[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 2.12.2010

KOM(2010) 712 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa

JOHDANTO

Eurooppa 2020 -strategiassa[1] luodaan visio erittäin kilpailukykyisestä eurooppalaisesta sosiaalisesta markkinataloudesta 2000-lukua varten ja korostetaan olevan tärkeää hyödyntää digitaalisen yhteiskunnan kaikkia taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Sen vuoksi sähköinen laskutus on sisällytetty Euroopan komission lippulaivahankkeeseen Euroopan digitaalistrategia [2], jolla pyritään ensisijaisesti luomaan digitaaliset sisämarkkinat ja poistamaan sääntelylliset ja tekniset esteet, jotka haittaavat sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa.

Kuluttajien ja yritysten kannalta on epäedullista, että sähköistä laskutusta säännellään yhä eri jäsenvaltioissa eri tavoin ja että sähköisen laskutuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet suureksi osaksi hyödyntämättä. Erityisesti pk-yritysten kannalta sähköisten laskujen lähettäminen ja vastaanottaminen on vieläkin liian monimutkaista ja kallista. Suurista yrityksistä 42 prosenttia ilmoittaa lähettävänsä tai vastaanottavansa sähköisiä laskuja, mutta niitä käyttävien pk-yritysten osuus on pienempi (22 prosenttia)[3]. Sen vuoksi sähköisen laskutuksen keskimääräinen markkinaosuus on Euroopassa yhä melko pieni: arvion mukaan noin 5 prosenttia kaikista yritysten välillä vuosittain lähetetyistä laskuista[4].

Tilanteessa on siis paljon parantamisen varaa. Sähköisen laskutuksen laajamittainen käyttöönotto EU:ssa tuottaisi huomattavia taloudellisia hyötyjä, sillä arvion mukaan kuuden vuoden aikana voitaisiin säästää noin 240 miljardia euroa siirtymällä paperilaskuista sähköisiin laskuihin[5]. Toisaalta yhtenäisen euromaksualueen (SEPAn) perustaminen luo pohjan yhteentoimiville eurooppalaisille sähköisille laskutusjärjestelyille, koska laskutus ja maksuprosessit liittyvät läheisesti toisiinsa.

Komissio pyrkii siihen, että sähköisestä laskutuksesta tulee Euroopassa pääasiallinen laskutusmenetelmä vuoteen 2020 mennessä. Se on sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa, joiden tulisi myötävaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseen ja luoda hyvät edellytykset sähköisen laskutuksen yleistymiselle.

Edellä esitetyn perusteella tässä tiedonannossa käsitellään seuraavia ensisijaisia tavoitteita:

- Jotta voidaan helpottaa sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa, on turvattava oikeusvarmuus ja selkeä tekninen ympäristö.

- Sähköistä laskutusta varten tarvitaan yhteiseen standardiin perustuvia avoimia ja yhteentoimivia ratkaisuja, joiden kehittämistä on kannustettava ja edistettävä erityisesti pk-yritysten tarpeiden mukaisesti.

- Sähköisen laskutuksen käyttöönottoa on tuettava perustamalla kansallisia sähköisen laskutuksen foorumeja, eurooppalainen sidosryhmäfoorumi ja muita vastaavia rakenteita.

SÄHKÖISEN LASKUTUKSEN HYÖDYT

Toisin kuin paperilaskuissa sähköisissä laskuissa kaikki tiedot ovat digitaalisessa muodossa. Sen vuoksi sähköinen laskutus tarjoaa paperilaskutukseen verrattuna huomattavia etuja. Se lyhentää maksumääräaikoja, vähentää virheitä, pienentää painatus- ja postituskuluja ja ennen kaikkea yhdentää koko käsittelyn. Automatisointimahdollisuus kuuluukin läheisesti sähköiseen laskutukseen varsinkin silloin, kun laskut lähetetään strukturoidussa muodossa: sähköisiä laskuja voidaan laatia ja siirtää automaattisesti suoraan laskun laatijan tai palveluntarjoajan taloudellisen toimitusketjun järjestelmistä vastaanottajan vastaaviin järjestelmiin. Sen vuoksi valtaosa sähköisen laskutuksen taloudellisista hyödyistä ei perustu painatus- ja postituskulujen pienenemiseen vaan siihen, että kauppakumppanien välinen prosessi voidaan automatisoida ja yhdentää kokonaan tilauksesta laskun maksamiseen saakka.

Kuten hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevä korkean tason ryhmä on todennut, sähköisen laskutuksen odotetaan myös vähentävän yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta lyhyellä aikavälillä jopa 18 miljardilla eurolla, jos sähköisiin ja paperilaskuihin sovelletaan samoja alv-sääntöjä[6].

Koska sähköiset laskut ovat kätevämpiä kuin paperilaskut, niiden odotetaan hyödyttävän myös kuluttajia. On kuitenkin varmistettava, että kuluttajat, joilla on rajalliset tai olemattomat mahdollisuudet käyttää internetiä, eivät jää alakynteen ja että kaikilla kuluttajilla on aina mahdollisuus pyytää laskut paperimuodossa. Sähköisessä laskutuksessa on myös suojattava henkilötietoja ja yksityisyyttä EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti.

Sähköiseen laskutukseen liittyy myös suuria ympäristöhyötyjä, koska se vähentää paperinkulutusta sekä kuljetuksesta aiheutuvia energiakustannuksia. Sen ansiosta EU:n hiilidioksidipäästöt voisivat vähetä 1 miljoonaa tonnia vuodessa[7].

SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN

Euroopan komissio perusti markkinoiden tarpeiden ja sidosryhmien pyyntöjen mukaisesti sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän tarkastelemaan esteitä, jotka hidastavat sähköisen laskutuksen käyttöönottoa EU:ssa. Asiantuntijaryhmä julkaisi vuoden 2009 lopussa loppuraporttinsa, johon sisältyi ehdotus sähköistä laskutusta koskeviksi eurooppalaisiksi oikeudellisiksi puitteiksi[8].

Asiantuntijaryhmän tärkeimmät suositukset olivat seuraavat:

- Ennen kaikkea olisi pyrittävä täyttämään pk-yritysten tarpeet keskittymällä erityisiin liiketoiminnallisiin vaatimuksiin.

- Oikeudellista ja alv-kehystä olisi yhdenmukaistettava ja selkeytettävä koko EU:ssa lähtemällä siitä, että paperilaskuja ja sähköisiä laskuja on käsiteltävä tasavertaisina, sekä käyttämällä apuna asiantuntijaryhmän laatimia käytännesääntöjä.

- Olisi luotava sähköisen laskutuksen ”ekosysteemi”, jossa yhteentoimivuus ja kattavuus olisivat mahdollisimman suuret.

- Kaikkien yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden olisi otettava käyttöön yhteinen laskujen sisältöstandardi ja datamalli: UN/CEFACTin Cross-Industry Invoice (CII) v.2.

- Olisi luotava organisatorinen toimintamalli sähköistä laskutusta koskevien eurooppalaisten oikeudellisten puitteiden toteuttamiseksi jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

Asiantuntijaryhmän loppuraportista järjestettiin julkinen kuuleminen[9], joka antoi kaikille sidosryhmille mahdollisuuden reagoida suositusehdotuksiin. Suurin osa julkiseen kuulemiseen osallistuneista yhtyi tärkeimpiin raportissa esitettyihin näkemyksiin, suosituksiin ja päätelmiin.

Sidosryhmien kuulemisen päätteeksi järjestettiin Madridissa 27. ja 28. huhtikuuta 2010 puheenjohtajavaltio Espanjan johdolla tärkeä konferenssi, jossa käsiteltiin sähköistä laskutusta Euroopassa[10]. Konferenssissa vahvistettiin asiantuntijaryhmän esittämät suositukset, jotka saivat yleistä kannatusta.

SÄHKÖINEN LASKUTUS EUROOPAN UNIONISSA

Sähköisen laskutuksen yleisyys

Sähköisiä laskuja ei käytetä vielä kovinkaan yleisesti, ja niiden käyttö vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Vaikka 23 prosenttia yrityksistä on ilmoittanut lähettävänsä tai vastaanottavansa sähköisiä laskuja (osuudet vaihtelevat EU:n 27 jäsenvaltiossa 8 prosentista 41 prosenttiin)[11], lähetettyjen ja vastaanotettujen strukturoitujen sähköisten laskujen määrä on yhä pieni varsinkin pk-yrityksissä.

Tarjontapuolella sähköisen laskutuksen markkinat ovat hyvin hajanaiset. EU:ssa toimii yli 400 palveluntarjoajaa, jotka tarjoavat monenlaisia sähköiseen laskutukseen liittyviä liiketoimintamalleja lähinnä kansallisella tasolla.

Eräissä jäsenvaltioissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä julkisen sektorin aloitteita, joiden tavoitteena on tehdä sähköinen laskutus pakolliseksi julkisissa hankinnoissa[12]. Tällaiset hankkeet ovat ratkaiseva edellytys sähköisen laskutuksen markkinaosuuden kasvulle. Lisäksi komissio on käynnistänyt Euroopan tasolla PEPPOL-hankkeen (Pan-European Public Procurement On-line)[13], jonka tavoitteena on mahdollistaa yritysten (muun muassa pk-yritysten) ja julkishallinnon välinen sähköinen viestintä kaikissa hankintamenettelyissä koko EU:n alueella, mihin kuuluu myös laskujen lähettäminen ja vastaanottaminen. Sähköistä laskutusta varten kehitettyä yhteentoimivaa ratkaisua voitaisiin käyttää paitsi julkisissa hankinnoissa myös laajemmin eri yritysten välillä.

Sähköinen laskutus yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA[14])

Laskutus on vain yksi vaihe koko taloudellista toimitusketjua. On tärkeää, että sähköinen laskutus kytketään sähköisten maksujen laajempiin yhdentyneisiin markkinoihin erityisesti laskujen ja maksujen välisen läheisen yhteyden vuoksi. Yhtenäisen euromaksualueen luominen, jolle komissio on alusta alkaen antanut vahvan tukensa, helpottaa laskutuksen ja maksuprosessien liittämistä toisiinsa.

Vaikka SEPA ja sähköinen laskutus ovatkin eri hankkeita, ne hyödyttävät toinen toistaan. SEPA voi edistää täydellistä prosessi-integraatiota koko taloudellisessa toimitusketjussa ja luoda siten perustan menestyksekkäälle sähköistä laskutusta koskevalle aloitteelle, ja sähköisen laskutuksen laajamittainen käyttöönotto voi edistää SEPAan siirtymistä maksujen ja laskujen läheisen yhteyden vuoksi.

SEPAn tavoitteena on mahdollistaa automaattinen maksujenkäsittely päästä päähän. Näin voitaisiin poistaa manuaalisen käsittelyn tarve ja saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Sen vuoksi sähköistä laskutusta koskevan standardin tulisi olla yhdenmukainen finanssipalvelujen ISO 20022 -sanomastandardin kanssa, jota käytetään SEPAn yhteydessä.

Sähköisen laskutuksen liittyvät oikeudelliset ja tekniset näkökohdat ja sen käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvat rasitteet

Oikeudelliset näkökohdat

Alv ja sähköistä laskutusta koskevat säännöt

Voimassa olevat alv-säännökset, joita sovelletaan sähköiseen laskutukseen EU:ssa, ovat jäsenvaltioille sallittujen vaihtoehtojen vuoksi aiheuttaneet sen, että vaatimukset vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Tämä on mutkistanut tilannetta niiden kauppakumppanien kannalta, jotka haluavat käyttää sähköiseen laskutukseen liittyviä ratkaisuja. Tällaisia kauppakumppaneita ovat erityisesti rajatylittävää toimintaa harjoittavat yritykset.

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettua direktiiviä 2006/112/EY on muutettu hiljattain laskutussääntöjen osalta 13. heinäkuuta 2010 annetulla neuvoston direktiivillä 2010/45/EU[15]. Direktiivissä, joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. tammikuuta 2013 mennessä, vahvistetaan uudet sähköistä laskutusta koskevat alv-säännöt ja poistetaan sähköisen laskutuksen käyttöönottoa haittaavat esteet mahdollistamalla paperilaskujen ja sähköisten laskujen tasavertainen käsittely ja varmistamalla, että paperilaskuille ei aseteta lisävaatimuksia. Alv-direktiivin uuden 233 artiklan mukaan yritykset voivat vapaasti lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja, jos ne ylläpitävät liiketoiminnan valvontakeinoja, jotka luovat ”luotettavan tarkastusketjun laskun sekä tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen välille” samalla tavoin kuin nykyään tehdään paperilaskujen osalta.

Muut oikeudelliset näkökohdat

Alv-lainsäädännön lisäksi sähköiselle laskutukselle on asetettu monenlaisia muita lakisääteisiä vaatimuksia, joihin kuuluvat kirjanpitoa, tilintarkastusta, henkilötietojen suojaa, arkistointia ja tullia koskevat säännöt. Vaikka alv-sääntöjä pidetään yleensä pääasiallisena esteenä, on tarpeen selvittää, muodostavatko nämä muut oikeussäännöt lisäesteitä sähköisen laskutuksen käyttöönotolle EU:ssa.

Joissakin sähköiseen laskutukseen liittyvissä ratkaisuissa käytetään sähköisiä allekirjoituksia. Tällaisia allekirjoituksia koskevat lakisääteiset vaatimukset vaihtelevat kuitenkin jäsenvaltiosta toiseen, mikä on aiheuttanut yhteentoimivuusongelmia rajatylittävässä toiminnassa. Nämä ongelmat ovat omalta osaltaan hidastaneet sellaisten sähköiseen laskutukseen liittyvien rajatylittävien ratkaisujen käyttöä, joissa hyödynnetään sähköisiä allekirjoituksia. Vaikka voimassa olevilla sähköisten allekirjoitusten käyttöä koskevilla säännöksillä on ollut myönteinen vaikutus ja vaikka jäsenvaltiot ja komissio ovat tehneet niiden käyttöön liittyviä poliittisia sitoumuksia, on tarpeen luoda koordinoidumpi ja kattavampi lähestymistapa, jonka avulla voidaan helpottaa sähköisten allekirjoitusten EU:n laajuista rajatylittävää yhteentoimivuutta. Tätä varten komissio on ehdottanut digitaalistrategian yhteydessä nykyisen sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin 1999/93/EY[16] tarkistamista.

Yhteentoimivuus ja kattavuus

Sähköiseen laskutukseen liittyvien ratkaisujen yhteentoimivuus antaa käytännössä kauppakumppaneille mahdollisuuden lähettää toisilleen laskuja ja vastaanottaa niitä erilaisista teknologioista ja organisatorisista rajoista huolimatta, mikä perustuu yhteisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, liiketoimintaprosesseihin ja teknisiin standardeihin.

Eri liiketoimintamallien ja ratkaisujen puutteelliseen yhteentoimivuuteen liittyy se riski, että varsinkin pk-yritysten on investoitava useampiin järjestelmiin ja ratkaisuihin voidakseen lähettää ja vastaanottaa laskuja. Tämä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ja vaikeuttaa entisestään sähköisen laskutuksen yleistymistä. Jos sähköiseen laskutukseen liittyvät ratkaisut ovat yhteentoimivia, niiden avulla voidaan ajan mittaan luoda useita toisiinsa liittyviä ja yhteentoimivia verkkoja, jotka kattavat mahdollisimman monia kauppakumppaneita.

Standardit

Sähköistä laskutusta varten ei ole toistaiseksi olemassa yleisesti käytettyä standardia. Tieto- ja käyttövaatimusten kirjavuus ja niiden hyvin erilaiset soveltamistavat ovat johtaneet markkinoiden pirstoutumiseen.

Mikään nykyisistä formaateista ei ole yleistynyt merkittävästi muihin verrattuna. Organisaatioiden välinen tiedonsiirto (OVT[17]), jota monet monikansalliset yritykset käyttävät edelleen, on useimpien pk-yritysten kannalta epäkäytännöllinen ratkaisu. Monet omistusoikeuden alaiset formaatit ovat vastaavasti vain yhden monikansallisen yrityksen ja sen toimittajien käytössä. Sen vuoksi yritysten, ohjelmistoyritysten sekä finanssipalvelujen tarjoajien kaltaiset markkinatoimijat joutuvat tukemaan useita formaatteja, mikä vaatii huomattavan määrän mappaus- ja konvertointityötä, jotta ne voisivat käsitellä eri syntaksien mukaisia tietoja.

Monet kansainväliset ja eurooppalaiset standardointijärjestöt käsittelevät parhaillaan sähköisen laskutuksen standardointia. Kansainvälisellä tasolla YK:n kaupan ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiskeskus (United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business, UN/CEFACT) on kehittänyt Cross-Industry Invoice (CII) -standardin ja -datamallin ja ylläpitää niitä. Se on myös tehnyt UBL (Universal Business Language) -laskujen ja CII-standardin konvergenssiin liittyvää yhteistyötä strukturoituja tietostandardeja edistävän OASIS-järjestön kanssa. Lisäksi UN/CEFACT tekee yhteistyötä Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn kanssa, jotta CII-datamalli voitaisiin sisällyttää ISO 20022 -laskutussanomaan. Euroopan standardointikomitea (CEN) ohjaa puolestaan useita työpajoja, joissa käsitellään sähköisen laskutuksen toteutukseen liittyviä erityiskysymyksiä[18].

SÄHKÖISEN LASKUTUKSEN EDISTÄMISSTRATEGIA

Sähköistä laskutusta koskevat keskeiset tavoitteet EU:ssa

Asiantuntijaryhmän suositusten ja julkisen kuulemisen tulosten perusteella komissio ehdottaa, että sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa tuetaan keskittymällä seuraaviin neljään keskeiseen tavoitteeseen.

Sähköistä laskutusta varten varmistetaan yhtenäinen oikeudellinen kehys

Neuvoston direktiivissä 2010/45/EU vahvistettujen uusien sähköistä laskutusta koskevien alv-sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden on 1. päivästä tammikuuta 2013 noudatettava paperilaskujen ja sähköisten laskujen tasavertaisuuden periaatetta. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa enää sellaisia erityisvaatimuksia kuin että sähköisen laskutuksen on perustuttava sähköisiin allekirjoituksiin tai OVT:hen. Tällaisista teknologisista mahdollisuuksista tulee kuitenkin vaihtoehtoja, joita yritykset voivat käyttää edelleen, samoin kuin liiketoiminnan valvontakeinoja, taatakseen sähköisten laskujen ”alkuperän aitouden” ja ”sisällön eheyden”.

Sähköisten laskujen käyttö voi vaikeutua, jos jäsenvaltiot tulkitsevat sääntöjä eri tavoin tai saattavat ne eri lailla osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä voi puolestaan aiheuttaa yrityksille lisärasitteita, lisätä sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia ja rajoittaa siten sähköisen laskutuksen käyttöönottoa. Sen vuoksi komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen, että sähköistä laskutusta koskevia uusia sääntöjä tulkitaan samalla tavoin, jotta direktiivi 2010/45/EU saatettaisiin yhdenmukaisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä.

Toimet:

1.1 Varmistaakseen uuden alv-direktiivin yhdenmukaisen saattamisen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä komissio järjestää helmikuussa 2011 Fiscalis-seminaarin[19], johon osallistuvat kaikkien jäsenvaltioiden verohallinnot. Sen jälkeen komissio arvioi, onko jäsenvaltioille ja yrityksille tarpeen antaa lisäohjeita.

1.2 Uudessa alv-direktiivissä vahvistettua tasavertaisuuden periaatetta ennakoiden jäsenvaltioita kehotetaan sallimaan se, että laskut toimitetaan tai asetetaan saataville ”sähköisesti muilla keinoin”, kuten voimassa olevan alv-direktiivin 2006/112/EY 233 artiklassa säädetään.

1.3 Komission teettämässä ulkoisessa tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia tapoja kantaa alv:tä ja tarkastellaan sähköisen laskutuksen merkitystä tässä yhteydessä. Komissio esittelee tutkimuksen tulokset ja julkaisee ennen vuoden 2010 loppua vihreän kirjan alv:n tulevaisuudesta edistääkseen keskustelua sellaisista kysymyksistä kuin miten tieto- ja viestintäteknologian kehitys voisi helpottaa alv:n kantamista.

1.4 Komissio ehdottaa vuonna 2011 sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin 1999/93/EY tarkistamista sellaisen oikeudellisen kehyksen luomiseksi, joka mahdollistaa turvallisten sähköisten varmentamisjärjestelmien yhteentoimivuuden ja tunnustamisen yli rajojen.

Mahdollistetaan sähköisen laskutuksen laajamittainen käyttöönotto pienissä ja keskisuuriin yrityksissä

Sähköistä laskutusta ei voida edistää EU:ssa ottamatta huomioon pk-yrityksiä, joita on yli 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä. Vaikka monet suuret yritykset käyttävät jo sähköisiä laskuja, pk-yrityksissä niitä käytetään yhä suhteellisen vähän. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa[20] EU sitoutui noudattamaan ”pienet ensin” -periaatetta eli keskittymään pk-yritysten tarpeisiin. Samaa periaatetta olisi sovellettava myös sähköisen laskutuksen markkinoihin, joiden olisi tarjottava pk-yrityksille alv-sääntöjen mukaisia yksinkertaisia, edullisia ja luotettavia ratkaisuja.

Pienillä yrityksillä on monia erilaisia kauppakumppaneita (suuria yrityksiä, kuluttajia, viranomaisia ja muita pk-yrityksiä), jotka voivat vaatia niitä käyttämään erilaisiin teknisiin ratkaisuihin perustuvaa sähköistä laskutusta. Yhteentoimivien prosessien ja standardien kehittäminen koko toimitusketjua varten, sähköinen laskutus mukaan luettuna, helpottaa sähköisen laskutuksen laajaa käyttöönottoa pk-yrityksissä. Lisätäkseen pk-yritysten osallistumista digitaalisiin toimitusketjuihin komissio tukee teollisuus- ja palvelualojen laajamittaisia demonstrointitoimia (muoti- ja autoteollisuudessa sekä liikenteen ja logistiikan aloilla). Näiden hankkeiden tavoitteena on parantaa liiketoimintaa sekä lisätä omalta osaltaan yritysten innovointikapasiteettia ja kilpailukykyä.

Tärkeää ei ole ainoastaan se, että pienet yritykset valmistautuvat tähän siirtymään (tietämykseltään ja infrastruktuuriltaan), vaan myös se, että sähköiseen laskutukseen liittyvien palvelujen tarjoajat kehittävät palveluja ja ratkaisuja, jotka vaativat pk-yrityksiltä vain vähäistä investointia infrastruktuuriin ja osaamiseen, jolloin ne voisivat tehostaa toimintaansa ja vähentää toimintakustannuksiaan sähköisen laskutuksen avulla.

Komissio katsoo, että seuraavassa esitetyt toimet auttavat pk-yrityksiä saamaan täyden hyödyn sähköisestä laskutuksesta.

Toimet:

2.1 Komissio arvioi perusteellisesti tulevien sähköistä laskutusta koskevien teknisten ja lakisääteisten vaatimusten vaikutuksia pk-yrityksiin soveltamalla ”pienet ensin” -periaatetta ja pk-yritystestiä ja odottaa jäsenvaltioiden ja standardointijärjestöjen toimivan samoin.

2.2 Komissio organisoi tiedotustoimia, joiden avulla pk-yrityksille tiedotetaan sähköisen laskutuksen mahdollisuuksista, ja osallistuu itse näihin toimiin. Lisäksi tutkitaan, mitä yhteisvaikutuksia näillä toimilla on nykyisten edistämistoimien (kuten eurooppalaisen pk-yritysviikon ja e-taitoviikon) ja verkostojen (kuten eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan tukiverkoston ja Yritys-Eurooppa-verkoston) kanssa.

2.3 Komissio jatkaa ja laajentaa aloitteita, joilla edistetään pk-yritysten osallistumista digitaalisiin toimitusketjuihin. Vuonna 2011 käynnistetään kaksi uutta toimea kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa.

Luodaan toimintaedellytykset, joilla saavutetaan mahdollisimman laaja kattavuus

Sähköisen laskutuksen laajamittaisen käyttöönoton kannalta on erittäin tärkeää luoda edellytykset sille, että mahdollisimman monet kauppakumppanit voivat lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Komissio katsoo, että organisatorisella ja teknisellä tasolla tarvitaan lisätoimia niiden käynnissä olevien toimien ohella, joilla parannetaan sähköisten laskutusjärjestelmien yhteentoimivuutta[21]. Näihin suosituksiin liittyvien toimien olisi edistyttävä merkittävästi ennen määräpäivää (1. tammikuuta 2013), johon mennessä alv-direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ensiksi olisi määriteltävä selvästi organisaatiotason yhteentoimivuuteen liittyvät kauppakumppanien ja palveluntarjoajien tehtävät ja vastuualueet, ja markkinatoimijoiden olisi hyväksyttävä ne käytännesääntöjen muodossa. Sähköisten laskujen käsittelyä helpottaisi myös kauppakumppanien ja palveluntarjoajien yksiselitteisten ja yleisesti tunnustettujen tunnisteiden ja/tai osoitteiden käyttöönotto ja käyttö.

Jotta voidaan varmistaa sähköisen laskutuksen mallien yhteenliitettävyys, kauppakumppanien ja palveluntarjoajien olisi päästävä yhteisymmärrykseen sellaisista asioista kuin riskienhallinta, osoitteenmuodostus ja reititys, verkkovierailusopimukset, standardit, viestinnän kulku ja turvallisuusvaatimukset.

Seuraavat toimet ovat edellytys sille, että kauppakumppanit voivat ajan myötä muodostaa EU:n laajuisen tai laajemmankin verkoston, joka mahdollistaa sähköisen laskutuksen laajamittaisen käyttöönoton.

Toimet:

3.1 CENin olisi laadittava vuoden 2011 loppuun mennessä käytännessäännöt, joissa otetaan huomioon sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän tekemä työ. Käytännesäännöissä, jotka kauppakumppanien, palveluntarjoajien ja viranomaisten tulisi omaksua, olisi esitettävä johdonmukaiset termit ja määriteltävä sähköisen laskutusprosessin eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet.

3.2 CENin olisi selvitettävä vuoden 2011 loppuun mennessä, tarvitaanko sähköisen laskutuksen alalla yhteentoimivia osoitteenmuodostus- ja reititysmenettelyjä ja ehdotettava toimia tällaisten menettelyjen käyttöönottamiseksi.

Edistetään sähköisen laskutuksen vakiomuotoisen datamallin käyttöä

Yksi sähköisen laskutuksen käyttöönoton keskeisistä edellytyksistä on määritellä yksi ainoa selkeä semanttinen datamalli, joka kuvaa sähköisiin laskuihin tarvittavia tietoelementtejä. Yhdellä yhteisellä datamallilla helpotetaan semanttista yhteentoimivuutta ja varmistetaan teknologiariippumattomuus. Asiantuntijaryhmän suositusten mukaan UN/CEFACTin Cross-Industry Invoice (CII) v.2 olisi hyväksyttävä yhteiseksi semanttiseksi viitedatamalliksi, johon sähköisen laskun sisällön standardointia koskevien ratkaisujen olisi tulevaisuudessa perustuttava. Tämän datamallin myöhempi mukauttaminen yritysten erityistarpeisiin olisi jätettävä markkinoiden tehtäväksi. Sekä yksityisen että julkisen sektorin kaikkia markkinatoimijoita kannustetaan kehittämään ja toteuttamaan CII v.2 -datamallin mukaisia ratkaisuja tai sovittamaan omat ratkaisunsa kyseisen datamallin mukaisiksi.

Kansainvälisten standardointijärjestöjen olisi tuettava tällaisen datamallin käyttöönottoa saatavuuden ja vakauden varmistamiseksi jatkuvan hallinnan, ylläpidon ja laadun osalta. Euroopassa CENin olisi teknisten komiteoidensa ja työpajojensa avulla edistettävä olennaisten standardien täytäntöönpanoa ja niihin liittyvien täytäntöönpano-ohjeiden noudattamista sekä huolehdittava siitä, että kansainväliset standardointielimet tukevat eurooppalaisia vaatimuksia. Pyrkimys yhteen ainoaan standardiin ei saisi kuitenkaan rajoittaa nykyisten sähköiseen laskutukseen liittyvien ratkaisujen käyttöä lyhyellä aikavälillä, jos tällaiset ratkaisut täyttävät sähköisen laskutuksen yhteistä datamallia koskevat vaatimukset tai niitä mukautetaan vähitellen näihin vaatimuksiin.

Toimet:

4.1 Vuonna 2011 CEN laatii CII v.2 -datamallia koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Ohjeiden olisi perustuttava sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän ehdottamiin laskun perustietoihin, ja niissä olisi otettava huomioon ISO 20022 -laskutussanomastandardi, CENin sähköisen laskutuksen työpajan ja BII- ja EBES-työpajojen tulokset sekä muut aloitteet, kuten PEPPOL-hanke.Markkinakysynnän perusteella olisi myös pohdittava ohjeiden laatimista muita aloja tai liiketoimintaprosesseja varten.

4.2 CEN tekee yhteistyötä kansainvälisten standardointijärjestöjen kuten UN/CEFACTin ja ISOn kanssa ja ilmoittaa, mitä erityisvaatimuksia CII-datamallin myöhemmässä kehittämisessä olisi otettava huomioon.

4.3 UN/CEFACTia pyydetään kehittämään nopeasti sellaisia sähköisen liiketoiminnan sanomia, joilla täydennetään sähköistä laskutusta ja tehostetaan yritysten, kaupan ja hallintoelinten kykyä toimittaa ja vastaanottaa tuotteita ja palveluja.

Sähköisen laskutuksen käyttöönoton järjestäminen EU:ssa

Sähköisen laskutuksen käyttöönotto edellyttää koordinoituja toimia sekä kansallisella tasolla että Euroopan tasolla. Niillä edistetään yhteentoimivia kansallisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehostaa rajatylittävää liiketoimintaa ja vähentää siihen liittyviä rasitteita kuluttajien, yritysten ja viranomaisten kannalta ja parantaa siten sisämarkkinoiden toimintaa.

Sähköisen laskutuksen edistäminen kansallisella tasolla

Jäsenvaltioilla on hyvät mahdollisuudet edistää, kehittää ja helpottaa sähköisen laskutuksen käyttöä. Niiden olisi huolehdittava siitä, että niiden kansalliset kauppa-, verotus- ja hankintakäytännöt myötävaikuttavat EU:n laajuisten toimintaedellytysten kehittymiseen sähköistä laskutusta varten.

Toimet:

5.1 Jäsenvaltioiden olisi laadittava sähköisen laskutuksen kansallinen edistämisstrategia. Strategialla olisi pyrittävä

- edistämään sähköisen laskutuksen käyttöä erityisesti pk-yrityksissä

- koordinoimaan kansallisella tasolla sähköistä laskutusta edistäviä nykyisiä ja tulevia aloitteita ottaen huomioon oikeudelliset, standardointi- ja yhteentoimivuusnäkökohdat ja niiden eurooppalainen ulottuvuus

- seuraamaan sähköisen laskutuksen yleistymistä ja asettamaan sille tavoitteita.

5.2 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallisia sähköistä laskutusta käsitteleviä sidosryhmäfoorumeja ja ilmoitettava komissiolle niiden perustamisesta kesäkuuhun 2011 mennessä. Kansallisten foorumien olisi edustettava tasapuolisesti eri sidosryhmiä, ja viranomaisilla sekä sähköisten laskutuspalvelujen käyttäjillä, kuten kuluttajilla, pk-yrityksillä ja suurilla yrityksillä, olisi oltava niissä riittävästi edustajia.

Sähköisen laskutuksen edistäminen Euroopan tasolla

Jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia toimia olisi koordinoitava sen varmistamiseksi, että sähköisiä laskuja voidaan lähettää ja vastaanottaa vapaasti EU:n alueella. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rajatylittävän liiketoiminnan helpottamiseen erityisesti pk-yritysten kannalta.

Toimet:

6.1 Komissio perustaa kolmeksi vuodeksi sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin, jäljempänä ”sähköistä laskutusta käsittelevä eurooppalainen foorumi”, jolla ovat edustettuina kansalliset foorumit, asianomaiset eurooppalaiset käyttäjäjärjestöt, CEN, Euroopan keskuspankki (EKP) sekä direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla perustettu tietosuojatyöryhmä[22].Sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen foorumin päätehtävänä on komission rinnalla

- seurata sähköisen laskutuksen markkinoiden kehitystä ja sähköisen laskutuksen yleistymistä teollisuus- ja palvelualoilla kaikissa jäsenvaltioissa

- käynnistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihto, jolla helpotetaan sähköiseen laskutukseen liittyvien yhteentoimivien ratkaisujen syntymistä

- tuoda esiin ongelmia, jotka liittyvät erityisesti rajatylittävään liiketoimintaan, ja ehdottaa asianmukaisia ratkaisuja

- tukea ja seurata työtä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön sähköistä laskutusta koskeva standardoitu datamalli.

6.2 Komission ja kaikkien muiden EU:n toimielinten olisi näytettävä esimerkkiä käyttämällä sähköistä laskutusta omissa julkisissa hankinnoissaan. Komissio jatkaa erityisesti e-Prior-hankkeen toteuttamista.

6.3 Komissio pyrkii vuonna 2011 parantamaan sähköisen laskutuksen yleistymisen tilastollista seurantaa.

PÄÄTELMÄ

Sähköisen laskutuksen laajamittaisen käyttöönoton odotetaan hyödyttävän koko EU:ta ja lisäävän sen kilpailukykyä. Sähköisen laskutuksen markkinaosuudet ovat kasvamassa merkittävästi EU:n ulkopuolella, eikä EU saisi jäädä jälkeen tästä kehityksestä.

Jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kehotetaan hyväksymään ehdotetut keskeiset tavoitteet ja toimet, jotta sähköinen laskutus yleistyisi nopeasti. Komissio seuraa tiiviisti kaikkia toimia ja sähköisen laskutuksen yleistymistä ja antaa niistä edistymiskertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2013 loppuun mennessä. Jos kertomus osoittaa, että sähköisen laskutuksen käyttöönotto ei ole edistynyt tyydyttävällä tavalla eivätkä markkinat ole vieläkään yhdentyneet, voidaan toteuttaa lisätoimia ja antaa uusia suosituksia sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa haittaavien esteiden poistamiseksi.

Kansallisten foorumien ja eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin, jotka perustetaan sähköisen laskutuksen käyttöönottoa varten, tulisi edistää EU:n yhdenmukaisen lähestymistavan syntymistä ja helpottaa sähköisen laskutuksen yleiseurooppalaista yhteentoimivuutta.

[1] KOM(2010) 2020, http://ec.europa.eu/eu2020/index_en.htm.

[2] KOM(2010) 245,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM: 2010:0245:FIN:FI:PDF

[3] Enterprises sending and/or receiving e-invoices , Eurostat, 2009.

[4] E-invoicing – E-billing in Europe , Billentis, 2009.

[5] SEPA potential benefits at stake, Capgemini,http://ec.europa.eu/internal_market/payments/docs/sepa/sepa-capgemini_study-final_report_en.pdf.

[6] KOM(2009) 15,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM: 2009:0245:FIN:FI:PDF.

[7] Tämä on ekstrapolointi, joka perustuu Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun ympäristöstrategisen tutkimuksen laitoksessa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan paperilaskujen korvaaminen sähköisillä laskuilla vähentäisi hiilidioksidipäästöjä arviolta 39°000–41°000 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuodessa.

[8] Final Report of the Expert Group on Electronic Invoicing ,http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2009/e-invoicing/report_en.pdf.

[9] Tiivistelmä julkisen kuulemisen tuloksista:http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/document.cfm?action=display&doc_id=5814&userservice_id=1&request.id=0.

[10] http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/e-invoicing/benefits/conference_electronic_invoicing_en.htm.

[11] Enterprises sending and/or receiving e-invoices , Eurostat, 2009,http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/graph.do?tab=graph&plugin=0&language=en&pcode=tin00114.

[12] Tanskassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Ruotsissa on käynnistetty aloitteita, joissa pyritään erilaisten määräaikojen kuluessa velvoittamaan viranomaiset käyttämään sähköistä laskutusta. Final Report of the Expert Group on e-Invoicing , 2009, s. 15–16, http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2009/e-invoicing/report_en.pdf.

[13] Aloitteesta annetaan lisätietoja osoitteessa www.peppol.eu.

[14] http://ec.europa.eu/internal_market/payments/sepa/index_en.htm.

[15] Direktiivi 2010/45/EU,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:189:0001:0008:FI:PDF.

[16] Direktiivi 1999/93/EY,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2000:013:0012:0020:FI:PDF.

[17] Komission suositus 1994/820/EY,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31994H0820:EN:HTML.

[18] Sähköistä laskutusta käsittelevässä CENin työpajassa on perustettu itsenäinen portaali E-Invoice Gateway (http://www.e-invoice-gateway.net), joka tarjoaa sähköisen laskutukseen liittyviä ohjeita ja maakohtaisia tietoja.

[19] Fiscalis 2013 on EU:n yhteistyöohjelma, joka antaa kansallisille verohallinnoille mahdollisuuden tuottaa ja vaihtaa tietoja ja asiantuntemusta. Ohjelmasta annetaan lisätietoja seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/tax_cooperation/fiscalis_programme/fiscalis2013/index_en.htm.

[20] KOM(2008) 394,http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0394:FIN:FI:PDF.

[21] Julkisia palveluja koskevissa eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa erotetaan neljä yhteentoimivuuden tasoa: oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen taso.

[22] Direktiivi 95/46/EY, EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31–50.