3.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 99/43

—

ottaa huomioon 24. helmikuuta 2010 saamansa Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen Euroopan parlamentille,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 228 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan (aiempi EY:n perustamissopimuksen 195 artikla),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan sekä 42 ja 43 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18. kesäkuuta 2008 tehdyllä Euroopan parlamentin päätöksellä 2008/587/EY (2),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja Euroopan oikeusasiamiehelle kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomista koskevissa asioissa (3),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen,

—

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0293/2010),

A.

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 228 artiklan mukaan Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista,

B.

katsoo, että kansalaisten kanteluista saadaan tärkeää tietoa mahdollisista unionin oikeuden rikkomisista,

C.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätään, että jokaisella on oikeus siihen, ”että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”,

D.

ottaa huomioon, että 1. maaliskuuta 2007 eräs ympäristönsuojelualan kansalaisjärjestö pyysi komissiolta tutustuttavaksi yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ja yritys- ja teollisuustoiminnasta vastanneen komission entisen varapuheenjohtajan hallussa olleita tietoja ja asiakirjoja, jotka koskivat komission ja autonvalmistajien edustajien kokouksia, joissa oli keskusteltu komission suhtautumisesta ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin,

E.

ottaa huomioon, että komissio antoi tutustuttavaksi 15 tuolloiselle komissaarille Günter Verheugenille lähetetyistä 18 kirjeestä, mutta kieltäytyi antamasta tutustuttavaksi kolmea saksalaisen autonvalmistajan Porschen lähettämää kirjettä sillä perusteella, että niiden sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yrityksen taloudellisten etujen suojaa,

F.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (4) 1 artiklan a alakohdassa säädetään, että asetuksen tarkoituksena on taata mahdollisimman laaja oikeus tutustua neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission asiakirjoihin; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jokaista poikkeusta tästä periaatteesta on tulkittava tiukasti,

G.

ottaa huomioon, että komissio kieltäytyi antamasta Porsche-yhtiön kirjeitä kantelijan tutustuttavaksi perustellen kieltäytymistään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan säännöksellä, jonka mukaan toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, suojaa,

H.

ottaa huomioon, että Porsche-yhtiö oli lähettänyt kyseiset kirjeet siinä yhteydessä, kun komissio kuuli sidosryhmiä henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön strategian tarkistamisesta, ja että oli todennäköistä, että näihin kolmeen kirjeeseen sisältyi tietoa Porsche-yhtiön liikesuhteista, ja että sen vuoksi komissio katsoi niiden voivan kuulua asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistetun poikkeuksen soveltamisalaan,

I.

ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat Porsche-yhtiön kolme kirjettä sekä komission ja Porschen välisen sähköpostikirjeenvaihdon, jossa komissio ilmoitti Porsche-yhtiölle, ettei se aio ilmaista mainittujen kolmen kirjeen sisältämiä tietoja; ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätteli tarkastuksen perusteella, että komissio oli väärässä, kun se kieltäytyi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (5) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan vedoten antamasta tutustuttavaksi Porsche-yhtiön kirjeitä kokonaisuudessaan ja 4 artiklan 6 kohtaan vedoten osia kirjeistä, ja että kyseessä on epäkohta komission toiminnassa,

J.

ottaa huomioon, että oikeusasiamies antoi 27. lokakuuta 2008 komissiolle suositusluonnoksen, jossa hän selvitti tekemäänsä tosiseikkojen arviointia ja oikeudellista arviointia ja totesi, että komission olisi annettava tutustuttavaksi Porsche-yhtiön komission entiselle varapuheenjohtajalle Günter Verheugenille lähettämät kolme kirjettä kokonaisuudessaan tai harkittava niiden sisältämien tietojen ilmaisemista osittain,

K.

ottaa huomioon, että oikeusasiamies pyysi EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan (SEUT-sopimuksen 228 artikla) nojalla komissiota antamaan lausuntonsa asiasta kolmen kuukauden määräajassa eli viimeistään 31. tammikuuta 2009,

L.

ottaa huomioon, että komissio ei antanut lausuntoaan SEUT-sopimuksen 228 artiklassa tarkoitetussa kolmen kuukauden määräajassa vaan pyysi kuusi kertaa pidennystä määräaikaan antaakseen lausuntonsa oikeusasiamiehen suositusluonnoksesta ja että oikeusasiamies ilmoitti heinäkuussa ja uudelleen syyskuussa 2009 komission sihteeristölle aikomuksestaan esittää erityiskertomus parlamentille, ellei hän saisi vastausta suositusluonnokseensa,

M.

ottaa huomioon, että toimikautensa aloittanut uusi komissio antoi kuin antoikin kirjeet tutustuttavaksi, mutta tämä tapahtui yli 15 kuukautta oikeusasiamiehen suositusluonnoksen antamisen jälkeen eikä suinkaan kolmen kuukauden kuluessa, kuten määrätään oikeusasiamiehen ohjesäännössä ja SEUT-sopimuksen 228 artiklassa,

N.

ottaa huomioon, että koska komissio viivytti vastaustaan suositusluonnokseen 15 kuukautta, se rikkoi velvollisuuttaan toimia vilpittömästi yhteistyössä oikeusasiamiehen kanssa tämän kantelua 676/2008/RT koskevissa tutkimuksissa, ja että tämä vahingoittaa sekä toimielinten välistä vuoropuhelua että EU:n julkista kuvaa,

O.

ottaa huomioon, että oikeusasiamies on havainnut komission viivytelleen toisessakin asiakirjojen tutustuttavaksi saamista koskevassa asiassa (355/2007(TN)FOR), jossa komission olisi pitänyt antaa lausuntonsa oikeusasiamiehen suositusluonnoksesta viimeistään 31. lokakuuta 2009, mutta se ei ole antanut sitä vieläkään,

P.

ottaa huomioon, että komissio noudatti alkuperäisiä määräaikoja oikeusasiamiehen vuonna 2009 käsittelemiin kanteluihin vastaamisessa ainoastaan neljässä tapauksessa 22 tapauksesta, jotka koskivat asiakirjojen saamista tutustuttavaksi; ottaa huomioon, että 14:ssä näistä 22 tapauksesta se antoi vastauksensa yli 30 päivää myöhässä ja kuudessa tapauksessa vastaus oli vähintään 80 päivää myöhässä,

Q.

ottaa huomioon, että parlamentin velvollisuutena on EU:n ainoana vaaleilla valittuna toimielimenä turvata Euroopan oikeusasiamiehen riippumattomuus tämän hoitaessa tehtäviään EU-kansalaisten hyväksi ja seurata oikeusasiamiehen suositusten täytäntöönpanoa,

1.

yhtyy Euroopan oikeusasiamiehen esittämään arvosteluun ja hänen kanteluasiassa 676/2008/RT komissiolle antamaansa suositukseen;

2.

katsoo, että komission pitkä viivyttely oikeusasiamiehelle vastaamisessa merkitsee sitä, että komissio on rikkonut sille perussopimuksen mukaisesti kuuluvaa vilpittömän yhteistyön velvollisuutta;

3.

on erittäin huolestunut siitä, että komissio näyttää yleisesti viivyttävän ja jarruttavan oikeusasiamiehen tutkimuksia tapauksissa, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttavaksi;

4.

palauttaa mieliin, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yhteydessä komission on annettava asiakirjan laatineelle kolmannelle vastausaika, ja korostaa, että komission olisi käytettävä tätä toimivaltaa niin, että sillä on mahdollisuus noudattaa omia määräaikojaan (6);

5.

palauttaa mieliin oikeuskäytännön, joka koskee vilpittömän yhteistyön periaatetta (SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohta), jonka mukaisesti unionin toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä, ja huomauttaa, että tästä velvollisuudesta määrätään selvästi SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa;

6.

katsoo, että komission vastahankaisuus tässä ja muissa tapauksissa uhkaa rapauttaa kansalaisten luottamusta komissioon ja heikentää Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin mahdollisuuksia valvoa komissiota asianmukaisesti ja tehokkaasti ja on näin ristiriidassa Euroopan unionin perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen kanssa;

7.

vaatii komissiota antamaan Euroopan parlamentille sitoumuksen, että se täyttää jatkossa sille kuuluvan velvollisuuden tehdä vilpitöntä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa;

8.

katsoo, että jos komissio ei anna tällaista sitoumusta ja/tai ei edelleenkään täytä yhteistyövelvollisuuttaan oikeusasiamiehen suhteen, parlamentti voi kohdistaa komissioon seuraamuksia ja muun muassa ottaa osan komission hallintomenoihin tarkoitetuista määrärahoista varaukseen;

9.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan oikeusasiamiehelle.