15.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/72


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Julkisen ja yksityisen sektorin osallistavien kumppanuusmallien parantaminen avattaessa verkkopalvelut kaikkien käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 48/13

Esittelijä: Claudio CAPPELLINI

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 16. heinäkuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Julkisen ja yksityisen sektorin osallistavien kumppanuusmallien parantaminen avattaessa verkkopalvelut kaikkien käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. syyskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. syyskuuta 2010 pitämässään 465. täysistunnossa (syyskuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 102 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission digitaalistrategiaa samoin kuin sisämarkkinoita käsittelevään kertomukseen sisältyviä ehdotuksia, jotka koskevat digitaalisten yhtenäismarkkinoiden tarjoamaa kestävää taloudellista ja sosiaalista hyötyä sekä erittäin nopeiden internetyhteyksien tarjoamista, joiden ansiosta sovellukset ovat kansalaisten ja pk-yrityisten ulottuvilla myös maa- ja syrjäseuduilla. ETSK on lisäksi yhtä mieltä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean (AK) kanssa siitä, että seurantatoimia on lisättävä, mikäli halutaan varmistaa, että kiinteä ja langaton laajakaista on kaikkien hyödynnettävissä vuoteen 2013 mennessä. Lisäinvestoinnit ovat tarpeen kaikilla tasoilla. Lisäksi tulisi selvittää julkisen ja yksityisen osapuolen kumppanuuksien tarjoamat mahdollisuudet maa- ja syrjäseuduilla sekä verkkojen päivittämisessä.

1.2

ETSK kannattaa tiedonannossa mainittua yhteistä EU:n ja kansallisen tason toimintakehystä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea pyytää sen vuoksi komissiota perustamaan väliaikaisten neuvoa-antavan ryhmän, joka kykenee auttamaan jäsenvaltioita, ehdokasmaita ja asianomaisia yksityisiä tahoja seuraamaan nykyistä paremmin laajakaistan saatavuutta myös maa- ja syrjäseuduilla.

1.3

Markkinat eivät toimi läheskään asianmukaisesti, kun on kyse kohtuuhintaisten ja nopeiden laajakaistayhteyksien ulottamisesta syrjäisille alueille. Komission onkin edistettävä kaikkia politiikkoja, joilla voidaan kannustaa valtion ja julkisen sektorin investointeja avoimien verkkojen kehittämiseksi. EU:n tulee hyödyntää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tapahtuvaa sähköisten palvelujen kehittämistä paikallisten ja alueellisten terveys- ja koulutuspalvelujen, yleishyödyllisten pelastuspalvelujen sekä turvallisuuden ja sosiaalipalvelujen parantamiseksi. Mikäli kaikki viranomaiset omaksuvat julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuden, on mahdollista tukea julkisiin tieto- ja viestintäteknologiapalveluihin sekä nuorille yrittäjille suunnattuun tieto- ja viestintäteknologiaosaamiseen erikoistuvia pk-yrityksiä strategisesti.

1.4

Jotta muita heikommassa asemassa oleville kansalaisille ja pk-yrityksille voidaan tarjota kohtuuhintaisia internetyhteyksiä, tulisi yksityisiä investointeja ja julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia edistää rakennerahastoista sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston välineiden avulla syrjä- ja maaseuduilla sekä alueilla, joilla asuvien tulotaso on alhainen. Euroopan komission ohjelmilla ja toimenpiteillä tulisi pyrkiä edistämään julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia alueidenvälisissä ja rajatylittävissä kokeiluhankkeissa sekä moninkertaistamaan niiden määrä. Lisäksi olisi edistettävä eurooppalaista teemapäivää, jonka aiheena on sähköisten palveluiden tarjoaminen kaikille (European Day on e-services for all).

1.5

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että julkisten sähköisten palvelujen julkisten ja yksityisten tarjoajien kumppanuuksia vahvistetaan palveluntarjonnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. Avoimuutta ja kansalaisten aktiivista osallistumista on lisättävä siten, että säilytetään julkisten infrastruktuuri-investointien omistus ja toiminnan tehokkuuden kokonaisseuranta. Julkisia palveluja tarjotaan usein alue- ja paikallistasolla, jolla pk-yritykset ja niiden yhteenliittymät voisivat osallistua julkisen sektorin kanssa perustettaviin kumppanuuksiin joka suoraan palvelujen tarjoajina tai muodostamalla konsortion, mikäli tehtävä edellyttää huomattavaa rahoitusta tai globaalimpaa asiantuntemusta. Näin toimitaan jo nyt eräillä alueilla Ranskassa (Auvergne), Italiassa (Trentino-Alto Adige, Lombardia) ja eräissä muissa EU:n jäsenvaltioissa.

1.6

Kohtuuhintaisen ja laadukkaan langattoman laajakaistan saatavuus voi parantaa viranomaisten tarjoaminen palvelujen saatavuutta ja laatua ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden parantaa kilpailukykyään markkinoilla. Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuus hyödyttää eniten syrjäisiä alueita ja yhteisöjä.

1.7

ETSK korostaa, että kiinteän ja liikkuvan nopean laajakaistan tuominen kattavasti kaikkien kansalaisten ja kuluttajien ulottuville edellyttää erityisinvestointeja. Asiaa helpottaisi nykyistä enemmän tukea tarjoava ja EU:n kilpailusäännösten kanssa yhteensopiva EU:n tason valtionapukehys sekä EU:n eri politiikkojen ja ohjelmien koordinoinnin parantaminen niin, että kuluttajien valinnat auttaisivat osaltaan saavuttamaan sähköisten palveluiden kaikkien kansalaisten ulottuville tuomista koskevat suunnitellut tavoitteet.

1.8

ETSK yhtyy näkemykseen, että hinnaltaan kilpailukykyisten laajakaistayhteyksien tulisi vuoteen 2013 mennessä olla jokaisen kotitalouden käytettävissä. Taajuusylijäämän hyödyntämistä olisi edistettävä, ja sitä tulisi käyttää liikkuvan laajakaistan kattavuuden ja palveluiden laadun parantamiseen. Jäsenvaltioiden on päivitettävä nopean laajakaistan kattavuutta koskevat tavoitteensa kannustaakseen alueviranomaisia ja yksityisiä toimijoita tukemaan johdonmukaisesti nopeiden laajakaistayhteyksien eurooppalaista strategiaa. Erityisesti alueviranomaisten, EU:n ja/tai jäsenvaltioiden neuvoa-antavien elinten, pk-yritysten, organisaatioiden ja muiden yksityisten toimijoiden olisi voitava alusta alkaen osallistua internetin tulevaisuutta koskevaan Euroopan komission aloitteeseen.

1.9

ETSK kannatta sellaisia julkisen ja yksityisen osapuolen kumppanuuteen perustuvia ratkaisuja, joihin sisältyvien rahoitusmallien avulla voidaan tarjota maaseutu- ja raja-alueilla asuville laajakaista kustannustehokkaasti ja nopeasti. ETSK korostaa siksi, että osallistava digitaaliyhteiskunta edellyttää digitaalitaitoja etenkin pk-yrityksiltä ja maa- ja syrjäseuduilla toimivilta nuorilta yrittäjiltä erityisesti siellä, missä sähköisten palvelujen saatavuus luo ikääntyneitä, muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä ja pienituloisia syrjivän digitaalisen kuilun. Myös nykyisiin ongelmiin on puututtava.

1.10

EU:n toimielinten tulisi hyödyntää täysimääräisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tapahtuva sähköisten palvelujen kehittäminen paikallisten ja alueellisten terveys- ja koulutuspalvelujen, pelastuspalvelujen, turvallisuuden sekä muiden yleishyödyllisten palvelujen ja sosiaalipalvelujen parantamiseksi.

2.   Tausta ja yleinen asiayhteys

2.1

Internetistä on kehittynyt yksi 21. vuosisadan strategisesti tärkeimmistä perusrakenteista. Se on velvoitteena keskeisessä asemassa EU:n pyrkiessä täyttämään Lissabonin sopimukseen sisältyvät yleispalveluvelvollisuudet. Maaseutu- ja syrjäseuduilla tilanne ei juurikaan ole parantunut, eikä Euroopan laajuisista sähköisten palvelujen markkinoista voi juurikaan puhua. (1) Koska yksityisen sektorin toimijoita ei näytä kiinnostavan palvelujen kysyntään vastaaminen ja koska viranomaiset eivät yksin pysty haasteeseen vastaamaan, voisi hyödyn ja riskien jakaminen molempien osapuolten (julkisen ja yksityisen) kesken kumppaneina tarjota ratkaisun ongelmaan. Keskeisessä asemassa tässä prosessissa voisi olla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksiin sähköisten palveluiden levittämiseksi sekä niiden aktiivinen rooli kyseisissä kumppanuuksissa.

2.2

Käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa on tarkoitus selvittää tätä kysymystä ja valottaa keskustelua, jota käydään kestävien ratkaisujen löytämiseksi sähköisten palvelujen tarjoamiseksi kaikkialla ja kaikille Euroopassa, erityisesti sen syrjäisimmillä alueilla ja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille.

2.3

Näin ollen lausunnossa pyritään yleisesti

analysoimaan ETSK:n ja asianomaisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden avustamana miten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta voitaisiin soveltaa kaikille, eli ihmisille, yrityksille sekä alue- ja paikallisviranomaisille suunnattujen sähköisten palvelujen edistämisessä

korostamaan mahdollisuuksia lisätä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta ja edistää syrjäisten alueiden taloudellista integroitumista soveltamalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta kestävästi ja tehokkaasti sähköisten palvelujen tarjoamisessa Euroopassa. (2)

tukemaan EU:n toimielimiä ja poliittisia päättäjiä sekä sähköisten palvelujen alalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin osallistumisesta kiinnostuneita mainittujen sektoreiden toimijoita tunnistamalla ongelmat ja niiden mahdolliset ratkaisut ja analysoimalla sähköisten palveluiden kysyntää ja tarjontaa kansalaisyhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta sekä tutkimaan tärkeimmät työllisyys- ja osaamistarpeet ja asianmukaiset unionitason toimintalinja- ja ohjelmasuunnittelun käytännöt, jotka voitaisiin siirtää jäsenvaltio- ja aluetasolle.

2.4

Tieto- ja viestintätekniikka (tvt) vaikuttaa useimmilla yhteiskuntamme aloilla. Puhelimen, internetin, televisiolähetysten ja matkapuhelimen sekä muiden viestintäpalvelujen rajojen hälventyessä myös teollisuus- ja julkisen sektorin sekä unionin ja jäsenvaltioiden politiikan väliset rajat hämärtyvät. Jäsenvaltio- ja aluetason politiikalla ei itse asiassa ole tehokkaasti kyetty varmistamaan näiden palvelujen saatavuutta kaikille.

2.5

Digitaalisista sisällöistä ja palveluista vastaava komission jäsen Neelie Kroes on tähän liittyen käynnistänyt keskustelun julkisen kuulemisen järjestämisestä sen selvittämiseksi, onko sääntöjä tarpeen ajanmukaistaa sekä sen varmistamiseksi, että kaikilla EU-kansalaisilla ja unionissa toimivilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää keskeisiä viestintäpalveluja nopea internet mukaan lukien, koska meidän on varmistettava, ettei ketään jätetä digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Lisäksi tuoreessa ”Eurooppa 2020” -tiedonannossa vahvistetaan, että tavoitteena on tarjota digitaalisten yhtenäismarkkinoiden ansiosta kestävää taloudellista ja sosiaalista hyötyä, joka perustuu nopeaan ja erittäin nopeaan internetiin, yhteentoimiviin sovelluksiin sekä laajakaistan tuomiseen kaikkien käyttöön vuoteen 2013 mennessä.

2.6

Lissabonin strategiassa on jo tuotu esiin se tosiseikka, että ajanmukaisten digitaalipalvelujen (mm. internet ja GPS) ja niin kutsuttujen sähköisten palveluiden saatavuus on perusluonteinen tarve. Tässä mielessä julkisten palvelujen ajanmukaistamisessa on keskityttävä

tarjoamaan yleisölle nykyistä laadukkaampia ja turvallisempia palveluja

vastaamaan liike-elämän ja etenkin pk-yritysten tarpeeseen karsia byrokratiaa ja lisätä tehokkuutta

varmistamaan yleishyödyllisten palvelujen rajatylittävyys (pelastuspalvelu mukaan lukien), sillä se on olennaista ajatellen unionin sisäistä liikkuvuutta ja jäsenvaltioiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

2.7

EU:n nykyinen sääntelykehys (joka perustuu vuonna 2002 annettuun yleispalveludirektiivi (3) edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että kaikki kansalaiset voivat liittyä julkiseen kiinteään puhelinverkkoon sekä käyttää julkisia puhelinpalveluja puheen ja tiedon siirtämiseen sekä internetin hyödyntämiseen. Kuluttajilla on oltava käytössään neuvonta- ja numerotiedustelupalveluja, maksullisia yleisöpuhelimia sekä vammaisia palvelevia erityisjärjestelyitä.

2.8

Lisäksi komissio mainitsee tuoreessa tiedonannossaan julkisen ja yksityisen tahon kumppanuudet yhtenä vaihtoehtona, kun Euroopassa pyritään nopeuttamaan internetin käytön yleistymistä ja tarjoamaan kansalaisille sähköisiä palveluja. Mainittujen kumppanuuksien katsotaan tarjoavan eurooppalaisille paremmat mahdollisuudet hyödyntää nykyistä ja kehitteillä olevaa teknologiaa entistä kokonaisvaltaisemmista lähtökohdista. Lisäksi julkisen ja yksityisen tahon kumppanuudet voisivat auttaa tunnistamaan muita kuin teknisiä esteitä ja löytämään strategian niihin puuttumiseksi. (4) Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kattaa monenlaisia tilanteita, ja niinpä se määritellään eri lähteissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ohjeissa (5) ja Euroopan investointipankin käytännöissä, eri tavoilla.

2.9

Euroopan komissio on järjestänyt julkisia kuulemisia, joihin myös ETSK on osallistunut, mm. seuraavista aiheista:

seuraavan sukupolven liityntäverkot (NGA)

taajuusylijäämän muuntaminen yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi Euroopassa

yleispalveluperiaatteen soveltaminen sähköisessä viestinnässä.

2.10

Aiheesta ”Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus tulevaisuuden internetiä varten” (KOM(2009) 479 lopullinen) antamassaan tiedonannossa komissio pyrkii hahmottelemaan puitteet ”älykkään” yhteiskunnan luomiselle ja parantamaan eurooppalaisen tvt-teollisuuden kilpailukykyä. Eräiden jäsenvaltioiden ja teollisuuden peräänkuuluttaman, tulevaisuuden internetiin liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeen valmistelu vaatii kansalaisyhteiskunnan ja alueviranomaisten nykyistä laajempaa osallistumista.

3.   Yleisiä huomioita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja sähköisten palveluiden levittämisestä

3.1

Ruuan, veden, koulutuksen, terveydenhuollon, liikkuvuuden ja viranomaispalvelujen tarjolla olo ja saatavuus on yhteiskunnassamme varmistettu. Samaan tapaan on tärkeää löytää ja ottaa käyttöön kestävimmät keinot ja tehokkain politiikka sen takaamiseksi, että kaikkia EU-kansalaisia ja unionissa toimivia yrityksiä etenkin maa- ja syrjäseuduilla kohdellaan yhdenvertaisesti, kun on kyse tietoyhteiskunnasta.

3.2

Toistaiseksi tämä ei ole toteutunut kaikkialla unionissa, ja edelleen on olemassa maantieteellisiä alueita ja sosiaaliryhmiä, jotka ovat vaarassa jäädä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Digitaaliseen syrjäytymiseen voi liittyä demografisia (ikä, sukupuoli, perhemuoto jne.), sosioekonomisia (koulutustaso, työssäkäynti, yhteiskunnallinen asema, tulotaso jne.) tai maantieteellisiä (asuinolot ja -paikka, alueelliset ja paikalliset erityispiirteet, geopolitiikka) tekijöitä. Markkinoiden epäonnistumiseen sähköisten palveluiden tarjoamisessa johtaneet syyt ovat tapauskohtaisia. Syynä voi olla esim. epäsuotuisa pinnanmuodostus, kapea väestöpohja, ankara verojärjestelmä tai kaikki edellä mainitut. Koska mainitun kaltaisilla alueilla kysyntä ja käyttö jäävät usein riittämättömiksi, yksityiset operaattorit saattavat usein päättää jättää investoimatta.

3.3

Kuitenkaan ei tule keskittyä pelkästään maantieteelliseen eristyneisyyteen vaan myös sosiaaliseen syrjäytymiseen, joka liittyy tiettyjen ryhmien alhaiseen ostovoimaan tai alhaiseen osaamistasoon. (6) Sähköisiä palveluja tulisikin laajentaa, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus riippumatta käyttäjän maantieteellisestä, taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta.

3.4

Tulosten välittämiseksi muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja etenkin muualla kuin kaupungissa asuville tarvitaan erityisiä poliittisia toimenpiteitä.

3.5

ETSK on käsitellyt sähköisiä palveluja, niiden yhteentoimivuutta ja tvt-perusrakenteita useissa lausunnoissaan ja antanut niistä keskeisiä suosituksia. (7)

3.6

ETSK katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus voisi tarjota keinon levittää sähköisiä palveluja Euroopan unionissa, sillä kyseessä on lupaava uusi ja osittain toiminnallisesti kriittinen ala.

3.7

Analyysin perusteella tätä lähestymistapaa tukee mm.

muita heikommassa asemassa oleville väestöryhmille suunnattujen sähköisten palvelujen laadun parantuminen

kustannustehokkuuden parantuminen hyödyntämällä yksityissektorin innovointia, kokemusta ja joustavuutta

sähköisten palvelujen toimittamisen edellyttämään julkiseen infrastruktuuriin tehtävien investointien lisääntyminen

yksityistä sektoria edustavien kumppaneiden paremman joustavuuden ja resurssien saannin kestävyys

julkisten menojen laadun paraneminen

tehokkuuden parantuminen ja yleishyödyllisten palvelujen yhdenmukaistuminen.

3.8

Investoinnit kiireellisiin perusrakennehankkeisiin ovat lisäksi tärkeä keino taloudellisen toiminnan ylläpitämiseksi etenkin vallitsevan kriisin aikana. Ne voivat osaltaan helpottaa nopeaa paluuta kestävään talouskasvuun. Tässä yhteydessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus voisi tarjota tehokkaan tavan toteuttaa perusrakennehankkeita, tarjota yleishyödyllisiä palveluja sekä yritystoiminnan tukipalveluja, joilla voitaisiin varmistaa paikallinen kehitys sekä talouden elpyminen joillain alueilla EU:ssa. (8)

3.9

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet aiheuttavat myös riskejä sähköisille palveluille. Yksi tällainen riski on syrjäseutujen jääminen palveluntarjonnan ulkopuolelle, koska toiminta siellä on yksityisen sektorin palveluntarjoajille usein tappiollista. Sen vuoksi kaikkiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin olisi sisällytettävä velvollisuus tarjota kyseisiä palveluita myös syrjäseuduilla.

4.   Sähköisten palvelujen leviämiseen liittyviä kriittisiä kysymyksiä

4.1

Käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan myös sähköisten palvelujen levittämistä, eli tarvittavan välineistön kattavuutta ja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamista koko unionissa. Tämä kattaa sekä uusien, ”älykkäiden” perusrakenteiden luomisen tarvittaessa että nykyisen infrastruktuurin parantamisen. Tähän liittyy muutamia kriittisiä näkökohtia, joista mainittakoon seuraavat:

Tehokkuus. Se, että perusrakenne on olemassa ei välttämättä aina tarkoita, että se toimii tehokkaasti tai että se on kaikkien sosiaaliryhmien käytettävissä yhdenvertaisesti. Tuorein esimerkki tästä on Eurobarometri-selvitys yleisen hätänumeron 112 tunnettuudesta. Vaikka palvelu on jo olemassa ja toiminnassa 20 EU-maassa, vastaajista vain 32 prosenttia, eli hyvin harva tiesi numeron. (9) Tilannetta voidaan parantaa tehostamalla kansalaisille suunnattua tiedottamista ja heidän osallistumistaan sekä soveltamalla sähköisiä oppimistekniikoita nykyistä paremmin.

Maaseutu. Sähköisten palvelujen saatavuudessa on edelleen alueiden välisiä eroja. (10) Maaseudulla kärsitään edelleen puutteellisista mahdollisuuksista hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa, sillä 23 prosentilla maaseudulla asuvista ei ole käytettävissään kiinteää laajakaistaverkkoa. (11)

4.2

Aidosti ”avoimiin markkinoihin” perustuvan lähestymistavan mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa tulisi alusta alkaen pyrkiä varmistamaan unioni-, jäsenvaltio- ja aluetason viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, pk-yritysten organisaatioiden, kuluttajajärjestöjen ja laajempien sidosryhmien (mm. operaattorien, myyjien, IT-palvelujen tarjoajien, vertikaalisten ja sovellusmarkkinoiden edustajien) tehokas osallistuminen.

4.3

Asianmukaisen lähtökohdan voisivat tarjota EU:n rakennerahastot, Euroopan investointipankki ja/tai Euroopan investointirahasto sekä eräät erityisohjelmat, kuten tieto- ja viestintäteknologian tulevien työohjelmien puiteohjelmamekanismi (vuosiksi 2011–2013), jonka talousarvio on noin 300 miljoonaa euroa.

4.4

Tässä yhteydessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voisivat hyödyntää myös viiden eurooppalaisen teknologiafoorumin työtä ja siihen liittyen vuorovaikutusta internetiä koskevissa kysymyksissä ja niihin liittyvissä strategisissa tutkimuksissaan. Tällaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden keskeinen piirre olisi avointen, standardoitujen ja monialaisten palvelualustojen kehittäminen.

4.5

Euroopan unionin politiikan kannalta katsottuna terveydenhuollon, liikkuvuuden, ympäristönsuojelun ja energianhallinnan alat ovat ensisijaisesti ehdolla hyödyntämään uusia, älykkäitä, internetin mahdollisuuksia hyödyntäviä perusrakenteita. Niiden ansiosta miljoonat käyttäjät ja kuluttajat voivat nopeasti omaksua palvelut ja ryhtyä käyttämään niitä.

Bryssel 16. syyskuuta 2010

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI


(1)  ”Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus tulevaisuuden internetiä varten”, KOM (2009) 479 lopullinen.

(2)  Keskeisin ongelma on, ettei EU:ssa ole yhteistä määritelmää käsitteelle ”sähköinen palvelu”. Tavallisesti niillä tarkoitetaan kapea-alaisesti tieto- ja viestintäteknologiaa kattaen sellaiset sähköiset palvelut kuin sähköinen hallinto, liiketoiminta ja terveydenhuolto, julkisen sektorin tietopalvelut, verkko-oppiminen, tietoyhteiskuntaan osallistuminen ja sähköiset hankinnat.

(3)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51-77.

(4)  European Future Internet -aloitteen tammikuussa 2010 julkaisema White paper on the Future Internet PPP definition.

(5)  Hyvän hallintotavan edistämistä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa käsittelevä YK:n opas, New York ja Geneve, 2008.

(6)  EYVL C 139, 11.5.2001, s. 15; EYVL C 123, 25.4.2001, s. 53; EUVL C 108, 30.4.2004, s. 86.

(7)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 60; EUVL C 175, 28.7.2009, s. 92; EUVL C 175, 28.7.2009, s. 8; EUVL C 317, 23.12.2009, s. 84; EUVL C 218, 11.9.2009, s. 36; EUVL C 224, 30.8.2008, s. 50; ETSK:n lausunto aiheesta ”Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi”, esittelijä Anna Maria Darmanin (TEN/417).

(8)  ”Yksityisten ja julkisten investointien lisääminen elpymisen ja pitkän aikavälin rakennemuutoksen edistämiseksi: julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen”, KOM(2009) 615 lopullinen.

(9)  Flash Eurobarometer 285The European Emergency Number 112, Analytic Report, Wave 3, helmikuu 2010.

(10)  Lehdistötiedote IP/10/218: Komissio kartoittaa digitaaliajan yleispalvelutarvetta, Bryssel 2. maaliskuuta 2010 http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/doc/library/public_consult/universal_service2010/index_en.htm.

(11)  KOM(2009) 103 lopullinen ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa maaseudulle”.