[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 31.5.2010

KOM(2010)283 lopullinen

2010/0150 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta

PERUSTELUT

Asetuksella (EY) N:o 663/2009[1], joka annettiin 13. heinäkuuta 2009, perustettiin Euroopan energia-alan elvytysohjelma EEPR. Ohjelmalle varattiin vuoden 2010 loppuun saakka 3,98 miljardia euroa varoja. EEPR on rahoitusväline, jonka pääasiallisena tavoitteena on nopeuttaa EU:n talouden elpymistä ja auttaa saavuttamaan EU:n energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet: energian toimitusvarmuuden turvaamisen ja energiahuollon monipuolistamisen, energian sisämarkkinoiden toimivuuden sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Kyseinen yhteisön rahoitustuki jaettiin kolmeen alaohjelmaan, jotka koskevat kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeita, merituulisähköhankkeita ja hiilen talteenotto- ja varastointihankkeita.

Komissio hyväksyi merituulivoiman ja hiilen talteenoton ja varastoinnin alaohjelmia koskevat rahoituspäätökset 9. joulukuuta 2009 ja kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeita koskevat päätökset 4. maaliskuuta 2010. Komission 27. huhtikuuta 2010 julkistamassa raportissa EEPR:n toteutuksesta[2] arvioidaan, että lähes kaikki EEPR:n varat (3,98 miljardia euroa) tullaan sitomaan käyttökohteisiinsa kevään 2010 kuluessa. Noin 114 miljoonan euron summa jää kuitenkin sitomatta 13. kesäkuuta 2009 annetun EEPR-asetuksen nojalla. Raportin mukaan tämä summa tuskin muuttuu, mutta toisaalta todetaan, että yhden tai useamman hankkeen toteuttajat saattavat oikeudellisista, rahoituksellisista tai teknisistä syistä jättää noudattamatta avustusten erityisiä maksuperusteita, jolloin lisää kyseiseen asetukseen perustuvia varoja saattaa jäädä käyttämättä. Käyttämättömien varojen tarkka määrä on tiedossa syksyllä 2010.

Energiansäästö on välittömin ja kustannustehokkain tapa tukea EU:n strategisia tavoitteita, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen, energian saantivarmuuden turvaamiseen ja kestävään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä tukea "vihreämpää kasvua", rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä.

Vaikka BKT:n kasvuennusteet vuoden 2010 alkupuoliskolla ovatkin hivenen parantuneet, vuoden 2010 ennakoitu kasvu jää EU:ssa edelleen 0,7 prosenttiin. Lisäksi teollisuustuotannon ja vähittäismyynnin luvut ovat olleet vähemmän lupaavia, ja investointihalukkuus on edelleen heikkoa. Rahoitusmarkkinatkin ovat edelleen epävakaat ja epävarmat[3]. Kun vielä työmarkkinoiden tilanne on heikko, Eurooppa on edelleen selvästi talouskriisissä. Tämä edellyttää päättäväisiä ja tuloksellisia EU-toimia, jotka ovat linjassa poliittisten tavoitteiden kanssa.

Tarvitaan parempia taloudellisia kannustimia ja teknistä tukea, jotta voitaisiin helpottaa suurista alkukustannuksista aiheutuvaa ongelmaa, lisätä asiaa koskevaa tietoisuutta ja aikaansaada kestäviä energiaparannuksia. Kun markkinoita kahlitsevat jatkuvat talouskriisit ja kun kaupalliset pankit ovat toiminnassaan erityisen varovaisia, investointiaste jää alhaiseksi. Tämä vaikeuttaa entisestään hankerahoituksen saamista alan edistämiseksi. Eri puolilta Eurooppaa saadut kokemukset osoittavat, että hyvin kohdennetulla ja oikein suunnitellulla rahoitustukipolitiikalla voidaan aikaansaada mittavia parannuksia ja onnistua vapauttamaan kestävän energian kehityspotentiaali.

Kestävän energian alalla investointiapu on tuloksellisinta ja hyödyllisintä, kun se kohdennetaan kunta- ja paikallistasolle. Asuntojen energiaparannukset, hajautetut uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja kaupunkiliikenteen suunnittelu poikivat työvoimavaltaista toimintaa, johon tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä. Tällaisia työpaikkoja ei myöskään voida tuotantosyistä siirtää muualle. Näin ollen alalla voi olla hyvin merkittävä työllistävä vaikutus. Paikallistason kestävä energia tukee tärkeällä tavalla myös muita osa-alueita, kuten yhteiskunnallista integraatiota, parantaa elämänlaatua ja paikallisyhteisöjen kiinnostavuutta yritysten ja matkailijoiden silmissä.

Teknisellä tuella ja taloudellisilla kannustimilla voidaan tässä yhteydessä auttaa valmistelemaan ja hyödyntämään olemassa olevia rakenne- ja koheesiorahastoja optimaalisella tavalla.

Euroopan komissio ilmaisi toisessa strategisessa energiakatsauksessaan[4] aikomuksensa käynnistää yhdessä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa kestävän energian rahoitusaloite, jolla luotaisiin tarvittavat rahoitusmekanismit energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian mittavalle kehitystyölle.

Kun rahoitus kanavoidaan rahoitustoimijoiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten, kautta, EU-varoja voidaan käyttää tehokkaimmalla tavalla ja maksimoida rahoituksen vaikuttavuus lyhyellä aikavälillä. Samalla saadaan mahdollisimman suuri hyöty talouden toimeliaisuuden ja työpaikkojen synnyn kannalta. Rahoittamalla hankkeiden kehittämiseen liittyvää teknistä tukea ja käyttämällä samalla innovatiivisia taloudellisia kannustinjärjestelmiä (kuten takauksia, hyvät korkoehdot omaavat "pehmeät" lainat, tukimuotojen yhdistelmiä ja projektirahoitusta) saadaan EU-rahoitukselle suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin.

Nämä tekijät on otettu huomioon nyt käsillä olevassa ehdotuksessa.

Ehdotuksen mukaan EEPR-asetuksen II luvun käyttämättömillä varoilla luotaisiin erityinen rahoitusväline tukemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimia kestävän energian rahoitusaloitteen puitteissa. Rahoitusvälineellä tuetaan luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. Jotta saataisiin aikaan suuri määrä hajautettuja investointeja, tuensaajiksi on valittu kunnalliset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset. Lähestymistapa perustuu kaupunginjohtajien ympäristösopimuksen menestykselle. Sopimuksessa on mukana yli 1600 aluetta ja kaupunkia eri puolilta Eurooppaa.

Rahoitettavat kestävän energian hankkeet liittyvät julkisiin ja yksityisiin rakennuksiin, energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja kaukolämpö/-jäähdytysverkkoihin (erityisesti uusiutuvaa energiaa käyttäviin), paikallisympäristöihin sulautettuihin hajautettuihin uusiutuvan energian lähteisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen ja paikallisinfrastruktuureihin, kuten älykkäisiin sähköverkkoihin, tehokkaaseen katuvalaistukseen ja älykkäisiin sähkönkulutuksen mittausjärjestelmiin.

Rahoitusvälineen toteuttaa yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Toteuttajan valinta perustuu osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Toteuttajien on luotava rahoitusjärjestelmät, joilla taataan EU-rahoitukselle suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä uusia investointeja. Vipuvaikutuksen aikaansaaminen on ehdoton edellytys rahoitustuen saamiselle. Toteuttajien on noudatettava läpinäkyviä hallinnointi- ja raportointimenettelyjä, jotta komissio voi tarkkaan valvoa varojen käyttöä; toteuttajille itselleen ei korvata muita kuluja kuin hallintokustannukset ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Neuvotteluja mahdollisten toteuttajien kanssa voidaan käydä jo lainsäädäntöprosessin ollessa vielä kesken, jotta varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti.

EEPR-asetuksen mukaisesti rahoitusvälineellä rahoitetaan ainoastaan sellaisia toimia, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

Uudella rahoitusvälineellä rahoitettavien toimien valinnassa olisi käytettävä kaikkia 13. kesäkuuta 2009 annetussa EEPR-asetuksessa vahvistettuja kriteerejä. Näitä kriteerejä ovat muun muassa lähestymistavan uskottavuus ja tekninen sopivuus, rahoitusjärjestelyn luotettavuus, hankkeen kehitysaste, missä määrin rahoituksen puute viivästyttää toimen toteuttamista ja missä määrin EEPR-tuki auttaa keräämään uutta julkista ja yksityistä rahoitusta, sekä sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset. Myös hankkeiden maantieteellinen jakautuminen olisi otettava huomioon keskeisenä tekijänä.

Ehdotus noudattaa täysin EEPR-asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa[5] tarkoitettua komission lausumaa[6], jonka mukaan se aikoo asetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2010 raportoidessaan tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä, joilla käyttämättömät varat voidaan kohdentaa uudelleen hankkeisiin energiatehokkuuden ja uusiutuvista lähteistä saatavan energian alalla.

2010/0150 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 1 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[7],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Heinäkuun 13 päivänä 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009[10] perustettiin Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), jolle varattiin vuoden 2010 loppuun saakka 3,98 miljardia euroa varoja.

2. Osa tästä summasta jää käyttämättä asetuksen (EY) N:o 663/2009 luvussa II säädetyissä alaohjelmissa.

3. Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä tukea "vihreämpää kasvua", rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä.

4. Tarvitaan parempia taloudellisia kannustimia, jotta voitaisiin helpottaa suurista alkukustannuksista aiheutuvaa ongelmaa ja aikaansaada kestäviä energiaparannuksia. Kestävän energian alalla investointituki on tuloksellisinta ja hyödyllisintä, kun se kohdennetaan paikallistasolle.

5. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun mukaisten käyttämättä jääneiden varojen hyödyntämiseksi olisi perustettava erityinen rahoitusväline tukemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimia kestävän energian rahoitusaloitteen[11] puitteissa. Rahoitusvälineellä olisi tuettava luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotettava paikallis- ja alueviranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointiohjelmien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä.

6. Jotta EU:n rahoituksella olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuri vaikutus, rahoitusvälineen hallinnoinnista vastaamaan olisi valittava yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Valinnan olisi perustuttava osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti ja taata EU-rahoitukselle mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja.

7. Asetuksen (EY) N:o 663/2009 mukaisesti rahoitusvälineellä olisi rahoitettava ainoastaan sellaisia toimia, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Uudella rahoitusvälineellä rahoitettavien toimien valinnassa ja rahoituskelpoisuuden arvioinnissa olisi käytettävä kaikkia asetuksessa (EY) N:o 663/2009 vahvistettuja kriteerejä. Myös hankkeiden maantieteellinen jakautuminen olisi otettava huomioon keskeisenä tekijänä.

8. Koska käyttämättömien varojen tarkka määrä saattaa olla tiedossa vasta vuoden 2010 lopulla, talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat yksittäiset oikeudelliset sitoumukset olisi tehtävä 31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä.

9. Koska talouden kriiseihin ja EU:n polttaviin energiatarpeisiin on vastattava viipymättä, kustannusten olisi oltava korvattavissa 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen, koska monet hakijat toivoivat kustannusten olevan tukikelpoisia avustushakemuksen jättämisestä lähtien Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 112 artiklan mukaisesti.

10. Koska talouskriisi vaatii kiireellisiä toimia ja yhteisön energiatarpeet ovat polttavia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Asetuksen (EY) N:o 663/2009 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 663/2009 seuraavasti:

11. Lisätään 1 artiklaan neljäs kohta seuraavasti:

"Tämä asetus mahdollistaa rahoitusvälineiden luomisen energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien aloitteiden tukemiseksi."

12. Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"Vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat II luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Jäljempänä olevan 22 artiklan mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011."

13. Korvataan 22 artikla seuraavasti:

"22 artikla Varat, joita ei voida sitoa II luvun nojalla tai jotka tulevat saataville viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010

1. Suuruudeltaan 114 miljoonan euron erä, josta ei ole voitu tehdä II luvun mukaisia yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia, sekä mahdolliset muut erät, jotka tulevat saataville II luvun hankkeiden osittaisen tai täydellisen toteutumatta jäämisen vuoksi, osoitetaan kestävän energian rahoitusaloitteen[12] yhteyteen perustettavaan rahoitusvälineeseen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusväline toteutetaan liitteen II mukaisesti. Siihen ei sovelleta 23 artiklan 1 kohtaa."

14. Korvataan 23 artiklan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

"Kustannukset ovat tukikelpoisia 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen."

15. Nimetään liite uudelleen liitteeksi I ja lisätään uusi liite II seuraavasti:

"Liite II Rahoitusväline kestävän energian rahoitusaloitteessa

I. Kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineen toteutus

Rahoitusvälineellä tuetaan luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotetaan kunnallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointien rahoittamista. Rahoitusväline toteutetaan noudattaen varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä.

Rahoitusvälinettä käytetään kestävän energian hankkeisiin erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tähän sisältyvät seuraavat:

a) julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan uusiutuvaan energiaan ja/tai energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja, myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöön perustuvia ratkaisuja

b) investoinnit erittäin energiatehokkaisiin ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin ja kaukolämpö-/-jäähdytysverkkoihin

c) paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet

d) puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä

e) paikallisinfrastruktuuri, mukaan luettuina tehokas katuvalaistus, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko, jossa hyödynnetään täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.

Välineellä voidaan luoda kannustimia ja antaa teknistä apua sekä lisätä kansallisten ja paikallisten viranomaisten tietoisuutta asiasta, jotta voidaan varmistaa rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalinen käyttö erityisesti tapauksissa, joissa on kyse energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvistä parannuksista asunnoissa ja muun tyyppisissä rakennuksissa.

Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti alue- ja paikallistasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat yksityiset tahot. Erityishuomiota kiinnitetään ehdotuksiin, joihin liittyy tällaisten tahojen yhteistyötä asumiseen ja suunnitteluun liittyvien toimijoiden kanssa.

II. Yhteistyö rahoituksen välittäjien kanssa

Rahoitusvälineen toteuttaa yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Toteuttajan eli rahoituksen välittäjän valinta perustuu osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti tässä liitteessä esitettyjen sääntöjen ja kriteerien mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän on noudatettava varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä, erityisesti hankintojen, sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja ulkopuolisten tilintarkastusten osalta. Välittäjille ei anneta muita varoja kuin ne, jotka liittyvät hallintokustannuksiin ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Rahoitusvälinettä sekä seurantaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja edellytykset vahvistetaan komission ja rahoituksen välittäjän välisessä sopimuksessa.

III. Rahoitusehdot sekä valinta- ja tukikelpoisuuskriteerit

Rahoitusvälineellä rahoitetaan ainoastaan sellaisia toimia, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

Asianmukaista huomiota kiinnitetään siihen, että EU-rahoituksella on suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä uusia investointeja. Rahoitusta saavien viranomaisten olisi täytettävä seuraavat edellytykset:

a) ne ovat poliittisesti sitoutuneet ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja asettaneet asiaan liittyen täsmälliset tavoitteet

b) niillä on käytettävissään päästökartoitus ja ne laativat monivuotisia strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi

c) ne hyväksyvät olevansa julkisesti vastuussa kokonaisstrategiansa edistymisestä.

Rahoitusvälineellä rahoitettavien toimien on täytettävä seuraavat valinta- ja tukikelpoisuuskriteerit:

i) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus

ii) rahoitusjärjestelyn varmuus toimen koko investointivaiheen osalta

iii) hankkeiden maantieteellisen jakautumisen tasapainoisuus

iv) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja syntyykö merkittäviä pääomakustannuksia mahdollisimman pian

v) missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi

vi) missä määrin EEPR-tuki panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta

vii) määritetyt sosioekonomiset vaikutukset

viii) määritetyt ympäristövaikutukset."

2 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 663/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta.

[2] Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta, KOM(2010) 191 lopullinen.

[3] Komission alustavat talousennusteet 25. helmikuuta 2010, ks. ECFINin lehdistötiedote 25.2.2010.

[4] Toinen strateginen energiakatsaus: Energian toimitusvarmuutta ja energia-alan yhteisvastuullisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, KOM(2008) 781, 13. marraskuuta 2008.

[5] EEPR-asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan seuraavaa: "Siltä varalta, että kaikkia varoja ei kyetä sitomaan vuoden 2010 loppuun mennessä, komissio on ilmoittanut aikovansa, raportoidessaan tämän asetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2010, ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla voidaan rahoittaa elvytyssuunnitelman mukaisia hankkeita, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön aloilla toteutettavia hankkeita."

[6] Komission lausuma: "Jos komissio, raportoidessaan vuonna 2010 asetuksen täytäntöönpanosta 28 artiklan mukaisesti, toteaa, ettei ole mahdollista sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä osaa varoista, jotka on tarkoitettu asetuksen liitteessä luetelluille hankkeille, se ehdottaa tarvittaessa ja maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla sellaista muutosta asetukseen, joka mahdollistaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alan hankkeiden rahoituksen edellä mainittujen aloitteiden lisäksi. Siihen sisältyvät myös kelpoisuuskriteerit, jotka ovat samanlaiset kuin ne, joita sovelletaan tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin hankkeisiin."

[7] EUVL C […], […], s. […].

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] EUVL L 200, 31.7.2009, s. 31.

[11] Toinen strateginen energiakatsaus, KOM(2008) 781, 13. marraskuuta 2008.

[12] Toinen strateginen energiakatsaus, KOM(2008) 781, 13. marraskuuta 2008.