[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 10.11.2010

KOM(2010) 640 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA)TARKISTETTU MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2011–2013

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA TUKIVÄLINE (IPA)TARKISTETTU MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS VUOSIKSI 2011–2013

Johdanto

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys antaa tiedot IPAn kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, josta komissio tekee ehdotuksen IPAsta annetun asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys toimii linkkinä laajentumisen poliittisten puitteiden ja budjettimenettelyn välillä. Sen mukainen määrärahojen alustava jakautuminen otetaan huomioon kutakin edunsaajamaata ja kutakin useita edunsaajia kattavaa ohjelmaa varten laadituissa monivuotisissa suuntaa antavissa suunnitteluasiakirjoissa, joiden perusteella liittymistä valmistelevaa tukea annetaan. Vuosina 2011–2013 on nyt ensimmäistä kertaa käytössä erillinen monivuotinen suuntaa antava suunnitteluasiakirja myös rajat ylittävää yhteistyötä varten.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys laaditaan aina kolme vuotta kattavaksi ohjelmakaudeksi. Tavallisesti vuosien n, n + 1 ja n + 2 monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys esitetään vuoden n – 2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Kehys sisältää ehdotuksen paketin poliittisten painopisteiden mukaisten toimien rahoittamiseksi, ja siinä otetaan huomioon koko EU:n rahoituskehys. Koska vuosi 2013 on IPA-välineen rahoituskauden päättymisvuosi, tämä monivuotinen rahoituskehys kattaa samat vuodet (2011–2013) kuin edellinen monivuotinen rahoituskehys. Tässä rahoituskehyksessä esitetään liittymistä valmistelevaa tukea varten varattujen määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat sekä tukimenot.

Edellisvuosien tapaan tämä monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys perustuu asianomaisten maiden nykyiseen tilanteeseen, eikä se näin ollen tässä vaiheessa rajoita päätöksiä, joita neuvosto mahdollisesti tekee laajentumispaketin yhteydessä annettujen suositusten perusteella, eikä vaikuta ehdokasmaan todennäköiseen liittymispäivään. Edunsaajamaiden joukossa on nyt ensimmäistä kertaa Islanti[1]. Jos tähän rahoituskehykseen tarvitaan merkittäviä muutoksia ennen seuraavan kehyksen julkaisemista syksyllä 2011, komissio julkaisee siitä muutetun toisinnon asian tullessa ajankohtaiseksi. Kun ehdokasmaa liittyy EU:hun, se ei enää voi käyttää sille alustavasti liittymisvuodesta eteenpäin varattua liittymistä valmistelevaa tukea.

Liittymistä valmistelevan tuen yleiset poliittiset painopisteet on vahvistettu liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppa-kumppanuuksissa, määräaikaiskertomuksissa sekä laajentumista koskevassa strategia-asiakirjassa, jotka kaikki sisältyvät Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain esitettävään laajentumispakettiin.

Strateginen rahoitussuunnitelma

1. Varojen jakautuminen maiden kesken

Vuoden 2007 määrärahoja jaettaessa lähtökohtana oli komission antama sitoumus siitä, että kaikki maat saisivat vuonna 2007 vähintään yhtä paljon tukea kuin vuonna 2006. Lisäksi varmistettiin, että Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania saisivat tukea vähintään vuosien 2004–2006 vuosikeskiarvoaan vastaavan määrän. Tämä oli tarpeen, koska näiden maiden saama tuki keskitettiin etupainotteisesti vuoteen 2004.

Vuodesta 2008 lähtien laskelmat perustuvat asukasta kohti ilmaistuihin määriin, joita on aikaisemmin käytetty ilmaisemaan tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Tämän perusteella kunkin Länsi-Balkanin mahdollisen ehdokasmaan asukasta kohti laskettu tukimäärä kasvaa nykyisen rahoituskehyksen aikana niin, että se ylittää CARDS-ohjelmasta vuosina 2004–2006 maksetun tuen asukasta kohti lasketun keskiarvon, joka on 23 euroa (vuoden 2004 hintoina). Montenegro saa tukea asukasta kohti laskettuna enemmän kuin muut mahdolliset ehdokasmaat. Määrä vastaa vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi. Kokonaismäärärahojen jakautumista maiden kesken on noudatettu, paitsi Kosovon[2] tapauksessa, jonka IPA-rahoitusta on lisätty. Vuonna 2008 budjettivallan käyttäjä myönsi 60 miljoonaa euroa osana laajempaa hanketta, jonka tarkoituksena oli osoittaa lisävaroja Kosovon vakauden ja kehityksen tukemista varten. Kosovolle osoitettiin lisäksi 60 miljoonaa euroa käyttämättömistä makrotaloudellisen avun määrärahoista. Vuonna 2009 sidottiin vielä 40 miljoonaa euroa heinäkuussa 2008 järjestetyn avunantajien konferenssin tuloksena.

Ehdokasmaan asemassa oleville Kroatialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnetään tukea yli 30 euroa asukasta kohti (vuoden 2004 hintoina). Kroatian saama tuki säilyy tällä tasolla koko kauden ajan. Tuki entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sen sijaan kasvaa asukasta kohti laskettuna myös jatkossa, jotta se vastaisi vähimmäisrahoitusta, joka maan koosta riippumatta tarvitaan riittävän hallintokapasiteetin luomiseksi.

Turkin saama tuki asukasta kohti laskettuna kasvaa asteittain vuosina 2007–2013. Lisäys on yhteydessä maan kokoon ja tuen hyödyntämiskykyyn.

2. Varojen jakautuminen osa-alueiden kesken

IPAsta myönnettävä tuki jakautuu seuraaviin viiteen osa-alueeseen: I – siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II – rajat ylittävä yhteistyö, III – aluekehitys, IV – henkilövoimavarojen kehittäminen, ja V – maaseudun kehittäminen.

Osa-alue I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kattaa kaikki instituutioiden kehittämistoimet ja yhteisön säännöstöön liittyvät investoinnit. Varoilla autetaan edunsaajamaita kehittämään hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia sekä tuetaan painopisteiden mukaisesti sellaisia yhteistyötoimia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu muihin osa-alueisiin.

Osa-alueesta II (rajat ylittävä yhteistyö) tuetaan edunsaajamaiden keskinäistä sekä niiden ja jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää toimintaa. Osa-alue kattaa tarpeen mukaan myös IPAn edunsaajamaiden osallistumisen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansainvälisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENPI) kuuluviin merialueita koskeviin ohjelmiin.

Osa-alueista III ja IV myönnetään tukea ehdokasmaille. Tarkoituksena on antaa näille maille rakennerahastojen ja koheesiorahaston alaan kuuluvassa ohjelmasuunnittelussa, täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa liittymisen jälkeen tarvittavat valmiudet siten, että tukeen sovelletaan näiden rahastojen täytäntöönpanomenetelmiä niin pitkälti kuin se on ulkomaanavun sääntöjen puitteissa mahdollista. Osa-alueessa III (aluekehitys) tuki perustuu mahdollisimman pitkälti EAKR:n ja koheesiorahaston sääntöihin. Osa-alue IV (henkilövoimavarojen kehittäminen) puolestaan valmistaa ehdokasmaita Euroopan sosiaalirahaston tukeen Euroopan työllisyysstrategian mukaisesti. Osa-alueen V (maaseudun kehittäminen) tarkoituksena on auttaa ehdokasmaita valmistautumaan liittymisen jälkeisten EU:n maaseudunkehittämisohjelmien toteuttamiseen. Tämä liittymistä valmisteleva tuki myönnetään sen vuoksi käyttämällä sellaisia järjestelmiä, jotka vastaavat mahdollisimman tarkkaan liittymisen jälkeen vaadittavia järjestelmiä.

Päätettäessä siitä, miten tuki jaetaan eri osa-alueiden kesken, on otettu huomioon osa-alueiden III, IV ja V täytäntöönpanoa varten tarvittavien hajautettujen hallintojärjestelmien toimintavalmius nykyisissä ehdokasmaissa sekä tarve osa-alueen II rahoitukseen, joka liittyy jäsenvaltioiden kanssa tehtävään rajat ylittävään yhteistyöhön ja jonka määrän on vastattava otsakkeesta 1 b myönnettävää vastaavaa EAKR:n rahoitusta.

3. Muut määrärahat

Tukimenot

Tukimenoihin varatuilla määrärahoilla katetaan hallintomenot, jotka liittyvät suoraan IPAn täytäntöönpanoon.

Useita edunsaajia kattavien ohjelmien määrärahat

Osa-alueeseen I kuuluvien useita edunsaajia kattavien ohjelmien tarkoituksena on täydentää kansallisia ohjelmia ja lujittaa monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Strategiassa keskitytään aloihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan yhdentymiselle ja vakaudelle alueella, ja osa-alueisiin, joilla maiden on tarpeen tehdä yhteistyötä. Määrärahoista rahoitetaan ohjelmia, joilla on alueellista vaikutusta ja/tai joissa on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja, jos ne toteutetaan horisontaalisesti useammassa edunsaajamaassa.

Useita edunsaajia kattavista ohjelmista tuetaan muun muassa julkishallinnon alueellista koulua, Keski-Euroopan vapaakauppasopimusta (CEFTA), alueellista yhteistyöneuvostoa, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, Erasmus-apurahoja ja korkea-asteen koulutusta. Niistä tuetaan myös kansalaisyhteiskuntavälinettä, jossa yhdistetään kansallisten ohjelmien ja IPAn alaan kuuluvien useita edunsaajia kattavien ohjelmien tuki. Instituutioiden kehittämistä Länsi-Balkanilla, Turkissa ja Islannissa tuetaan teknisen avun ja tiedonvaihdon välineestä (TAIEX) ja määrärahoja osoitetaan alue- ja maaohjelmien tarkastuksiin ja arviointeihin sekä tiedotukseen ja viestintään. Pk-yritysten investointitarpeita, energiatehokkuutta ja infrastruktuurin kehittämistä tuetaan jatkossakin läheisessä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ja näihin tarkoituksiin myönnettävien varojen osuus alueellisista ja horisontaalisista määrärahoista on myös vastaisuudessa huomattava. Tuki koordinoidaan Länsi-Balkanin investointikehyksen avulla. Kehys perustettiin vuonna 2009, ja sen tarkoituksena on parantaa Länsi-Balkanilla aktiivisesti toimivien rahoittajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä. Vuodesta 2010 alkaen myös Välimeren aluetta ja Kaakkois-Eurooppaa koskeviin valtioiden välisiin EAKR-ohjelmiin osallistuminen, joka kuuluu osa-alueeseen II, toteutetaan usean edunsaajan ohjelmina täytäntöönpanon helpottamiseksi.

Numerotiedot

Jäljempänä olevassa taulukossa on annettu tiedot tukimääristä euroina käypiin hintoihin. Taulukossa esitetään määrärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain, ja se sisältää tiedot myös useita edunsaajia kattavia ohjelmia ja tukimenoja varten varatuista määrärahoista. Taulukkoon on otettu edellisvuosien lopulliset sidotut määrät sekä vuoden 2010 päivitetyt määrät vertailun helpottamiseksi.

Tarkistettu monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys: liittymistä valmistelevan tukivälineen vuosien 2011–2013 kokonaismäärärahojen jakautuminen maittain ja osa-alueittain

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

KROATIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 49 611 775 | 45 374 274 | 45 601 430 | 39 483 458 | 39 959 128 | 40 872 310 | 38 513 885 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 9 688 225 | 14 725 726 | 15 898 570 | 15 601 136 | 15 869 158 | 16 142 542 | 16 698 384 |

Aluekehitys | 45 050 000 | 47 600 000 | 49 700 000 | 56 800 000 | 58 200 000 | 59 348 000 | 62 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 11 377 000 | 12 700 000 | 14 200 000 | 15 700 000 | 16 000 000 | 16 040 000 | 18 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 25 500 000 | 25 600 000 | 25 800 000 | 26 000 000 | 26 500 000 | 27 268 000 | 27 700 000 |

YHTEENSÄ | 141 227 000 | 146 000 000 | 151 200 000 | 153 584 594 | 156 528 286 | 159 670 852 | 162 912 269 |

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 41 641 613 | 41 122 001 | 39 310 500 | 36 917 068 | 28 803 410 | 28 207 479 | 27 941 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4 158 387 | 4 077 999 | 4 371 501 | 4 467 526 | 5 124 876 | 5 183 373 | 5 243 041 |

Aluekehitys | 7 400 000 | 12 300 000 | 20 800 000 | 29 400 000 | 39 300 000 | 42 300 000 | 51 800 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 3 200 000 | 6 000 000 | 7 100 000 | 8 400 000 | 8 800 000 | 10 380 000 | 11 200 000 |

Maaseudun kehittäminen | 2 100 000 | 6 700 000 | 10 200 000 | 12 500 000 | 16 000 000 | 19 000 000 | 21 028 000 |

YHTEENSÄ | 58 500 000 | 70 200 000 | 81 782 001 | 91 684 594 | 98 028 286 | 105 070 852 | 117 212 269 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

ISLANTI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 10 000 000 | 12 000 000 | 6 000 000 |

YHTEENSÄ | 10 000 000 | 12 000 000 | 6 000 000 |

TURKKI |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 256 702 720 | 256 125 297 | 239 550 810 | 217 809 826 | 228 620 919 | 233 900 336 | 238 325 843 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 2 097 280 | 2 874 709 | 3 049 190 | 3 090 174 | 9 779 081 | 9 974 664 | 10 174 157 |

Aluekehitys | 167 500 000 | 173 800 000 | 182 700 000 | 238 100 000 | 293 400 000 | 367 805 000 | 378 000 000 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 50 200 000 | 52 900 000 | 55 600 000 | 63 400 000 | 77 600 000 | 89 930 000 | 96 000 000 |

Maaseudun kehittäminen | 20 700 000 | 53 000 000 | 85 500 000 | 131 300 000 | 172 500 000 | 197 890 000 | 213 000 000 |

YHTEENSÄ | 497 200 000 | 538 700 006 | 566 400 000 | 653 700 000 | 781 900 000 | 899 500 000 | 935 500 000 |

ALBANIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 54 318 790 | 65 237 756[3] | 71 360 000 | 84 200 000[4] | 84 301 650 | 85 987 683 | 87 446 037 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6 681 210 | 8 582 244 | 9 822 921 | 9 973 173 | 10 126 636 | 10 283 169 | 10 666 232 |

YHTEENSÄ | 61 000 000 | 73 820 000 | 81 182 921 | 94 173 173 | 94 428 286 | 96 270 852 | 98 112 269 |

BOSNIA JA HERTSEGOVINA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 58 136 394 | 69 854 783 | 83 900 000 | 100 688 099 | 102 681 861 | 104 673 499 | 106 870 228 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 963 606 | 4 945 217 | 5 207 746 | 4 696 495 | 4 746 425 | 4 797 353 | 4 942 041 |

YHTEENSÄ | 62 100 000 | 74 800 000 | 89 107 746 | 105 384 594 | 107 428 286 | 109 470 852 | 111 812 269 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

MONTENEGRO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 27 490 504 | 28 112 552 | 29 832 179[5] | 29 838 823 | 29 843 599 | 30 446 471 | 30 996 035 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3 909 496 | 4 487 448 | 4 667 821 | 3 682 690 | 4 310 344 | 4 338 551 | 4 418 687 |

YHTEENSÄ | 31 400 000 | 32 600 000 | 34 500 000 | 33 521 513 | 34 153 943 | 34 785 022 | 35 414 722 |

SERBIA |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 181 496 352 | 179 441 314 | 182 551 643 | 186 206 679 | 189 956 810 | 193 801 948 | 203 101 005 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 8 203 648 | 11 458 686 | 12 248 357 | 11 751 753 | 11 922 790 | 12 097 244 | 11 630 694 |

YHTEENSÄ | 189 700 000 | 190 900 000 | 194 800 000 | 197 958 432 | 201 879 600 | 205 899 192 | 214 731 699 |

KOSOVO |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 66 100 000 | 65 828 286 | 67 070 852 | 70 712 269 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 1 200 000 | 2 871 714 | 2 929 148 | 2 987 731 |

YHTEENSÄ | 68 300 000 | 184 700 000 | 106 100 000 | 67 300 000 | 68 700 000 | 70 000 000 | 73 700 000 |

Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

MAAOHJELMAT YHTEENSÄ |

1 109 427 000 | 1 311 720 006 | 1 305 072 668 | 1 397 306 900 | 1 553 046 687 | 1 692 667 622 | 1 755 395 497 |

USEITA EDUNSAAJIA KATTAVAT OHJELMAT |

Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 129 571 000[6] | 137 736 644[7] | 188 867 536[8] | 141 706 551[9] | 186 269 100 | 156 860 000 | 177 845 477 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 0 | 0 | 0 | 4 921 679 | 5 293 313 | 5 672 378 | 6 059 026 |

TUKIMENOT |

44 793 000 | 51 950 000 | 47 648 000 | 47 393 000 | 52 183 900 | 80 500 000 | 84 500 000 |

KAIKKI YHTEENSÄ |

1 263 200 000 | 1 501 406 650 | 1 541 588 204 | 1 591 328 130 | 1 796 793 000 | 1 935 700 000 | 2 023 800 000 |

Määrät on ilmoitettu euroina käypiin hintoihin.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2010, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 muuttamisesta.

[2] Turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 määritelmän mukainen.

[3] Sisältää 3,12 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[4] Sisältää 1,5 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[5] Sisältää 1,2 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[6] Sisältää 20,6 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[7] Sisältää 2,0 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[8] Sisältää 22,8 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.

[9] Tähän sisältyy 29 miljoonan euron suuruinen vähennys elintarviketurvaa koskevaa rahoitusvälinettä varten. Se maksetaan takaisin vuosina 2011 (14 miljoonaa euroa), 2012 (6 miljoonaa euroa) ja 2013 (9 miljoonaa euroa). Näinä vuosina takaisin maksetut varat osoitetaan Islannille. Summa sisältää lisäksi 2,7 miljoonaa euroa aikaisemmista ohjelmista saatuja lisävaroja.