos pääasiaa koskeva menettely on vireillä jäsenvaltion tuomioistuimessa ja toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan kanne väliaikaisten ja turvaamistoimien määräämiseksi, kyseisten tuomioistuinten on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että pääasiaa ja väliaikaisia toimia koskevia menettelyjä koordinoidaan asianmukaisella tavalla. Erityisesti väliaikaisia tai turvaamistoimia käsittelevän tuomioistuimen on pyydettävä toiselta tuomioistuimelta tietoja kaikista asiaan liittyvistä olosuhteista, kuten haettavan toimenpiteen kiireellisyydestä tai siitä, onko pääasiaa käsittelevä tuomioistuin mahdollisesti hylännyt tällaista toimenpidettä koskevan hakemuksen. 44/2001 2932 artikla 1. Jos useampi tuomioistuin on yksinomaisesti toimivaltainen, on muiden tuomioistuinten kuin sen, jossa kanne on ensin nostettu, jätettävä asia tutkimatta. uusi 2. Lukuun ottamatta sopimuksia, joista säädetään tämän luvun 3, 4 ja 5 jaksossa, kun 23 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa osoitetaan yksinomainen toimivalta jäsenvaltion tuomioistuimelle tai tuomioistuimille, toisen jäsenvaltion tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa asiassa ennen kuin sopimuksessa nimetty tuomioistuin tai nimetyt tuomioistuimet ovat luopuneet toimivallastaan. 44/2001 3033 artikla 1. Tätä jaksoa sovellettaessa asian katsotaan olevan vireillä tuomioistuimessa: 1.a) ajankohtana, jona haastehakemus tai vastaava asiakirja jätetään tuomioistuimeen, edellyttäen, että kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle, tai 2.b) jos asiakirja on annettava tiedoksi ennen sen jättämistä tuomioistuimeen, ajankohtana, jona tiedoksiannosta vastaava viranomainen ottaa sen vastaan, edellyttäen, että kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt ryhtymättä häneltä edellytettyihin toimiin asiakirjan jättämiseksi tuomioistuimeen. uusi Tiedoksiannettavat asiakirjat on toimitettava ensimmäiseksi b alakohdassa tarkoitetulle tiedoksiannosta vastaavalle viranomaiselle. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tiedoksiannosta vastaavien tuomioistuinten ja viranomaisten on merkittävä muistiin päivämäärä ja ajankohta, jolloin haastehakemus on jätetty tai tiedoksiannettavat asiakirjat on otettu vastaan. 3. Tämän jakson soveltamista varten asian vireillepanon välimiestuomioistuimessa katsotaan tapahtuneen, kun osapuoli on nimennyt välimiehen tai pyytänyt jonkin laitoksen, viranomaisen tai tuomioistuimen apua välimiestuomioistuimen muodostamiseksi. 34 artikla 1. Poiketen siitä, mitä 3–7 artiklassa säädetään, jos kolmannen valtion tuomioistuimissa on vireillä samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskevia kanteita, kun asia pannaan vireille jäsenvaltion tuomioistuimessa, viimeksi mainittu tuomioistuin voi keskeyttää asian käsittelyn, jos a) asia on pantu vireille ensin kolmannen valtion tuomioistuimessa; b) on odotettavissa, että kolmannen valtion tuomioistuin antaa kohtuullisen ajan kuluessa tuomion, joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön kyseisessä jäsenvaltiossa; ja c) tuomioistuin katsoo, että tämä on tarpeen moitteettoman lainkäytön turvaamiseksi. 2. Menettelyn keskeyttämisen aikana se osapuoli, joka on pannut asian vireille jäsenvaltion tuomioistuimessa, ei menetä oikeuttaan tuon jäsenvaltion lainsäädännön mukaiseen määräajan kulumisen tai sen rajoittamisen keskeyttämiseen. 3.Tuomioistuin voi lopettaa keskeytyksen milloin tahansa jommankumman osapuolen hakemuksesta tai omasta aloitteestaan, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) asian käsittely kolmannen valtion tuomioistuimessa keskeytetään tai lopetetaan; b) tuomioistuin katsoo, että asiaa ei todennäköisesti voida käsitellä kolmannen valtion tuomioistuimessa kohtuullisessa ajassa; c) keskeyttämisen lopettamista vaaditaan moitteettoman lainkäytön toteutumiseksi. 4. Tuomioistuin lopettaa asian käsittelyn jommankumman osapuolen hakemuksesta tai omasta aloitteestaan, jos menettely kolmannen valtion tuomioistuimessa on saatu päätökseen ja sen tuloksena on annettu tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen kyseisessä valtiossa tai joka voidaan tunnustaa ja tarvittaessa panna täytäntöön jäsenvaltiossa. 44/2001 1011 jakso Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet uusi 35 artikla Jos jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään pääasian, niillä on myös toimivalta määrätä väliaikaisia ja turvaamistoimia kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti. 44/2001 (mukautettu) uusi 3136 artikla Jäsenvaltion lain mukaisia väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia voidaan pyytää sanotun valtion tuomioistuimilta myös silloin, kun toisen jäsenvaltion tuomioistuin tai välimiestuomioistuin on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan pääasian. 44/2001 (mukautettu) III LUKU TUNNUSTAMINEN , TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 32 artikla Tuomiolla tarkoitetaan tässä asetuksessa jokaista jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisua riippumatta siitä, kutsutaanko sitä tuomioksi, päätökseksi, täytäntöönpanomääräykseksi vai joksikin muuksi, samoin kuin tuomioistuimen virkamiehen oikeudenkäyntikuluja koskevaa päätöstä. uusi 37 artikla 1. Tämä luku koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien päätösten tunnustamista, täytäntöönpanokelpoisuutta ja täytäntöönpanoa. 2. Sen 1 jaksoa sovelletaan kaikkiin tuomioihin, 3 kohdassa tarkoitettuja tuomioita lukuun ottamatta. 3. Sen 2 jaksoa sovelletaan toisessa jäsenvaltiossa annettuihin tuomioihin, a) jotka koskevat sellaisia sopimukseen perustumattomia velvoitteita, jotka johtuvat yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksesta, esimerkiksi kunnianloukkauksesta, ja b) jotka on annettu menettelyissä, jotka koskevat laittomien liiketapojen useille vahingonkärsijöille aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja jotka on pannut vireille i. valtiollinen elin, ii. voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka päätarkoituksena ja toiminnan pääasiallisena sisältönä on edustaa ja puolustaa luonnollisten tai oikeushenkilöiden muodostamien ryhmien etuja muutoin kuin kaupalliselta pohjalta antamalla heille oikeudellista neuvontaa tai edustamalla heitä oikeudessa, tai iii. ryhmä, jossa on yli kaksitoista kantajaa. 4. Vaikuttamatta komission toimivaltaan ehdottaa milloin tahansa, että 1 jaksossa vahvistettujen sääntöjen soveltaminen ulotetaan koskemaan myös 3 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tuomioita, jos kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaisuuden aste ja näitä kysymyksiä koskevan unionin lainsäädännön kehitys sen mahdollistaa, komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, tai aiemmin, jos komissio ehdottaa yhdenmukaistamista koskevia lisätoimenpiteitä, kertomuksen, jossa pohditaan, onko tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva menettely edelleen tarpeen pitää voimassa edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa annettavien tuomioiden osalta. 1 jakso Tuomiot, joiden osalta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista ei vaadita 1 alajakso Eksekvatuurista luopuminen 38 artikla 1. Ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan toisissa jäsenvaltioissa ilman erityisiä menettelyjä ja ilman mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista. 2. Jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen kyseisessä jäsenvaltiossa, on täytäntöönpanokelpoinen myös toisessa jäsenvaltiossa ilman, että sitä on tarpeen julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi. 39 artikla 1. Osapuolen, joka haluaa vedota toisessa jäsenvaltiossa tuomioon, joka on tunnustettu 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on esitettävä tuomiosta jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi. 2. Tuomioistuin, jossa tunnustettuun tuomioon vedotaan, voi tarvittaessa pyytää asianomaista osapuolta esittämään todistuksen, jonka tuomion antanut tuomioistuin on laatinut liitteessä I esitetylle lomakkeelle, ja toimittamaan lomakkeen sisällöstä joko translitteroinnin tai käännöksen 69 artiklan mukaisesti. Tuomion antaneen tuomioistuimen on toimitettava tällainen todistus myös muun osapuolen pyynnöstä. 3. Tuomioistuin, jossa tunnustettuun tuomioon vedotaan, voi keskeyttää asian käsittelyn kokonaan tai osittain, jos tuomiota on vastustettu alkuperäjäsenvaltiossa tai jos on pyydetty tuomion uudelleenkäsittelyä 45 tai 46 artiklan nojalla. 2 alajakso Täytäntöönpano 40 artikla Täytäntöönpanokelpoinen tuomio oikeuttaa ilman eri toimenpiteitä ryhtymään kaikkiin täytäntöönpanevan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisiin turvaamistoimiin. 41 artikla 1. Toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakia, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen täytäntöönpanojäsenvaltiossa, pannaan siellä täytäntöön samoin edellytyksin kuin täytäntöönpanojäsenvaltiossa annettu tuomio. 2. Edellä olevan 1 kohdan säännöksistä poiketen täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaisia täytäntöönpanosta kieltäytymistä tai sen keskeyttämistä koskevia perusteita ei sovelleta siltä osin kuin ne koskevat 43–46 artiklassa tarkoitettuja tilanteita. 42 artikla 1. Muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun tuomion panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa hakijan on toimitettava toimivaltaisille täytäntöönpanoviranomaisille: a) sellainen tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi tarpeelliset vaatimukset; ja b) liitteessä I olevalle lomakkeelle laadittu tuomion antaneen tuomioistuimen todistus siitä, että tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, ja tarvittaessa ote tuomiosta sekä tarvittavat tiedot takaisin perittävistä menettelykustannuksista ja korkojen laskemisesta. 2. Väliaikaisia tai turvaamistoimia koskevan tuomion panemiseksi täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa hakijan on toimitettava toimivaltaisille täytäntöönpanoviranomaisille: a) sellainen tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi tarpeelliset vaatimukset; ja b) liitteessä I olevalle lomakkeelle laadittu tuomion antaneen tuomioistuimen todistus, jossa kuvataan toimenpide ja vahvistetaan, i) että tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään pääasian; ja ii) jos toimenpide on määrätty ilman, että vastaaja on kutsuttu oikeudenkäyntiin, ja se on tarkoitus panna täytäntöön ilman että se annetaan ensin tiedoksi vastaajalle, että vastaajalla on oikeus kiistää toimenpide myöhemmin tuomion antaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla. 3. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa pyytää translitteroinnin tai käännöksen 1 ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lomakkeen sisällöstä 69 artiklan mukaisesti. 4. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa vaatia hakijalta tuomion käännöstä. Käännös voidaan kuitenkin vaatia siinä tapauksessa, että tuomion täytäntöönpanoa vastustetaan ja käännös on tarpeen. 43 artikla Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vastaajan hakemuksesta kieltäydyttävä tuomion täytäntöönpanosta joko kokonaan tai osittain, jos a) tuomio on ristiriidassa sellaisen tuomion kanssa, joka on annettu samojen asianosaisten välillä täytäntöönpanojäsenvaltiossa; b) tuomio on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa ja aikaisempi tuomio täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi täytäntöönpanojäsenvaltiossa. 44 artikla 1. Jos on pyydetty tuomion uudelleentarkastelua 45 tai 46 artiklan nojalla, täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vastaajan pyynnöstä: a) rajoittaa täytäntöönpanomenettelyn turvaamistoimiin; b) päättää, että täytäntöönpanon edellytyksenä on sen määräämän vakuuden asettaminen; tai c) keskeyttää tuomion täytäntöönpanon joko kokonaan tai osittain. 2. Toimivaltaisen viranomaisen on vastaajan hakemuksesta keskeytettävä tuomion täytäntöönpano, jos tuomion täytäntöönpanokelpoisuus keskeytyy alkuperäjäsenvaltiossa. 3. Jos turvaamistoimi on määrätty ilman, että vastaaja on kutsuttu oikeudenkäyntiin, ja se on tarkoitus panna täytäntöön antamatta sitä ensin tiedoksi vastaajalle, toimivaltainen viranomainen voi vastaajan hakemuksesta keskeyttää täytäntöönpanon, jos vastaaja on vastustanut toimenpidettä alkuperäjäsenvaltiossa. 3 alajakso Yhteiset säännökset 45 artikla 1. Vastaajalla, joka ei tullut saapuville alkuperäjäsenvaltiossa, on oikeus pyytää tuomion uudelleentarkastelua tämän jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos: a) hänelle ei ollut annettu tiedoksi haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa riittävän ajoissa ja sellaisella tavalla, että hän olisi voinut vastata siihen; tai b) hän ei voinut kiistää vaadetta ylivoimaisen esteen tai hänestä riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi; paitsi jos vastaaja ei ole vastustanut tuomiota, vaikka olisi voinut niin tehdä. 2. Hakemus on jätettävä liitteessä II esitetyssä muodossa. 3. Hakemus voidaan jättää suoraan sille alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimelle, joka on toimivaltainen käsittelemään uudelleentarkastelun tämän artiklan nojalla. Hakemus voidaan jättää myös täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jonka on ilman tarpeetonta viivytystä toimitettava hakemus alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiselle tuomioistuimelle käyttäen 87 artiklan b kohdan mukaisesti ilmoitettuja viestintäkeinoja. 4. Uudelleentarkastelua koskeva hakemus on tehtävä viipymättä ja joka tapauksessa 45 päivän kuluessa siitä kun vastaaja on todellisuudessa saanut tiedon tuomion sisällöstä voidakseen reagoida siihen. Jos vastaaja hakee uudelleentarkastelua täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä, määräajan kuluminen alkaa viimeistään sellaisen ensimmäisen täytäntöönpanotoimenpiteen toteuttamispäivästä, jonka seurauksena hänen omaisuutensa ei enää ole joko kokonaan tai osittain hänen määräysvallassaan. Hakemus katsotaan tehdyksi, kun jompikumpi 3 kohdassa mainituista tuomioistuimista on ottanut sen vastaan. 5. Jos uudelleentarkastelua koskeva hakemus on ilmeisen perusteeton, tuomioistuin hylkää hakemuksen välittömästi ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Tällöin tuomio jää voimaan. Jos tuomioistuin katsoo, että uudelleentarkastelu on oikeutettu jonkin 1 kohdassa esitetyn perusteen nojalla, tuomio on mitätön. Se osapuoli, joka sai tuomion alkuperäisessä tuomioistuimessa, ei kuitenkaan menetä oikeuttaan alkuperäisessä menettelyssä vahvistettuun määräajan kulumisen tai sen rajoittamisen keskeyttämiseen. 6. Tätä säännöstä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1393/2007 19 artiklan 4 kohdan säännösten asemesta, jos haastehakemus tai vastaava asiakirja oli toimitettava jäsenvaltiosta toiseen kyseisen asetuksen nojalla. 46 artikla 1. Muissa kuin 45 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa osapuolella on oikeus hakea tuomion tunnustamisen tai täytäntöönpanon epäämistä, jos tällainen tunnustaminen tai täytäntöönpano ei olisi mahdollinen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevan perusperiaatteen nojalla. 2. Hakemus on jätettävä jollekin liitteessä III mainitulle täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimelle. Alueellinen toimivalta määräytyy sen asianosaisen kotipaikan mukaan, jota vastaan tunnustamista tai täytäntöönpanoa haetaan, tai täytäntöönpanopaikkakunnan perusteella. 3. Hakemus tehdään täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisesti. 4. Jos hakemus on ilmeisen perusteeton, tuomioistuin hylkää hakemuksen välittömästi ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. 5. Jos tuomioistuin katsoo, että hakemus on perusteltu, tuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäydytään. 6. Tämän artiklan mukaisesti annettuun tuomioon voi hakea muutosta ainoastaan liitteessä IV tarkoitetun muutoksenhakumenettelyn mukaisesti. 7. Tuomioistuin, jolle on esitetty hakemus tämän artiklan mukaisesti, voi keskeyttää asian käsittelyn, jos tuomioon on alkuperäjäsenvaltiossa haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin tai jos sellaisen muutoksenhakukeinon käyttämiselle säädetty aika ei ole vielä kulunut umpeen. Jos tällaisen muutoksenhaun määräaika ei ole vielä päättynyt, tuomioistuin voi vahvistaa määräajan, johon mennessä muutoksenhaku on esitettävä. 8. Hävinnyt osapuoli maksaa tämän artiklan mukaisen menettelyn kustannukset, toisen osapuolen oikeudenkäyntikustannukset mukaan lukien. 44/2001 (mukautettu) 12 jakso Tunnustaminen Tuomiot, joiden osalta täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen vaaditaan siirtymäkauden ajan 3347 artikla 1. Jäsenvaltiossa annettu tuomio , joka koskee 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja asioita, tunnustetaan toisissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä. 2. Jos kysymys tuomion tunnustamisesta sellaisenaan on riidan kohteena, voi jokainen, jonka etua tuomion tunnustaminen koskee, pyytää tämän luvun 2 ja 3 jaksossa 50–63 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä vahvistettavaksi, että tuomio on tunnustettava. 44/2001 3. Jos tuomioon vedotaan jäsenvaltiossa vireillä olevassa asiassa ja tuon asian ratkaisu riippuu siitä, onko tuomio tunnustettava, on asiaa käsittelevä tuomioistuin toimivaltainen ratkaisemaan tunnustamista koskevan kysymyksen. 44/2001 3448 artikla Tuomiota ei tunnusteta, jos 1. tunnustaminen on selkeästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä tunnustamista pyydetään; 44/2001 2. tuomio on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaaja ei ole hakenut tuomioon muutosta, vaikka olisi voinut niin tehdä; 3. tuomio on ristiriidassa sellaisen tuomion kanssa, joka on annettu samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään; 44/2001 4. tuomio on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa ja viimeksi mainittu tuomio täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään. 44/2001 uusi 35 artikla 1. Tuomiota ei tunnusteta myöskään silloin, kun II luvun 3, 4 ja 6 jakson säännöksiä ei ole noudatettu, eikä 72 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. 2. Sen valtion tuomioistuin tai viranomainen, missä tunnustamista pyydetään, on tutkiessaan, onko olemassa jokin edellä olevassa kohdassa tarkoitettu toimivaltaperuste, sidottu niihin tosiseikkoihin, joihin tuomiojäsenvaltion tuomioistuin on perustanut toimivaltansa. 3. Jollei 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, tuomiojäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaa ei saa tutkia; tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset eivät kuulu 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin oikeusjärjestyksen perusteisiin. 3749 artikla 1. Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa haetaan toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista, tuomioistuin voi lykätä tuomioistuimen on lykättävä asian käsittelyä, jos tuomioon on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin tuomion täytäntöönpanokelpoisuus on keskeytetty alkuperäjäsenvaltiossa muutoksenhaun vuoksi . 2. Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa haetaan Irlannissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa annetun tuomion tunnustamista, tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä, jos tuomion täytäntöönpanoa on tuomiojäsenvaltiossa muutoksenhaun vuoksi lykätty. 44/2001 (mukautettu) 2 jakso Täytäntöönpano 3850 artikla 1. Jäsenvaltiossa annettu ja siellä täytäntöönpanokelpoinen tuomio on pantava täytäntöön täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa toisissa jäsenvaltioissa , kun tuomio asiaan osallisen hakemuksesta on siellä julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi 51–63 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti . 44/2001 2. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kuitenkin sellaiset tuomiot pantava täytäntöön Englannissa ja Walesissa, Skotlannissa tai Pohjois-Irlannissa, jotka asiaan osallisen pyynnöstä on rekisteröity täytäntöönpanoa varten asianomaisessa Yhdistyneen kuningaskunnan osassa. 3951 artikla 44/2001 (mukautettu) uusi 1. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan Hhakemuksen ottaa vastaan liitteessä II olevassa luettelossa mainittu täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen , jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 87 artiklan d alakohdan mukaisesti . 44/2001 2. Alueellinen toimivalta määräytyy sen asianosaisen kotipaikan mukaan, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai täytäntöönpanopaikkakunnan perusteella. 4052 artikla 44/2001 (mukautettu) 1. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva Hhakemus jätetään sen jäsenvaltion täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisesti, missä täytäntöönpanoa pyydetään. 2. Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: a) sellainen tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi tarpeelliset vaatimukset b) todistus, jonka tuomiojäsenvaltion tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on laatinut liitteessä VI esitetylle lomakkeelle, jollei 53 artiklasta muuta johdu. 44/2001 (mukautettu) 2. Hakijan on ilmoitettava osoite tiedoksiantoja varten sen tuomioistuimen tuomiopiirin alueella, jolta täytäntöönpanoa pyydetään. Jos kyseisen jäsenvaltion laki ei tunne sellaisen paikallisen osoitteen ilmoittamista, hakijan on nimettävä oikeudenkäyntiasiamies. 3. Hakemukseen on liitettävä 53 artiklassa tarkoitetut asiakirjat. 5553 artikla 1. Jollei 54 artiklassa 52 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua todistusta esitetä, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen voi asettaa sen esittämiselle määräajan tai hyväksyä kyseistä asiakirjaa vastaavia muita asiakirjoja tai, jos se pitää asiaa riittävästi selvitettynä, vapauttaa hakijan asiakirjan esittämisvelvollisuudesta. 44/2001 (mukautettu) 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa Ttuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksesta asiakirjoista on annettava käännös. Käännöksen on oltava sellaisen henkilön oikeaksi todistama, jolla on siihen jossakin jäsenvaltiossa kelpoisuus. 4154 artikla Tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi suorittamatta 48 artiklan mukaista tarkistusta heti, kun 5352 artiklan edellyttämät muodollisuudet on täytetty, suorittamatta 34 ja 35 artiklan mukaista tarkistusta. Asianosaisella, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei menettelyn tässä vaiheessa ole oikeutta tulla kuulluksi. 4255 artikla 1. Hakijalle on viivytyksettä annettava tiedoksi täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta annettu päätös sen jäsenvaltion täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisesti, missä täytäntöönpanoa pyydetään. 44/2001 2. Päätös täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta on annettava tiedoksi sille osapuolelle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ja päätökseen on liitettävä tuomio, jos sitä ei jo ole annettu tälle tiedoksi. 4356 artikla 1. Kumpikin asianosainen voi hakea muutosta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen. 44/2001 uusi 2. Muutosta on haettava liitteessä III mainitulta siltä täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimelta , jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 87 artiklan e alakohdan mukaisesti . 3. Muutoksenhaku on käsiteltävä kontradiktorista oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti. 4. Jos asianosainen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, jää saapumatta muutoksenhakutuomioistuimeen käsittelyyn, joka koskee hakijan tekemää muutoksenhakua, 26 artiklan 2-4 kohdan 28 artiklan säännöksiä sovelletaan, vaikka sen asianosaisen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei olisikaan missään jäsenvaltiossa. 5. Täytäntöönpanokelpoisuudesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on jätettävä tuomioistuimeen kuukauden 30 päivän sisällä päätöksen tiedoksiantamisesta. Jos sen asianosaisen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä tuomio on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi, muutoksenhakuaika on kaksi kuukautta 45 päivää siitä päivästä, kun päätös on annettu tiedoksi hänelle joko henkilökohtaisesti tai toimitettu hänen kotiosoitteeseensa. Tätä määräaikaa ei voi pidentää välimatkan perusteella. 4457 artikla Muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta ainoastaan siten kuin tämän asetuksen liitteessä IV säädetään sen menettelyn mukaisesti, jonka asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 87 artiklan f alakohdan mukaisesti . 4558 artikla 44/2001 (mukautettu) 1. Tuomioistuin, jolta muutosta haetaan 43 56 tai 44 57 artiklan mukaisesti, voi evätä tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan jollakin 34 ja 3548 artiklassa mainituista perusteista. Sen on annettava päätöksensä viipymättä. 2. Ulkomaista tuomiota ei saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi. uusi 2. Jollei 56 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, tuomioistuin, jolta muutosta on haettu 56 artiklan mukaisesti, tekee päätöksensä 90 päivän kuluessa siitä, kun asia on tullut siinä vireille, jollei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden takia mahdotonta. 44/2001 (mukautettu) 3. Tuomioistuin, jolta on haettu muutosta 57 artiklan mukaisesti, tekee päätöksensä viipymättä. 44/2001 uusi 4659 artikla 1. Tuomioistuin Tuomioistuimen , jolta muutosta on haettu 43 56 tai 44 57 artiklan mukaan, voi on sen asianosaisen pyynnöstä, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, keskeyttää keskeytettävä asian käsittelyn, jos tuomioon on tuomiojäsenvaltiossa haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin tuomion täytäntöönpanokelpoisuus on tuomiojäsenvaltiossa keskeytetty tai jos sellaisen muutoksenhakukeinon vuoksi käyttämiselle säädetty aika ei ole vielä kulunut umpeen; viimeksi mainitussa tapauksessa tuomioistuin voi määrätä ajan, jonka kuluessa muutosta on haettava. 2. Jos tuomio on annettu Irlannissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on jokaista tuomiojäsenvaltiossa käytettävissä olevaa muutoksenhakukeinoa pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna varsinaisena muutoksenhakukeinona. 32. Tuomioistuin voi myös päättää, että täytäntöönpanon edellytyksenä on sen määräämän vakuuden asettaminen. 4760 artikla 44/2001 (mukautettu) 1. Jos tuomio on tunnustettava tämän asetuksen jakson mukaisesti, mikään ei estä hakijaa turvautumasta sen jäsenvaltion täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, missä täytäntöönpanoa pyydetään, turvaamistoimet mukaan lukien, vaikka ilman että vaaditaan 41 54 artiklan mukaista päätöstä tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi ei ole annettu. 2. Päätös, jolla tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, oikeuttaa ilman eri toimenpiteitä ryhtymään turvaamistoimiin. 44/2001 (mukautettu) 3. Ennen kuin 43 artiklan 5 kohdassa 56 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta annettuun päätökseen sovellettava muutoksenhakuaika on kulunut umpeen ja ennen kuin mahdollisen muutoksenhakemuksen johdosta on annettu päätös, asianosaisen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, omaisuuteen saa kohdistaa ainoastaan turvaamistoimia. 4861 artikla 1. Jos ulkomaisella tuomiolla on ratkaistu useampia vaatimuksia ja jos tuomiota ei voida julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi kaikkien vaatimusten osalta, tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen on annettava se yhden tai useamman vaatimuksen osalta. 44/2001 2. Hakija voi pyytää tuomion julistamista osittain täytäntöönpanokelpoiseksi. 44/2001 (mukautettu) uusi 5062 artikla Jos täytäntöönpanon hakija on tuomiojäsenvaltiossa saanut korvauksetta tai osakorvausta vastaan oikeusapua tai vapautuksen kulujen tai maksujen suorittamisesta, on hänellä myös tässä jaksossa tarkoitetussa menettelyssä missä tahansa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa menettelyssä oikeus saada sen jäsenvaltion täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukainen laajin mahdollinen oikeusapu tai vapautus kulujen tai maksujen suorittamisesta, missä täytäntöönpanoa pyydetään. 44/2001 (mukautettu) 5263 artikla Täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistamista koskevassa menettelyssä ei saa jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa pyydetään, täytäntöönpanojäsenvaltiossa periä mitään riidan kohteen arvon mukaan määräytyvää maksua tai veroa. 3 jakso Yhteiset säännökset 44/2001 64 artikla Jäsenvaltiossa annetun tuomion asiaratkaisua ei saa missään tapauksessa tutkia uudelleen jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai täytäntöönpanoa pyydetään. uusi 65 artikla Asianosaisella, joka hakee toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai täytäntöönpanoa, ei tarvitse olla postiosoitetta eikä valtuutettua edustajaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa. 66 artikla Jos tuomioon sisältyy toimenpide tai määräys, jota täytäntöönpanojäsenvaltiossa ei tunneta, tuon jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisuuksien mukaan mukautettava toimenpidettä tai määräystä oman lainsäädäntönsä mukaiseksi toimenpiteeksi tai määräykseksi, jolla on vastaava vaikutus ja samanlainen tarkoitus ja samanlaiset intressit. 44/2001 (mukautettu) uusi 4967 artikla Ulkomainen Jäsenvaltiossa annettu tuomio, jolla joku on velvoitettu maksamaan uhkasakko, on täytäntöönpanokelpoinen siinä jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa pyydetään, täytäntöönpanojäsenvaltiossa 1 tai 2 jakson mukaisesti, tapauksen mukaan. Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen vahvistaa uhkasakon määrän ainoastaan, jos tuomiojäsenvaltion tuomioistuin on ei ole lopullisesti vahvistanut uhkasakon määrän sitä . 5168 artikla Asianosaiselta, joka jäsenvaltiossa pyytää toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanoa, ei saa vaatia vakuutta, takuuta, talletusta tai muuta senkaltaista suoritusta sillä perusteella, että hän on ulkomaalainen tai että hänen kotipaikkansa tai oleskelupaikkansa ei ole täytäntöönpanovaltiossa täytäntöönpanojäsenvaltiossa . uusi 69 artikla 1. Kun tämän asetuksen mukaisesti vaaditaan translitteraatio tai käännös, ne on laadittava asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä, tai jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan tuomioistuinmenettelyissä käytettävällä virallisella kielellä tai jollakin niistä, missä tunnustettuun tuomioon vedotaan tai hakemus tehdään, asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. 2. Translitteraatiot tai käännökset voidaan 39 ja 42 artiklassa tarkoitettuja lomakkeita varten laatia myös jollakin muulla sellaisella unionin toimielinten virallisella kielellä tai kielillä, jonka tai jotka asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä. 3. Tämän asetuksen mukaisesti laaditun käännöksen on oltava sellaisen henkilön laatima, jolla on kelpoisuus laatia käännöksiä jossakin jäsenvaltiossa. 44/2001 (mukautettu) 53 artikla 1. Asianosaisen, joka vaatii tuomion tunnustamista tai tekee hakemuksen tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, on annettava tuomiosta sellainen jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen alkuperäisyyden toteamiseksi. 2. Asianosaisen, joka tekee hakemuksen tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, on esitettävä myös 54 artiklassa tarkoitettu todistus, tämän kuitenkaan rajoittamatta 55 artiklan soveltamista. 54 artikla Sen jäsenvaltion tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, missä tuomio on annettu, on asiaan osallisen pyynnöstä annettava todistus tämän asetuksen liitteen V mukaista vakiolomaketta käyttäen. 55 artikla 1. Jollei 54 artiklassa tarkoitettua todistusta esitetä, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen voi asettaa sen esittämiselle määräajan tai hyväksyä kyseistä asiakirjaa vastaavia muita asiakirjoja tai, jos se pitää asiaa riittävästi selvitettynä, vapauttaa hakijan asiakirjan esittämisvelvollisuudesta. 2. Tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksesta asiakirjoista on annettava käännös. Käännöksen on oltava sellaisen henkilön oikeaksi todistama, jolla on siihen jossakin jäsenvaltiossa kelpoisuus. 56 artikla Edellä 53 artiklassa ja 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen samoin kuin asianajovaltakirjan osalta, jos sellainen on annettu, ei saa vaatia laillistamista tai vastaavaa muodollisuutta. IV LUKU VIRALLISET ASIAKIRJAT JA TUOMIOISTUIMESSA TEHTY SOVINTO 5770 artikla 44/2001 (mukautettu) uusi 1. Viralliset asiakirjat (actes authentiques), jotka on laadittu jossakin jäsenvaltiossa ja jotka ovat siellä täytäntöönpanokelpoisia jossakin jäsenvaltiossa, on pyynnöstä julistettava täytäntöönpanokelpoisiksi toisessa jäsenvaltiossa 38 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisessa menettelyssä pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa samalla tavalla kuin tuomiot III luvun 1 tai 2 jakson mukaisesti . Tuomioistuin, jolta muutosta haetaan 43 tai 44 artiklan mukaisesti, voi evätä virallisen asiakirjan julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan, jos virallisen asiakirjan täytäntöönpano olisi selkeästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä täytäntöönpanoa pyydetään. 44/2001 uusi 2. Hallintoviranomaisen luona tehtyjä tai sellaisen vahvistamia elatusvelvollisuutta koskevia sopimuksia pidetään myös 1 kohdassa tarkoitettuina virallisina asiakirjoina. 32. Täytäntöönpanopyynnön yhteydessä toimitetun asiakirjan on täytettävä ne edellytykset, jotka sen alkuperäisyyden toteamiseksi vaaditaan siinä jäsenvaltiossa, missä asiakirja on laadittu. Alkuperäjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa asianosaisen pyynnöstä tarpeen mukaan joko liitteessä V tai VII esitetylle lomakkeelle laaditun todistuksen, jossa on yhteenveto asiakirjaan sisältyvästä täytäntöönpanokelpoisesta velvoitteesta. 44/2001 (mukautettu) uusi 43. Mitä III luvun 3 1 tai 2 jaksossa säädetään, on noudatettava soveltuvin osin. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, missä virallinen asiakirja on laadittu tai rekisteröity, on asiaan osallisen pyynnöstä laadittava todistus tämän asetuksen liitteen VI mukaista vakiolomaketta käyttäen. 5871 artikla Jäsenvaltion tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikana tehty sovinto, joka on täytäntöönpanokelpoinen sanotussa valtiossa, on pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa samoin edellytyksin kuin viralliset asiakirjattäytäntöönpanokelpoinen jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa pyydetään. Sen jäsenvaltion Alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, missä sovinto tehtiin, on asiaan osallisen pyynnöstä annettava todistus tämän asetuksen liitteen V mukaista vakiolomaketta käyttäen todistus , johon sisältyy yhteenveto osapuolten välillä tehdystä sopimuksesta . V LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET uusi 72 artikla Tämän asetuksen yhteydessä ei vaadita laillistamista eikä muuta vastaavaa muodollisuutta. 44/2001 5973 artikla 1. Ratkaistessaan, onko asianosaisen kotipaikka jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on vireillä, on tuomioistuimen sovellettava kansallista lakiaan. 2. Jos asianosaisen kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimessa asia on vireillä, tuomioistuimen on ratkaistessaan, onko asianosaisen kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa, sovellettava tuon jäsenvaltion lakia. 6074 artikla 1. Tätä asetusta sovellettaessa yhtiön tai muun oikeushenkilön kotipaikka on paikkakunta, missä sillä on: a) sääntömääräinen kotipaikka, tai b) keskushallinto, tai c) pääasiallinen toimipaikka. 2. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osalta sääntömääräistä kotipaikkaa vastaa ”registered office” tai jos sellaista ei ole missään, perustamispaikka, tai jos sellaista ei ole missään, paikka, jonka lain mukaisesti muodostaminen tapahtui. 3. Kun jäsenvaltion tuomioistuimen on siinä vireillä olevassa asiassa ratkaistava, sijaitseeko trustin kotipaikka sen alueella, tuomioistuin soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiään. 6175 artikla Henkilö, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja jota syytetään toisen jäsenvaltion, jonka kansalainen hän ei ole, rikostuomioistuimessa tuottamuksellisesta rikoksesta, voi käyttää puolustajanaan tähän tehtävään oikeutettua henkilöä siinäkin tapauksessa, että hän ei saavu tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lain edullisempien säännösten soveltamista. Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että vastaajan on saavuttava henkilökohtaisesti; jos määräystä ei ole noudatettu, yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa tuomiota, joka on annettu ilman, että kyseisellä henkilöllä on ollut mahdollisuus puolustautua, ei tarvitse tunnustaa eikä panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. 62 artikla Ruotsissa maksamismääräystä (betalningsföreläggande) ja virka-apumenettelyä (handräckning) koskevissa yksinkertaistetuissa menettelyissä termi ”tuomioistuin” käsittää myös Ruotsin kruununvoutiviranomaisen (kronofogdemyndighet). 44/2001 (mukautettu) 63 artikla 1. Jos kanne nostetaan toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa 5 artiklan 1 kohdan nojalla sellaista henkilöä vastaan, jonka kotipaikka on Luxemburgissa, kyseinen henkilö voi tehdä väitteen siitä, ettei tuomioistuin ole toimivaltainen, jos lopullinen tavaran toimitus- tai palvelun suorituspaikka on Luxemburgissa. 2. Jos 1 kohtaa sovellettaessa lopullinen tavaran toimitus- tai palvelun suorituspaikka on Luxemburgissa, on tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus pätevä vain, kun se on otettu vastaan kirjallisena tai kun suullisesti tehty sopimus on vahvistettu kirjallisesti 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. 3. Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta rahoituspalvelusopimuksiin. 4. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan kuuden vuoden ajan asetuksen voimaantulosta lähtien. 64 artikla 1. Kreikassa tai Portugalissa rekisteröidyn avoimella merellä käytettävän aluksen kapteenin ja miehistön jäsenen välisessä palkkaa tai muita palvelussuhteen ehtoja koskevassa riita-asiassa jäsenvaltion tuomioistuimen on tarkistettava, onko sille diplomaatti- tai konsuliedustajalle, joka on vastuussa aluksesta, ilmoitettu käsiteltävänä olevasta riita-asiasta. Tuomioistuin voi käsitellä asian heti, kun tälle edustajalle on ilmoitettu riita-asiasta. 2. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan kuuden vuoden ajan asetuksen voimaantulosta lähtien. 6576 artikla Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 20 artikla ja liite II, s. 715 uusi 1. Edellä 6 artiklan 2 alakohdassa ja 11 artiklassa tarkoitettua takaus- tai takautumisvaatimusta tai sivullisvaatimusta koskevaa kannetta koskeviin toimivaltaperusteisiin ei voida voidaan vedota Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa liitteessä VIII mainituissa jäsenvaltioissa vain siltä osin kuin se on mahdollista niiden kansallisen lainsäädännön nojalla . Henkilö, jonka kotipaikka on toisessa sopimusvaltiossa, voidaan kutsua tuomioistuimeen: näihin jäsenvaltioihin liitteessä VIII esitettyjen, oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevien sääntöjen nojalla, jollei 22 ja 23 artiklan säännöksistä muuta johdu. a) Saksassa riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung) 68, 72, 73 ja 74 artiklan mukaisesti, jotka säännökset koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, b) Itävallassa riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung) 21 artiklan mukaisesti, joka säännös koskee ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, c) Unkarissa riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Polgári perrendtartás) 58-60 artiklan mukaisesti, jotka säännökset koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, uusi Tuomioistuin, joka on tämän artiklan nojalla toimivaltainen, päättää, voidaanko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus hyväksyä. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 20 artikla ja liite II, s. 715 uusi 2. Muissa jäsenvaltioissa 6 artiklan 2 alakohdan ja 11 artiklan nojalla annetut tuomiot on tunnustettava ja pantava täytäntöön Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa liitteessä VIII mainituissa jäsenvaltioissa III luvun määräysten mukaisesti. Oikeusvaikutukset, jotka näissä valtioissa annetuilla tuomioilla 1 kohdan säännösten mukaan on kolmanteen henkilöön nähden, on tunnustettava myös muissa jäsenvaltioissa. 44/2001 (mukautettu) VI LUKU SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 6677 artikla 1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille, ja sellaisiin virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu sen jälkeen kun tämä asetus on tullut voimaan. 2. Sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka on pantu vireille, ja sellaisiin virallisiin asiakirjoihin, jotka on laadittu ennen kuin tämä asetus on tullut voimaan, sovelletaan III luvun 2 ja 3 jakson säännöksiä. 2. Jos oikeudenkäynti oli pantu vireille tuomion antaneessa jäsenvaltiossa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, tuomiot, jotka on annettu tuon ajankohdan jälkeen, on tunnustettava ja pantava täytäntöön III luvun säännösten mukaisesti: a) jos oikeudenkäynti tuomiojäsenvaltiossa oli pantu vireille sen jälkeen, kun Brysselin tai Luganon yleissopimus oli tullut voimaan sekä siinä jäsenvaltiossa, missä tuomio on annettu, että siinä jäsenvaltiossa, jolle pyyntö on osoitettu; b) kaikissa muissa tapauksissa, jos sovelletut toimivaltasäännökset vastaavat II luvun säännöksiä tai sellaisen yleissopimuksen määräyksiä, joka asian tullessa vireille oli voimassa sen jäsenvaltion, missä tuomio on annettu, ja sen jäsenvaltion, jolle pyyntö on osoitettu, välillä. 44/2001 VII LUKU ASETUKSEN SUHDE MUIHIN SÄÄDÖKSIIN 44/2001 (mukautettu) 6778 artikla Tämä asetus ei vaikuta sellaisten säännösten soveltamiseen, joilla säännellään tuomioistuinten toimivaltaa tai tuomioiden tunnustamista taikka täytäntöönpanoa erityisillä oikeudenaloilla ja jotka sisältyvät Euroopan yhteisöjen unionin toimielinten antamiin säädöksiin tai näiden säädösten täytäntöönpanemiseksi yhdenmukaistettuun kansalliseen lainsäädäntöön. 687979 artikla 1. Tämä asetus korvaa Brysselin yleissopimuksen jäsenvaltioiden välillä lukuun ottamatta niiden jäsenvaltioiden alueita, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen alueelliseen soveltamisalaan ja joihin tätä asetusta ei sovelleta perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 355 artiklan nojalla. 44/2001 2. Siltä osin kuin tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden välillä Brysselin yleissopimuksen määräykset, viittauksia yleissopimukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen. 6980 artikla 44/2001 (mukautettu) uusi Rajoittamatta 66 artiklan 2 kohdan 81 ja 7082 artiklan soveltamista, tämä asetus korvaa jäsenvaltioiden osalta seuraavat yleissopimukset ja sopimukset: , jotka koskevat samoja asioita kuin ne, joihin tätä asetusta sovelletaan. Tämä asetus korvaa erityisesti liitteessä IX mainitut yleissopimukset. – Belgian ja Ranskan sopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Pariisissa 8 päivänä heinäkuuta 1899, – Belgian ja Alankomaiden sopimus tuomioistuimen alueellisesta toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 1925, – Ranskan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 3 päivänä kesäkuuta 1930, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – tammikuun 18 päivänä 1934 Pariisissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, – toukokuun 2 päivänä 1934 Brysselissä allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, 44/2001 (mukautettu) – Saksan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 9 päivänä maaliskuuta 1936, – Belgian ja Itävallan sopimus elatusvelvollisuutta koskevien tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 25 päivänä lokakuuta 1957, – Saksan ja Belgian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 30 päivänä kesäkuuta 1958, – Alankomaiden ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 17 päivänä huhtikuuta 1959, – Saksan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 6 päivänä kesäkuuta 1959, – Belgian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä kesäkuuta 1959, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – heinäkuun 14 päivänä 1960 Bonnissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan liittotasavallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, – heinäkuun 14 päivänä 1961 Wienissä allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä sen maaliskuun 6 päivänä 1970 Lontoossa allekirjoitettu lisäpöytäkirja, 44/2001 (mukautettu) – Kreikan ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Ateenassa 4 päivänä marraskuuta 1961, – Belgian ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 6 päivänä huhtikuuta 1962, – Alankomaiden ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 30 päivänä elokuuta 1962, – Alankomaiden ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 6 päivänä helmikuuta 1963, Oikaisu, EYVL 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – helmikuun 7 päivänä 1964 Roomassa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian tasavallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä siihen liitetty heinäkuun 14 päivänä 1970 Roomassa allekirjoitettu pöytäkirja, 44/2001 (mukautettu) – Ranskan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 15 päivänä heinäkuuta 1966, Oikaisu, EYVL 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – marraskuun 17 päivänä 1967 Haagissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden välillä tehty sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, 44/2001 (mukautettu) – Espanjan ja Ranskan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Pariisissa 28 päivänä toukokuuta 1969, – Luxemburgin ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Luxemburgissa 29 päivänä heinäkuuta 1971, – Italian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 16 päivänä marraskuuta 1971, – Espanjan ja Italian sopimus oikeusavusta sekä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Madridissa 22 päivänä toukokuuta 1973, – Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan sopimus yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Kööpenhaminassa 11 päivänä lokakuuta 1977, – Itävallan ja Ruotsin sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Tukholmassa 16 päivänä syyskuuta 1982, – Espanjan ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 14 päivänä marraskuuta 1983, – Itävallan ja Espanjan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä helmikuuta 1984, – Suomen ja Itävallan sopimus yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1986, – Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin sopimus tuomioistuimen toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1961, siltä osin kuin mainittu sopimus on voimassa, Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 20 artikla ja liite II, s. 715 (mukautettu) – Tšekkoslovakian tasavallan ja Portugalin sopimus tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Lissabonissa 23 päivänä marraskuuta 1927, edelleen voimassa Tšekin tasavallan ja Portugalin välillä, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954, – Puolan kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Kreikan kuningaskunnan sopimus tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Ateenassa 18 päivänä kesäkuuta 1959, – Puolan kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960, nykyisin voimassa Puolan ja Slovenian välillä, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen välitystuomioiden ja välitysratkaisujen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä maaliskuuta 1960, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 10 päivänä lokakuuta 1961, – Puolan ja Itävallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Belgradissa 20 päivänä tammikuuta 1964, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Slovenian välillä, – Puolan ja Ranskan sopimus sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta henkilö- ja perhelainsäädännön alalla, tehty Varsovassa 5 päivänä huhtikuuta 1967, – Jugoslavian hallituksen ja Ranskan hallituksen sopimus tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, allekirjoitettu Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1971, – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Belgradissa 12 päivänä joulukuuta 1973, – Unkarin ja Kreikan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 8 päivänä lokakuuta 1979, – Puolan ja Kreikan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 24 päivänä lokakuuta 1979, – Unkarin ja Ranskan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja oikeusavusta rikosasioissa sekä rikoksentekijän luovuttamisesta, allekirjoitettu Budapestissä 31 päivänä heinäkuuta 1980, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 22 päivänä lokakuuta 1980, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Kreikan välillä, – Kyproksen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 30 päivänä marraskuuta 1981, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 23 päivänä huhtikuuta 1982, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Kyproksen välillä, – Kyproksen tasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili-, perhe-, kauppa- ja rikosoikeuden alalla, allekirjoitettu Nikosiassa 5 päivänä maaliskuuta 1984, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili-, perhe- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Pariisissa 10 päivänä toukokuuta 1984, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Ranskan välillä, – Kyproksen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 19 päivänä syyskuuta 1984, nykyisin voimassa Kyproksen ja Slovenian välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Prahassa 6 päivänä joulukuuta 1985, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Italian välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus oikeusavusta sekä tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Madridissa 4 päivänä toukokuuta 1987, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Espanjan välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 21 päivänä joulukuuta 1987, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Puolan välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bratislavassa 28 päivänä maaliskuuta 1989, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin välillä, – Puolan ja Italian sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeuden alalla, allekirjoitettu Varsovassa 28 päivänä huhtikuuta 1989, – Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan sopimus tuomiovaltaa käyttävien elinten antamasta oikeusavusta ja tiettyjen oikeussuhteiden määrittelystä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Prahassa 29 päivänä lokakuuta 1992, – Latvian tasavallan, Viron tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista, allekirjoitettu Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992, – Puolan tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993, – Latvian tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Riiassa 23 päivänä helmikuuta 1994, – Kyproksen tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 14 päivänä marraskuuta 1996, ja – Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998, asetuksen 1791/2006 1 artiklan 1 kohta ja liitteessä oleva 11(A) kohta (mukautettu) – Bulgarian ja Belgian sopimus tietyistä oikeudellisista asioista, allekirjoitettu Sofiassa 2 päivänä heinäkuuta 1930, – Bulgarian kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä maaliskuuta 1956, edelleen voimassa Bulgarian ja Slovenian välillä, – Romanian kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 7 päivänä lokakuuta 1958, – Romanian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Prahassa 25 päivänä lokakuuta 1958, edelleen voimassa Romanian ja Slovakian välillä, – Bulgarian kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 3 päivänä joulukuuta 1958, – Romanian kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä lokakuuta 1960, ja sen pöytäkirja, edelleen voimassa Bulgarian ja Slovenian välillä, – Bulgarian kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 4 päivänä joulukuuta 1961, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla ja asiakirjojen pätevyydestä ja tiedoksiannosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1965, – Bulgarian kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 16 päivänä toukokuuta 1966, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa ja sen pöytäkirja, allekirjoitettu Bukarestissa 19 päivänä lokakuuta 1972, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 11 päivänä marraskuuta 1972, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Ranskan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Pariisissa 5 päivänä marraskuuta 1974, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1975, – Bulgarian kansantasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 10 päivänä huhtikuuta 1976, – Bulgarian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 25 päivänä marraskuuta 1976, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Lontoossa 15 päivänä kesäkuuta 1978, – lisäpöytäkirja Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimukseen oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1979, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1979, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus avioeropäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bukarestissa 6 päivänä marraskuuta 1980, – Bulgarian kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 29 päivänä huhtikuuta 1983, – Bulgarian kansantasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 18 päivänä tammikuuta 1989, – Bulgarian kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta siviiliasioissa, allekirjoitettu Roomassa 18 päivänä toukokuuta 1990, – Bulgarian tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä toukokuuta 1993, – Romanian ja Tšekin tasavallan sopimus oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 11 päivänä heinäkuuta 1994, – Romanian ja Espanjan kuningaskunnan sopimus tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 17 päivänä marraskuuta 1997, – Romanian ja Espanjan kuningaskunnan sopimus, joka täydentää riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaa Haagin yleissopimusta (Haag, 1 päivänä maaliskuuta 1954), allekirjoitettu Bukarestissa 17 päivänä marraskuuta 1997, – Romanian ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 15 päivänä toukokuuta 1999. 44/2001 (mukautettu) 7081 artikla 1. Edellä 69 80 artiklassa mainitut valtiosopimukset ovat edelleen voimassa sellaisissa asioissa, joissa tätä asetusta ei sovelleta. 2. Ne ovat edelleen voimassa myös niiden tuomioiden osalta, jotka on annettu, ja niiden virallisten asiakirjojen osalta, jotka on laadittu ennen tämän asetuksen voimaantuloa 1 päivää maaliskuuta 2002 . 44/2001 (mukautettu) 7182 artikla 1. Tämä asetus ei vaikuta tuomioistuinten toimivaltaa tai tuomioiden tunnustamista taikka täytäntöönpanoa erityisillä oikeudenaloilla säänteleviin sopimuksiin, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat. 2. Yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi 1 kohtaa sovelletaan seuraavasti: a) Tämä asetus ei estä erityistä oikeudenalaa koskevan yleissopimuksen osapuolena olevan valtion jäsenvaltion tuomioistuinta vetoamasta kyseisen sopimuksen mukaisiin perusteisiin toimivaltansa osalta silloinkin, kun vastaajan kotipaikka on sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole tuon sopimuksen osapuoli. Asiaa käsittelevän tuomioistuimen on kuitenkin sovellettava tämän asetuksen 26 28 artiklaa. b) Jäsenvaltiossa annetut tuomiot, jotka on antanut erityistä oikeudenalaa koskevaan yleissopimukseen toimivaltansa perustanut tuomioistuin, on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti. Jos erityistä oikeudenalaa koskeva yleissopimus, jonka osapuolia ovat sekä jäsenvaltio, missä tuomio on annettu, että jäsenvaltio, jolle pyyntö on osoitettu, sisältää tuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevia ehtoja, niitä on noudatettava. Kuitenkin voidaan aina soveltaa niitä tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat tuomion tunnustamisessa ja täytäntöönpanossa noudatettavaa menettelyä. 7283 artikla Tämä asetus ei vaikuta sopimuksiin, joilla jäsenvaltiot ennen tämän asetuksen voimaantuloa ovat Brysselin yleissopimuksen 59 artiklan mukaisesti sitoutuneet olemaan tunnustamatta tuomiota, joka on annettu toisessa mainitun yleissopimuksen sopimusvaltiossa sellaista vastaajaa vastaan, jonka kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on kolmannessa maassa, jos tuomion antaneen tuomioistuimen toimivalta kyseisen yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa on voinut perustua ainoastaan johonkin saman yleissopimuksen 3 artiklan toisessa kohdassa mainittuun toimivaltaperusteeseen. uusi 84 artikla Tämä asetus ei vaikuta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla Luganossa 30 päivänä lokakuuta 2007 allekirjoitetun yleissopimuksen soveltamiseen. 44/2001 VIII LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET uusi 85 artikla Tämä asetus ei vaikuta työntekijöiden ja työnantajien tai näiden järjestöjen oikeuteen ryhtyä etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, erityisesti oikeuteen mennä lakkoon tai ryhtyä muihin toimiin, unionin lainsäädännön sekä kansallisen lain ja käytäntöjen mukaisesti. 44/2001 (mukautettu) 73 artikla Komissio antaa viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen sen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia asetuksen mukauttamiseksi. uusi 86 artikla Jäsenvaltioiden on toimitettava päätöksellä 2001/470/EY [28] perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 568/2009/EY, puitteissa kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä, muun muassa toimivaltaisista täytäntöönpanoviranomaisista, sekä tiedot mahdollisista täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevat säännöt sekä määräajat tai vanhentumisajat, niiden asettamiseksi yleisön saataville. Jäsenvaltioiden on pidettävä nämä tiedot jatkuvasti ajan tasalla. 87 artikla Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ____________ [yksi vuosi ennen asetuksen voimaantuloa] a) tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia suorittamaan asian uudelleentarkastelun alkuperäjäsenvaltiossa 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti; b) viestintäkeinot, jotka alkuperäjäsenvaltio hyväksyy 45 artiklan nojalla tehtävää uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen toimittamista varten; c) ne täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaiset tuomioistuimet, joille uudelleentarkastelua koskeva hakemus voidaan toimittaa 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti; d) ne tuomioistuimet, joille täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva hakemus on toimitettava 51 artiklan 1 kohdan nojalla; e) tuomioistuimet, joille täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta tehtyä päätöstä koskeva muutoksenhaku on toimitettava 56 artiklan 2 kohdan nojalla; f) tuomioistuimet, joille 57 artiklassa tarkoitettu muutoksenhakemus on toimitettava; g) kielet, jotka on hyväksytty 69 artiklassa tarkoitettujen lomakkeiden käännöksiä varten. Komissio saattaa nämä tiedot yleisön saataville tarkoituksenmukaisella tavalla, kuten päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kautta. 44/2001 (mukautettu) 7488 artikla 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisena muutokset liitteissä I–IV III, IV ja IX oleviin luetteloihin sekä liitteessä VIII lueteltuja säännöksiä koskevat mahdolliset poistot tai tekniset mukautukset . Komissio mukauttaa vastaavasti asianomaisia liitteitä. asetuksen 1103/2008 1 artikla ja liitteessä oleva 1 kohta 2. Komissio hyväksyy lomakkeiden, joiden mallit ovat liitteissä V ja VI, päivitykset tai tekniset mukautukset. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. uusi 2. Komissio voi tehdä liitteisiin I, II, V, VI ja VII muutoksia delegoiduilla säädöksillä 90–92 artiklan mukaisesti. 89 artikla 1. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. 2. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 90 ja 91 artiklassa säädettyjä ehtoja. 90 artikla 1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. 2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt. 3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 91 artikla 1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella. 2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan säädöksessä mainittuna päivänä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle aikomuksestaan olla vastustamatta säädöstä. 3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä. asetuksen 1103/2008 1 artikla ja liitteessä oleva 2 kohta 75 artikla 1. Komissiota avustaa komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. uusi 92 artikla 1. Tällä asetuksella kumotaan asetus (EY) N:o 44/2001. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. 2. Tällä asetuksella korvataan riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tuomioita lukuun ottamatta. 44/2001 (mukautettu) 7693 artikla Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002 kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti. Sitä sovelletaan alkaen [24 kuukautta voimaantulosta], lukuun ottamatta 87 artiklaa, jota sovelletaan [12 kuukautta voimaantulosta]. Tehty […] Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja uusi LIITE I TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN SELLAISIIN SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUIHIN TUOMIOIHIN, JOIDEN OSALTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISEKSI JULISTAMISTA EI VAADITA Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 42 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohdan b alakohta | 1. Tuomion antanut tuomioistuin 1.1. Nimi: 1.2. Osoite: 1.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 1.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 1.2.3. Jäsenvaltio Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □ Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ 1.3. Puhelin/Faksi/Sähköpostiosoite: 2. Kantaja(t) [29] 2.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 2.2. Osoite: 2.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 2.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 2.2.3. Maa: 3. Vastaaja(t) [30] 3.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 3.2. Osoite: 3.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 3.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 3.2.3. Maa: 4. Tuomio 4.1. Tuomion päivämäärä ja viitenumero 4.2. Tuomion täytäntöönpanokelpoisuus Onko tuomio täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa? □ On □ On, mutta vain seuraavia vastaajia vastaan (täsmennetään): 4.3. Tuomion luonne □ Rahavaadetta koskeva tuomio (siirry kohtaan 4.4.1) □ Vahvistustuomio (siirry kohtaan 4.4.2) □ Välituomio, johon sisältyy turvaamistoimi (siirry kohtaan 4.4.3) □ Muu (siirry kohtaan 4.4.4) 4.4. Tuomion sisältö ja korot 4.4.1. Rahavaadetta koskeva tuomio 4.4.1.1. Tuomioistuin on määrännyt, että … (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi) joutuu maksamaan … (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi) 4.4.1.2. Valuutta □ euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi): 4.4.1.3. Pääoman määrä: – □ Maksetaan kerralla: – □ Määrä, ei makseta kerralla (täsmennettävä): 4.4.1.4. Mahdollinen korko □ Tuomiossa määritetty korko: – Määrä:______ , tai – korkoprosentti …% Korko lasketaan alkaen … (pp/kk/vvvv) … (pp/kk/vvvv) saakka. □ Tuomion antamispäivästä alkaen laskettava korko: – korkoprosentti …% 4.4.2. Vahvistustuomio Lyhyt kuvaus tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja tuomioistuimen ratkaisusta [31] 4.4.3. Väliaikainen tai turvaamistoimi 4.4.3.1. Lyhyt kuvaus toimenpiteestä 4.4.3.2. Onko toimenpiteen määrännyt tuomioistuin, jolla on toimivalta käsitellä pääasia? □ kyllä, 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston parlamentin asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____artiklan nojalla 4.4.3.3. Määrättiinkö turvaamistoimi ilman, että vastaaja oli kutsuttu kuultavaksi? □ Ei □ Kyllä, ja vastaajalla on oikeus vastustaa toimenpidettä kansallisen lain nojalla 4.4.4. Muut tuomiot Lyhyt kuvaus tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja tuomioistuimen ratkaisusta [32] 4.5. Kustannukset 4.5.1.1. Valuutta □ euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi): 4.5.1.2. Onko vastaajan maksettava menettelyn kustannukset joko kokonaan tai osittain? □ On. Täsmennetään, mitkä kulut, ja ilmoitetaan vaadittu tai tähän mennessä kertynyt määrä: □ Oikeudenkäyntimaksut: … □ Asianajajan palkkiot: …. □ Asiakirjojen tiedoksiantokulut: … □ Muut: … □ Ei Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: … Paikka: … Tuomion antaneen tuomioistuimen allekirjoitus ja/tai leima: uusi LIITE II UUDELLEENTARKASTELUA KOSKEVA HAKEMUS Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 45 artiklan 2 kohta 1. Hakija 1.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 1.2. Osoite: 1.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 1.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 1.2.3. Maa: 2. Tuomion antanut tuomioistuin 2.1. Nimi: 2.2. Osoite: 2.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 2.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 2.2.3. Jäsenvaltio Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □ Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ 2.3. Puhelin/Faksi/Sähköpostiosoite: 3. Tuomio 3.1. Tuomion päivämäärä ja viitenumero: 4. Asianosaiset tuomion antaneessa tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä [33] 4.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 4.2. Osoite: 4.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 4.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 4.2.3. Maa: 5. Muu(t) vastaaja(t) kuin hakija tuomion antaneessa tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä [34] 5.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 5.2. Osoite: 5.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 5.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 5.2.3. Maa: 6. Tuomion uudelleentarkastelua koskeva pyyntö 6.1. Pyydän tuomion uudelleentarkastelua, koska se on annettu poissaollessani ja (rastitaan tarpeen mukaan) □ haastehakemusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa ei ole annettu minulle tiedoksi; tai □ edellä mainitut asiakirjat on annettu minulle tiedoksi, mutta ei riittävän ajoissa ja siten, että olisin ehtinyt valmistella puolustustani (täsmennetään); tai □ en ole voinut kiistää vaadetta ylivoimaisen esteen tai minusta riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi (täsmennetään): 6.2. En ole saanut tilaisuutta vastustaa tuomiota □ Kyllä Paikka: … Päiväys (pp/kk/vvvv): Hakijan tai hänen valtuutetun edustajansa nimi Allekirjoitus: asetuksen 416/2010 1 artikla ja liite III LIITE III Asetuksen 43 artiklan 2 kohdassa 46 artiklassa tarkoitetut muutoksenhakemukset hakemukset on osoitettava seuraaville jäsenvaltioiden tuomioistuimille: – Belgiassa a) vastaajan hakiessa muutosta tribunal de première instance tai rechtbank van eerste aanleg tai erstinstanzliches Gericht; b) hakijan hakiessa muutosta cour d’appel tai hof van beroep, – Bulgariassa Апелативен съд — София, – Tšekissä muutoksenhakutuomioistuin alioikeuden välityksellä, – Saksassa Oberlandesgericht, – Virossa ringkonnakohus, – Kreikassa Εφετείο, – Espanjassa se Juzgado de Primera Instancia, joka antoi muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen; muutoksenhaun käsittelee Audiencia Provincial, – Ranskassa a) cour d’appel, kun kyseessä on myönteinen päätös; b) tribunal de grande instancen puheenjohtaja, kun kyseessä on kielteinen päätös, – Irlannissa High Court, – Islannissa heradsdomur, – Italiassa corte d’appello, – Kyproksessa Επαρχιακό Δικαστήριο tai, jos tuomio koskee elatusapua, Οικογενειακό Δικαστήριο, – Latviassa Apgabaltiesa, rajona (pilsētas) tiesan välityksellä, – Liettuassa Lietuvos apeliacinis teismas, – Luxemburgissa Cour supérieure de justice sen toimiessa riita-asioiden muutoksenhakutuomioistuimena, – Unkarissa alueellisen tuomioistuimen sijaintipaikan alioikeus (Budapestissa Budai Központi Kerületi Bíróság); muutoksenhaun käsittelee alueellinen tuomioistuin (Budapestissa Fővárosi Bíróság), – Maltassa Qorti ta′ l-Appell muutoksenhakua koskevalla menettelyllä, josta on säädetty Kodiċi ta′ Organizzazzjoni u Proċedura Ċivilin 12 luvussa, tai, jos kyse on ċitazzjoni-menettelyssä annetusta elatusapua koskevasta tuomiosta, Prim′ Awla tal-Qorti Ċivili tai Qorti tal-Maġistrati ta′ Għawdex fil-ġurisdizzjoni superjuri tagħha, – Alankomaissa rechtbank, – Itävallassa Landesgericht, Bezirksgericht in välityksellä, – Puolassa sąd apelacyjny, sąd okręgowy n välityksellä, – Portugalissa Tribunal da Relação, on toimivaltainen tuomioistuin. Voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan muutoksenhaku tapahtuu osoittamalla hakemus tuomioistuimelle, joka on tehnyt muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen, – Romaniassa Curte de Apel, – Sloveniassa okrožno sodišče, – Slovakiassa muutoksenhakutuomioistuin sen alioikeuden välityksellä, jonka päätökseen haetaan muutosta, – Suomessa hovioikeus/hovrätt, – Ruotsissa Svea hovrätt, – Yhdistyneessä kuningaskunnassa a) Englannissa ja Walesissa High Court of Justice tai, jos tuomio koskee elatusapua, Magistrates′ Court; b) Skotlannissa Court of Session tai, jos tuomio koskee elatusapua, Sheriff Court; c) Pohjois-Irlannissa High Court of Justice tai, jos tuomio koskee elatusapua, Magistrates′ Court; d) Gibraltarissa Supreme Court of Gibraltar tai, jos tuomio koskee elatusapua, Magistrates′ Court. asetuksen 280/2009 1 artikla ja liite IV LIITE IV Asetuksen 44 artiklassa 46 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta seuraavasti: – Belgiassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa kassaatiovalituksella, – Bulgariassa обжалване пред Върховния касационен съд:lla, – Tšekissä dovolánílla ja žaloba pro zmatečnostilla, – Saksassa Rechtsbeschwerdellä, – Virossa kassatsioonikaebusilla, – Irlannissa oikeuskysymykseen rajoittuvalla valituksella Supreme Courtille, – Islannissa valittamalla Hæstirétturiin, – Kyproksessa valittamalla korkeimpaan oikeuteen, – Latviassa valittamalla Augstākās tiesas Senātsiin Apgabaltiesan välityksellä, – Liettuassa valittamalla Lietuvos Aukščiausiasis Teismasiin, – Unkarissa felülvizsgálati kérelemillä, – Maltassa muutosta ei voi hakea miltään muulta tuomioistuimelta; jos tuomio koskee elatusapua, Qorti ta’ l-Appell muutoksenhakumenettelyllä, josta on säädetty kodiċi ta’ Organizzazzjoni u Procedura Ċivili – Kap. 12:ssa, – Itävallassa Revisionsrekursilla, – Puolassa skarga kasacyjnalla, – Portugalissa oikeuskysymykseen rajoittuvalla muutoksenhakupyynnöllä, – Romaniassa contestatie in anularella tai revizuirella, – Sloveniassa esittämällä muutoksenhakupyyntö Vrhovno sodišče Republike Slovenijelle, – Slovakiassa dovolaniella, – Suomessa valittamalla korkeimpaan oikeuteen/genom besvär hos högsta domstolen, – Ruotsissa valittamalla Högsta domstoleniin, – Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhdellä ainoalla oikeuskysymykseen rajoittuvalla muutoksenhakupyynnöllä. uusi LIITE V TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN SELLAISIIN SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUIHIN VIRALLISIIN ASIAKIRJOIHIN TAI TUOMIOISTUIMESSA TEHTYIHIN SOVINTOIHIN, JOIDEN OSALTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISEKSI JULISTAMISTA EI VAADITA Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 70 ja 71 artikla 1. Todistuksen antava tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen 1.1. Nimi: 1.2. Osoite: 1.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 1.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 1.2.3. Jäsenvaltio Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □ Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ 1.3. Puhelin/Faksi/Sähköpostiosoite: 2. Virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto 2.1. Päivämäärä ja viitenumero: 2.2. Virallisen asiakirjan / tuomioistuimessa tehdyn sovinnon asianosaiset [35]: 2.2.1. Velkojan/velkojien nimi/nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.2.2. Velallisen/velallisten nimi/nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.2.3. Mahdollisten muiden osapuolten nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.3. Viralliseen asiakirjaan / tuomioistuimessa tehtyyn sovintoon sisältyvän täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen teksti [36] Allekirjoittanut vahvistaa, että virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa 2.2.2 kohdassa mainittuja osapuolia vastaan Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: … Paikka: … Tuomion antaneen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen allekirjoitus ja/tai leima: uusi LIITE VI TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN SELLAISIIN SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUIHIN TUOMIOIHIN, JOIDEN OSALTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISEKSI JULISTAMINEN VAADITAAN Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 52 artiklan 2 kohdan b alakohta 1. Tuomion antanut tuomioistuin 1.1. Nimi: 1.2. Osoite: 1.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 1.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 1.2.3. Jäsenvaltio Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □ Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ 1.3. Puhelin/Faksi/Sähköpostiosoite: 2. Kantaja(t) [37] 2.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 2.2. Osoite: 2.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 2.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 2.2.3. Maa: 3. Vastaaja(t) [38] 3.1. Sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi: 3.2. Osoite: 3.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 3.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 3.2.3. Maa: 4. Tuomio 4.1. Tuomion päivämäärä ja viitenumero 4.2. Tuomion täytäntöönpanokelpoisuus Onko tuomio täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa? □ Kyllä □ On, mutta vain seuraavia vastaajia vastaan (täsmennetään): 4.3. Tuomion luonne □ Rahavaadetta koskeva tuomio (siirry kohtaan 4.4.1) □ Vahvistustuomio (siirry kohtaan 4.4.2) □ Välituomio, johon sisältyy turvaamistoimi (siirry kohtaan 4.4.3) □ Muu (siirry kohtaan 4.4.4) 4.4. Tuomion sisältö ja korot 4.4.1. Rahavaadetta koskeva tuomio 4.4.1.1. Tuomioistuin on määrännyt, että … (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi) joutuu maksamaan … (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi) 4.4.1.2. Valuutta □ euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi): 4.4.1.3. Pääoman määrä: – □ Maksetaan kerralla: – □ Määrä, ei makseta kerralla (täsmennettävä): 4.4.1.4. Mahdollinen korko □ Tuomiossa määritetty korko: – Määrä:______ , tai – korkoprosentti …% Korko lasketaan alkaen … (pp/kk/vvvv) … (pp/kk/vvvv) saakka. □ Tuomion antamispäivästä alkaen laskettava korko: – korkoprosentti …% 4.4.2. Vahvistustuomio Lyhyt kuvaus tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja tuomioistuimen ratkaisusta [39] 4.4.3. Väliaikainen tai turvaamistoimi 4.4.3.1. Lyhyt kuvaus toimenpiteestä 4.4.3.2. Onko toimenpiteen on määrännyt tuomioistuin, jolla on toimivalta käsitellä pääasia? □ kyllä, 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____artiklan nojalla 4.4.3.3. Määrättiinkö turvaamistoimi ilman, että vastaaja oli kutsuttu kuultavaksi? □ Ei □ Kyllä, ja vastaajalla on oikeus vastustaa toimenpidettä kansallisen lain nojalla 4.4.4. Muut tuomiot Lyhyt kuvaus tapaukseen liittyvistä tosiseikoista ja tuomioistuimen ratkaisusta [40] 4.5. Kustannukset 4.5.1.1. Valuutta □ euro (EUR) □ Bulgarian lev (BGN) □ Tšekin koruna (CZK) □ Unkarin forintti (HUF) □ Liettuan liti (LTL) □ Latvian lati (LVL) □ Puolan zloty (PLN) □ Yhdistyneen kuningaskunnan punta (GBP) □ Romanian leu (RON) □ Ruotsin kruunu (SEK) □ Muu (mainitaan ISO-koodi): 4.5.1.2. Onko vastaajan maksettava menettelyn kustannukset joko kokonaan tai osittain? □ On. Täsmennetään, mitkä kulut, ja ilmoitetaan vaadittu tai tähän mennessä kertynyt määrä: □ Oikeudenkäyntimaksut: … □ Asianajajan palkkiot: …. □ Asiakirjojen tiedoksiantokulut: … □ Muut: … □ Ei Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: … Paikka: … Tuomion antaneen tuomioistuimen allekirjoitus ja/tai leima: LIITE VII TODISTUS, JOKA LIITETÄÄN SELLAISIIN SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA ANNETTUIHIN VIRALLISIIN ASIAKIRJOIHIN TAI TUOMIOISTUIMESSA TEHTYIHIN SOVINTOIHIN, JOIDEN OSALTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISEKSI JULISTAMINEN VAADITAAN Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 70 ja 71 artikla 1. Todistuksen antava tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen 1.1. Nimi: 1.2. Osoite: 1.2.1. Katuosoite/Postilokero-osoite: 1.2.2. Postinumero ja postitoimipaikka: 1.2.3. Jäsenvaltio Belgia □ Bulgaria □ Tšekki □ Saksa □ Viro □ Irlanti □ Kreikka □ Espanja □ Ranska □ Italia □ Kypros □ Latvia □ Liettua □ Luxemburg □ Unkari □ Malta □ Alankomaat □ Itävalta □ Puola □ Portugali □ Romania □ Slovenia □ Slovakia □ Suomi □ Ruotsi □ Yhdistynyt kuningaskunta □ 1.3. Puhelin/Faksi/Sähköpostiosoite: 2. Virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto 2.1. Päivämäärä ja viitenumero: 2.2. Virallisen asiakirjan / tuomioistuimessa tehdyn sovinnon asianosaiset [41]: 2.2.1. Velkojan/velkojien nimi/nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.2.2. Velallisen/velallisten nimi/nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.2.3. Mahdollisten muiden osapuolten nimet (sukunimi, etunimi / yrityksen tai yhteisön nimi): 2.3. Viralliseen asiakirjaan / tuomioistuimessa tehtyyn sovintoon sisältyvän täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen teksti [42] Allekirjoittanut vahvistaa, että virallinen asiakirja / tuomioistuimessa tehty sovinto on täytäntöönpanokelpoinen alkuperäjäsenvaltiossa 2.2.2 kohdassa mainittuja osapuolia vastaan . Jos käytetään lisälehtiä, sivujen lukumäärä: … Paikka: … Tuomion antaneen tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen allekirjoitus ja/tai leima: LIITE VIII Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 76 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltiot ja säännöt Asetuksen 76 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltiot ja säännöt ovat seuraavat: Saksa: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung) 68, 72, 73 ja 74 artikla, jotka koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, Viro: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (tsiviilkohtumenetluse seadustik) 214 artiklan 3 ja 4 kohta sekä 216 artikla, jotka koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, Latvia: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Civilprocesa likums) 78, 79, 80 ja 81 artikla, jotka koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, Liettua: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Civilinio proceso kodeksas) 47 artikla, Unkari: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Polgári perrendtartás) 58–60 artikla, jotka koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, Itävalta: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung) 21 artikla, joka koskee ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle, Puola: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Kodeks postępowania cywilnego) 84 ja 85 artikla, jotka koskevat ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle (przypozwanie), Slovenia: riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zakon o pravdnem postopku) 204 artikla, joka koskee ilmoitusta oikeudenkäynnistä kolmannelle. 44/2001 (mukautettu) LIITE V (...PICT...) LIITE VI (...PICT...) LIITE IX Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ____ 80 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset Korvataan asetuksen 80 artiklalla seuraavat yleissopimukset: – Belgian ja Ranskan sopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Pariisissa 8 päivänä heinäkuuta 1899, – Belgian ja Alankomaiden sopimus tuomioistuimen alueellisesta toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 1925, – Ranskan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 3 päivänä kesäkuuta 1930, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – tammikuun 18 päivänä 1934 Pariisissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Pariisissa 18 päivänä tammikuuta 1934, sekä siihen liitetty pöytäkirja, – toukokuun 2 päivänä 1934 Brysselissä allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 1934, sekä siihen liitetty pöytäkirja, 44/2001 – Saksan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 9 päivänä maaliskuuta 1936, – Belgian ja Itävallan sopimus elatusvelvollisuutta koskevien tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 25 päivänä lokakuuta 1957, – Saksan ja Belgian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 30 päivänä kesäkuuta 1958, – Alankomaiden ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 17 päivänä huhtikuuta 1959, – Saksan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 6 päivänä kesäkuuta 1959, – Belgian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä kesäkuuta 1959, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – heinäkuun 14 päivänä 1960 Bonnissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan liittotasavallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Bonnissa 14 päivänä heinäkuuta 1960 , – heinäkuun 14 päivänä 1961 Wienissä allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Wienissä 14 päivänä heinäkuuta 1961, sekä sen siihen liitetty lisäpöytäkirja, allekirjoitettu Lontoossa 6 päivänä maaliskuuta 1970 allekirjoitettu lisäpöytäkirja, 44/2001 – Kreikan ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Ateenassa 4 päivänä marraskuuta 1961, – Belgian ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 6 päivänä huhtikuuta 1962, – Alankomaiden ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 30 päivänä elokuuta 1962, – Alankomaiden ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 6 päivänä helmikuuta 1963, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – helmikuun 7 päivänä 1964 Roomassa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian tasavallan välillä tehty sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Roomassa 7 päivänä helmikuuta 1964, sekä siihen liitetty sen pöytäkirja, allekirjoitettu Roomassa 14 päivänä heinäkuuta 1970 Roomassa , 44/2001 – Ranskan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 15 päivänä heinäkuuta 1966, Oikaisu, EYVL L 307, 24.11.2001, s. 28 (mukautettu) – marraskuun 17 päivänä 1967 Haagissa allekirjoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden välillä tehty sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta , allekirjoitettu Haagissa 17 päivänä marraskuuta 1967 , 44/2001 – Espanjan ja Ranskan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Pariisissa 28 päivänä toukokuuta 1969, – Luxemburgin ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Luxemburgissa 29 päivänä heinäkuuta 1971, – Italian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 16 päivänä marraskuuta 1971, – Espanjan ja Italian sopimus oikeusavusta sekä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Madridissa 22 päivänä toukokuuta 1973, – Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan sopimus yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Kööpenhaminassa 11 päivänä lokakuuta 1977, – Itävallan ja Ruotsin sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Tukholmassa 16 päivänä syyskuuta 1982, – Espanjan ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 14 päivänä marraskuuta 1983, – Itävallan ja Espanjan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä helmikuuta 1984, – Suomen ja Itävallan sopimus yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1986, – Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin sopimus tuomioistuimen toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1961, siltä osin kuin mainittu sopimus on voimassa, Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 20 artikla ja liite II, s. 715 – Tšekkoslovakian tasavallan ja Portugalin sopimus tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Lissabonissa 23 päivänä marraskuuta 1927, edelleen voimassa Tšekin tasavallan ja Portugalin välillä, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954, – Puolan kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Kreikan kuningaskunnan sopimus tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Ateenassa 18 päivänä kesäkuuta 1959, – Puolan kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960, nykyisin voimassa Puolan ja Slovenian välillä, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen välitystuomioiden ja välitysratkaisujen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä maaliskuuta 1960, – Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 10 päivänä lokakuuta 1961, – Puolan ja Itävallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Belgradissa 20 päivänä tammikuuta 1964, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Slovenian välillä, – Puolan ja Ranskan sopimus sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta henkilö- ja perhelainsäädännön alalla, tehty Varsovassa 5 päivänä huhtikuuta 1967, – Jugoslavian hallituksen ja Ranskan hallituksen sopimus tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, allekirjoitettu Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1971, – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Belgradissa 12 päivänä joulukuuta 1973, – Unkarin ja Kreikan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 8 päivänä lokakuuta 1979, – Puolan ja Kreikan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 24 päivänä lokakuuta 1979, – Unkarin ja Ranskan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja oikeusavusta rikosasioissa sekä rikoksentekijän luovuttamisesta, allekirjoitettu Budapestissä 31 päivänä heinäkuuta 1980, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 22 päivänä lokakuuta 1980, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Kreikan välillä, – Kyproksen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 30 päivänä marraskuuta 1981, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 23 päivänä huhtikuuta 1982, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Kyproksen välillä, – Kyproksen tasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili-, perhe-, kauppa- ja rikosoikeuden alalla, allekirjoitettu Nikosiassa 5 päivänä maaliskuuta 1984, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili-, perhe- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Pariisissa 10 päivänä toukokuuta 1984, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Ranskan välillä, – Kyproksen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 19 päivänä syyskuuta 1984, nykyisin voimassa Kyproksen ja Slovenian välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Prahassa 6 päivänä joulukuuta 1985, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Italian välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus oikeusavusta sekä tuomioistuimen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Madridissa 4 päivänä toukokuuta 1987, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Espanjan välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 21 päivänä joulukuuta 1987, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Puolan välillä, – Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bratislavassa 28 päivänä maaliskuuta 1989, edelleen voimassa Tšekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin välillä, – Puolan ja Italian sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeuden alalla, allekirjoitettu Varsovassa 28 päivänä huhtikuuta 1989, – Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan sopimus tuomiovaltaa käyttävien elinten antamasta oikeusavusta ja tiettyjen oikeussuhteiden määrittelystä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Prahassa 29 päivänä lokakuuta 1992, – Latvian tasavallan, Viron tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista, allekirjoitettu Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992, – Puolan tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993, – Latvian tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Riiassa 23 päivänä helmikuuta 1994, – Kyproksen tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 14 päivänä marraskuuta 1996, ja – Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998, asetuksen 1791/2006 1 artiklan 1 kohta ja liitteessä oleva 11(A) kohta (mukautettu) – Bulgarian ja Belgian sopimus tietyistä oikeudellisista asioista, allekirjoitettu Sofiassa 2 päivänä heinäkuuta 1930, – Bulgarian kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä maaliskuuta 1956, edelleen voimassa Bulgarian ja Slovenian välillä, – Romanian kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 7 päivänä lokakuuta 1958, – Romanian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Prahassa 25 päivänä lokakuuta 1958, edelleen voimassa Romanian ja Slovakian välillä, – Bulgarian kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 3 päivänä joulukuuta 1958, – Romanian kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä lokakuuta 1960, ja sen pöytäkirja, edelleen voimassa Bulgarian Romanian ja Slovenian välillä, – Bulgarian kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 4 päivänä joulukuuta 1961, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla ja asiakirjojen pätevyydestä ja tiedoksiannosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1965, – Bulgarian kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 16 päivänä toukokuuta 1966, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa ja sen pöytäkirja, allekirjoitettu Bukarestissa 19 päivänä lokakuuta 1972, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 11 päivänä marraskuuta 1972, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Ranskan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Pariisissa 5 päivänä marraskuuta 1974, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1975, – Bulgarian kansantasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 10 päivänä huhtikuuta 1976, – Bulgarian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 25 päivänä marraskuuta 1976, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan sopimus oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Lontoossa 15 päivänä kesäkuuta 1978, – lisäpöytäkirja Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimukseen oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1979, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus elatusapuasioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bukarestissa 30 päivänä lokakuuta 1979, – Romanian sosialistisen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan sopimus avioeropäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bukarestissa 6 päivänä marraskuuta 1980, – Bulgarian kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 29 päivänä huhtikuuta 1983, – Bulgarian kansantasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 18 päivänä tammikuuta 1989, – Bulgarian kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta siviiliasioissa, allekirjoitettu Roomassa 18 päivänä toukokuuta 1990, – Bulgarian tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä toukokuuta 1993, – Romanian ja Tšekin tasavallan sopimus oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 11 päivänä heinäkuuta 1994, – Romanian ja Espanjan kuningaskunnan sopimus tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 17 päivänä marraskuuta 1997, – Romanian ja Espanjan kuningaskunnan sopimus, joka täydentää riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevaa Haagin yleissopimusta (Haag, 1 päivänä maaliskuuta 1954), allekirjoitettu Bukarestissa 17 päivänä marraskuuta 1997, – Romanian ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 15 päivänä toukokuuta 1999. LIITE X Kumottu asetus ja luettelo sitä muuttavista asetuksista Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, 16.1.2001) | | Komission asetus (EY) N:o 1496/2002 (EUVL L 225, 22.8.2002, s. 13) | | Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva 18.A.3 kohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 561) | | Komission asetus (EY) N:o 1937/2004 (EUVL L 334, 10.11.2004, s. 3) | | Komission asetus (EY) N:o 2245/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 10) | | Neuvoston asetus (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1) | ainoastaan liitteessä oleva 11.A.2 kohta | Asetus (EY) N:o 1103/2008 (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 80) | ainoastaan liitteessä oleva 1 kohta | Komission asetus (EY) N:o 280/2009 (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 13) | | Komission asetus (EU) N:o 416/2010 (EUVL L 119, 13.5.2010, s. 7) | | LIITE XI Vastaavuustaulukko Asetus (EY) N:o 44/2001 | Tämä asetus | 1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 1 kohta | 1 artiklan 2 kohdan johdantolause | 1 artiklan 2 kohdan johdantolause | 1 artiklan 2 kohdan a–d alakohta | 1 artiklan 2 kohdan a–d alakohta | ________ | 1 artiklan 2 kohdan e alakohta | 1 artiklan 3 kohta | 1 artiklan 3 kohta | ________ | 2 artikla | 2 artikla | 3 artikla | 3 artiklan 1 kohta | 4 artiklan 1 kohta | 3 artiklan 2 kohta | ________ | ________ | 4 artiklan 2 kohta | 4 artikla | ________ | 5 artiklan johdantolause | 5 artiklan johdantolause | 5 artiklan 1 kohta | 5 artiklan 1 kohta | 5 artiklan 2 kohta | ________ | 5 artiklan 3 kohta | 5 artiklan 2 kohta | ________ | 5 artiklan 3 kohta | 5 artiklan 4–7 kohta | 5 artiklan 4–7 kohta | 6 artikla | 6 artikla | 7 artikla | 7 artikla | 8 artikla | 8 artikla | 9 artikla | 9 artikla | 10 artikla | 10 artikla | 11 artikla | 11 artikla | 12 artikla | 12 artikla | 13 artikla | 13 artikla | 14 artikla | 14 artikla | 15 artikla | 15 artikla | 16 artikla | 16 artikla | 17 artikla | 17 artikla | 18 artikla | 18 artikla | 19 artikla | 19 artikla | 20 artikla | 20 artikla | 21 artikla | 21 artikla | 22 artiklan johdantolause | 22 artiklan johdantolause | 22 artiklan 1 kohta | 22 artiklan 1 kohdan a alakohta | ________ | 22 artiklan 1 kohdan b alakohta | 22 artiklan 2–5 kohta | 22 artiklan 2–5 kohta | 23 artiklan 1 ja 2 kohta | 23 artiklan 1 ja 2 kohta | 23 artiklan 3 kohta | ________ | 23 artiklan 4 ja 5 kohta | 23 artiklan 3 ja 4 kohta | 24 artikla | 24 artiklan 1 kohta | ________ | 24 artiklan 2 kohta | ________ | 25 artikla | ________ | 26 artikla | 25 artikla | 27 artikla | 26 artiklan 1 ja 2 kohta | 28 artiklan 1 kohta | 26 artiklan 3 ja 4 kohta | 28 artiklan 2 ja 3 kohta | 27 artiklan 1 kohta | 29 artiklan 1 kohta | ________ | 29 artiklan 2 kohta | 27 artiklan 2 kohta | 29 artiklan 3 kohta | ________ | 29 artiklan 4 kohta | 28 artikla | 30 artikla | ________ | 31 artikla | 29 artikla | 32 artiklan 1 kohta | ________ | 32 artiklan 2 kohta | 30 artikla | 33 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta | ________ | 33 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | ________ | 33 artiklan 2 ja 3 kohta | ________ | 34 artikla | ________ | 35 artikla | 31 artikla | 36 artikla | 32 artikla | 2 artiklan a alakohta | ________ | 37 artikla | ________ | 38 artikla | ________ | 39 artikla | ________ | 40 artikla | ________ | 41 artikla | ________ | 42 artikla | ________ | 43 artikla | ________ | 44 artikla | ________ | 45 artikla | ________ | 46 artikla | 33 artikla | 47 artikla | 34 artikla | 48 artikla | 35 artikla | ________ | 36 artikla | 64 artikla | 37 artiklan 1 kohta | 49 artikla | 37 artiklan 2 kohta | ________ | 38 artiklan 1 kohta | 50 artikla | 38 artiklan 2 kohta | ________ | 39 artikla | 51 artikla | 40 artiklan 1 kohta | 52 artiklan 1 kohta | 40 artiklan 2 kohta | 65 artikla | 40 artiklan 3 kohta | 52 artiklan 2 kohta | 41 artikla | 54 artikla | 42 artikla | 55 artikla | 43 artikla | 56 artikla | 44 artikla | 57 artikla | 45 artiklan 1 kohta | 58 artiklan 1 ja 3 kohta | 45 artiklan 2 kohta | 64 artikla | ________ | 58 artiklan 2 kohta | 46 artiklan 1 kohta | 59 artikla | 46 artiklan 2 ja 3 kohta | ________ | 47 artikla | 60 artikla | 48 artikla | 61 artikla | 49 artikla | 67 artikla | 50 artikla | 62 artikla | 51 artikla | 68 artikla | 52 artikla | 63 artikla | _______ | 66 artikla | _______ | 69 artikla | 53 artikla | 52 artiklan 2 kohdan a alakohta | 54 artikla | 52 artiklan 2 kohdan b alakohta | 55 artikla | 53 artikla | 56 artikla | 72 artikla | 57 artiklan 1 kohta | 70 artiklan 1 kohta | 57 artiklan 2 kohta | ________ | 57 artiklan 3 kohta | 70 artiklan 2 kohta | 57 artiklan 4 kohta | 70 artiklan 3 kohta | 58 artikla | 71 artikla | 59 artiklan 1 kohta | 73 artikla | 59 artiklan 2 kohta | _______ | 60 artikla | 74 artikla | 61 artikla | 75 artikla | 62 artikla | _______ | 63 artikla | _______ | 64 artikla | _______ | 65 artiklan 1 kohta | 76 artiklan 1 kohta | _______ | 76 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | 65 artiklan 2 kohta | 76 artiklan 2 kohta | 66 artikla | 77 artikla | 67 artikla | 78 artikla | 68 artikla | 79 artikla | 69 artikla | 80 artikla | 70 artikla | 81 artikla | 71 artikla | 82 artikla | 72 artikla | 83 artikla | _______ | 84 artikla | 73 artikla | _______ | _______ | 85 artikla | _______ | 86 artikla | _______ | 87 artikla | 74 artiklan 1 kohta | 88 artiklan 1 kohta | 74 artiklan 2 kohta | 88 artiklan 2 kohta | _______ | 89 artikla | _______ | 90 artikla | _______ | 91 artikla | _______ | 92 artikla | 75 artikla | _______ | 76 artikla | 93 artikla | Liitteet I–III | _______ | Liite IV | _______ | _______ | Liitteet I–IV | Liite V | Liite VI | Liite VI | Liite VII | ________ | Liitteet VIII–XI | [1] Ohjelma hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 10. ja 11. joulukuuta 2009. [2] Selvityksen on laatinut professori Burkhard Hess Heidelbergin yliopistosta, ja se on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm. [3] Selvityksen on laatinut professori Arnaud Nuyts Brysselin yliopistosta, ja se on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm. [4] Study on Data Collection and Impact Analysis Certain Aspects of a Possible Revision of Council Regulation No 44/2001 on Jurisdiction and the Recognition and Enforcement of Judgmetns in civil and Commercial matters, laatinut Centre for Strategy & Evaluation Services (CSES), 2010. Selvitys on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm; Study to evaluate the impact of a possible ratification by the European Community of the 2005 Hague Convention on Choice-of-Court Agreements, laatinut GHK, 2007. Selvitys on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/dgs/justice_home/evaluation/dg_coordination_evaluation_annexe_en.htm. [5] Konferenssin muut järjestäjät olivat Heidelbergin yliopisto ja Journal of Private International Law. [6] Konferenssi järjestettiin yhdessä neuvoston puheenjohtajana toimivan Espanjan kanssa. [7] EUVL L 199, 31.7.2007, s. 40. [8] Komission tiedonanto KOM(2010) 573 lopullinen, 19.10.2010. [9] EYVL C 376, 28.12.1999, s. 1. [10] Lausunto annettu 21. syyskuuta 2000 (ei vielä julkaistu yhteisöjen virallisessa lehdessä). [11] EYVL C 117, 26.4.2000, s. 6. EUVL C […], […], s. […]. [12] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1. [13] Ks. liite VII. [14] EYVL L 299, 31.12.1972, s. 32. EYVL L 304, 30.10.1978, s. 1. EYVL L 388, 31.12.1982, s. 1. EYVL L 285, 3.10.1989, s. 1. EYVL C 15, 15.1.1997, s. 1. Konsolidoitu toisinto, ks. EYVL C 27, 26.1.1998, s. 1. [15] EUVL L 339, 21.12.2007, s. 1. [16] Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 soveltamisesta, KOM(2009) 174 lopullinen. [17] EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. [18] EYVL L 204, 2.8.1975, s. 28. EYVL L 304, 30.10.1978, s. 1. EYVL L 388, 31.12.1982, s. 1. EYVL L 285, 3.10.1989, s. 1.EYVL C 15, 15.1.1997, s. 1.Konsolidoitu toisinto, ks. EYVL C 27, 26.1.1998, s. 28. [19] EUVL L 299, 16.11.2005, s. 62. [20] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. [21] EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3. direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/26/EY (EYVL L 181, 20.7.2000, s. 65). [22] EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1. [23] EYVL L 172, 4.7.1988, s. 1. direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/26/EY. [24] EYVL L 330, 29.11.1990, s. 44. [25] Note for the translators: the translations, particularly the German and French translation, shall use the wording of the corresponding translations of the decision of the Court of Justice in the matter GAT v. LuK (C-4/03) of 13 July 2006 (summary). [26] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37. [27] EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79. [28] EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25. [29] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [30] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [31] Tarvittaessa voidaan käyttää lisälehteä. [32] Tarvittaessa voidaan käyttää lisälehteä. [33] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [34] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [35] Tarpeeton viivataan yli. [36] Tarvittaessa käytetään lisälehteä. [37] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [38] Jos päätös koskee useampia kantajia tai vastaajia, käytetään lisälehteä. [39] Tarvittaessa voidaan käyttää lisälehteä. [40] Tarvittaessa voidaan käyttää lisälehteä. [41] Tarpeeton viivataan yli. [42] Tarvittaessa käytetään lisälehteä. --------------------------------------------------