20.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 371/5

A.

toteaa, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut pyrkimään kuolemanrangaistuksen poistamiseen ja tavoittelee tälle periaatteelle yleismaailmallista hyväksyntää,

B.

ottaa huomioon, että EU on johtava institutionaalinen toimija kuolemanrangaistuksen vastaisen maailmanlaajuisen taistelun alalla ja että sen toimet tällä alalla muodostavat sen ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan keskeisen painopisteen; ottaa huomioon, että EU on myös kuolemanrangaistusta vastustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suurin varojen lahjoittaja kaikkialla maailmassa,

C.

ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus, jolla rikotaan oikeutta elämään sellaisena kuin se on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ja että kuolemantuomiopäätöksen aiheuttamat vangittuna pitämisen olosuhteet muodostavat kidutusmuodon, jota ihmisoikeuksia kunnioittavat valtiot eivät voi hyväksyä,

D.

ottaa huomioon, että eri tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolemanrangaistuksella ei ole vaikutusta väkivaltarikosten kehitykseen,

E.

ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus vaikuttaa ensi sijassa huono-osaisiin,

F.

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kuudennen ja kolmannentoista pöytäkirjan määräykset kieltävät Euroopan neuvoston jäsenmaita käyttämästä kuolemanrangaistusta,

G.

ottaa huomioon, että EU pyrkii siihen, että kolmannet maat keskeyttävät kuolemantuomioiden täytäntöönpanon ja aikanaan luopuvat niistä ja ratifioivat asiaa koskevat kansainväliset YK:n ja muut sopimukset ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, jossa määrätään kuolemanrangaistuksen poistamisesta,

H.

ottaa huomioon, että kuolemanrangaistuksen poistaminen on yksi eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusvälineen (EIDHR) temaattisista painopisteistä ja että EIDHR on vuodesta 1994 lähtien rahoittanut maailmanlaajuisesti yli 30:tä hanketta, joiden kokonaisbudjetti on yli 15 miljoonaa euroa,

I.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä kolmansien maiden kanssa tehtäville kauppasopimuksille ja yleisesti kolmansien maiden kanssa tehtäville kansainvälisille sopimuksille,

J.

ottaa huomioon, että kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä sekä entisen Jugoslavian kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, Ruandan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, Sierra Leonen erityistuomioistuimessa, Dilissä Itä-Timorissa tehtyjä vakavia rikoksia käsittelevissä erityispaneeleissa ja Kambodžan tuomioistuinten ylimääräisissä kamareissa kielletään kuolemanrangaistuksen määrääminen sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhista, jotka ovat vakavimpia kansainväliselle yhteisölle kuuluvia rikoksia, joiden suhteen niillä on lainkäyttövaltaa,

K.

ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous hyväksyi vuosina 2007 ja 2008 historialliset päätöslauselmat 62/149 ja 63/168, joissa vaaditaan keskeyttämään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano maailmanlaajuisesti ja pyritään viime kädessä kuolemanrangaistuksen poistamiseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että tätä päätöslauselmaa tukevien maiden määrä on kasvanut ja että päätöslauselma 63/168 hyväksyttiin siten ylivoimaisella enemmistöllä äänin 106 puolesta ja 46 vastaan 34 maan pidättyessä äänestämästä,

L.

ottaa huomioon, että Genevessä helmikuussa 2010 järjestetyssä neljännessä kuolemanrangaistuksen vastaisessa maailmankongressissa vedottiin kuolemanrangaistuksen käytännössä poistaneisiin maihin, jotta ne kirjaisivat tämän lainsäädäntöönsä, ja kuolemanrangaistuksen poistaneisiin maihin, jotta ne sisällyttäisivät kuolemanrangaistuksen yleisen poistamisen kansainvälisiin suhteisiinsa, sekä kansainvälisiin ja alueellisiin yhteisöihin, jotta ne tukisivat kuolemanrangaistuksen yleistä poistamista antamalla päätöslauselmia teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä,

M.

ottaa huomioon, että 154 maailman valtiota on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti luopunut kuolemanrangaistuksesta ja näistä 96 on poistanut sen kaikkien rikosten osalta, 8 säilyttänyt sen vain poikkeuksellisten rikosten osalta, kuten sodan aikana tehtyjen rikosten yhteydessä, 6 on keskeyttänyt teloitusten täytäntöönpanon ja 44 maata on tosiasiallisesti luopunut kuolemanrangaistuksesta (niissä ei toisin sanoen ole pantu täytäntöön teloituksia vähintään kymmeneen vuoteen tai ne ovat sitovasti velvoittautuneet olemaan käyttämättä kuolemanrangaistusta),

N.

ottaa huomioon, että yli 100 kuolemanrangaistuksen säilyttänyttä maata on kieltänyt nuorten rikoksentekijöiden teloittamisen; ottaa kuitenkin huomioon, että muutamat maat teloittavat edelleen rikoksiin syyllistyneitä lapsia, mikä rikkoo törkeästi kansainvälistä lainsäädäntöä ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 6 artiklan 5 kohtaa; ottaa huomioon erityisesti, että Iran pitää vangittuna eniten alaikäisiä,

O.

ottaa huomioon, että tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on kymmeniä EU:n kansalaisia odottamassa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa tai vaarassa saada kuolemantuomion, ja korostaa tältä osin, että on välttämättä yhdenmukaistettava ja vahvistettava EU:n reagointia unionin kansalaisia uhkaaviin teloituksiin,

P.

ottaa huomioon, että Venäjän federaation duuman puhemies Boris Gryzlov totesi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen valvontakomitean jäsenten kanssa 23. maaliskuuta 2010 Moskovassa järjestetyssä tapaamisessa, että Venäjä ei maassa vallitsevan terrorismin uhan vuoksi voinut ratifioida ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen liitettyä pöytäkirjaa nro 6 kuolemanrangaistuksen poistamisesta,

Q.

ottaa huomioon, että Kirgisian parlamentti hyväksyi 11. helmikuuta 2010 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, joka koskee kuolemanrangaistuksen poistamista, sekä sen, että Kirgisian väliaikaishallitus julkisti 21. toukokuuta 2010 lopullisen perustuslakiluonnoksen, jossa kielletään muun muassa kuolemanrangaistuksen käyttö ja joka on nyttemmin hyväksytty,

R.

ottaa huomioon, että 43 maailman maata soveltaa edelleen kuolemanrangaistusta ja että eniten teloituksia pantiin täytäntöön Kiinassa, Iranissa ja Irakissa; ottaa huomioon, että yksinomaan Kiina pani täytäntöön noin 5 000 kuolemanrangaistusta eli 88 prosenttia koko maailmassa toteutetuista kuolemanrangaistuksista; ottaa huomioon, että Iranissa teloitettiin ainakin 402, Irakissa ainakin 77 ja Saudi-Arabiassa ainakin 69 ihmistä,

S.

ottaa huomioon, että Iran soveltaa edelleen kivitystuomioita, jotka ovat ristiriidassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan kanssa,

T.

ottaa huomioon, että Pohjois-Koreassa valtion viranomaiset toteuttavat järjestelmällisesti surmia valtion nimessä ja että maan oikeusjärjestelmä on alistettu valtiolle ja kuolemantuomiota sovelletaan lukuisiin rikoksiin valtiota vastaan ja sen soveltamisalaa rikoslaissa laajennetaan aika ajoin, ja että Pohjois-Koreassa kansalaiset, myös lapset, pakotetaan olemaan läsnä julkisissa teloituksissa,

U.

ottaa huomioon, että Japanissa vangeille ja heidän perheenjäsenilleen ja asianajajilleen ei kerrota kohtalonpäivänsä ajankohtaa ennen kuin vasta samana päivänä,

V.

ottaa huomioon, että Irakin presidenttineuvosto on äskettäin ratifioinut kuolemantuomion vähintään 900 vangille, joiden joukossa on naisia ja lapsia,

W.

ottaa huomioon, että Valko-Venäjä on ainoa maa Euroopassa, jossa kuolemantuomiota sovelletaan yhä käytännössä; ottaa huomioon, että sekä Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous että Euroopan unioni ovat toistuvasti kehottaneet Valko-Venäjää luopumaan kuolemanrangaistuksesta; ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä toteutettuja kuolemanrangaistuksia koskevat tiedot ovat salaisia, että oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuus herättää vakavaa huolta, että rikoslain mukaan kuolemanrangaistus toteutetaan salaisesti ampumalla ja että vankilan hallinto ilmoittaa teloituksista tuomarille, joka ilmoittaa omaisille; ottaa huomioon, että teloitetun henkilön ruumista ei luovuteta omaisille haudattavaksi eikä hautapaikkaa ilmoiteta,

X.

ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on käytössä 35:ssä Amerikan yhdysvaltojen 50 osavaltiosta, vaikkakin neljä niistä ei ole pannut kuolemantuomioita toimeen vuoden 1976 jälkeen; ottaa huomioon, että vuonna 2009 teloitusten määrä kohosi 52:een, kun syyskuusta 2007 toukokuuhun 2008 voimassa ollut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon tosiasiallinen keskeytys päättyi, vaikka kuolemantuomioiden määrä väheni Yhdysvalloissa seitsemäntenä perättäisenä vuonna ja oli nyt 106,

Y.

ottaa huomioon, että eräät Yhdysvaltojen osavaltiot, kuten Montana, New Jersey, New York, Pohjois-Carolina ja Kentucky, ovat ryhtyneet toimiin kuolemanrangaistuksen poistamiseksi muun muassa keskeyttämällä teloitukset tai luopumalla niistä, mutta tuomitsee Teresa Lewisin teloittamisen Virginian osavaltiossa ja Holly Woodin teloittamisen Alabamassa huolimatta siitä, että molemmat olivat kehitysvammaisia, sekä tuo esiin Pennsylvaniassa kuolemanrangaistusta odottavan Mumia Abu-Jamalin ja Georgiassa kuolemaan tuomitun Troy Davisin tapaukset,

1.

toistaa vastustaneensa kuolemanrangaistusta jo pitkään kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa ja painottaa jälleen, että kuolemanrangaistuksen poistaminen vahvistaa osaltaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksien asteittaista kehittämistä;

2.

tuomitsee kaikki teloitukset riippumatta siitä, missä ne suoritetaan; kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan teloitusten täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä annetun YK:n päätöslauselman täytäntöönpanoa, niin että kuolemanrangaistus voidaan poistaa kokonaan kaikista valtioista, joissa se vielä on käytössä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla pyritään rajoittamaan asteittain kuolemanrangaistusten käyttöä, sekä edellyttämään, että ne pannaan toimeen kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti; esittää syvän huolensa kuolemantuomion määräämisestä alaikäisille ja henkisesti tai älyllisesti jälkeenjääneille henkilöille ja vaatii, että siitä luovutaan välittömästi ja lopullisesti;

3.

kehottaa EU:ta turvautumaan kaikkiin käytettävissään oleviin diplomaattisiin ja kehitysyhteistyöhön liittyviin keinoihin pyrkiessään poistamaan kuolemantuomion;

4.

kehottaa kuolemanrangaistusta soveltavia valtioita välittömästi keskeyttämään teloitusten täytäntöönpanon; kannustaa edelleen Egyptin, Iranin, Kiinan, Malesian, Sudanin, Thaimaan ja Vietnamin kaltaisia maita julkistamaan virallisia tilastoja kuolemanrangaistuksen käytöstä näissä maissa; vaatii myös Pohjois-Koreaa lopettamaan julkiset teloitukset välittömästi ja pysyvästi;

5.

kehottaa Japania julkistamaan kuolemanrangaistusjärjestelmäänsä koskevia tietoja;

6.

kannustaa maita, jotka eivät ole luopuneet kuolemanrangaistuksesta, kunnioittamaan kuolemanrangaistuksen uhkaamien henkilöiden oikeudet turvaavia suojakeinoja sellaisina kuin ne on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston suojakeinoissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota kannustamaan maita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, samoin kuin jäsenvaltioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet kuolemanrangaistusta koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. lisäpöytäkirjaa, tekemään niin;

7.

kehottaa Etyj-valtioita ja erityisesti Yhdysvaltoja ja Valko-Venäjää keskeyttämään viipymättä kuolemantuomioiden täytäntöönpanon;

8.

kehottaa Kazakstania ja Latviaa muuttamaan lainsäädäntönsä säännökset, joiden nojalla on edelleen mahdollista langettaa kuolemantuomio poikkeustapauksissa tietyistä rikoksista;

9.

rohkaisee voimakkaasti EU:n jäsenvaltioita ja kaikkia YK:n yleiskokouksen vuosina 2007 ja 2008 antamien päätöslauselmien allekirjoittajavaltioita esittämään lujitettujen alueiden välisten koalitioiden puitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnossa kolmannen kuolemanrangaistusta koskevan päätöslauselman, jossa olisi ensisijaisesti käsiteltävä seuraavia kysymyksiä:

10.

kehottaa yleiskokoukseen osallistuvia kuolemantuomion säilyttäneitä valtioita rohkaisemaan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa ja Etyjin operaatioista vastaavaa elintä toteuttamaan yhdessä Euroopan neuvoston kanssa kuolemantuomioon turvautumisen vastustamiseen tähtääviä valistustoimia erityisesti tiedotusvälineissä sekä lainvalvontaviranomaisten, politiikkojen laatijoiden ja suuren yleisön keskuudessa;

11.

kehottaa kuolemanrangaistuksen säilyttäneitä Etyj-valtioita käsittelemään avoimesti kuolemanrangaistusta koskevia tietoja ja julkistamaan Etyjin sitoumusten mukaisesti kuolemaantuomittujen tai teloitettujen henkilöiden nimet sekä kuolemantuomion käyttöä koskevat tilastot;

12.

kehottaa neuvostoa ja komissiota, erityisesti ottaen huomioon EUH:n perustaminen, laatimaan suuntaviivat sellaiselle kattavalle ja tehokkaalle eurooppalaiselle kuolemantuomiopolitiikalle, jota sovelletaan niihin kymmeniin Euroopan kansalaisiksi todettuihin henkilöihin, joille on langetettu kuolemantuomio kolmansissa maissa, ja johon sisältyy voimakkaita ja lujitettuja, tunnistamisjärjestelmää, oikeusavun antamista, EU:n väliintuloa oikeusjärjestelmässä ja diplomaattisia toimia koskevia mekanismeja;

13.

ilmaisee myös tukensa muun muassa seuraaville kuolemanrangaistuksen poistamiseksi ponnistelevien valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnalle: Hands Off Cain, Amnesty International, Penal Reform International, the World Coalition Against the Death Penalty, Helsinki-liitto, Sant'Egidio ja Reprieve; pitää myönteisenä ja tukee 12. vuosittaisessa EU:n ja kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusfoorumissa annettuja suosituksia EU:n välineistä kuolemanrangaistuksen vastaisessa taistelussa;

14.

sitoutuu valvomaan kuolemanrangaistuskysymystä ja ottamaan yksittäistapauksia esille asianomaisten maiden viranomaisten kanssa ja harkitsemaan mahdollisia aloitteita ja ad hoc -tarkkailumatkoja kuolemanrangaistusta käyttäviin maihin, jotta viranomaisia voidaan kannustaa hyväksymään teloitusten täytäntöönpanon keskeyttäminen, jotta niistä voidaan viime kädessä luopua kokonaan;

15.

toivoo, että kun neuvosto ja komissio tekevät sopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä, tai sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä, ne kannustavat näitä maita tekemään sen;

16.

kehottaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa ja jäsenvaltioita puhumaan edelleen yhdellä äänellä ja muistamaan, että päätöslauselman keskeisenä poliittisena sisältönä on oltava täytäntöönpanon keskeyttämisen maailmanlaajuinen saavuttaminen keskeisenä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista;

17.

kehottaa erityisesti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa osoittamaan kuolemantuomion poistamiselle antamansa poliittisen painoarvon ottamalla kysymyksen järjestelmällisesti esille poliittisessa yhteydenpidossaan kuolemanrangaistusta käyttävien maiden kanssa ja puuttumalla säännöllisesti ja henkilökohtaisesti asiaan niiden henkilöiden puolesta, joita uhkaa teloittaminen lähitulevaisuudessa;

18.

palauttaa mieleen, että kuolemanrangaistuksen täydellinen lakkauttaminen on yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan päätavoitteista; toteaa, että tämä tavoite saavutetaan ainoastaan tiiviin valtioiden välisen yhteistyön, koulutuksen, valistuksen lisäämisen sekä tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan avulla;

19.

rohkaisee tekemään alueellista yhteistyötä tässä suhteessa; ottaa huomioon, että esimerkiksi Mongolia on tammikuussa 2010 virallisesti päättänyt keskeyttää kuolemantuomioiden täytäntöönpanon ja tämän myönteisenä seurauksena useat kuolemanrangaistuksen säilyttäneet maat ovat pohtineet tämän rangaistusmuodon perustuslaillista oikeutusta;

20.

kehottaa neuvostoa ja komissiota määrittämään keinoja, joilla kuolemanrangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta voidaan parantaa EU:n ihmisoikeuspolitiikan meneillään olevan uudelleenarvioinnin yhteydessä, pitäen erityisesti mielessä suuntaviivojen vuodeksi 2011 kaavaillun tarkistamisen;

21.

kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään kansainvälisen ja eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän tuodakseen esille muun muassa Sakineh Mohamadi Ashtianin, Zahara Bahramin, Mumia Abu-Jamalin, Troy Davisin, Oleg Griškovstovin, Andrei Burdykon ja Ebrahim Hamidin, Suliamon Olyfemin ja Siti Zainab Binti Duhri Rupan tapaukset;

22.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle sekä YK:n jäsenvaltioiden hallituksille.