[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 22.12.2010

KOM(2010) 783 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston säilyttäminen Euroopassa

JOHDANTO

Totalitaariset hallintojärjestelmät ovat kautta historian johtaneet perusoikeuksien polkemiseen ja ihmisarvon täydelliseen kieltämiseen. Useimpien jäsenvaltioiden menneisyydessä on näitä traagisia kokemuksia. Kuten Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotispäivän johdosta Berliinissä vuonna 2007 annetussa julistuksessa todetaan, ”Euroopan integraatio osoittaa, että olemme oppineet veristen yhteenottojen sävyttämästä historiastamme. Tänään elämme rinnakkain tavalla, joka ei koskaan aikaisemmin olisi ollut mahdollista”.

Euroopan historian muisto on kaikkien EU:n kansalaisten yhteistä perintöä niin nykyisessä kuin tulevissakin sukupolvissa. Euroopan pääseminen sovintoon menneisyytensä kanssa edellyttää totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston vaalimista. Tukholman ohjelmassa[1] korostetaan, että ”unioni on yhteisten arvojen alue. Nämä arvot ovat yhteen sovittamattomia joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten kanssa, totalitaaristen hallintojärjestelmien suorittamat rikokset mukaan lukien. Kullakin jäsenvaltiolla on oma lähestymistapansa tähän kysymykseen, mutta sovinnon saavuttamiseksi on huolehdittava siitä, että nämä rikokset eivät unohdu, vaan säilytämme niiden muiston kollektiivisessa muistissamme ja mahdollisuuksien mukaan vaalimme kaikki tätä muistoa. Unionin on toimittava tässä välittäjänä”.

Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 puitepäätöksen rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. Puitepäätös rajoittuu kuitenkin ainoastaan rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tehtyihin rikoksiin. Se ei koske muilla perusteilla suoritettuja, esimerkiksi totalitaarisissa hallintojärjestelmissä tapahtuneita rikoksia. Neuvoston pöytäkirjaan puitepäätöksen hyväksymishetkellä liitetyssä lausumassa kehotetaan komissiota tutkimaan ja raportoimaan neuvostolle kahden vuoden kuluessa puitepäätöksen voimaantulosta, tarvitaanko muita täydentäviä ehdotuksia, jotka kattaisivat sellaista joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkisen puolustelun, kieltämisen tai vakavan vähättelemisen, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän, kuten esimerkiksi yhteiskunnallisen aseman tai poliittisten vakaumusten mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Sama kehotus toistetaan Tukholman ohjelmassa.

Myös Euroopan parlamentti korostaa eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista 2. huhtikuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan menneisyyden muistot on tärkeää säilyttää erityisesti siksi, että sovintoa ei voi syntyä ilman totuuden ja muistojen kohtaamista.

Jäsenvaltiot ovat tahoillaan työstäneet ja työstävät edelleen arkaa ja monitahoista kysymystä siitä, miten totuutta voitaisiin parhaiten selvittää ja historiaa tallentaa, jotta tulevat sukupolvet ottaisivat opikseen Euroopan menneisyyden kauheista tapahtumista ja rikoksista. Kullakin jäsenvaltiolla on oma tapansa käsitellä näitä kysymyksiä, ja komissio voi helpottaa tätä prosessia edistämällä keskustelua ja kannustamalla jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään kokemuksia ja parhaita toimintatapoja.

Tässä kertomuksessa esitetään, miten komissio aikoo olla avuksi tässä prosessissa, ja luodaan pohjaa keskustelun jatkamiselle siitä, kuinka Euroopan unioni voi auttaa vaalimaan totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muistoa. Lisäksi kertomuksessa pyritään vastaamaan neuvoston kehotukseen raportoida, tarvitaanko tällä alalla muita täydentäviä ehdotuksia.

Kertomuksen valmistelu

Komissio käynnisti kertomuksen laatimista varten joitakin valmistelutoimia. Se järjesti Brysselissä marraskuussa 2007 korkean tason seminaarin aiheesta ”Euroopan totalitaarisen menneisyyden kohtaaminen: uhrit ja sovinto”.[2]

Neuvoston pöytäkirjaan puitepäätöksen hyväksymishetkellä liitetyssä lausumassa mainitaan, että komissio järjestää EU:ssa julkisen kuulemisen totalitaaristen hallintojen suorittamasta joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista ja niiden julkisesta puolustelusta, kieltämisestä tai vakavasta vähättelemisestä. Lisäksi siinä korostetaan tarvetta oikaista vääryydet asianmukaisesti ja kehotetaan komissiota tarvittaessa laatimaan ehdotus puitepäätökseksi näistä rikoksista. Tämä kuuleminen, jonka komissio järjesti yhdessä puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa, pidettiin Brysselissä 8. huhtikuuta 2008[3].

Komissio rahoitti vuonna 2009 riippumattoman laitoksen tekemän selvityksen, jonka tarkoituksena oli antaa komissiolle yleiskäsitys siitä, miten jäsenvaltioissa käsitellään totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muistoon liittyviä kysymyksiä. Selvitys totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston käsittelystä jäsenvaltioissa[4] (jäljempänä ”selvitys”) valmistui vuoden 2010 alussa, ja se toimitettiin jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille. Selvitys on saatavilla komission verkkosivustolla.

Jäsenvaltioille lähetettiin toukokuussa 2010 kyselylomake, jolla kerättiin tietoja jäsenvaltioiden tilanteesta totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston osalta[5].

TOTALITAARISTEN HALLINTOJEN TEKEMIEN RIKOSTEN MUISTO – JÄSENVALTIOIDEN TILANNE

Yleistä

Selvityksen mukaan kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa on toteutettu toimenpiteitä totalitaaristen hallintojen suorittamiin rikoksiin liittyvän muistiperinnön käsittelemiseksi. Kukin jäsenvaltio on omaksunut erilaisen lähestymistavan oman historiansa, olosuhteidensa, kulttuurinsa ja oikeusjärjestelmänsä mukaisesti. Selvitys osoitti, ettei tähän ole olemassa mitään yleispätevää mallia, vaan menneisyyden käsittelyssä käytetyt keinot ja menetelmät (esimerkiksi oikeuden saaminen uhreille, rikoksentekijöiden saattaminen tuomittaviksi, totuuden selvittäminen, muiston säilyttäminen, aloitteet tietoisuuden lisäämiseksi) ovat pitkälti maakohtaisia. Välineet, toimenpiteet ja käytännöt voivat vaihdella merkittävästi jopa niiden jäsenvaltioiden keskuudessa, joissa on ollut samanlainen totalitaarinen hallinto.

Jotta siirtyminen totalitarismista demokratiaan voisi onnistua, uhrien on tärkeää saada oikeutta. Tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeisiä keinoja ovat rikoksentekijöiden tuomitseminen, totuuden järjestelmällinen selvittäminen, arkistojen avaaminen, puhdistautumismenetelmät, uhrien kuntouttaminen ja heidän kärsimystensä korvaaminen sekä takavarikoidun omaisuuden palauttaminen. Lisäksi selvitys osoitti, että prosessiin osallistuu monia erilaisia sidosryhmiä, erityisesti kansalaisjärjestöjä, viranomaisia ja epävirallisia elimiä. Esimerkiksi Viroon, Latviaan, Puolaan ja Sloveniaan on perustettu tätä prosessia varten yleisesti toimivaltaisia virallisia elimiä, kun taas toisiin jäsenvaltioihin on perustettu erikoistuneita elimiä.

Totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston vaaliminen ja säilyttäminen on tärkeää, jotta etenkin nuoremmat sukupolvet oppisivat demokratian ja perusoikeuksien edistämisen merkityksen. Selvityksen mukaan tämä näkemys on yksi harvoista totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten käsittelyssä noudatetuista yhteisistä periaatteista EU:ssa. Huolellisesti vaalitusta, järjestelmällisesti tallennetusta ja helposti saatavilla olevasta muistiperinnöstä voi tulla keskeinen väline menneisiin kauheuksiin liittyvässä tietoisuuden lisäämisessä ja koulutuksessa. Selvitys osoitti myös, että kansalaisjärjestöillä on tässä ratkaiseva tehtävä.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Kansalaisaktiivisuuskoulutuksella on keskeinen merkitys nuorten kansalaistaitojen ja demokraattisten arvojen edistämisessä. Viimeaikaisten selvitysten mukaan koulutuksella on merkittävä myönteinen vaikutus kansalaisaktiivisuuteen. Menneisyyteen liittyviä tiedotus- ja koulutusaloitteita ovat esimerkiksi vierailut museoihin, marttyyrikuoleman paikoille ja tuhoamisleireille, elokuvien ja dokumenttien esittäminen kouluissa sekä kulttuuritoiminnan ja taiteellisten teosten tukeminen. Komission saamien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten osalta tietoisuuden lisäämiseen ja koulutukseen liittyvää toimintaa järjestetään ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa on aikoinaan ollut tällainen hallinto.

Käytännössä kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin on rakennettu muistomerkkejä ja monumentteja totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muistolle. Marttyyrikuoleman paikkoja ja keskitys- ja kuolemanleirejä on ollut lähes jokaisessa totalitaarisen hallinnon kokeneessa jäsenvaltiossa. Joissakin jäsenvaltioissa on esimerkiksi perustettu totalitaarisen kommunistihallinnon rikoksiin erikoistuneita museoita (Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua ja Romania).

Muistopäivät

Selvityksessä ilmeni, että samoihin tapahtumiin liittyviä muistopäiviä saatetaan viettää eri jäsenvaltioissa hieman eri tavalla. Esimerkiksi 18 jäsenvaltiolla juutalaisten joukkotuhon muistojuhla on 27. tammikuuta (kansainvälisenä holokaustin muistopäivänä), kun taas kuudessa jäsenvaltiossa tätä tilaisuutta varten on valittu eri päivämäärä. Euroopan parlamentin ehdottamaa totalitaarisen hallinnon uhrien muistopäivää (23. elokuuta) vietetään viidessä jäsenvaltiossa.

Tutkimushankkeet

Selvityksen mukaan tutkimusaiheiden ja -hankkeiden määrä tällä alalla on huomattava. Joissakin jäsenvaltioissa viranomaiset ovat käynnistäneet laajoja tutkimusohjelmia. Yliopistoissa, yksityisissä tutkimuslaitoksissa ja säätiöissä on puolestaan kehitetty erityishankkeita. Tutkimushankkeet keskittyvät erityisesti totalitaarisiin rikoksiin liittyvien historiallisten tapahtumien selvittämiseen tai siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin liittyvien käytäntöjen analysointiin. Totalitaaristen kommunistihallintojen tekemien rikosten tutkimus on huomattavasti muita pidemmällä niissä jäsenvaltioissa, joissa näitä rikoksia on tapahtunut.

Totalitarismin tunnukset

Selvityksen mukaan asianomaiset jäsenvaltiot onnistuivat melko nopeasti poistamaan kaikki menneen sortohallinnon merkit (esim. kadunnimien vaihtaminen, tunnusten poistaminen julkisilta paikoilta). Joissakin jäsenvaltioissa totalitaariseen hallintoon liittyvien tunnusten käyttö on nimenomaisesti kielletty lailla. Esimerkiksi kolmessa jäsenvaltiossa (Unkari, Liettua ja Puola) tämä kielto koskee kommunismin ajan tunnusten käyttöä.

Rikosten kiistämistä koskeva kansallinen lainsäädäntö

Selvityksessä samoin kuin jäsenvaltioiden vastauksissa komission lähettämään kyselyyn tulivat esille jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen monitahoisuus sekä vaihtelevat lähestymistavat, joita jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä sovelletaan sellaisten joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkiseen puolusteluun, kieltämiseen tai vakavaan vähättelemiseen, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän, kuten esimerkiksi yhteiskunnallisen aseman tai poliittisten vakaumusten mukaan määriteltyyn ihmisryhmään[6]. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti.

Neljä jäsenvaltiota on antanut totalitaarisen hallinnon tekemien rikosten kieltämisestä kansallista lainsäädäntöä, jossa mainitaan nimenomaisesti totalitaarisen kommunistihallinnon rikokset:

- Tšekin rikoslaissa säädetään nimenomaisesti rikosseuraamuksista henkilöille, jotka julkisesti kiistävät tai kyseenalaistavat natsien tai kommunistien toimeenpaneman kansanmurhan tai muut natsien tai kommunistien ihmisyyttä vastaan tekemät rikokset, hyväksyvät ne tai yrittävät puolustella niitä[7].

- Puolassa natsihallinnon rikosten, kommunistihallinnon rikosten ja muiden rauhaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten taikka sotarikosten julkinen ja totuudenvastainen kiistäminen on rikos[8].

- Unkarissa kansanmurhan ja muiden kansallissosialistisen ja kommunistisen hallinnon ihmisyyttä vastaan tekemien rikosten julkinen kiistäminen, kyseenalaistaminen tai vähätteleminen on rikos[9].

- Liettuassa Neuvostoliiton tai natsi-Saksan Liettuan tasavaltaa tai sen kansalaisia vastaan tekemien rikosten julkinen puolustelu, kiistäminen tai vakava vähätteleminen on rikos[10].

Muissa jäsenvaltioissa on Latviaa[11] lukuun ottamatta mahdotonta tai ainakin vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkinen puolustelu, kieltäminen tai vakava vähätteleminen, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään, voitaisiin luokitella rikokseksi. Tähän on syynä se, että näiltä jäsenvaltioilta puuttuu kokonaan joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten kiistämiseen (millä tahansa perusteella) liittyvä lainsäädäntö, että yhteiskunnallinen asema tai poliittinen vakaumus eivät kuulu tällaisen käyttäytymisen syyteperusteisiin tai että sen rangaistavuuden katsotaan rajoittavan sananvapautta. Joissakin kyselyvastauksista ei kuitenkaan suljettu pois näiden tekojen syytteeseenpanoa jonkin muun rikoslain säännöksen nojalla, esimerkiksi vihaan yllyttämisen tai ”kuolleen henkilön muiston” häpäisemisen perusteella.

Selvityksestä ja kyselyvastauksista ilmenee, ettei kansallisissa tuomioistuimissa ole toistaiseksi tuomittu ketään sellaisten joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkisesta puolustelusta, kieltämisestä tai vakavasta vähättelemisestä, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.

EU:N TOIMET MUISTOJEN VAALIMISEKSI JA SÄILYTTÄMISEKSI

Euroopan parlamentti korosti 2. huhtikuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa, että totalitaaristen rikosten muistot on säilytettävä. Yleisten asioiden neuvosto antoi 16. kesäkuuta 2009 päätöslauselman, jonka mukaan ”eurooppalaista tietoisuutta totalitaaristen hallintojen suorittamista rikoksista on pyrittävä lisäämään säilyttämällä muisto Euroopan vaikeasta menneisyydestä, koska sovintoon tarvitaan muistamista”.

Komission ja puheenjohtajavaltio Slovenian huhtikuussa 2008 järjestämässä kuulemisessa ehdotettiin lisäksi yhteisen muistiperinnön tallentamista totalitaaristen hallintojen suorittamista rikoksista EU:ssa. Tässä kuulemisessa samoin kuin muissa konferensseissa on tullut voimakas tunne siitä, että Länsi-Euroopan jäsenvaltioiden pitäisi olla nykyistä tietoisempia Itä-Euroopan jäsenvaltioiden järkyttävästä menneisyydestä.

Tämän ulottuvuuden merkitystä on korostettu myös joissakin kansainvälisissä konferensseissa, kuten Tšekin tasavallan senaatin kesäkuussa 2008 järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa, jossa annettiin julkilausuma eurooppalaisesta omastatunnosta ja kommunismista (Prahan julkilausuma), totalitaaristen hallintojen tutkimusinstituutin helmikuussa 2010 järjestämässä kommunistihallinnon rikoksia koskeneessa konferenssissa tai Baltian maiden Euroopan parlamentin puheenjohtajan suojeluksessa lokakuussa 2009 järjestämässä konferenssissa ”Eurooppa 70 vuotta Molotov-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen”. Euroopan parlamenttiin on sittemmin perustettu parlamentin jäsenistä koostuva Euroopan historian yhteensovittamista käsittelevä epävirallinen ryhmä, jonka tärkein tavoite on sovittaa yhteen eurooppalainen historiankerronta ja yhdistää se yhteiseksi eurooppalaiseksi muistiperinnöksi.

Näissä tapahtumissa on laadittu lukuisia toimintaehdotuksia muistojen säilyttämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi totalitaaristen kommunistihallintojen rikoksista. Yksi monista aloitteista ja ehdotuksista on totalitaaristen hallintojen rikoksista pidettyyn ensimmäiseen Euroopan tason kuulemiseen toimitettu esitys, jonka ryhmä osanottajia allekirjoitti 8. huhtikuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa[12].

Euroopan parlamentti kehotti 2. huhtikuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa julistamaan elokuun 23. päivän kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen hallitusten uhrien Euroopan laajuiseksi muistopäiväksi, jota vietetään arvokkaasti ja puolueettomasti. Viro, Latvia, Liettua, Slovenia ja Ruotsi viettävät jo tätä muistopäivää.

Komissio on sille kuuluvien velvollisuuksien mukaisesti sitoutunut vaalimaan totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muistoa Euroopassa. Komissio pitää tärkeänä täydentää puuttuvat tiedot kaikkien jäsenvaltioiden totalitaarisesta menneisyydestä ja etenkin kaudelta, jolloin Itä- ja Länsi-Eurooppa elivät kahta eri todellisuutta. Euroopan vaikean menneisyyden ja totalitaaristen hallintojen rikosten muiston ja tiedostamisen pitäisi olla Euroopan kansoja yhdistävä tekijä. Lisäksi on tärkeää myötävaikuttaa siihen, että kaikki Eurooppaa tuhonneiden totalitaaristen hallintojen uhrit saavat asiaankuuluvaa tunnustusta ja tukea. Komissio voi osaltaan helpottaa kokemusten ja käytäntöjen vaihtoa tällä alalla. Samalla tämä vahvistaa Euroopan unionin perusarvojen, kuten ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden ja demokratian, merkitystä.

EU:n rahoitusohjelmien täysimääräinen hyödyntäminen

Komissio on valmis käyttämään rahoitusohjelmiaan auttaakseen sidosryhmiä tukemaan ja edistämään totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston säilyttämistä. EU:n rahoitus soveltuu erityisesti rajat ylittävien ja Euroopan laajuisten hankkeiden edistämiseen.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman toimen 4 ”Euroopan aktiivinen muistiperintö”[13] tavoitteena on natsivallan ja stalinismin uhrien muiston vaaliminen sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien tietämyksen ja ymmärtämyksen parantaminen keskitysleirien ja muiden joukkotuhopaikkojen tapahtumista ja niiden syistä. Toimesta voidaan tukea hankkeita niiden tärkeimpien paikkojen ja muistomerkkien säilyttämiseen, jotka liittyvät pakkosiirtoihin, entisiin keskitysleireihin ja muihin natsivallan aikaisiin marttyyrikuolemiin ja joukkotuhoon. Samoin hankkeet voivat liittyä näitä tapahtumia koskevien arkistojen säilyttämiseen sekä uhrien ja niiden henkilöiden muiston vaalimiseen, jotka äärimmäisissä olosuhteissa pelastivat muita ihmisiä holokaustilta. Lisäksi tukea myönnetään hankkeille, joita toteutetaan stalinismin ajan pakkosiirtojen ja joukkotuhon uhrien muistamiseksi sekä näihin tapahtumiin liittyvien muistomerkkien ja arkistojen säilyttämiseksi. Ohjelman toteuttamisesta tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen liitteessä ”Euroopan aktiiviseen muistiperintöön” on osoitettu noin 4 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista (joka on 215 miljoonaa euroa ohjelmakaudeksi 2007–2013).

- Koska Euroopan aktiivista muistiperintöä koskevalla toimella on strateginen merkitys unionin perusarvojen edistämiselle ja koska tulevalle ohjelmakaudelle 2014–2020 esitetään yhä enemmän laadukkaita ehdotuksia, komissio tutkii, miten tähän toimeen voitaisiin tulevaisuudessa ohjata riittävästi varoja. Komissio on jo aloittanut seuraavan sukupolven ohjelmien valmistelun.

- Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa käytävän jäsennetyn vuoropuhelun yhteydessä voitaisiin järjestää säännöllisesti Euroopan aktiiviseen muistiperintöön liittyviä tapaamisia, joissa vaihdetaan kokemuksia, analysoidaan parhaita käytäntöjä sekä saatetaan yhteen keskeisiä tuensaajia ja sidosryhmiä, kuten alan akateemisia ja riippumattomia tutkijoita ja asiantuntijoita.

Muut Euroopan unionin ohjelmat

Totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston säilyttämistä voidaan tukea myös seuraavista EU:n ohjelmista:

- Seitsemännestä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmasta voidaan rahoittaa Euroopan totalitaariseen menneisyyteen liittyviä toimia. Vuoden 2010 työohjelman aihekokonaisuuteen 8, ”Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet”, sisältyy erityinen ehdotuspyyntö aiheesta: ”Demokratia ja totalitarismin ja populismin varjot: Euroopan kokemukset”.[14] Ehdotuspyynnön tuloksena valitaan rahoitettavaksi laaja yhteistyöhanke, johon osallistuu tutkimuslaitoksia useista EU:n jäsenvaltioista. Hankkeen tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita irrottautumaan menneisyyden taakasta ”jakautuneella mantereella”, jolla kokemukset ja muistot totalitarismista vaihtelevat jäsenvaltioiden ryhmästä toiseen. Komissio on saanut aiheesta 10 ehdotusta, ja neuvotteluja jatketaan riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin ja valintamenettelyn jälkeen.

- MEDIA 2007 -ohjelmasta tuetaan Euroopan audiovisuaalista alaa. Sen tavoitteena on Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä sen elokuva- ja audiovisuaaliperinnön säilyttäminen ja lujittaminen sekä sen tuominen kaikkien EU:n kansalaisten ulottuville, kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sekä eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten levityksen lisääminen EU:ssa ja sen ulkopuolella. Näiden tavoitteiden mukaisesti MEDIA 2007 -ohjelmasta voidaan tukea elokuvia ja muita audiovisuaalisia teoksia, joissa käsitellään Euroopan totalitaarista menneisyyttä (ohjelmasta myönnettiin rahoitusta esimerkiksi elokuvalle ”Muiden elämä”, Das Leben der Anderen ). Lisäksi (mutta ei yksinomaan) MEDIA-ohjelmasta voidaan tarjota rahoitusta myös audiovisuaalisten teosten tekstitykseen, joka helpottaa ratkaisevasti näitä kysymyksiä käsittelevien audiovisuaalisten teosten levitystä jäsenvaltioiden kesken.

- Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmasta (ICT-PSP) tuetaan kulttuuriaineiston kohdennettua digitointia yhtenä Europeanan , Euroopan digitaalisen kirjaston[15] tavoitteista. Tästä ohjelmasta voi olla hyötyä totalitaarisiin rikoksiin liittyvän sisällön (esimerkiksi kirjojen, audiovisuaalisten teosten, äänitallenteiden, arkistojen) digitoinnissa. Rahoitusta myönnetään eri Euroopan maiden kulttuurilaitosten toteuttamille digitointihankkeille. Hankkeiden on liityttävä suurelle yleisölle suunnattuihin aiheisiin tai sisältö on asetettava Europeanan kautta kansalaisten saataville välittömästi digitoinnin jälkeen.

- EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetaan valtioiden välisiä hankkeita, joilla edistetään suvaitsevaisuusarvoihin, Euroopan historian ja kulttuuriperinnön tuntemuksen parantamiseen ja demokraattiseen käyttäytymiseen painottuvaa kansalaisaktiivisuuskoulutusta. Lisäksi komissio valmistelee parhaillaan kansalaisaktiivisuuskoulutuksen arviointimallia. Malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä indikaattorista, joista toinen liittyy aikuisten ja toinen oppilaiden kansalaistaitoihin. Tässä yhteydessä aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan ”osallistumista kansalaisyhteiskuntaan, yhteisöelämän ja/tai poliittiseen elämään tavalla, jolle on ominaista keskinäinen kunnioitus ja väkivallattomuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratia”. Kansalaisaktiivisuuskoulutuksen tukeminen niin virallisissa ja epävirallisissa oppimisympäristöissä kuin arkioppimisessakin edistää suvaitsevaisuusarvoja, demokraattista käyttäytymistä ja vastavuoroista kulttuurin ja historian kunnioitusta. Demokratian, oikeuden, tasa-arvon, kansalaisuuden ja ihmisarvon käsitteiden tuntemiseen perustuvat kansalaistaidot ovat osa koulutusasioiden neuvostossa hyväksyttyä ja kansallisesti toteutettavaa avaintaitojen eurooppalaista viitekehystä[16].

- Komissio tiedottaa mahdollisille edunsaajille tarkemmin näissä ohjelmissa tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista.

Euroopan laajuinen muistopäivä 23. elokuuta

Toistaiseksi Euroopan parlamentin julistamaa koko Euroopan laajuista totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen uhrien muistopäivää on vietetty Virossa, Latviassa, Liettuassa, Sloveniassa ja Ruotsissa.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuutta olla mukana tässä hankkeessa, kukin maa oman historiansa ja ominaispiirteidensä mukaisesti.

Eurooppalainen muistamisen ja omantunnon foorumi

Euroopan parlamentti kehottaa 2. huhtikuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa perustamaan eurooppalaisen muistamisen ja omantunnon foorumin, joka tukisi verkostoitumista ja yhteistyötä niiden kansallisten tutkimuslaitosten keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet totalitaariseen historiaan, sekä luomaan Euroopan laajuisen dokumentaatio- ja muistamiskeskuksen kaikkien totalitaaristen hallitusten uhreille. Lisäksi se kehottaa vahvistamaan nykyisiä rahoitusvälineitä edellä esitettyjä kysymyksiä koskevan ammattimaisen historiantutkimuksen tukemiseksi. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 16. kesäkuuta 2009 antamissa päätelmissä suhtaudutaan myönteisesti tähän aloitteeseen, joka tukisi kansallisten elinten välistä verkottumista ja yhteistyötä totalitaaristen hallintojen tutkimuksen ja muistamisen alalla. Tietoisuutta aiheesta voidaan edistää saattamalla kaikista jäsenvaltioista yhteen toimijoita, esimerkiksi akateemisia ja riippumattomia tutkijoita ja asiantuntijoita, jotta nämä voisivat vaihtaa kokemuksia, analyysejä ja parhaita toimintatapoja. Samalla voitaisiin tarkastella, miten jäsenvaltiot parhaiten edistäisivät muistiperintöä opetusohjelmissaan.

- Kun foorumilla on ollut vuoden verran virallinen oikeudellinen asema, sille voitaisiin hakea vuotuista toiminta-avustusta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Komissio pitää tärkeänä, että kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoon osallistuu toimijoita, myös akateemisia ja riippumattomia tutkijoita ja asiantuntijoita, kaikista jäsenvaltioista.

Laajempi yhdenmukaistaminen EU:n tasolla

Neuvosto pyysi komissiota tutkimaan kahden vuoden kuluessa puitepäätöksen voimaantulosta, tarvitaanko muita täydentäviä ehdotuksia. Ne voisivat kattaa sellaista joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkisen puolustelun, kieltämisen tai vakavan vähättelemisen, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän, kuten esimerkiksi yhteiskunnallisen aseman tai poliittisten vakaumusten mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 83 artikla on oikeusperusta rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevien vähimmäissääntöjen säätämiselle erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Nämä rikollisuuden alat luetellaan SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa. Niihin eivät sisälly sellaista joukkotuhontaa koskevien, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten julkinen puolustelu, kieltäminen tai vakava vähätteleminen, jotka kohdistuvat jonkin muun perusteen kuin rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Neuvosto voi laajentaa luetteloa yksimielisellä päätöksellä rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tällä hetkellä kukin jäsenvaltio soveltaa eri toimenpiteitä omien kansallisten olosuhteidensa mukaisesti (esim. tekojen uhreja ja tekijöitä koskeva oikeudenkäyttö, tosiseikkojen selvittäminen, symboliset poliittiset toimet ym.). Säädökset, toimenpiteet ja käytänteet tai niiden antamisen ja käyttöönoton ajoitus saattavat olla erilaiset jopa sellaisissa maissa, joiden kokemukset totalitaarisista hallinnoista ovat samanlaiset. Komissio katsoo sen vuoksi, että tässä vaiheessa edellytykset mahdollisuuden käyttämiseen eivät täyty. Se kuitenkin seuraa tilannetta.

PÄÄTELMÄT

Komissio on vakuuttunut siitä, että Euroopan unioni voi toimivaltansa rajoissa osaltaan edistää prosesseja, joita jäsenvaltioissa on käynnistetty totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston kohtaamiseksi. Euroopan unioni, joka perustuu perusoikeuksien kunnioittamiselle, voi esimerkillään jatkuvasti innoittaa ja rohkaista kaikkia kansoja, jotka ponnistelevat päästäkseen sovintoon menneisyytensä kärsimysten kanssa. Menneiden kauheuksien muiston säilyttämisen on oltava kaikkien Euroopan unionin kansalaisten yhteinen pyrkimys, jotta ilmaisusta ”Sinun menneisyytesi on meidän menneisyytemme” tulisi totta. Yhteinen velvollisuutemme on vaalia tätä muistoa kunnianosoituksena kaikille niille, jotka ovat kärsineet ja kuolleet totalitaaristen hallintojen uhreina, ja näin varmistaa, ettei mitään vastaavaa pääse koskaan enää tapahtumaan . Nämä muistot kannustavat Euroopan unionia sitoutumaan entistä lujemmin demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä suvaitsemattomuuden ja ääriliikkeiden nykyisten ilmenemismuotojen vastustamiseen.

[pic][pic][pic]

[1] Hyväksytty Eurooppa-neuvoston kokouksessa 10. ja 11. joulukuuta 2009 (EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1–38).

[2] Seminaarin tarkoituksena oli auttaa komissiota ymmärtämään paremmin näihin kysymyksiin liittyviä näkökohtia ja määrittelemään EU:n julkisessa kuulemisessa käsiteltävät aiheet.

[3] Kuulemiselle valittiin kaksi aihetta, tunnustaminen ja sovinto. Puheenjohtajavaltio Slovenia julkaisi kuulemisesta raportin ” Crimes committed by totalitarian regimes. Reports and proceedings of the 8 April European public hearing on crimes committed by totalitarian regimes” (Totalitaaristen hallintojen rikokset. Totalitaaristen hallintojen rikoksista 8. huhtikuuta järjestettyyn EU:n julkiseen kuulemiseen liittyvät mietinnöt ja pöytäkirja), toim. Peter Jambrek.

[4] Study on how the memory of crimes committed by totalitarian regimes in Europe is dealt with in the Member States , prof. Carlos Closa Montero, Institute for Public Goods and Policy,Centre of Human and Social Sciences, CSIC, Madrid, Espanja.http://ec.europa.eu/justice/doc_centre/rights/studies/docs/memory_of_crimes_en.pdf

[5] Kyselyyn vastasi 16 jäsenvaltiota: Latvia, Liettua, Viro, Puola, Unkari, Slovakia, Slovenia, Bulgaria, Romania, Belgia, Irlanti, Ruotsi, Suomi, Portugali, Espanja ja Saksa.

[6] Tutkimuksessa luodaan järjestelmällinen katsaus jäsenvaltioiden tilanteeseen (ks. 3.3 kohta)

[7] Uuden (1. tammikuuta 2010 voimaan tulleen) rikoslain 405 §.

[8] Kansallisen muistiperinnön instituutin – Puolan kansaa vastaan tehtyjen rikosten syytekomission perustamisesta 18. joulukuuta 1998 annetun lain 55 §.

[9] Rikoslain muutos tuli voimaan 24. heinäkuuta 2010.

[10] Rikoslain 170 §.

[11] Latvian kyselyvastauksesta ilmenee, että rikoslain 74 ja 71 §:n nojalla joukkotuhonnan, ihmisyyttä ja rauhaa vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten kiistäminen muun muassa poliittisen vakaumuksen tai yhteiskunnallisen aseman perusteella voidaan katsoa rangaistavaksi.

[12] Esitys on liitetty puheenjohtajavaltio Slovenian kuulemisesta laatimaan raporttiin ja pöytäkirjaan (ks. edellä).

[13] Vuosina 2007–2013 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta 12. joulukuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1904/2006/EY.

[14] ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/fp7/docs/wp/cooperation/ssh/h_wp_201001_en.pdf.

[15] Monikielinen sähköinen kokoelma, jonka kautta on saatavissa miljoonia digitoituja teoksia Euroopan museoista, kirjastoista, arkistoista ja multimediakokoelmista.

[16] EUVL L 394, 30.12.2006.