22.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 349/77

A.

katsoo, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on yksi vakavimmista maailmanrauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja että aivan ensisijaisia turvallisuusprioriteetteja on estää terroristeja tai uusia valtioita saamasta haltuunsa tai käyttämästä ydinaseita, pienentää maailman asevarastoja ja siirtyä vähitellen ydinaseettomaan maailmaan,

B.

ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen päämäärien toteuttamiseksi edellisissä tarkistuskonferensseissa asetettujen konkreettisten tavoitteiden (kuten niin kutsutut ”13 käytännön askelta” (8) saavuttamisessa ei selvästikään ole edistytty, erityisesti kun uhkia muodostuu nykyään useista eri lähteistä, mukaan luettuna ydinaseiden leviäminen; katsoo, että tämä yhdistyy ydinteknologian kysynnän ja saatavuuden kasvuun ja siihen, että kyseistä teknologiaa ja radioaktiivista jätettä saattaa päätyä rikollisjärjestöjen ja terroristien haltuun,

C.

katsoo, että ydinsulkusopimus on ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan maailmanlaajuisen järjestelmän kulmakivi, jota on lujitettava, ja että tarvitaan kiireesti rohkeaa poliittista johtajuutta sekä edistyksellisiä jatkotoimia, jotta voidaan palauttaa luottamus ydinsulkusopimuksen tarkoituksenmukaisuuteen ja jotta vahvistetaan niitä sopimuksia ja elimiä, jotka muodostavat ydinaseiden leviämistä ja riisumista säätelevän nykyisen järjestelmän, kuten erityisesti ydinsulkusopimus, täydellinen ydinkoekieltosopimus ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA),

D.

katsoo, että on tarpeen vahvistaa edelleen ydinsulkusopimuksen kaikkia kolmea pilaria eli leviämisen estämistä, aseriisuntaa ja yhteistyötä ydinvoiman siviilikäytön alalla,

E.

katsoo, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot pyrkivät jarruttamaan toimenpiteitä, joilla supistetaan tai poistetaan niiden ydinasevarastoja ja vähennetään niiden sitoutumista ydinpelotteeseen perustuvaan sotilasoppiin,

F.

kehottaa jatkamaan kaikkea aseriisuntakehitystä maailmanlaajuisen turvallisuuden parantamiseksi,

G.

ottaa huomioon, että EU on sitoutunut hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä, jotta voidaan ehkäistä, estää, pysäyttää ja mahdollisuuksien mukaan lakkauttaa ydinaseiden leviämistä edistäviä maailmanlaajuisesti huolestuttavia ohjelmia, mikä on todettu selkeästi Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymässä joukkotuhoaseiden leviämisen torjuntaa koskevassa EU:n strategiassa,

H.

katsoo, että EU:n on tehostettava ponnistelujaan ydinaseiden leviämisvirtojen ja leviämisen rahoituksen torjumiseksi, sanktioitava leviämistä edistävät toimet ja kehitettävä toimia tietojen ja taitotiedon aineettomien siirtojen ehkäisemiseksi hyödyntämällä kaikkia saatavilla olevia välineitä, mukaan lukien monenväliset sopimukset ja tarkastusjärjestelmät, kansallisesti ja kansainvälisesti koordinoitu viennin valvonta, uhkien vähentämiseen tarkoitetut yhteistyöohjelmat sekä taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot,

I.

pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa 3. marraskuuta 2009 annettua ydinaseiden leviämistä ja aseriisuntaa koskenutta julkilausumaa (liite 3), jossa korostettiin tarvetta säilyttää ja vahvistaa asiaa koskevia monenvälisiä toimia ja erityisesti ydinsulkusopimusta, jossa tuettiin kattavan ydinkoekieltosopimuksen voimaantuloa ja jossa kehotettiin aloittamaan neuvottelut halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta tammikuussa 2010; panee lisäksi merkille, että julkilausumassa todetaan jälleen, että Iranin ja Korean kansandemokraattisen tasavallan on täytettävä kansainväliset ydinalaan liittyvät velvoitteensa,

J.

toteaa, että Iran ei noudattanut määräaikaan eli vuoden loppuun mennessä kehotuksia ydinlaitostensa avaamisesta Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajille; ottaa huomioon, että Iran ei ole tähän mennessä tehnyt mitään kansainvälisen yhteisön luottamuksen palauttamiseksi siihen, että sen ydinohjelma on täysin rauhanomainen,

K.

ottaa huomioon Henry Kissingerin, George P. Shultzin, William J. Perryn ja Sam Nunnin tammikuussa 2007 ja tammikuussa 2008 tekemät uudet aseriisuntaehdotukset, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa, Saksaa, Italiaa, Alankomaita ja Belgiaa edustavien entisten valtiomiesten Euroopassa antamat vastaavat suositukset, ydinasesopimuksen mallin ja Hiroshima-Nagasaki-pöytäkirjan, jota kansalaisjärjestöt ja poliittiset johtajat kaikkialla maailmassa tukevat, sekä ”Global Zeron” kaltaiset kampanjat,

L.

katsoo, että Naton strategian tarkistamisprosessi tarjoaa tilaisuuden liittoutuman ydinasepolitiikan uudelleenarviointiin ja tavoitteena olevan ydinaseettoman maailman aikaansaamiseen; toteaa, että viidessä Nato-maassa (Belgia, Saksa, Italia, Alankomaat, Turkki), jotka eivät ole ydinasevaltioita, on Naton yhteiskäyttöä koskevien sopimusten tai kahdenvälisten sopimusten nojalla edelleen käytettävissä arviolta 150–200 taktista ydinasetta,

M.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja sen kumppaneiden, erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän, on koordinoitava toimensa tiiviisti ja tehtävä läheistä yhteistyötä ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan järjestelmän elvyttämiseksi ja vahvistamiseksi,

N.

pitää tältä osin oikeansuuntaisena käytännön hankkeena Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan yhteistä aloitetta, jolla on tarkoitus arvioida ydinaseiden mahdollisen purkamisen toteutettavuutta ja vahvistaa tätä koskevat selkeät menettelyprosessit sekä tähän liittyvät tarkastusmenettelyt,

O.

ottaa huomioon, että Ranskan ja Ison-Britannian hallitukset ilmoittivat vuonna 2008 aikovansa vähentää operatiivisten ydinkärkiensä määrää mutta päättivät samalla nykyaikaistaa ydinasearsenaalinsa; ottaa huomioon, että Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on erityinen velvollisuus vaikuttaa menestyksekkäästi EU:n ydinsulku- ja aseriisuntapolitiikkoihin,

1.

kehottaa kaikkia osapuolia tarttumaan vuonna 2010 pidettävän ydinsulkusopimuksen osapuolten tarkistuskonferenssin yhteydessä tilaisuuteen edistää pyrkimystä kohti täydellistä ydinaseriisuntaa, joka perustuu kansainväliseen sopimukseen, jolla asteittain poistetaan ydinaseet kaikkialta maailmasta, ja pyrkimään vaiheittain täydelliseen maailmanlaajuiseen ydinaseriisuntaan yhteiseltä ja monenväliseltä pohjalta;

2.

korostaa tarvetta kehittää ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa strategioita tarkoituksena päästä yksimielisyyteen sopimuksesta, jolla aseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotanto pysäytetään syrjimättömällä tavalla, mikä tarkoittaa, että kyseisessä neuvotellussa sopimuksessa olisi edellytettävä, että ydinaseettomat valtiot ja ydinsulkusopimuksen piiriin tällä haavaa kuulumattomat valtiot luopuvat halkeamiskelpoisen materiaalin tuottamisesta aseita varten ja purkavat kaikki nykyiset laitoksensa, joissa tuotetaan halkeamiskelpoista materiaalia tällaisia aseita varten;

3.

korostaa, että YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen, joilla kaikilla on ydinaseita, olisi pyrittävä vähitellen luopumaan halkeamiskelpoisten aineiden tuottamisesta aseita varten ja purkamaan kaikki nykyiset laitoksensa, joissa tuotetaan halkeamiskelpoisia aineita tällaisia aseita varten;

4.

kehottaa kaikkia osapuolia tarkistamaan sotilasdoktriiniaan ja luopumaan ensi-iskusta vaihtoehtona;

5.

kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita osallistumaan koordinoidusti, myönteisesti ja näkyvästi ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssin keskusteluihin erityisesti ehdottamalla kunnianhimoista aikataulua ydinaseettomalle maailmalle, konkreettisia aloitteita, jotka koskevat YK:n aseriisuntakonferenssin elvyttämistä, sekä edistämällä aseriisunta-aloitteita, jotka perustuvat vuoden 1995 lopussa pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa sovittuun periaatteita ja tavoitteita koskevaan lausuntoon sekä vuonna 2000 pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa yksimielisesti hyväksyttyihin 13 käytännön askeleeseen;

6.

ilmaisee huolensa siitä, että Israel, Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet ydinsulkusopimuksen osapuoliksi ja että Pohjois-Korea vetäytyi siitä vuonna 2003; kehottaa edellä mainittuja valtioita liittymään ydinsulkusopimuksen osapuoliksi;

7.

kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, neuvostoa ja komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti kaikista ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssia valmistelevista kokouksista ja ottamaan kyseisen konferenssin osalta aiheellisella tavalla huomioon sen näkemykset ydinsulku- ja aseriisuntakysymyksistä;

8.

kehottaa tältä osin komission varapuheenjohtajaa / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, neuvostoa ja komissiota kaikin tavoin lisäämään eurooppalaista tietoisuutta ydinsulkukysymyksistä yhteistyössä kaikkien ydinaseettomaan maailmaan pyrkivien osapuolten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa, erityisesti verkosto ”kaupunginjohtajat rauhan puolesta”;

9.

pitää myönteisenä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien lausekkeiden sisällyttämistä EU:n ja kolmansien maiden sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin; korostaa, että EU:n kaikkien kumppanimaiden on poikkeuksetta pantava täytäntöön kaikki nämä toimet;

10.

pitää erittäin tervetulleena Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman 5. huhtikuuta 2009 Prahassa pitämää puhetta, jossa tämä toi julki sitoutumisensa ydinaseriisunnan jatkamiseen ja visionsa yhteistoimin luotavasta ydinaseettomasta maailmasta; kehottaa neuvostoa antamaan tukensa tälle sitoumukselle;

11.

toistaa pitävänsä tärkeänä, että neuvosto tukee yhteistyössä kumppaneidensa kanssa aktiivisesti konkreettisia ehdotuksia ydinpolttoaineen tuotannon, käytön ja jälleenkäsittelyn saattamiseksi kokonaan IAEA:n valvontaan sekä kansainvälisen polttoainepankin luomista; kannattaa lisäksi muita ydinpolttoainesyklin monenvälisyyden lisäämistä koskevia aloitteita, joilla pyritään ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön, ottaen tässä yhteydessä huomioon, että parlamentti suhtautuu myönteisesti neuvoston ja komission halukkuuteen osallistua enintään 25 miljoonan euron panoksella IAEA:n valvonnassa toimivan ydinpolttoainepankin luomiseen, ja toivoo, että asiaa koskeva yhteinen toiminta hyväksytään nopeasti;

12.

tukee lisäponnisteluja IAEA:n toimivallan lujittamiseksi, mukaan luettuna IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten lisäpöytäkirjojen soveltamisen laajentaminen ja muu toiminta luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi; pyrkii varmistamaan, että kyseisellä järjestöllä on käytössään riittävät resurssit, jotta se voi täyttää keskeisen tehtävänsä eli ydinvoima-alan toimintojen turvallisuuden varmistamisen; kannustaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan pyrkimyksiään IAEA:n toimintakyvyn vahvistamiseksi, mukaan luettuna IAEA:lla Seibersdorfissa Itävallassa olevan analyysilaboratorion modernisointi;

13.

korostaa, että on mahdollisimman pian saatettava voimaan täydellinen ydinkoekieltosopimus; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Yhdysvaltain hallinnon aikomuksia varmistaa sopimuksen ratifiointi; kehottaa neuvostoa antamaan täyden tukensa neuvotteluille sopimuksesta, jolla on tarkoitus mahdollisimman pian kieltää halkeamiskelpoisen materiaalin tuotanto ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamiseksi; odottaa uutta ydinasepoliittista suunnitelmaa (NPR), jossa pitäisi sitouttaa USA luopumaan uusien ydinaseiden kehittämisestä, mukaan luettuina ydinkärjellä varustetut bunkkerintuhoajaohjukset, varautua ydinasevarastojen merkittävään vähentämiseen ja ohjata Yhdysvaltoja kohti ydinaseista riippumattomampaa puolustusta;

14.

kehottaa syventämään vuoropuhelua Yhdysvaltain uuden hallinnon sekä kaikkien ydinasevaltioiden kanssa ydinkärkien varastojen asteittaiseen pienentämiseen tähtäävien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi; tukee erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän toimia niiden ydinaseiden määrän huomattavaksi vähentämiseksi START I -sopimuksessa ja SORT-sopimuksessa sovitulla tavalla;

15.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä Venäjän federaation ja Yhdysvaltain päätöstä käynnistää neuvottelut, joilla pyritään tekemään uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova sopimus korvaamaan joulukuussa 2009 rauennutta sopimusta strategisten aseiden vähentämisestä (START), ja pitää myönteisenä, että presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat 6. heinäkuuta 2009 Moskovassa yhteisymmärryspöytäkirjan START I -sopimuksen seuraajasta; pitää myönteisenä Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä neuvotteluissa hiljattain saavutettua edistystä ja odottaa lopullista sopimusta 9. maaliskuuta 2010 Genevessä käynnistyvällä neuvottelujen seuraavalla kierroksella;

16.

ottaa huomioon, että Yhdysvallat on luopunut alkuperäisistä suunnitelmistaan luoda ohjuspuolustuskilpi Eurooppaan; tukee uutta lähestymistapaa, johon osallistuvat koko Eurooppa sekä Venäjä;

17.

kehottaa perustamaan ydinaseettomia vyöhykkeitä positiivisena askeleena kohti ydinaseetonta maailmaa; katsoo tältä osin, että Lähi-itään perustettava ydinaseeton vyöhyke on perusedellytys sille, että alueella voidaan saavuttaa kestävä ja kattava rauha; huomauttaa, että kaikkien taktisten ydinkärkien poistaminen Euroopasta voisi luoda ennakkotapauksen ydinaseriisunnan jatkamista varten;

18.

kiinnittää huomiota taktisten ydinaseiden strategiseen anakronismiin ja Euroopan tarpeeseen myötävaikuttaa niiden vähentämiseen ja poistamiseen Euroopan maaperältä Venäjän kanssa käytävän laajemman vuoropuhelun yhteydessä; panee tässä yhteydessä merkille, että Saksan hallituskoalitio päätti 24. lokakuuta 2009 pyrkiä Yhdysvaltain ydinaseiden vetämiseen Saksasta osana yleistä siirtymistä kohti ydinaseetonta maailmaa; pitää myönteisenä Saksan, Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin ja Norjan ulkoministerien 26. helmikuuta 2010 Naton pääsihteerille lähettämää kirjettä, jossa kehotetaan liittoutumaa käymään perusteellinen keskustelu siitä, miten voitaisiin toteuttaa poliittiseksi tavoitteeksi asetettu ydinaseeton maailma;

19.

tukee Iranin ydinohjelmaan sovellettavaa kaksijakoista menettelytapaa; kehottaa jälleen kerran Irania noudattamaan täysimääräisesti ja viipymättä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ja IAEA:n asianomaisten päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan ja varsinkin täyttämään IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmassa 27. marraskuuta 2009 asetetut vaatimukset; kehottaa neuvostoa tukemaan YK:n turvallisuusneuvoston toimia, jos Iran ei edelleenkään tee omaa ydinohjelmaansa koskevaa yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa; kehottaa neuvostoa olemaan valmis toteuttamaan tarvittavia ”älykkäitä”, kohdennettuja ja ydinaseiden leviämisen estämiseen keskittyneitä toimenpiteitä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston prosessin täydentämiseksi;

20.

pahoittelee Korean demokraattisen tasavallan uusinta ydinkoetta ja sitä, että se torjui YK:n turvallisuusneuvoston 24. syyskuuta 2009 antaman päätöslauselman 1887 (2009); tukee kuitenkin Yhdysvaltain pyrkimystä kuuden osapuolen keskustelujen puitteissa käytäviin kahdenvälisiin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on Korean niemimaan ydinaseettomuus, ja panee merkille, että Kiinalla on tässä suhteessa erityinen rooli;

21.

tukee huhtikuussa 2010 koolle kutsuttavaa ydinturvallisuushuippukokousta ja panee merkille, että ydinmateriaalin luvaton kauppa ja käyttö muodostavat välittömän ja vakavan uhan koko maailman turvallisuudelle, ja odottaa konkreettisia ehdotuksia, joilla parannetaan riskeille alttiiden ydinmateriaalien turvallisuutta esimerkiksi toimilla, joiden avulla voidaan tutkia tehokkaasti tapauksia, joissa materiaalia on välitetty laittomasti, ja joiden avulla siitä vastuulliset voidaan asettaa syytteeseen;

22.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioille, komission varapuheenjohtajalle / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille, vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin puheenjohtajalle ja IAEA:n pääjohtajalle.