16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 341/1

Tiistai 9 helmikuuta 2010
Puiteopimus Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista

P7_TA(2010)0009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. helmikuuta 2010 tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta seuraavaa vaalikautta varten

2010/C 341 E/01

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon valitun komission puheenjohtajan 3. syyskuuta 2009 esittämät ”Poliittiset toimintalinjaukset seuraavaa komissiota varten”,

ottaa huomioon valitun komission puheenjohtajan Euroopan parlamentille 15. syyskuuta 2009 ja puheenjohtajakokoukselle 19. marraskuuta 2009 antamat lausumat,

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2009 tekemänsä päätöksen (1) valita José Manuel Durão Barroso komission puheenjohtajaksi,

ottaa huomioon nykyisen puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista (2),

ottaa huomioon parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanoon sovellettavan komission ja parlamentin nykyisen käytännön (3),

ottaa huomioon viime vaalikaudelta saadut kokemukset, 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen uudet määräykset ja sen mukaisen uuden toimielinten välisen tasapainon sekä puitesopimuksen tarkistamista käsittelevän Euroopan parlamentin työryhmän ja valitun Euroopan komission puheenjohtajan välillä 27. tammikuuta 2010 saavutetun yhteisymmärryksen,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 244–248 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 ja 107 artiklan,

A.

katsoo, että Euroopan parlamentin ja komission on työskenneltävä läheisesti yhdessä varmistaakseen ”yhteisön menetelmän” onnistuneen ja tehokkaan käytön, ja katsoo, että niillä on erityisvastuu sen varmistamisesta, että unioni on enemmän kuin osiensa summa,

1.

pitää myönteisenä valitun komission puheenjohtajan uutta ehdotusta perustaa erityiskumppanuus Euroopan parlamentin ja komission välille, kuten hän ehdotti ”Poliittisissa toimintalinjauksissaan seuraavaa komissiota varten”, selkeän eurooppalaisen edun määrittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä ensimmäisen kulmakiven asettamiseksi uudistetulle Euroopan unionille Lissabonin sopimuksen jälkeisenä aikana;

2.

vaatii tarkistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Euroopan parlamentin ja komission välistä puitesopimusta, joka säätelee näiden kahden toimielimen kahdenvälisiä suhteita, ottamalla lähtökohdaksi valitun komission puheenjohtajan Barroson antamat sitoumukset;

3.

vaatii noiden sitoumusten valossa sisällyttämään erityisesti seuraavat kohdat tarkistettuun puitesopimukseen:

a)

taataan, että komissio soveltaa parlamentin ja neuvoston yhdenvertaisen kohtelun perusperiaatetta varsinkin kokouksiin pääsyn sekä asiakirjojen ja muiden tietojen toimittamisen osalta erityisesti lainsäädäntö- ja talousarvioasioissa;

b)

toteutetaan parlamentin ja komission välinen erityiskumppanuus seuraavien järjestelyjen avulla:

—

komission puheenjohtaja käy säännöllistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa keskeisistä horisontaalisista kysymyksistä ja tärkeimmistä lainsäädäntöehdotuksista; vuoropuheluun pitäisi sisältyä myös parlamentin puhemiehen kutsuminen komission jäsenten kollegion kokouksiin;

—

komission puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on kutsuttava puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen kokouksiin, kun niissä käsitellään asioiden ottamista täysistunnon esityslistalle tai lainsäädäntö- ja talousarvioasioita koskevia erityiskysymyksiä;

—

puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen sekä komission jäsenten kollegion väliset kokoukset on järjestettävä vuosittain, jotta voidaan keskustella asiaankuuluvista asioista, komission työohjelman laatiminen ja täytäntöönpano mukaan luettuina;

—

komissio toimittaa kattavaa tietoa ja asiakirjoja kokouksistaan kansallisten asiantuntijoiden kanssa EU:n lainsäädännön valmistelu- ja täytäntöönpanotyön yhteydessä, muu kuin sitova lainsäädäntö mukaan luettuna; se voi myös kutsua parlamentin asiantuntijoita osallistumaan näihin kokouksiin;

c)

komissio sitoutuu raportoimaan lainsäädäntöaloitetta koskevan pyynnön konkreettisista jatkotoimista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaista lainsäädäntöaloitetta koskevan mietinnön hyväksymisen jälkeen kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä; komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään vuoden kuluessa tai sisällyttää ehdotuksen seuraavan vuoden työohjelmaansa. Jos komissio ei toimita ehdotusta, se antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisen selvityksen perusteluista;

d)

parlamentti ja komissio sitoutuvat läheiseen ja varhaisessa vaiheessa aloitettavaan yhteistyöhön lainsäädäntöaloitteita koskevissa pyynnöissä, jotka on tehty kansalaisaloitteen pohjalta;

e)

parlamentti ja komissio sitoutuvat sopimaan keskeisistä muutoksista valmistautuessaan tuleviin neuvotteluihin neuvoston kanssa parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin ja muun muassa nykyisen sopimuksen täytäntöönpanokäytännön muuttamisesta:

—

vaikutusten arviointi on tehtävä komission vastuulla noudattaen avointa menettelyä, jolla taataan riippumaton arviointi; vaikutusten arviointi on julkaistava ajoissa ottamalla huomioon lukuisat erilaiset skenaariot, mukaan luettuna ”ei toimenpiteitä”, ja se on lähtökohtaisesti esitettävä asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle Lissabonin sopimuksen nojalla kansallisten parlamenttien kuulemisvaiheessa;

—

aloilla, joilla parlamentti osallistuu tavallisesti lainsäädäntöprosessiin, on käytettävä tarvittaessa muuta kuin sitovaa lainsäädäntöä, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja kun parlamenttia on kuultu;

—

unionin lainsäädännön yksinkertaistamiseksi uudelleenlaatiminen on taattava vakiomenettelynä, jos se on mahdollista ja asianmukaista, tai se on korvattava säädöksen kodifioinnilla kuuden kuukauden kuluessa sen lopullisesta hyväksymisestä;

—

unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa koskevan valvonnan tehostamiseksi komission ja parlamentin on pyrittävä ottamaan käyttöön pakolliset vastaavuustaulukot ja asettamaan sitova aikaraja lainsäädännön saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä – direktiivien kohdalla tämä ei saisi tavallisesti ylittää kahta vuotta;

—

komission on annettava parlamentille yhteenvetotiedot kaikista rikkomusmenettelyistä virallisesta ilmoituksesta lähtien ja, jos parlamentti niin pyytää, tapauskohtaisesti ja luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen asioista, joita rikkomusmenettely koskee;

f)

hyväksytään seuraavat vaatimukset toimeenpanevan elimen tilintekovelvollisuuden parantamiseksi:

—

komissio pyytää parlamentilta lausunnon aina, kun se aikoo tarkistaa komission jäsenten toimintasääntöjä;

—

parlamentti pyytää komissiolta lausuntoa aina, kun se aikoo tarkistaa työjärjestystään;

—

jos parlamentti pyytää komission puheenjohtajaa epäämään luottamuksensa yksittäiseltä komission jäseneltä, hän harkitsee vakavasti, pyytääkö hän jäsentä eroamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti; puheenjohtajan on joko pyydettävä kyseistä jäsentä eroamaan tai muussa tapauksessa perusteltava kieltäytymisensä parlamentille seuraavan istuntojakson aikana;

—

jos komission puheenjohtaja aikoo jakaa komission vastuualueet uudelleen sen toimikauden aikana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 248 artiklan mukaisesti, hänen on ilmoitettava asiasta parlamentille hyvissä ajoin parlamentin kuulemiseksi muutoksista; puheenjohtajan päätös jakaa vastuualueet uudelleen voi tulla voimaan välittömästi;

—

jos komission jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen, komission puheenjohtaja pohtii vakavasti parlamentin kuulemisen tulosta ennen kuin hän hyväksyy neuvoston päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 246 artiklan mukaisesti;

—

komissio antaa parlamentille tukensa tulevissa Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevissa neuvotteluissa, jotta voidaan varmistua ulkosuhdehallinnon täydestä tilintekovelvollisuudesta, johon sisältyy myös erityisedustajien ja suurlähettiläiden nimitysmenettely;

—

komissio antaa parlamentille tukensa tulevissa Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevissa neuvotteluissa, jotta voidaan jatkaa ja lujittaa yhteisölle ominaista kehitysyhteistyöpolitiikkaa, mukaan lukien erityisesti Euroopan kehitysrahastoa mutta myös muita kehitysapuvälineitä koskeva ohjelmien laadinta, jonka olisi edelleen kuuluttava komission toimivaltaan ja josta komission olisi oltava täysin tilivelvollinen parlamentille;

—

kyselytuntikäytännön uudistamiseksi on otettava käyttöön nykyisen komission puheenjohtajan kyselytunnin kaltainen komission jäsenten kyselytunti, johon osallistuu myös ulkosuhdeasioista vastaava varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja;

g)

sääntelyvirastojen pääjohtajaehdokkaiden olisi tultava parlamentin valiokuntien kuultaviksi;

h)

komissio sitoutuu lujittamaan yhteistoimintaansa parlamentin kanssa tiedottamalla sille välittömästi ja täysimääräisesti kansainvälisten sopimusneuvottelujen kaikissa vaiheissa (mukaan lukien neuvotteluohjeiden määrittely) erityisesti kauppa-asioissa ja muissa hyväksyntämenettelyä edellyttävissä neuvotteluissa siten, että pannaan täysimääräisesti täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artikla samalla, kun kunnioitetaan kunkin toimielimen roolia ja toimitaan täysin uusien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti tarvittavan luottamuksellisuuden turvaamiseksi;

i)

parlamentin Lissabonin sopimuksen mukaisesti lisääntyneen toimivallan huomioon ottamiseksi ja tehokkaan tiedonkulun varmistamiseksi komission on kansainvälisissä kokouksissa parlamentin pyynnöstä edistettävä kokoustarkkailijan aseman myöntämistä parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajalle ja tässä tarkoituksessa varmistettava, että parlamentin valtuuskunnilla on mahdollisuus käyttää EU:n hallinnollisia palveluja;

j)

sitoudutaan parantamaan nykyisiä ohjelmien laadintamenettelyjä esimerkiksi seuraavasti:

—

periaatteessa komission tärkeimmät aloitteet esitellään ensin parlamentin täysistunnossa ja vasta sen jälkeen julkisesti;

—

komission on sitouduttava tekemään pikaisesti ”aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin” Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisesti;

—

puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen sekä komission jäsenten kollegion väliset kokoukset on järjestettävä vuosittain ennen komission työohjelman hyväksymistä, mukaan lukien esitettävät yksinkertaistamisehdotukset, tärkeimmät muuta kuin sitovaa lainsäädäntöä koskevat aloitteet ja lainsäädäntöehdotusten peruutukset, jotta voidaan valmistautua keskusteluihin ja pyrkiä yhteisymmärrykseen komission ja parlamentin välillä;

—

noudatetaan periaatetta, jonka mukaan komission olisi perusteltava toimintansa, kun se ei voi antaa yksittäisiä työohjelmansa mukaisia ehdotuksia tai kun se poikkeaa työohjelmasta;

4.

kehottaa parlamenttia ja komissiota arvioimaan tulevan puitesopimuksen toimivuutta vuoden 2011 loppuun mennessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman uudelle komissiolle.

(1)  Istunnon pöytäkirja, P7_PV(2009)09-16, kohta 7.1.

(2)  EUVL C 117 E, 18.5.2006, s. 123.

(3)  EYVL C 321, 31.12.2003, s. 1.