[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 73 lopullinen Ehdotus: Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä SISÄLLYSLUETTELO Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä 3 I OSA – Rahoituskehys ja erityisrahoitusvälineet 5 A. Rahoituskehystä koskevat määräykset 5 B. Rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset 5 B.1. Hätäapuvaraus 5 B.2. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto 6 B.3. Joustoväline 6 B.4. Euroopan globalisaatiorahasto 7 II OSA – Talousarviomenettelyn aikana tehtävän toimielinten välisen yhteistyön parantaminen 8 A. Toimielinten yhteistyömenettely 8 B. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin sisältyvien rahoitussäännösten huomioon ottaminen 8 C. Kalastussopimuksiin liittyvät menot 9 D. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoittaminen 9 III OSA – EU:n varojen moitteeton hoito 11 A. Rahoitussuunnittelu 11 B. Virastot ja Eurooppa-koulut 12 C. Uudet rahoitusvälineet 12 LIITE – Toimielinten budjettiyhteistyö 14 A osa. Talousarviomenettelyn aikataulu 14 B osa. Talousarviomenettelyn painopisteet 14 C osa. Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden tarkistaminen 14 D osa. Talousarviomenettely ennen sovittelua 15 E osa. Sovittelumenettely 15 F osa. Lisätalousarviot 16 Ehdotus: Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus budjettiyhteistyöstä EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jäljempänä ’toimielimet’, OVAT SOPINEET SEURAAVAA: 1. Tämän, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 295 artiklan mukaisesti hyväksytyn sopimuksen tarkoituksena on parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten budjettiyhteistyötä. 2. Sopimus sitoo kaikkia toimielimiä voimassaolonsa ajan. 3. Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen[1], jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, eikä varainhoitoasetuksen[2] mukaisiin toimielinten budjettivaltuuksiin. Jos tähän kohtaan viitataan, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä. 4. Tätä sopimusta ei voida muuttaa ilman kaikkien toimielinten suostumusta. 5. Tässä sopimuksessa on kolme osaa: 6. I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä koskevat täydentävät määräykset sekä rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset. 7. II osa koskee talousarviomenettelyn aikana tehtävää toimielinten välistä yhteistyötä. 8. III osa sisältää määräykset EU:n varojen moitteettomasta hoidosta. 9. Tämä sopimus tulee voimaan samana päivänä kuin rahoituskehysasetus, ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3]. I OSA – RAHOITUSKEHYS ja ERITYISRAHOITUSVÄLINEET A. Rahoituskehystä koskevat määräykset 10. MUUTA KUIN EUROOPAN UNIONIN YLEISEEN TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄÄ TOIMINTAA KOSKEVAT TIEDOT SEKÄ UNIONIN OMIEN VAROJEN ERI RYHMIEN ENNAKOITU KEHITYS ESITETÄÄN OHJEELLISINA ERILLISISSÄ TAULUKOISSA. NÄITÄ TIETOJA KOSKEVAT TARKISTUKSET TOIMITETAAN VUOSITTAIN OSANA TALOUSARVIOESITYKSEN MUKANA SEURAAVIA ASIAKIRJOJA. 11. Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen otsaketta 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) lukuun ottamatta eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa. Vuoden 2013 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden tarkistaminen 12. Komissio tarkistaa vuoden 2013 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevia ennakkoarvioita vuonna 2010. Tarkistamisessa otetaan huomioon jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä Euroopan unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. B. Rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset B.1. HÄTÄAPUVARAUS 13. Hätäapuvarauksella on tarkoitus vastata nopeasti kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, jotka koskevat ensisijaisesti humanitaarisia toimia ja tilanteen edellyttäessä siviilikriisinhallintaa ja väestönsuojelua, kun nämä tarpeet johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa. Varauksen vuotuinen määrä rahoituskehyksen voimassaoloaikana on 221 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina. Hätäapuvaraus otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianmukaisiin budjettikohtiin. Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapuvarauksen käyttämiseksi on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan kolmikantamenettely. Määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 26 artiklan mukaisesti. B.2. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto 14. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota nopeasti taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suurkatastrofeissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella. Solidaarisuusrahaston käyttöön vuosittain asetettavien määrärahojen enimmäismäärä on miljardi euroa (nykyhintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta voidaan kattaa varainhoitovuoden lopulla syntyvät tarpeet. Sitä osuutta vuotuisesta määrästä, jota ei ole otettu talousarvioon, ei saa siirtää seuraaville vuosille. Poikkeustapauksissa ja jos asianomaisessa perussäädöksessä määritellyn katastrofin tapahtumisvuonna rahastossa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavaa vuotta varten käytettävissä olevista vuosimääristä. Talousarvioon kunakin vuonna rahastoa varten otettava vuosimäärä ei missään olosuhteissa saa ylittää yhtä miljardia euroa. Kun asianmukaisessa perussäädöksessä säädetyt edellytykset solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston käytöstä. Jos määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu, komissio ottaa varainhoitoasetuksen mukaisesti tämän huomioon tehdessään tarvittavan ehdotuksen asianmukaisen budjettivälineen avulla. Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen rahaston varojen käyttöönotosta yhdessä 3 kohdan mukaisesti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan kolmikantamenettely. B.3. Joustoväline 15. Joustovälineen vuosittainen enimmäismäärä on yhteensä 200 miljoonaa euroa (nykyhintoina), ja siitä on tarkoitus rahoittaa mainitun määrän rajoissa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Käyttämättä jäänyt osa vuotuisesta määrästä voidaan siirtää enintään vuodelle n + 2 saakka. Jos joustovälineestä päätetään ottaa varoja, käyttöön otetaan ensin siirretyt määrärahat aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 2 kuluessa, peruuntuu. Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttämisestä tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahat uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Ehdotus, joka koskee tiettyä varainhoitovuotta, voidaan tehdä talousarviomenettelyn aikana. Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen joustovälineen käyttöönotosta yhdessä 3 kohdan mukaisesti. Yhteisymmärrykseen pääseminen on osa vuotuista talousarviomenettelyä. B.4. Euroopan globalisaatiorahasto 16. Euroopan globalisaatiorahastosta on tarkoitus tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden suurten rakennemuutosten seurauksista, jotta kyseisiä työntekijöitä voitaisiin auttaa pääsemään takaisin työmarkkinoille. Rahaston varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (nykyhintoina), joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja. Määrärahat otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena tavanomaisessa talousarviomenettelyssä heti kun komissio on todennut riittävät liikkumavarat ja/tai peruutetut maksusitoumusmäärärahat toisen alakohdan mukaisesti. Kun asianomaisessa perussäädöksessä rahaston varojen käyttöönotolle asetetut edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käytöstä. Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen rahaston varojen käyttöönotosta yhdessä 3 kohdan mukaisesti. Samaan aikaan kun komissio esittää rahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan kolmikantamenettely. Rahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti. II OSA – TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA TEHTÄVÄN TOIMIELINTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN PARANTAMINEN A. Toimielinten yhteistyömenettely 17. TARKEMMAT MÄÄRÄYKSET TOIMIELINTEN BUDJETTIYHTEISTYÖSTÄ ON ANNETTU LIITTEESSÄ. B. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin sisältyvien rahoitussäännösten huomioon ottaminen 18. JOKAISEEN TAVALLISESSA LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSESSÄ HYVÄKSYTTÄVÄÄN MONIVUOTISTA OHJELMAA KOSKEVAAN SÄÄDÖKSEEN SISÄLTYY SÄÄNNÖS, JOSSA LAINSÄÄTÄJÄ VAHVISTAA KYSEISEN OHJELMAN RAHOITUSPUITTEET. Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Budjettivallan käyttäjä ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin viisi prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, jollei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Edellä tarkoitetusta poikkeamisesta seurauksena oleva lisäys ei missään olosuhteissa saa aiheuttaa asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän ylittymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä. Tätä kohtaa ei sovelleta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin, jäsenvaltioiden ennalta kohdentamiin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi. 19. Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, joita ei hyväksytä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eivät sisällä ”tarpeelliseksi arvioitujen varojen määrää”. Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT-sopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan. Tämä määräys on mainittava kaikissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje. Jos kyseisestä määrästä on sovittu 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen[4] mukaisessa neuvottelumenettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 15 kohdassa tarkoitettuna ohjeellisena määränä. C. Kalastussopimuksiin liittyvät menot 20. KALASTUSSOPIMUKSIIN LIITTYVIIN MENOIHIN SOVELLETAAN SEURAAVIA ERITYISSÄÄNTÖJÄ: Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja edistymisestä, myös niiden budjettivaikutuksista. Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntöprosessin aikana kaikin tavoin sen, että menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia sopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen. Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat (varaus mukaan luettuna) osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kolmikantamenettelyä, myös yksinkertaistettua, noudattaen käytävää keskustelua varten tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä. Komissio antaa neljännesvuosittain budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien sopimusten toteuttamisesta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta. D. YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN (YUTP) RAHOITTAMINEN 21. EUROOPAN UNIONIN YLEISEEN TALOUSARVIOON EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 41 ARTIKLAN MUKAISESTI OTETTAVIEN YUTP:N MENOJEN OSALTA TOIMIELIMET PYRKIVÄT SOVITTELUKOMITEASSA JA KOMISSION LAATIMAN TALOUSARVIOESITYKSEN POHJALTA PÄÄSEMÄÄN VUOSITTAIN SOPIMUKSEEN UNIONIN TALOUSARVIOON OTETTAVIEN YUTP:N TOIMINTAMENOJEN MÄÄRÄSTÄ SEKÄ TÄMÄN MÄÄRÄN OSOITTAMISESTA YUTP:AA KOSKEVAN TALOUSARVIOLUVUN ERI MOMENTEILLE TÄMÄN KOHDAN NELJÄNNESSÄ ALAKOHDASSA EHDOTETULLA TAVALLA. JOLLEI SOPIMUKSEEN PÄÄSTÄ, KATSOTAAN, ETTÄ EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO OTTAVAT TALOUSARVIOON EDELLISESSÄ TALOUSARVIOSSA OLEVAN MÄÄRÄN TAI TALOUSARVIOESITYKSESSÄ EHDOTETUN MÄÄRÄN, JOS TÄMÄ MÄÄRÄ ON EDELLISTÄ PIENEMPI. YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt välineet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat välineet sekä kaikki tulevat – eli ennakoimattomat – välineet, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana. Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle saman YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen pikaisen toteuttamisen edellyttämä joustavuus. Jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät viipymättä sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta siten, että ne ottavat huomioon rahoituskehysasetuksen 2 artiklan ja tämän sopimuksen 10 kohdan. YUTP:aa koskeva talousarvioluku voitaisiin jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti: - kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano, - asesulku ja aseistariisunta, - kiireelliset toimenpiteet, - valmistelu- ja seurantatoimenpiteet, - Euroopan unionin erityisedustajat. Kolmannessa luetelmakohdassa mainitulle momentille otettuihin toimenpiteisiin osoitettavat varat saavat olla enintään 20 prosenttia YUTP:aa koskevan talousarvioluvun kokonaismäärästä. 22. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15 päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan unionin yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja arvioidaan vuonna n – 1 aloitettuja toimenpiteitä. Lisäksi unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään sovittelukomiteassa. Näihin kokouksiin osallistuvat: 23. Euroopan parlamentti: asianomaisten kahden valiokunnan puheenjohtajistot 24. neuvosto: poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtaja. Komissio kutsutaan näihin kokouksiin. Aina kun neuvosto hyväksyy YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden arkipäivän kuluttua lopullisen päätöksen tekemisestä annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista (”rahoitusselvitys”), etenkin niistä, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä. Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta. III OSA – EU:N VAROJEN MOITTEETON HOITO A. Rahoitussuunnittelu 25. KOMISSIO TOIMITTAA KAHDESTI VUODESSA, ENSIMMÄISEN KERRAN TOUKO–KESÄKUUSSA (YHDESSÄ TALOUSARVIOESITYKSEN MUKANA SEURAAVIEN ASIAKIRJOJEN KANSSA) JA TOISEN KERRAN JOULU–TAMMIKUUSSA (TALOUSARVION HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN), RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITA 1 A, 2 (YMPÄRISTÖN JA KALASTUKSEN OSALTA), 3 A, 3 B JA 4 KOSKEVAN TÄYDELLISEN RAHOITUSSUUNNITELMAN. TÄSSÄ ASIAKIRJASSA, JOKA ON JÄSENNELTY OTSAKKEITTAIN, TOIMINTALOHKOITTAIN JA BUDJETTIKOHDITTAIN, OLISI ERITELTÄVÄ: a) voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan: - monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavallinen ja erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, ohjeelliset määrät ja hallintomenoihin myönnetty osuus; - vuotuisten toimien (pilottihankkeet, valmistelutoimet ja virastot) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot ja (pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta) varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen[5] 32 artiklassa vahvistettuihin enimmäismäärin nähden käytettävissä olevat liikkumavarat; b) valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset : vireillä olevat komission ehdotukset budjettikohdittain (alempi taso), luvuittain ja toimintalohkoittain. Olisi löydettävä järjestely taulukkojen päivittämiseksi aina uuden ehdotuksen hyväksymisen jälkeen, jotta rahoitusvaikutukset voitaisiin arvioida. Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se touko-joulukuun rahoitussuunnitelmaan. Budjettivallan käyttäjälle olisi ilmoitettava erityisesti: a) kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet säädökset, jotka eivät kuitenkaan sisälly touko–joulukuun asiakirjaan (ja asianomaiset määrät); b) kaikki vireillä olevat lainsäädäntöehdotukset, jotka on esitetty mutta jotka eivät sisälly touko–joulukuun asiakirjaan (ja asianomaiset määrät); c) komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia (kyllä/ei). Tarpeen mukaan komission olisi ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan. B. Virastot ja Eurooppa-koulut 26. ESITTÄESSÄÄN EHDOTUKSENSA UUDEN VIRASTON PERUSTAMISEKSI KOMISSIO ARVIOI KYSEISEEN MENOPUOLEN BUDJETTIKOHTAAN KOHDISTUVAT TALOUSARVIOVAIKUTUKSET. NÄIDEN TIETOJEN PERUSTEELLA JA RAJOITTAMATTA KYSEISEN VIRASTON PERUSTAMISEEN SOVELLETTAVIA LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYJÄ BUDJETTIVALLAN KÄYTTÄJÄT SITOUTUVAT SOPIMAAN BUDJETTIYHTEISTYÖNSÄ PUITTEISSA HYVISSÄ AJOIN KYSEISEN VIRASTON RAHOITUKSESTA. Vastaavaa menettelyä sovelletaan suunniteltaessa uuden Eurooppa-koulun perustamista. Menettely muodostuu seuraavista vaiheista: - Komissio esittelee uuden viraston perustamisesta hyväksymänsä esityksen ensimmäisessä esityksen hyväksymisen jälkeen käytävässä kolmikantamenettelyssä ja esittää samalla viraston perustamisesta antamaansa säädösehdotukseen liitetyn rahoitussuunnitelman sekä antaa selvityksen esityksen vaikutuksista rahoitussuunnitelman kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen. - Sen mukaan, miten lainsäädäntöprosessi edistyy, ja edellyttäen, että kumpikin budjettivallan käyttäjä on valmis ottamaan kantaa ehdotuksen rahoitusvaikutuksiin ennen säädöksen hyväksymistä, uuden viraston perustaminen otetaan seuraavan kolmikantamenettelyn esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa käytetään yksinkertaistettua kolmikantamenettelyä), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä sopimukseen. - Kolmikantamenettelyssä tehty sopimus vahvistetaan yhteisessä julistuksessa sillä edellytyksellä, että kumpikin budjettivallan käyttäjä hyväksyy sopimuksen omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti. C. Uudet rahoitusvälineet 27. TOIMIELIMET OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ YHTEISRAHOITUSMEKANISMIEN KÄYTTÖÖNOTTO ON TARPEEN, JOTTA EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVIOLLA SAAVUTETTAVAA VIPUVAIKUTUSTA VOITAISIIN VAHVISTAA LISÄÄMÄLLÄ RAHOITUSKANNUSTIMIA. Toimielimet kannustavat yksimielisesti sellaisten asianmukaisten monivuotisten rahoitusvälineiden suunnitteluun, joilla edistetään julkisia ja yksityisiä investointeja. Esittäessään talousarvioesityksen komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kertomuksen Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoittamista toimista, joilla tuetaan tutkimukseen ja kehittämiseen, Euroopan laajuisiin verkkoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtäviä investointeja. Tehty Brysselissä […] Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Komission puolesta Puhemies Puheenjohtaja Komission jäsen […] […] […] LIITE – TOIMIELINTEN BUDJETTIYHTEISTYÖ A osa. Talousarviomenettelyn aikataulu 28. Toimielimet noudattavat jäljempänä 2, 3, 8, 9, 11, 12 ja 14 kohdassa talousarviomenettelyn vaiheita varten määrättyä aikataulua. Ne voivat hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn aloittamista tarvittaessa sopia keskenään aikatauluun tehtävistä aiheellisiksi katsomistaan muutoksista. B osa. Talousarviomenettelyn painopisteet 29. Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen ja viimeistään huhtikuussa kutsutaan koolle kolmikantakokous, jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä. C osa. Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden tarkistaminen 30. Komissio hyväksyy talousarvioesityksen huhtikuun viimeisellä viikolla tai viimeistään toukokuun ensimmäisellä viikolla. 31. Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään Euroopan unionin tosiasialliset rahoitustarpeet. Talousarvioesityksessä otetaan huomioon: a) jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet; b) mahdollisuus määrärahojen käyttämiseen ja tähän liittyvä pyrkimys kiinteän yhteyden säilyttämiseen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä; c) mahdollisuudet käynnistää toimia uusilla osa-alueilla toteuttamalla pilottihankkeita ja/tai uusia valmistelutoimia tai jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko edellytykset varainhoitoasetuksen 49 artiklassa tarkoitetulle perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten); d) tarve varmistaa, että menot kehittyvät edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna talousarviota koskevien kurinalaisuusvaatimusten mukaisesti. 32. Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä. 33. Budjettivallan käyttäjät sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja voimassa olevan talousarvion toteuttamisen yhteydessä. 34. Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi, ja koska budjettinimikkeistön osastojen ja lukujen nimiin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, budjettivallan käyttäjät sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovittelun aikana. 35. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi menettelyn aikana sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa muuttaa talousarvioesitystä, myös maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita tarkistavalla oikaisukirjelmällä. Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjille tarkastelua varten tiedot tarkistuksista heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää budjettivallan käyttäjälle kaikki tämän pyytämät perustelut. D osa. Talousarviomenettely ennen sovittelua 36. Kolmikantakokous kutsutaan koolle hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä. 37. Jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten budjettivallan käyttäjän suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, budjettivallan käyttäjät ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan kesäkuun puoliväliin mennessä, jotta edellä tarkoitetussa kolmikantakokouksessa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta. 38. Käsittely neuvostossa saatetaan päätökseen viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. 39. Euroopan parlamentin budjettivaliokunta äänestää syyskuun lopussa tai viimeistään lokakuun alussa pidettävässä käsittelyssä ja Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestetään lokakuun puolivälissä järjestettävässä käsittelyssä. E osa. Sovittelumenettely 40. Jos Euroopan parlamentti tekee tarkistuksia, Euroopan parlamentin puhemies kutsuu yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa viipymättä koolle sovittelukomitean SEUT-sopimuksen määräyksiä noudattaen. Sovittelukomitean kokousta koskeva kutsu olisi allekirjoitettava ja toimitettava samana päivänä, jona parlamentti äänestää talousarviosta täysistunnossaan. 41. Toimielimet tekevät tiivistä yhteistyötä saadakseen sovittelukomitean työn päätökseen 21 päivän kuluessa marraskuun puoliväliin mennessä. 42. Jotta sovittelukomitean tehtävänä olevaa yhteisymmärryksen saavuttamista yhteisestä tekstistä voitaisiin valmistella, toimielimet toimittavat toisilleen tarvittavat asiakirjat mahdollisimman pian. 43. Ennen Euroopan parlamentissa pidettävää äänestystä voidaan kutsua koolle tekninen valmistelukokous, jonka tarkoituksena on työskentelyn järjestäminen. 44. Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Komitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Kukin toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet omien menettelysääntöjensä mukaisesti. 45. SEUT-sopimuksen 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. 46. Puheenjohtajat päättävät yhdessä sovittelukomitean kokousten ajankohdista ja esityslistoista pyrkien varmistamaan sen, että sovittelukomitea toimii tehokkaasti koko sovittelumenettelyn ajan. Komissiota kuullaan suunnitelluista kokousajankohdista. 47. Kolmikantakokouksia pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa. 48. Sovittelukomitean kokoukset ja kolmikantakokoukset pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasaisesti. 49. Euroopan parlamentin sihteeristö ja neuvoston pääsihteeristö toimivat yhdessä sovittelukomitean sihteeristönä yhteistyössä komission budjettipääosaston kanssa siten, että näiden kolmen toimielimen välinen tehtävänjako on määritelty selkeästi etukäteen. 50. Sovittelukomitealla on oltava käytettävissään komission laatima talousarvioesitys, neuvoston kanta ja Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset. Lisäksi komissio antaa lausunnon neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten toteutettavuudesta ja mahdollisesti myös tiedotteen talousarvion toteuttamisesta. 51. Yhteisymmärrys yhteisestä tekstistä vahvistetaan sovittelukomitean kokouksessa tai myöhemmin puheenjohtajien välisellä kirjeenvaihdolla. Komissiolle toimitetaan jäljennökset edellä tarkoitetuista kirjeistä. 52. Kumpikin budjettivallan käyttäjä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sovittelumenettelyssä mahdollisesti saavutettavat tulokset otetaan huomioon kaikissa talousarviomenettelyn vaiheissa SEUT-sopimuksen mukaisesti. 53. Toimielimet pyrkivät pitämään yhteisen lehdistötilaisuuden, jossa julkistetaan sovittelussa saavutettu tulos. Ne pyrkivät lisäksi julkaisemaan yhteisiä lehdistötiedotteita. 54. Kun sovittelukomitea on päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät hyväksymään sovittelukomitean työn tuloksen mahdollisimman pian omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa määrätyissä puitteissa. F osa. Lisätalousarviot Yleiset periaatteet 55. Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan myös kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat jäljempänä luetelluista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarviot saadaan näin hyväksyttyä ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous. 56. Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää. Aikataulu 57. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjille etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymisajankohdista tämän kuitenkaan rajoittamatta lopullista hyväksymisajankohtaa. 58. Kumpikin budjettivallan käyttäjä pyrkii käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen omia sisäisiä menettelysääntöjään noudattaen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt. 59. Menettelyn nopeuttamiseksi budjettivallan käyttäjät varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koordinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille. Budjettivallan käyttäjät ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväksyä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä vuonna. Käsittelyn aikainen budjettivallan käyttäjien yhteistyö 60. Toimielimet tekevät vilpittömässä mielessä yhteistyötä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa. Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, kumpikin budjettivallan käyttäjä voi ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi esittää, että koolle kutsutaan erityinen kolmikantakokous, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovitteluratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista. 61. Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjestelmällisesti niiden kolmikantakokousten esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Komissio esittää alustavat lisätalousarvioesitykset ja budjettivallan käyttäjät ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen kolmikantakokousta. 62. Jos kolmikantakokouksessa päästään sovitteluratkaisuun, kumpikin budjettivallan käyttäjä sitoutuu ottamaan huomioon kolmikantakokouksen tulokset käsitellessään lisätalousarviota perustamissopimuksen ja omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti. Käsittelyn jälkeinen budjettivallan käyttäjien yhteistyö 63. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia tekemättä neuvoston kannan, lisätalousarvio hyväksytään. 64. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean koolle kutsumista kutsutaan kuitenkin koolle kolmikantakokous. 65. Jos kolmikantakokouksessa päästään yhteisymmärrykseen ja jos kumpikin budjettivallan käyttäjä hyväksyy kolmikantakokouksen tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta. 66. Jos kolmikantakokouksessa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan pyrkien saattamaan päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeenvaihdolla. [1] EUVL L, s. . [2] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta, EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. [3] EUVL C 139, 14.5.2006, s. 1. [4] EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1. [5] Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä, EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.