11.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 305/11

A.

panee merkille, että erityisesti opposition järjestöjen jäsenten, toimittajien, ihmisoikeusaktivistien ja uskonnollisten johtajien poliittiset teloitukset ja katoamiset ovat edelleen yleisiä Filippiineillä, ja ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt puhuvat yli tuhannesta poliittisesta murhasta ja katoamisesta viimeisten kymmenen vuoden aikana,

B.

ottaa huomioon, että syyllisten rankaisematta jättäminen ja hallituksen kyvyttömyys torjua tehokkaasti poliittista väkivaltaa maassa vaikeuttaa vastuullisten tuomista oikeuden eteen, hallituksen vuonna 2008 tekemän yleisen väliarvioinnin yhteydessä antamista lupauksista huolimatta,

C.

ottaa huomioon, että satojatuhansia ihmisiä on joutunut siirtymään maan sisällä, mihin on syynä konflikti hallituksen ja Moron islamilaisen vapautusrintaman MILF:n sekä koko maassa edelleen aktiivisen New People's Army NPA:n välillä sekä sotilasoperaatiot Abu Sayyaf Groupin kaltaisia rikollisryhmiä vastaan Sulun ja Basilian saarimaakunnissa Mindanaon länsiosassa,

D.

ottaa huomioon, että 23. marraskuuta 2009 100 Ampatuanin perheen johtamaan paikalliseen miliisiin kuuluvaa aseistettua miestä, joiden joukossa oli mm. paikallisia poliisiviranomaisia, kidutti ja tappoi raa'asti Esmail Mangudadatua seuranneen saattueen 57 jäsentä, joiden joukossa oli Mangudadatun naispuolisia sukulaisia, joista osa raiskattiin, asianajajia ja 30 toimittajaa, jotka olivat kaikki matkalla tukemaan Mangudadatun kuvernööriehdokkuutta Maguindanaon maakunnassa Mindanaossa,

E.

katsoo, että tämä joukkomurha, jossa kuoli kerralla enemmän toimittajia kuin koskaan aikaisemmin maailmassa, paljasti järkyttävällä tavalla, miten paikalliset sotapäälliköt, turvallisuusjoukkojen korruptio ja erittäin häikäilemättömien rikosten rankaisematta jättäminen ovat saaneet otteen Filippiineistä,

F.

ottaa huomioon, että Filippiinien hallitus julisti 24. marraskuuta 2009 hätätilan kahdessa asianomaisessa maakunnassa, jolloin lain ja järjestyksen ylläpito siirtyi armeijalle, pyysi kansainvälisiä oikeuslääketieteen asiantuntijoita tukemaan tutkimuksia ja 4. joulukuuta 2009 julisti Maguindanaon maakunnassa viikoksi sotatilalain, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972,

G.

ottaa huomioon, että tämän seurauksena Ampatuanin perheen johtavia jäseniä pidätettiin ja asetettiin syytteeseen useista murhista ja löydettiin vaikuttava määrä aseita ja tuhansia kätkettyjä äänestyskortteja, jotka vihjaavat massiiviseen vaalipetokseen presidentti Arroyon puolueen Lakas Kampi CMD:n hyväksi,

H.

panee merkille, että Filippiineillä käytyjä vaaleja ovat aikaisemmin leimanneet poliittisten vastustajien ilman oikeudenkäyntiä toteutetut teloitukset, mistä ovat usein vastanneet hallitukselta saaduin asein varustautuneet ja poliittisesti vaikutusvaltaisten perheiden palkkaamat yksityiset armeijat ja puolisotilaalliset joukot,

I.

ottaa huomioon, että vuoden 2007 vaalikampanjassa murhattiin noin 60 ehdokasta ja vuoden 2004 vaalikampanjassa 41 ehdokasta, mikä antaa aihetta pelätä, että poliittisten aktivistien murhat lisääntyvät toukokuussa 2010 käytävien vaalien alla,

J.

panee merkille, että Maguindanaon maakunnassa tapahtuneet raa'at murhat ovat merkittävä taka-askel Filippiinien rauhalle ja demokratialle ja hankaloittavat Malesian hallituksen tuella käytäviä Filippiinien hallituksen ja Moron islamilaisen vapautusrintaman MILF:n välisiä rauhanneuvotteluja, jotka keskeytettiin 8. joulukuuta 2009 Kuala Lumpurissa,

1.

tuomitsee voimakkain sanoin Maguindanaon joukkomurhan 23. marraskuuta 2009 ja ilmaisee solidaarisuutensa surmansa saaneiden perheille;

2.

panee tyytyväisenä merkille Filippiinien hallituksen vastauksen joukkomurhaan, mutta pahoittelee alkuvaiheen viivästyksiä, ja korostaa, että poliisin tutkimusten on oltava kattavia ja riippumattomia ja niiden on johdettava todelliseen syytteeseen asettamiseen, osallisuudesta epäillyt turvallisuusjoukkojen jäsenet mukaan luettuina;

3.

on syvästi huolissaan siitä, että hallintohenkilöstön yhteydet Ampatuanin perheeseen saattavat pikemminkin estää kuin auttaa murhien riippumatonta tutkintaa, ja vaatii, että Filippiinien keskusrikospoliisin on kuulusteltava Ampatuanin perhettä;

4.

kehottaa kiireellisiin toimiin kaikkien tutkimuksissa ja oikeudenkäynneissä mukana olevien todistajien, tuomareiden, asianajajien ja syyttäjien suojelemiseksi;

5.

kehottaa avunantajamaita tarjoamaan oikeuslääketieteellistä, tutkimus- ja oikeudellista apua ja tukea Filippiinien oikeusministeriölle;

6.

kehottaa Filippiinien hallitusta ryhtymään määrätietoisiin toimiin ilman oikeudenkäyntiä toteutettavien teloitusten ja katoamisten lopettamiseksi ja tuomaan päivänvaloon ratkaisemattomat tapaukset, joista voidaan mainita esimerkkinä huhtikuussa 2007 kadonneen Jonas Burgosin tapaus; kehottaa Filippiinien hallitusta ratifioimaan sieppauksia koskevan YK:n yleissopimuksen;

7.

vaatii Filippiinien hallitukselta määrätietoisia toimia, jotta voidaan lopettaa välittömästi kaikenlaisen yksityisen ja paikallisen rahoituksen maksaminen poliisin ja armeijan apujoukoille ja hajottaa puolisotilaalliset joukot ja paikalliset miliisit;panee tyytyväisenä merkille presidentti Arroyon 9. joulukuuta 2009 antaman tämänsuuntaisen julistuksen ja kehottaa Arroyoa peruuttamaan toimeenpanoasetuksen nro 546;

8.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti vaalilautakunnan äskettäin asettamaan asekieltoon 10. toukokuuta 2010 käytävien vaalien valmistelussa;

9.

panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Filippiinien välisen oikeuslaitoksen tukiohjelman rahoitussopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2009 ja siinä suunnataan 3,9 miljoonaa euroa rikosoikeuslaitoksen tukemiseen, avustamiseen ja koulutukseen sekä ihmisoikeustoimikunnan ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien työn tukemiseen; odottaa valvontajärjestelmän toimintaa koskevia kertomuksia, jotka on tarkoitus laatia tukiohjelman yhteydessä ja joissa seurataan, miten maa edistyy ilman oikeudenkäyntiä toteutettavien teloitusten ja niihin liittyvien epäkohtien torjunnassa;

10.

on huolissaan siitä, että presidentin julistama hätätila ja uusien toimivaltuuksien antaminen armeijalle, joka aikaisemmin oli osallisena useissa ilman oikeudenkäyntiä toteutetuissa teloituksissa, eivät estä tai vähennä vaaleihin liittyviä väkivaltaisuuksia Mindanaon maakunnassa;

11.

kehottaa Filippiinien hallitusta lisäämään toimia poliittisen väkivallan poistamiseksi, jotta voidaan taata demokratian tulevaisuus Filippiineillä; kehottaa erityisesti viranomaisia perustamaan korkean tason työryhmän, jolla on takanaan laaja poliittinen tuki, jotta voidaan kiireesti panna täytäntöön toimia vaaleihin liittyvän väkivallan estämiseksi toukokuun vaaleja edeltävinä kuukausina ja ryhtyä toimiin tiedotusvälineiden ja yleensä ilmaisunvapauden suojelemiseksi;

12.

panee tyytyväisenä merkille Filippiinien korkeimman oikeuden päätöksen sallia Ang Ladladin osallistuminen toukokuun vaaleihin, joka kumoaa vaalilautakunnan aikaisemman vastustuksen ”moraalisista syistä”;

13.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Filippiinien presidentille ja hallitukselle, Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille.