Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Luovuus ja yrittäjyys välineinä kriisistä selviytymiseksi” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 48/09

Esittelijä: Madi SHARMA

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 18. helmikuuta 2010 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Luovuus ja yrittäjyys välineinä kriisistä selviytymiseksi.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 1. syyskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. syyskuuta 2010 pitämässään 465. täysistunnossa (syyskuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 109 ääntä puolesta ja 2 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Johdanto – ”Silta”

Rahoituskriisin voittamiseksi sekä työttömyyden, köyhyyden, epätasa-arvon, globalisaation ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi unionin on avarrettava kansalaistensa ajattelutapaa.

1.1   Käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan luovuuden ja yrittäjyyden lisäarvoa välineinä kriisistä selviytymiseksi ja keskitytään henkilöpääomaan investoimiseen edistämällä ja vahvistamalla mahdollisuuksia korostavaa asennetta.

1.2   Yrittäjyys liitetään Euroopassa yleensä yritysten perustamiseen, pk-yrityksiin sekä voittoa tavoitteleviin ja sosiaalisiin yrityksiin. Yrittäjyydellä tarkoitetaan ”yksilöiden kykyä muuntaa ideat toiminnaksi”. Näin ollen sen arvoa yhteiskunnalle etenkin kriisiaikoina ei voida aliarvioida tai vähätellä. Se sisältää seuraavat tekijät:

2.   Päätelmät ja suositukset

2.1   Käsillä olevalla lausunnossa pyritään kartoittamaan keinoja, joiden avulla voidaan arvostaa Euroopan kansalaisten potentiaalia ja ottaa se käyttöön. Siinä sovelletaan osallistavaa lähestymistapaa tavoitteena luoda mahdollisuuksia suuremmalle ihmisjoukolle riippumatta iästä, sukupuolesta, rodusta, kyvyistä tai sosiaalista oloista. Näin ollen erityisissä luovuutta ja yrittäjyyttä edistävissä alue-, jäsenvaltio- ja unionitason ohjelmissa on otettava huomioon heikossa asemassa olevat ryhmät, jotta puututaan yhteiskunnan eriarvoisuuteen.

2.2   Lausunnossa tarkastellaan seuraavia seikkoja:

2.3   Rahoituskriisin jälkeen on ETSK:n mielestä tehostettava työpaikkojen luomista ja jäsenvaltioihin on muodostettava terveitä ja kestäväpohjaisia kansantalouksia. Laadukas työ edellyttää korkeatasoista yrittäjyyttä sekä investointeja julkiseen ja yksityiseen sektoriin kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yrittäjyys on yksi väline tämän haasteen kohtaamiseksi, ja se antaa kaikille yhteiskuntaryhmille realistisia toiveita onnistumisesta sekä auttaa Eurooppaa luomaan entistä dynaamisemman identiteetin.

2.4   Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyy temaattisia ja kohdennettuja keskeisiä edistystekijöitä seuraavissa painopisteissä:

2.5   Kriisi mahdollistaa uusia kehityksen, kasvun ja hallinnon malleja. Entistä paremmat ja yhtenäisemmät perusedellytykset ovat muutoksen kannalta keskeisiä. Tämä tarjoaa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden antaa panoksensa käytännöllisin ja konkreettisin välinein.

2.6   Euroopan henkilöpääomaa voitaisiin hyödyntää nopeasti luomalla mahdollistava toimintaympäristö, jos pannaan täytäntöön seuraavat yksinkertaiset ja toteutuskelpoiset suositukset:

Kymmenen askelta muutoksen suuntaan

2.7   Suositusten toteuttamisen ei pidä olla yhden sidosryhmän tehtävä, vaan kaikkien on oltava niistä vastuussa. Ihmiset tarvitsevat nopeasti muuttuvassa monimutkaisessa maailmassa uusia taitoja ja valmiuksia syrjäytymisen välttämiseksi. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu saattaa vaikuttaa muutokseen, jonka pohjalta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja kehittää kestäväpohjaista yrittäjyyttä. Koko Euroopassa on luotava perinne, jonka avulla mahdollistetaan yksilöiden ja organisaatioiden yrittäjyys.

2.8   Eurooppalainen lisäarvo investoinnista yrittäjyyteen:

Yrittäjyys Euroopassa = 500 miljoonaa ihmistä + 500 miljoonaa ideaa + 500 miljoonaa toimenpidettä.

Kuinka monet näistä ideoista voisivat johtaa meidät ulos kriisistä?

3.   Nykytilanne Euroopassa

3.1   Vuonna 2008 Eurooppa joutui rahoituskriisiin, joka alkoi Yhdysvalloista ja josta koitui yhteiskunnalle vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Kriisin syyt on kartoitettu hyvin, ja Eurooppa on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yksi alueista, joihin kriisi kohdistui vakavimmin.

3.2   EU:ssa on vuonna 2010 yli 20 miljoonaa työtöntä. Suuri osa tästä käyttämättömästä henkilöpääomasta on nuoria, naisia, ikääntyneitä työntekijöitä, maahanmuuttajia ja muita heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä. Julkinen sektori, jonka on selviydyttävä valtavista alijäämistä, sen paremmin kuin suuryrityksetkään, joiden on vastattava kriisin ja globalisaation haasteisiin, eivät kykene luomaan näitä työpaikkoja helposti lyhyellä aikavälillä. Myytti nopeasta paluusta vahvaan kasvuun EU:ssa ei ole realistinen, jollei rakenteellisia edellytyksiä muuteta, sillä työttömyys on ennen kaikkea rakenteellinen, ei talouden suhdanteisiin liittyvä ongelma.

3.3   EU:n on keskityttävä talouteen, kestäväpohjaiseen yrittäjyyteen sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan, mutta globalisaatio ei odota, että Eurooppa kuroo umpeen viivästyksensä, vaikka se voikin antaa huomattavan panoksen muiden kehitykseen. Eurooppalainen ulottuvuus tarjoaa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon sekä välineen entistä vahvemman eurooppalaisen identiteetin luomiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella.

3.4   Unioni koostuu nykyisin 27 osaavasta, yhtenäisestä ja tuotteliaasta jäsenvaltiosta, ja unionin naapurivaltiot ovat erittäin halukkaita liittymään siihen. Euroopalla on monia vahvuuksia – rauha, vakaus, monimuotoisuus, sääntöjärjestelmät, hyvä hallintotapa ja yhteisvastuu. Unionin kunnioittaa vahvasti sosiaalisia arvoja ja huolehtii alueensa ympäristöstä. Taloudelliselta kannalta unioni muodostaa 500 miljoonan ihmisen markkinat, ja eurooppalaisilla yrityksillä on hyvät kasvumahdollisuudet.

3.5   Euroopan on nyt aika hyödyntää täysin yhteisiä vahvuuksiaan.

4.   Yrittäjyys – Euroopan vahvuus ja yksi keino kriisistä selviytymiseen

4.1   Yrittäjyydessä on kyse varallisuuden luomisesta, ja sen avulla Eurooppa selviytyy kriisistä. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan yrittäjyys ja taloudellisten toimijoiden monimuotoisuus. Nyt on löydettävä uusia keinoja kestäväpohjaista yrittäjyyttä varten, sillä se on kasvun keskeinen moottori ja sen avulla Eurooppa säilyttää kilpailukykynsä.

4.2   Tässä yhteydessä on etsittävä uusia ideoita ja koottava lähtövoimaa, joka luo luottamusta, luotettavuutta ja jatkuvaa kasvua tulevaisuutta varten. Varakkuus tukee investointeja koulutukseen, työpaikkoihin, pätevyyteen, tuottavuuteen, terveyteen ja sosiaalisiin oloihin, joissa yrittäjyys, luovuus ja innovointi ovat keskeisiä yhteiskunnan edistämisen välineitä.

4.3   Tutkijoiden teoreettisten ja empiiristen tulosten sekä käytännön liiketoiminnasta saatujen laajojen kokemusten perusteella on luotu selkeä yrittäjyyden ja kasvun välinen yhteys (2). Yritysjärjestöt, ammattiliittojen keskusjärjestöt, kansainväliset kehitysyhteistyöjärjestöt, Maailmanpankki, ILO, OECD ja valtiosta riippumattomat järjestöt kannattavat yrittäjyyden edistämistä kasvun, kehityksen, köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen keskeisenä välineenä. Monissa ETSK:n lausunnoissa suositellaan, että yrittäjyydelle annetaan nykyistä suurempi arvo yhteiskunnassa, ja monissa jäsenvaltioissa on hyviä esimerkkejä yrittäjyyden edistämisestä.

4.4   Yrittäjyyttä pidetään maailmanlaajuisesti innovoinnin, investointien ja muutoksen moottorina. Sillä on näin ollen keskeinen rooli pyrittäessä pois nykyisestä huomattavan epävarmasta taloustilanteesta. Tässä yhteydessä on yrittäjyyden kautta saatujen taitojen ja pätevyyksien tunnustaminen yksi keino ratkaista ongelmia ja luoda uusia ideoita.

4.5   EU:ssa talouden kehittämiseen on aina liittynyt vahva sitoutuminen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tätä on jatkettava nivottaessa yrittäjyystoiminta jokapäiväiseen elämään. Muilla kuin talouden aloilla tämä ilmenee seuraavasti:

4.6   Jokainen ihminen on lahjakas, luova ja yrittäjähenkinen, ja näitä ominaisuuksia voidaan vahvistaa edullisessa toimintaympäristössä. On tärkeää keskittyä yksilöihin ja ottaa samalla huomioon monimuotoisuus, sillä syrjäytyminen ja syrjintä on syöksykierre, joka kärjistää mahdollisuuksien epätasapainoa. Mitä vähemmän ihmisten kyvyistä pääsee käyttöön, sitä vähemmän he haluavat kehittää itseään (5). Etenkin Euroopassa tämä voi nykyisin tarjota uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan vähentää ammattitaidottomien ja työttömien henkilöiden suurta määrää. Monitahoisen lähestymistavan avulla voidaan myös luoda mahdollisuuksia entistä suuremmalle ihmisjoukolle riippumatta iästä, sukupuolesta, rodusta, kyvyistä tai sosiaalista oloista.

4.7   Millä tahansa elämänalalla joukko kollektiivisia tekijöitä on keskeisiä, kun luodaan onnistumisen edellyttämää ennakoivaa toimintaympäristöä, mukaan luettuna selviytyminen kriisistä. Tällaisia tekijöitä ovat

5.   Kymmenen askelta – Toteutuskelpoisten suositusten luettelo edistävän toimintaympäristön luomiseksi

Kasvua ei synny tyhjiössä. Sitä varten tarvitaan samanmielisiä ihmisiä, verkostoja ja sidosryhmiä. Henkilöiden ja organisaatioiden yrittäjyyden mahdollistavat viime kädessä yhteiskunnan, työpaikan ja kodin perinteet. Niihin sisältyy työpaikkojen luomisen edistäminen pienyrityksissä ja ammattitaitoisten työntekijöiden tarjonnan lisääminen. Sidosryhmien – työnantajat, ammattiliitot, valtiosta riippumattomat järjestöt, julkinen sektori ja päätöksentekijät – on yhdistettävä voimansa, jotta ne voivat saada aikaan kulttuurisen muutoksen ja mahdollistaa yrittäjyyskulttuurin, jota kaikki voivat hyödyntää. Tavoitteena ei ole vain selviytyminen kriisistä vaan ratkaisun löytäminen maapallon pitkän aikavälin haasteisiin.

5.1   On viestitettävä yhtenäisistä ja selkeistä eurooppalaisista näkymistä  (6) sekä strategiasta ja konkreettisista tavoitteista. Tähän sisältyy poliittinen johtajuus, johon liittyy tilivelvollisuus, vastuu ja todellisuudentaju. On elvytettävä ja saatettava päätökseen yhtenäismarkkinat, jotka tuovat kaikille taloudellista hyvinvointia sekä edistävät liikkuvuutta, uusia taitoja, liiketoimintamahdollisuuksia ja entistä laajempia valinnanmahdollisuuksia. Kaikkien ulottuvilla olevan yrittäjyyden on sisällyttävä kaikkiin politiikanaloihin.

5.2   Yrittäjyyskoulutus koko Euroopassa osana opetusohjelmia sekä elinikäistä oppimista edellyttää edelleen todellista sitoutumista vastuutahoilta. Kunnianhimon edistämistä sekä luovuuden ja yrittäjyyden merkitystä on arvostettava eikä sekoitettava liiketoimintaan tai voiton tavoitteluun. Luovuus kehittyy virallisissa ja epävirallisissa järjestelmissä tapahtuvan oppimisen myötä. Opettajien on osallistuttava toimiin täysin, jotta varmistetaan oikea viesti. Opettajat saattavat torjua yrittäjyyden kapean määritelmän yritysten perustamisena mutta suhtautua myönteisemmin laajaan käsitteeseen avaintaitona elämässä. Voidaan hyödyntää ”yrittäjyysportaikkoa” kehitettäessä toimia ja opetusta ”yrittäjähengen” luomiseksi luokkahuoneeseen. (7)

5.2.1   Opettajat tarvitsevat uraauurtavia opetusmenetelmiä, kokemuspohjaista oppimista ja mekanismeja, jotta he voivat välittää opiskelijoille globalisaatiota heijastavia uusimpia taitoja ja teknologioita. Heidän on pidettävä itseään ”välittäjinä”, jotka auttavat opiskelijoita itsenäisyyteen ja aloitteellisuuteen oppimisprosessissa. Tehokas opettajakoulutus, hyvien käytänteiden vaihto ja verkot (8) sekä metodologiat ja välineet voivat tukea opettajia mukautumaan kaikenlaisiin oppimistapoihin. Tiedonsiirron tukemiseksi voitaisiin pohtia kumppanuutta työnantajien, ammattiliittojen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa.

5.3   Mahdollisuuksien luomisesta järjestelmälliselle liikkuvuudelle oppimistarkoituksessa on muodostuttava itsestäänselvyys eurooppalaisille. Koulutusmahdollisuudet ovat sosiaalisen koheesion, poliittisen osallistumisen ja kansalaisuuden harjoittamisen keskeinen tekijä. (9) ETSK voisi esittää kunnianhimoista 21. vuosisadan EU:n koulutusohjelma-aloitetta keskusteltavaksi sidosryhmien kanssa ja ehdottaa sitä myöhemmin EU:n päätöksentekijöille.

5.3.1   Opetuksesta, tutkimuksesta ja innovoinnista muodostuvalla osaamiskolmiolla on keskeinen rooli edistettäessä kasvua ja tulevaisuuden työpaikkoja. Kaikkien on voitava osallistua Erasmus-, Leonardo-, Socrates- ja muihin ohjelmiin, osallistumisen on oltava helppoa ja siitä aiheutuvaa hallintotaakkaa on kevennettävä ja ohjelmien on tarjottava riittävät kannustimet osallistumiselle. ETSK suosittaa, että otetaan käyttöön Europass-todistus, johon kirjattaisiin kaikki Euroopassa suoritettu koulutus.

5.4   Eurooppalaisten ohjaaminen pois riskien välttelystä kykenevyyttä korostavaan asenteeseen sekä ”laskelmoidun” riskin kulttuuriin tulisi asettaa etusijalle kehitettäessä tuottavaa yhteiskuntaa. Luovuuden ja innovoinnin etuja ja ansioita yhteiskunnan kannalta tulisi edistää tietoisin toimin, jotta siirrytään pois Euroopassa nykyisin vallitsevasta kielteisestä epäonnistumisen ilmapiiristä.

5.4.1   On pohdittava innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Niitä voisivat olla mikroluotot (Progress, ESR, Jasmine, Jeremie ja yhteisöaloiteohjelmat) sekä luotto-osuuskunnille ja yhteisöhankkeille myönnettävät mikrolainat (10). Tällaisilla välineillä voidaan tukea sekä yrittäjiä että sellaisten aloitteiden kestävyyttä, joilla edistetään ja kehitetään yhteisöjä, etenkin valtiosta riippumattomia järjestöjä.

5.4.2   Nykyisiä innovoinnin tukivälineitä on mukautettava siten, että ne heijastavat sen muuttuvaa luonnetta (palvelu- ja käyttäjäsuuntautuneet sekä avoimet innovaatiot). Monimutkaisuuden hallitseminen ja vähentäminen, mallien joustavuuden lisääminen, yhteistyön helpottaminen sekä entistä nopeampi rahoituksen saatavuus ovat mekanismeja, joilla voidaan nopeuttaa tiedon siirtämistä markkinointikelpoisiksi tuotteiksi.

5.5   Suuryritysten tukeminen yrittäjähengen luojina ja kannustajina. On arvostettava kaikkien työntekijöiden pätevyyttä ja lahjoja, sillä työvoimaan kätkeytyy monenlaisia henkisiä kykyjä ja käytännön taitoja. Pätevyyksien ja aineettomien taitojen kartoittamista tulisi kannustaa kehittämällä uusia kartoitusvälineitä.

5.5.1   Oppisopimus- ja työharjoittelupaikkojen tarjontaa opiskelijoille ja työttömille olisi edistettävä ja siihen olisi kannustettava nykyistä enemmän.

5.5.2   Yritysten perustamista tukevaa kehystä, jossa suuryritys tukee, ohjaa ja tarjoaa markkinamahdollisuuksia innovoijille, voitaisiin hyödyntää tuomaan markkinoille rekisteröityjä mutta vielä tuntemattomia patentteja. Työsuhteita kehitettäessä ja optimaalista työympäristöä edistettäessä on otettava huomioon toimet, joilla tuetaan sosiaalisen vuoropuhelun komiteoita ja työmarkkinaosapuolia, jotta ne voivat laatia vaikutuksenarviointeja tai antaa niihin panoksensa EU:n työllisyysstrategian ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

5.6   Unionin hankkeiden pitkän aikavälin tavoitteiden arviointia tarvitaan investointien perustelemiseksi. Arviointiin tulisi sisältyä hankkeiden kestävyys, onnistuneiden tulosten kaupallistaminen sekä tulosten käyttäminen toiminnan perustana koko yhteiskuntaa hyödyksi.

5.6.1   Tässä yhteydessä voitaisiin hyödyntää sukupolvien välisiä ja monialaisia hankkeita sekä klustereita kokemusten vaihtamiseksi sekä uusien taitojen, valmiuksien, tiedon ja verkostojen jakamiseksi tukijoiden ja ohjaajien välityksellä. Ympäristönsuojelun korostamiseksi on edistettävä sellaisten ympäristömyönteisten yritysten kestäväpohjaisia taloushankkeita, jotka ovat tietoisia ilmastonmuutoksen haasteista sekä energian ja fossiilisten raaka-aineiden niukkuudesta.

5.7   On edistettävä yhteisöaloitteita ja aktiivista kansalaisuutta, jotta kannustetaan yhteisöä hyödyttäviä ja/tai yhteisön käynnistämiä ja eurooppalaisittain suuntautuneita hankkeita. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon monimuotoisuus ja erityisen heikossa asemassa olevat ryhmät, ja tähän voitaisiin nivoa yrityksen yhteiskuntavastuuta koskeva vapaaehtoinen eurooppalainen sertifiointimekanismi sekä yhteisöaloitteita käsittelevien vaihtoehtojen tarkistus.

5.8   On sitouduttava vahvasti toteuttamaan politiikkoja, joilla tuetaan yritysten perustamiselle suotuisaa toimintaympäristöä. Unionissa toimivista yrityksistä 98 prosenttia on pk-yrityksiä, ja pk-yritysten kehittämisen pitkää perinnettä edistävä EU:n kehys on säilytettävä ja sitä on parannettava: (11)

5.9   Asiantuntemuksen hyödyntämiseksi olisi perustettava sidosryhmien keskustelufoorumi innovoinnin ja luovuuden hengen ja kulttuurin vahvistamisesta EU:ssa. Sidosryhmien yhteistyön edistäminen voisi johtaa yhteisesti sovittujen ja monialaista politiikkaa käsittelevien suositusten esittämiseen mm. aiheista, korkeakoulujen ja teollisuuden suhteiden parantaminen, innovointi kaupallisissa ja ei-kaupallisissa toimintaympäristöissä, tutkijoiden liikkuvuus, rakennerahastojen käyttö, yleinen parhaiden käytänteiden vaihto sekä kehyksen luominen kiireellisten asioiden käsittelyä varten. Kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu helpottaa yrittäjyyden tukemista alue- ja paikallistasolla ja saattaa edistää 21. vuosisadalle soveltuvaa eurooppalaista yrittäjäprofiilia.

5.10   Uudenlaisen kulttuurin edistäminen viestinten sekä lähettiläiden verkon ja roolimallien avulla. Tällaisessa kulttuurissa tunnustetaan yrittäjyyteen kuuluva ajattelutapa ja tuetaan yritysten aloittamiseen ja kasvuun liittyviä aloitteita, sosiaalisia yrityksiä, julkissektorin innovointia, luovuutta työpaikalla, sukupolvenvaihdoksen suunnittelua ja työntekijöiden osallistumista. Uudenlainen yrittäjyyskulttuuri Euroopassa edellyttää johtajuutta ja edustamista tiedottajien tai ”lähettiläiden” välityksellä.

6.   Kriisi on kannustin, joka innostaa Eurooppaa tunnistamaan kansalaistensa potentiaalin sekä edistämään kansalaisten yrittäjyyttä ja yrittäjähenkeä.

6.1   Nykyinen kriisi ei ole ainoa, jonka Eurooppa tulee kohtaamaan. Jotta varmistetaan, että Eurooppa on valmistautunut tuleviin haasteisiin, on luotava lähtövoimaa hyödyntämällä näitä kymmentä askelta, jotka yhdessä seuraavien toimien kanssa ovat keino siirtyä eteenpäin:

6.1.1   ETSK voisi kehittää näitä ideoita asianomaisten tahojen kanssa lähitulevaisuudessa.

(1)  KOM(2005) 548 lopullinen. Liitteen kohta 7.

(2)  Audretsch, D. B. ja R. Thurik (2001), Linking Entrepreneurship to Growth, OECD Science, Technology and Industry Working Papers, 2001/2, OECD Publishing. doi: 10.1787/736170038056.

(3)  EUCIS–LLL, Barcelona 2010.

(4)  Bornholm, Tanska.

(5)  Hillman 1997.

(6)  Kansalaisten on kyettävä toteamaan seuraavaa:

(7)  EUVL C 309, 16.12.2006, s. 110.

(8)  Kertomus Towards Greater Cooperation and Coherence in Entrepreneurship Education, Euroopan komissio, maaliskuu 2010.

(9)  BIG ISSUE, ACAF Espanja.

(10)  www.european-microfinance.org, esimerkkejä yrittäjyyteen perustuvista yhteisöhankkeista ja sosiaalisen osallistamisen hankkeista.

(11)  Pk-yrityksiä pidetään usein suurimpana yritysryhmänä, ja EAY, UEAPME ja ETSK ovat useissa lausunnoissaan esittäneet niiden kasvua tukevia suosituksia.

(12)  Yrittäjien Erasmus-ohjelma, Euroopan komission yritystoiminnan pääosasto.