[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 16.12.2010

KOM(2010) 763 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman ensimmäinen väliarviointi

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman ensimmäinen väliarviointi

JOHDANTO

Euroopan unionin mukaan tieto- ja viestintäteknologiat (TVT) ovat keskeinen tekijä vastattaessa väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin, kuten todetaan komission tiedonannossa ”Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa” (2007)[1]. EU on antanut rahoitustukea alan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalistrategia” (2010)[2] vahvistetaan unionin sitoumus hyödyntää TVT:tä siten, että on mahdollista ikääntyä aktiivisena, itsenäisenä ja terveenä.

EU:n osallistuminen tietotekniikka-avusteista asumista koskevaan yhteiseen ohjelmaan (yhteinen AAL-ohjelma) on mainitun sitoumuksen perustana. Yhteisen AAL-ohjelman perustivat 20 EU:n jäsenvaltiota ja 3 assosioitunutta maata vuonna 2008. Euroopan unioni päätti täydentää osallistuvien maiden tukea antamalla rahoitustukea seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 185 artiklan nojalla (entinen EY:n perustamissopimuksen 169 artikla)[3].

Yhteisessä AAL-ohjelmassa keskitytään sellaisten ikääntyvälle väestölle tarkoitettujen TVT-pohjaisten tuotteiden ja palvelujen soveltavaan tutkimukseen, joiden markkinoilletuontiaika on kahdesta kolmeen vuotta. Yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistuvat maat ovat ohjelman pääasiallisia omistajia. Ne toteuttavat ohjelmaa voittoa tavoittelemattoman AAL-yhteenliittymän välityksellä. AAL-yhteenliittymää johtaa yleiskokous, ja sen operatiivista toimintaa tukee keskushallintoyksikkö. Euroopan komissiolla on yleiskokouksessa tarkkailijan asema ja vuotuista toimintaohjelmaa koskeva veto-oikeus. Komissio on myös sopimuspuolena AAL-yhteenliittymän kanssa tehtävissä yleisissä ja vuosittaisissa sopimuksissa EU:n rahoitusosuudesta.

Yhteisön rahoitusosuudesta yhteiseen AAL-ohjelmaan vuonna 2008 tehdyssä päätöksessä edellytetään väliarvioinnin tekemistä vuonna 2010. Tämän väliarvioinnin teki riippumaton korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana oli entinen Euroopan komission jäsen Meglena Kuneva. Asiantuntijaryhmän huomiot pohjautuvat laajoihin tausta-asiakirjoihin, tapaustutkimuksiin, tilastotietoihin yhteisestä AAL-ohjelmasta, noin 40:een sidosryhmän haastatteluun ja verkkokuulemiseen.

Asiantuntijaryhmä antoi innovaatioita ja väestön ikääntymistä koskevia yleisluonteisia neuvoja sekä yhteistä AAL-ohjelmaa koskevia erityissuosituksia. Useimmat suositukset on osoitettu yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistuville valtioille. Osa suosituksista on suunnattu myös EU:n toimielimille ja sidosryhmien edustajille (seniorijärjestöt, teollisuus ja palvelujen tarjoajat, alueviranomaiset).

Tässä tiedonannossa analysoidaan asiantuntijaryhmän keskeisiä suosituksia ja ehdotetaan tarvittaessa toimia, joita Euroopan komissio toteuttaa yhteistyössä muiden EU:n toimielinten ja sidosryhmien kanssa ja hyödyntäen asemaansa yhteisessä AAL-ohjelmassa.

TAUSTA: TVT VASTAA VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN HAASTEESEEN

Perustiedot Euroopan väestön ikääntymisestä tunnetaan yleisesti. Yhteiskunnassa ja taloudessa on meneillään merkittävä muutos, johon EU ei ole vieläkään valmistautunut kunnolla. Terveydenhoitoalan työntekijöitä arvioidaan olevan jopa 2 miljoonaa liian vähän vuoteen 2020 mennessä – jos ei toteuteta korjaavia toimenpiteitä – mikä johtaisi siihen, että 15 prosenttia välttämättömästä työstä yleisterveydenhuollossa olisi vailla tekijöitä[4]. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten (15–64-vuotiaat) suhde oli noin 1:4 vuonna 2008, ja sen arvioidaan muuttuvan siten, että se on 1:3 vuonna 2020 ja 1:2 vuonna 2050, mikä rasittaa sukupolvien välistä solidaarisuutta[5]. Väestön ikääntymisestä johtuvalla kustannusten kasvulla on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen[6]. Vaikka yli 50-vuotiailla arvioidaan olevan käytettävissään tuloja ja omaisuutta noin 3 biljoonan euron arvosta ja vaikka eläkeläisten tulot ovat kasvaneet[7], erot ovat suuret ja 19 prosenttia iäkkäistä elää köyhyysrajalla. Köyhyysrajalla elävien määrä kasvaa nopeasti varsinkin EU-10-maissa[8].

Väestön ikääntymisen haasteeseen voidaan vastata vain yhdistämällä johdonmukaisesti sosiaali-, talous-, terveys- ja innovaatiopolitiikat sekä digitaalialaa koskeva politiikka[9]. Toimimalla nyt voidaan parantaa elämänlaatua, muuttaa hoitokustannukset yhteiskunnan kannalta kestäviksi sekä luoda uusia työpaikkoja ja yrityksiä kasvavan senioritalouden ansiosta. Väestön ikääntyminen on mainittu tiedonannossa Eurooppa 2020[10] sekä haasteena että mahdollisuutena älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Lippulaivahankkeissa ”Eurooppalainen digitaalistrategia” ja ”Innovaatiounioni”[11] väestön ikääntyminen on prioriteetti.

Digitaalistrategiassa keskitytään TVT-pohjaisiin innovatiivisiin palveluihin, tuotteisiin ja prosesseihin. Innovaatiounionihanke sisältää aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, jossa digitaalisilla ratkaisuilla on merkittävä asema. TVT:n muuttuva luonne mahdollistaa innovaatiot hoitojärjestelyissä. Esimerkiksi työn tehostamisen ja byrokratian vähentämisen ansiosta hoitajat voivat viettää enemmän aikaa iäkkäiden potilaidensa kanssa. Muista innovatiivisista ratkaisuista voidaan mainita omaishoitajien työoloja ja hyvinvointia parantavat ratkaisut, henkilökohtainen elämäntapa ja terveydenhoito, työpaikan mukauttaminen ikääntymiseen ja se, että iäkkäät henkilöt pystyvät edelleen osallistumaan aktiivisesti talous- ja yhteiskuntaelämään. Yhä useammista tapaustutkimuksista käy ilmi, että laitoshoito on vähentynyt ja se aloitetaan myöhemmin (10–30 prosenttia), käyttäjätyytyväisyys on korkea ja liiketoiminnan kasvu on yli 10 prosenttia vuodessa[12].

AAL-ratkaisuja ovat mm. mukana kulkevien turvapuhelinten ja lääkemuistuttajien kaltaiset hyvin tunnetut tuotteet sekä edistyneemmät ratkaisut, kuten älykäs asuinympäristö , joka havaitsee ja kompensoi ikääntymisen myötä mahdollisesti ilmeneviä muistikatkoksiin, harhailuun ja terveydentilaan liittyviä ongelmia; älytuotteet , kuten älylattiat tai älykengät, jotka on varustettu antureilla siten, että on mahdollistaa havaita tai estää kaatuminen; digitaaliset tietojärjestelmät , kuten terveydentilan ja turvallisuuden seurantasovellukset sekä erilaiset etähoitojärjestelmät, internet-yhteydellä varustettu televisio ajanvietettä, oppimista, elämäntapaohjausta ja tasapaino- tai muistiharjoittelua varten ja videoyhteydet omaisten kanssa. Uutta luovan tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi robottitekniikka, joka voi avustaa työläimmissä arkiaskareissa, tai yhdessä ikäihmisten kanssa suunniteltavat laitteet sosiaalista yhteydenpitoa varten.

INNOVAATIOITA JA VÄESTÖN IKÄÄNTYMISTÄ KOSKEVAT ASIANTUNTIJARYHMÄN HAVAINNOT JA SUOSITUKSET

Asiantuntijaryhmää pyydettiin arvioimaan yhteisen AAL-ohjelman tuloksellisuutta. Se tarkasteli yhteistä AAL-ohjelmaa myös laajemmassa, innovaatioihin ja väestön ikääntymiseen liittyvässä merkityksessä. Asiantuntijaryhmä suositteleekin ikääntymisen näkemistä uudella myönteisellä tavalla , siten että ikääntyneiden kansalaisten jatkuva osallistuminen yhteiskuntaan ja talouteen nähdään mahdollisuutena, joka Euroopan unionin kannattaa hyödyntää[13]. Tämän näkemyksen mukaan on tärkeää, että iäkkäät voivat jatkaa mahdollisimman pitkään aktiivista ja riippumatonta elämää valitsemassaan elinympäristössä ja pitää itse huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään.

Komissio tukee tätä suositusta, joka edellyttää parempaa koordinaatiota teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja yritysten innovaatioiden välillä, esimerkiksi yhdistämällä ammattimainen hoito omaishoitoon ja yhteisöhoitoon, luomalla TVT-perusteisia joustavia työpaikkoja ja mukauttamalla myös aktiivisesti työelämässä olevien hoitajien työjärjestelyjä sekä tekemällä julkisen ja yksityisen sektorin sopimuksia toteuttamiskelpoisista ja kattavista terveydenhoito- ja sosiaalihoitopalveluista, joiden laatu on varmennettu.

Asiantuntijaryhmä kehottaa myös luomaan nopeasti dynaamiset ikääntymistä tukevien TVT-tuotteiden markkinat, jotka tarjoavat innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä tuottavat hyviä tuloksia nivomalla tutkimus-, markkina- ja käyttöönottoa koskevat toimet yhdeksi kokonaisuudeksi .

Komissio tukee suositusta ja painottaa asiantuntijaryhmän tavoin, että sen täytäntöönpano edellyttää muun muassa seuraavien esteiden poistamista nopeasti:

- Markkinoiden sirpaloituminen ja mittakaavaetujen puuttuminen : suuri osa iäkkäiden hoidosta on paikallista ja edellyttää paikallisesti sovellettavia innovaatioita. Haasteena on välttyä sirpaloitumiselta ja laadultaan ei-optimaalisilta palveluilta.

- Innovaatiorahoituksen ja investointien puute pilottihankkeiden jatkamiseksi seuraavaan vaiheeseen : kaupalliset sijoittajat olisi vakuutettava lisäämään sitoumuksiaan pitkäaikaisten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden perusteella ja antamaan rahoitusta pk-yrityksille, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa suuremmille markkinoille.

- Epävarmuus maksuista: terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut rahoitetaan Euroopassa hyvin monin eri tavoin yhdistelemällä julkisen sektorin, yksityissektorin ja kansalaisten osallistumista. Kyseiset rahoitustavat eivät useinkaan sovellu aktiivista ikääntymistä tai itsenäistä asumista koskevien TVT-perusteisten innovatiivisten ratkaisujen tukemiseen.

Asiantuntijapaneeli suosittelee tällaisten esteiden poistamiseksi sellaisten kumppanuuksien tukemista, joilla lujitetaan tutkimuksen ja kehittämisen, innovaatioiden, markkinatoimijoiden, säätelijöiden ja loppukäyttäjien välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta. Komission mielestä aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus on merkittävä askel siihen suuntaan. AAL-investointifoorumin perustaminen tänä vuonna on toinen rohkaiseva vaihe investointikysymysten ratkaisemisessa.

Asiantuntijaryhmä korostaa myös, että on erittäin tärkeää varmistaa toiminnan laadukkuus sidosryhmien välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä , jotta voidaan vastata sirpaloitumiseen, hajauttamiseen ja toimijoiden moninaisuuteen liittyviin haasteisiin sekä toteuttaa väestön nopeasti etenevän ikääntymisen edellyttämiä pikaisia ja tehokkaita toimia. Sen vuoksi yhteisten toimien vahva operatiivinen johtaminen on välttämättömyys. Komissio tukee näitä suosituksia, joilla on tarkoitus ohjata yhteisen AAL-ohjelman ja muiden innovaatioon ja väestön ikääntymiseen liittyvien toimien jatkokehittelyä.

ASIANTUNTIJARYHMÄN ERITYISSUOSITUKSET YHTEISTÄ AAL-OHJELMAA VARTEN

Asiantuntijaryhmä arvioi yhteistä AAL-ohjelmaa viidestä näkökulmasta:

- eteneminen kohti tavoitteita

- osallistuvien valtioiden rahoitusosuudet

- se, miten hyvin yhteinen AAL-ohjelma on onnistunut yhdistämään kansalliset ohjelmat

- toiminnan tuloksellisuus

- Euroopan tasolla saatava lisäarvo.

Suurin osa asiantuntijaryhmän suosituksista koskee suoraan osallistuvia valtioita. Osa suosituksista koskee komission osallistumista ohjelmaan. Ne mainitaan kunkin kohdan arvioinnin jälkeen.

Asiantuntijaryhmän yleisarvio yhteisen AAL-ohjelman merkityksestä ja tuloksista on selkeästi myönteinen, vaikka ohjelmaa on toteutettu vasta kaksi vuotta eikä hankkeita ole vielä saatu päätökseen. Asiantuntijaryhmän mielestä yhteinen AAL-ohjelma voi tarjota erittäin merkittäviä ratkaisuja väestön ikääntymisen haasteeseen ja samalla toimia hyvänä esimerkkinä SEUT-sopimuksen 185 artiklan käyttämisestä jäsenvaltioiden välisessä innovatiivisessa tutkimusyhteistyössä, jota EU tukee. Asiantuntijaryhmä myös kiitti osallistujamaita niiden anteliaasti myöntämästä rahoituksesta. Maiden rahoitusosuudet ovat olleet huomattavasti edellytettyä vähimmäismäärää suuremmat (ensimmäisessä tarjouspyynnössä osallistuvien valtioiden rahoitusosuudet olivat 30 prosenttia ja toisessa 50 prosenttia vaadittua vähimmäismäärää suuremmat). Pk-yritysten rahoitusosuudet olivat niin ikään reilusti yli 40 prosenttia. Komissio toteaa, että yhteinen AAL-ohjelma vastaa laajalti huolta herättävään yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yhteisten ponnistelujen avulla ohjelmasta saadaan keskinäistä ja tasapuolista hyötyä. Yhteistä AAL-ohjelmaa koskevassa päätöksessä annetaan selkeät säännöt ja kannustimet tällaiselle yhteistyölle.

Asiantuntijaryhmä kuitenkin suosittelee myös, että yhteiseen AAL-ohjelmaan sisältyviä toimia vahvistetaan nopeasti. Komissio antaa tälle suositukselle vankan tukensa ja kehottaa osallistuvia valtioita ottamaan sen välittömästi huomioon.

Eteneminen kohti yhteisen AAL-ohjelman tavoitteita

Yhteisen AAL-ohjelman keskeiset tavoitteet ovat i) mahdollistaa hyvää ikääntymistä tukevien TVT-tuotteiden, -palvelujen ja -järjestelmien kehittäminen, ii) saada aikaan riittävä määrä tutkimusta, kehittämistä ja innovointia ja iii) parantaa teollisia hyödyntämisedellytyksiä.

Asiantuntijaryhmä päätteli, että yhteinen AAL-ohjelma vastaa hyvin ensimmäiseen ja toiseen tavoitteeseen ja mahdollistaa varsinkin teollisuuden osallistumisen (mistä on todisteena pk-yritysten korkea osallistumisprosentti, 40 prosenttia). Asiantuntijaryhmä kuitenkin suosittelee, että tutkimustulosten hyödyntämistä tehostetaan. Se suosittelee myös, että osallistuvat valtiot lisäävät muun muassa palveluinnovaatioiden kehittämistä edelleen ja kiinnittävät laajemmin huomiota niiden konkreettiseen käyttöönottoon.

Komissio on samaa mieltä asiantuntijaryhmän kanssa siitä, miten hyvin ja näkyvästi yhteinen AAL-ohjelma on edennyt kohti tavoitteita. Se myös kannattaa asiantuntijaryhmän suositusta kiinnittää enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen. Komissio aikoo toteuttaa (yhdessä sidosryhmien kanssa) toimia, joilla yhteinen AAL-ohjelma linkitetään käyttöönottovälineisiin, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaan. Näin hankitaan markkinoita ja näyttöä vaikutuksesta, tehdään analyysejä ja hyödynnetään uusia rahoitusvälineitä käyttöönotossa[14]. Komissio aikoo myös varmistaa, että näillä toimilla edistetään ja rahoitetaan työtä, jota tehdään aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

Komissio ja yhteinen AAL-ohjelma pyrkivät kehittämään kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman kanssa yhteisiä vaikuttavuusmittareita (2011).

Komissio käynnistää markkinoiden seurantaa ja liiketoimintamalleja koskevan tutkimuksen hyvään ikääntymiseen liittyvästä TVT:stä. Tutkimus liittyy myös yhteiseen AAL-ohjelmaan sisältyvien hankkeiden liiketoimintamalleja koskevaan työhön (2011).

Komissio, Euroopan investointipankki ja yhteinen AAL-ohjelma ottavat käyttöön tai luovat tarkoituksenmukaiset rahoitusmallit , joilla poistetaan investointivaje laajamittaisilta käyttöönottotoimilta ja joiden esikuvana ovat investointisuunnitelma JESSICA ja teknisen avun väline ELENA ( European Local ENergy Assistance )[15] (2010–2011).

Komissio ehdottaa, että yhteinen AAL-ohjelmaa jatkaa AAL-investointifoorumin tukemista ja avaa sen innovoijille ja innovaatioille seitsemännestä puiteohjelmasta sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvästä tieto- ja viestintätekniikkapolitiitikan tukiohjelmasta (vuodesta 2011).

Osallistuvien maiden rahoitusosuudet

Asiantuntijaryhmä päätteli, että yhteinen AAL-ohjelma on menestynyt lähinnä kansallisten rahoitusosuuksien ansiosta. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kansallisista rahoituslähteistä kertyvä hankkeiden yhteisrahoitus toimii hyvin. Asiantuntijaryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että monenlaiset kansalliset säännöt ja toisistaan poikkeavat maksuaikataulut hankaloittavat osallistumista hankkeisiin, mikä vaikuttaa joskus myös hankkeiden etenemiseen. Asiantuntijaryhmä suositteli myös riittävien resurssien osoittamista kansallisille yhteyspisteille, jotta ne pystyvät hoitamaan niiltä edellytetyt tehtävät riittävän hyvin.

Komissio on asiantuntijaryhmän kanssa samaa mieltä näistä huomioista ja suosituksista sekä kehottaa osallistuvia valtioita varmistamaan, että maksut hankekumppaneille suoritetaan ajallaan valtion talousarviosta, sillä se on olennaisen tärkeää hankkeiden onnistumiselle.

Komissio seuraa edelleen keskeisiä rahoituksen toimivuuden mittareita (maksujen suorittamiseen tai sopimuksentekoon kuluva aika) yhteistä AAL-ohjelmaa koskevissa vuosikertomuksissaan ja toteuttaa tarvittaessa jatkotoimia varmistaakseen erityisesti maksujen suorittamisen ajallaan (vuodesta 2010).

Yhteinen AAL-ohjelma kansallisten ohjelmien yhdistäjänä

Asiantuntijaryhmän mukaan yhteinen AAL-ohjelma on tärkeä väline kansallisten toimien yhdistämisessä ja synergioiden luomisessa, erityisesti tieteen ja hallinnoinnin yhdistämisessä. Osallistujamaiden erilaiset rahoitusta ja tukikelpoisuutta koskevat säännöt kuitenkin hankaloittavat kansainvälisten yhteenliittymien muodostamista ja kaikkien sidosryhmien tehokasta osallistumista toimintaan. Asiantuntijaryhmä suosittelee tämän ongelman ratkaisemista.

Komissio yhtyy tähän suositukseen ja kehottaa osallistuvia valtioita tekemään parhaansa yhteisen AAL-ohjelman yhdistämistavoitteen huomioimiseksi, yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan tukikelpoisuutta koskevia sääntöjään sekä yhdenmukaistamaan rahoitusta ja maksamista koskevia käytäntöjään.

Komissio ja yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistuvat valtiot analysoivat yhdessä rahoitustapoja tavoitteenaan vaihtaa käytäntöjä ja panostaa yhteisen AAL-ohjelman tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä (2011).

Yhteisen AAL-ohjelman toiminnan tuloksellisuus

Asiantuntijaryhmä totesi, että kaksi ensimmäistä yhteisen AAL-ohjelman mukaista ehdotuspyyntöä oli toteutettu menestyksellisesti. Se kuitenkin suosittelee, että keskushallintoyksikön toiminnan vahvistaminen ja parantaminen asetetaan etusijalle. Se myös kehottaa yhteistä AAL-ohjelmaa laajentamaan loppukäyttäjien mahdollisuuksia antaa panoksensa ohjelmaan ja hankkeisiin ottamalla heidät mukaan toimintaan aikaisemmassa vaiheessa, parantamalla heidän mahdollisuuksiaan saada kansallista rahoitusta ja varmistamalla, että he ovat edustettuina yhteisen AAL-ohjelman neuvottelukunnassa.

Komissio antaa tukensa näille suosituksille ja kehottaa osallistuvia valtioita tukemaan enemmän ohjelman mukaisia toimia osoittamalla niihin henkilöstöä ja rahoitusvaroja sekä tarvittaessa myös korottamalla niiden yhteisrahoitusta.

Komissio on yhtä mieltä asiantuntijaryhmän kanssa myös siitä, että kokemustenvaihto ja synergioiden luominen artiklan 185 nojalla perustettuihin ohjelmiin, kuten Eurostars, EMPR ja Bonus-169, voi auttaa parantamaan yhteisen AAL-ohjelman hallinnointia ja toimia.

Komissio tukee käytäntöjen vaihtoa 185 artiklan nojalla ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä vaihtamalla käytännön kokemuksia ja mahdollisesti laajentamalla yhteistyötä.

Yhteisestä AAL-ohjelmasta saatava lisäarvo Euroopan tasolla

Asiantuntijaryhmä totesi, että yhteisestä AAL-ohjelmasta koituu jo selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla, koska se on saanut eurooppalaiset toimet sekä kansalliset tarpeet ja panostuksen tasapainoon ja kehittänyt hyviä käytäntöjä. Euroopan tasolla toteutettavia nykyisiä toimia olisi kuitenkin vahvistettava osana kaikkien sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä AAL-ratkaisujen käyttöönottoa haittaavien esteiden poistamiseksi. Asiantuntijaryhmä suosittelee vahvasti yhteisen AAL-ohjelman jatkamista seitsemättä puiteohjelmaa kauemmin pitkän aikavälin investointina. Se myös suosittelee, että Euroopan unionin toimielimet parantavat ja lujittavat yhteisen AAL-ohjelman linkittämistä muihin EU:n tason ohjelmiin ja aloitteisiin, kuten seitsemännen puiteohjelman yhteistyöohjelmaan sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaan.

Komissio on asiantuntijaryhmän kanssa samaa mieltä näistä huomioista ja suosituksista. Ohjelman eurooppalainen ulottuvuus on olennaisen tärkeä, ja yhteisen AAL-ohjelman jatkaminen pitkällä aikavälillä on tarpeen, jotta sitä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Komissio aikoo sen vuoksi tarkastella mahdollisuuksia jatkaa yhteistä AAL-ohjelmaa seitsemättä puiteohjelmaa kauemmin ja ottaa tarkastelussa huomioon neuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset yhteisen AAL-ohjelman arvioinnin tuloksista ja suosituksista.

Useita vaihtoehtoja arvioidaan pitkällä tähtäimellä (vuoden 2013 jälkeen) tiiviissä yhteistyössä yhteisen AAL-ohjelman omistajien kanssa. Arvioinnissa olisi keskityttävä yhdenmukaistamaan työhön, rahoitukseen ja muihin sitoumuksiin liittyviä tavoitteita yhteiseen AAL-ohjelmaan osallistuvien valtioiden ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan uuden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden sidosryhmien välillä. Arvioinnissa tarkastellaan myös hankkeiden yhteisrahoituksen vahvistamista ja yhteistä tukea ohjelman toimintaan pitkällä aikavälillä.

Lyhyellä aikavälillä (2011–2012) yhteisen AAL-ohjelman toimet voivat merkittävästi tukea aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Tällaisia toimia ovat mm. yhteisen AAL-ohjelman sidosryhmien aktiivinen osallistuminen itse kumppanuuden kehittämiseen (yhteisen AAL-ohjelman omistajuusmallista saatua kokemusta hyödyntäen), yhteisen AAL-ohjelman hanketulosten levittäminen, tutkimustyön ja markkinat yhdistävien mekanismien – kuten aiemmin mainittu investointifoorumi – luominen ja toimien yhdenmukaistaminen, jotta yhteistyötä alueiden kanssa voidaan kehittää edelleen.

Komissio ottaa huomioon yhteisen AAL-ohjelman panoksen aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaan eurooppalaiseen innovaatiokumppanuuteen (2010–2012).

Komissio laatii vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksista jatkaa yhteistä AAL-ohjelmaa seitsemättä puiteohjelmaa kauemmin, sen kuitenkaan vaikuttamatta kahdeksannen puiteohjelman valmisteluun tai EU:n rahoitusnäkymiin, ottaen huomioon sen, miten aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus kehittyy (2012).

Useiden nykyisten tutkimus- ja innovaatioaloitteiden sekä yhteisen AAL-ohjelman välistä synergiaa olisi kuitenkin vahvistettava tai luotava. Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä TVT-alan edistynyt tutkimusohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sisältämä tieto- ja viestintätekniikkapolitiitikan tukiohjelma, joka koskee innovaatioiden validointia, ovat yhteisen AAL-ohjelman alku- ja loppuvaiheen kumppaniohjelmia. Euroopalla on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen vahva asema ikääntymistä tukevassa tieto- ja viestintäteknologiassa näiden toisiinsa liittyvien ohjelmien ansiosta, jotka kattavat yhdessä merkittävän osan tutkimus- ja innovaatioketjua.

Moni jäsenvaltio valmistelee yhteisen ohjelmasuunnittelun[16] mukaista aloitetta ”Lisää vuosia, parempaa elämää” tarkoituksenaan linjata useita tutkimusaloja (huomattavasti TVT:tä ja teknologiaa pidemmälle). Yhteinen AAL-ohjelma voi tarjota sovellusympäristön ikääntymistä koskevalle monialaiselle tutkimukselle, jota toteutetaan yhteisen ohjelmasuunnittelun mukaisten aloitteiden puitteissa, ja antaa yhteisen ohjelmasuunnittelun mukaisille aloitteille palautetta käyttäjien TVT-kokemuksista ja jakaa samalla tutkimusmenetelmiä, kuten elämänkaareen pohjautuva lähestymistapa.

Asiantuntijaryhmä suosittelee lopuksi, että yhteisen AAL-ohjelman poliittinen tukeminen jatkuu ja että ohjelmaa jatketaan ja parannetaan osana johdonmukaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa väestön ikääntymiseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä digitaalistrategian toimiin tällä alalla.

Komissio tukee teknologiakartoitusta ja -konsultaatiota ja antaa ohjeita siitä, miten seitsemäs puiteohjelma, yhteinen AAL-ohjelma sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sisältämä ikääntymistä tukeva TVT voidaan linkittää tiiviimmin toisiinsa (2011).

Komissio tarkastelee yhteistä ohjelmasuunnittelualoitetta koskevassa suosituksessa mahdollisuutta luoda synergiaa yhteisen AAL-ohjelman ja yhteisen ohjelmasuunnittelun mukaisen aloitteen ”Lisää vuosia, parempaa elämää” välille (2011).

Komissio ehdottaa, että yhteinen AAL-ohjelma osallistuu aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoteen 2012 järjestämällä AAL-kokouksen. Näin lisätään näkyvyyttä ja vahvistetaan useiden eri toimijoiden sitoumusta (2012).

Komissio arvioi ”Tieto- ja viestintäteknologioita ja vanhenemista koskevan toimintasuunnitelman” riittävyyttä osana digitaalistrategiaa (2012).

5. PÄÄTELMÄT

Euroopan komissio on tyytyväinen tähän yhteisen AAL-ohjelman väliarviointiin. Se tarjoaa toisaalta mahdollisuuden vahvistaa jäsenvaltioiden ja muiden eurooppalaisten sidosryhmien yhteisiä toimia, joiden tarkoituksena on vastata väestön ikääntymisen haasteeseen innovaatioiden ja TVT:n avulla. Kyseiset toimet muodostavat tärkeän osan kahden lippulaivahankkeen – Euroopan digitaalistrategian ja Innovaatiounionin – täytäntöönpanoa. Tätä taustaa vasten yhteisen AAL-ohjelman väliarviointi tukee myös oikea-aikaisesti aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden pilottihankkeen jatkokehittämistä. Toisaalta väliarvioinnin yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää kokemusta, jota on saatu tämän SEUT-sopimuksen 185 artiklan nojalla perustetun välineen toiminnasta. Se on tärkeä väline eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa.

Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyydetään antamaan lausuntonsa tästä kertomuksesta, siinä esitetyistä analyyseistä ja suosituksista ja tukemaan ehdotettujen toimien täytäntöönpanoa.

[1] KOM(2007) 332 lopullinen, 14.6.2007.

[2] KOM(2010) 245 lopullinen/2, 19.5.2010.

[3] Päätös N:o 742/2008/EY, 9.7.2008.

[4] Euroopan komission alustavat arviot perustuvat Eurostatin ja OECD:n tietoihin.

[5] SEC(2008) 2911.

[6] KOM(2009) 545, 17.9.2009.

[7] Euroopan alueiden Silver Economy Network –verkosto.

[8] Talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteinen eläkkeitä koskeva väliraportti, 28. toukokuuta 2010.

[9] KOM(2006) 571, KOM(2009) 180, väestön ikääntymistä koskeva kertomus 2009, European Economy -julkaisusarja.

[10] KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[11] KOM(2010) 1161, 6.10.2010.

[12] Tieto- ja viestintäteknologioita ja vanhenemista koskeva toimintasuunnitelma (2007), e-Health-edelläkävijämarkkina-aloite (2007), seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä TVT-ohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä tieto- ja viestintätekniikkapolitiitikan tukiohjelma, yhteisen AAL-ohjelman työohjelma (www.aal-europe.eu).

[13] Tämä lähestymistapa tulee esiin myös neuvoston 7. kesäkuuta 2010 antamissa päätelmissä ”Aktiivisena ikääntyminen”.

[14] Valtiontukisääntöjen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa.

[15] Niillä tuetaan kaupunkien kestävää kehitystä sekä kestävää energiahuoltoa paikallistasolla, www.eib.org.

[16] KOM(2008) 468, Kohti tutkimuksen yhteistä ohjelmasuunnittelua.