[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 5.11.2010

KOM(2010) 620 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kuudes kertomus eräiden kolmansien maiden vastavuoroisuusperiaatteen vastaisesti ylläpitämästä viisumipakosta

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Komission viidennen vastavuoroisuutta koskevan kertomuksen jälkeen saavutetut tulokset 4

2.1. Australia 4

2.2. Brasilia 4

2.3. Brunei 4

2.4. Kanada 4

2.5. Japani 4

2.6. Yhdysvallat 4

3. Päätelmät 4

JOHDANTO

EU:n yhteisen viisumipolitiikan perusväline on 15 päivänä maaliskuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001[1] luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (asetuksen liite I, ns. negatiivinen luettelo), ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (asetuksen liite II, ns. positiivinen luettelo). Asetuksessa säädetään vastavuoroisuusmekanismin käytöstä tapauksissa, joissa positiivisessa luettelossa oleva kolmas maa pitää viisumivaatimuksen voimassa tai ottaa sen käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta[2].

Ensimmäisistä neljästä kertomuksesta[3] ilmenee, kuinka viisumien vastavuoroisuuteen liittyviä ongelmia on vähitellen onnistuttu poistamaan. Viisumien vastavuoroisuutta koskeva viides kertomus[4] annettiin 19. lokakuuta 2009, jolloin enää viisi positiivisessa luettelossa olevaa kolmatta maata edellytti viisumia vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisilta.

Komissio antoi samana päivänä erillisen kertomuksen Kanadan uudelleen käyttöön ottamasta Tšekin kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta[5]. Kanada on ensimmäinen positiivisessa luettelossa mainittu kolmas maa, joka on ottanut EU:n jäsenvaltion kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen uudelleen käyttöön uuden vastavuoroisuusmekanismin tultua voimaan vuonna 2005. Komissio totesi kertomuksessa, että se aikoo suositella eräitä Kanadan kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen asettamista tai ottamista uudelleen käyttöön, jos Kanada ei toteuta vuoden 2009 loppuun mennessä toimenpiteitä, joilla helpotetaan Kanadaan matkustamista suunnittelevilta Tšekin kansalaisilta edellytettyjä muodollisuuksia, ja laadi toimenpidesuunnitelmaa, jonka päämääränä on viisumivapauden palauttaminen Tšekin kansalaisille.

Molemmat kertomukset esiteltiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa 23. lokakuuta 2009. Neuvosto pyysi komissiota jatkamaan työtä täydellisen vastavuoroisuuden toteuttamiseksi niiden kolmansien maiden kanssa, jotka edelleen ylläpitävät viisumipakkoa vastavuoroisuusperiaatteen vastaisesti, ja erityisesti viisumivapauden palauttamiseksi Kanadaan matkustaville Tšekin kansalaisille.

Tässä viisumien vastavuoroisuutta koskevassa kuudennessa kertomuksessa tarkastellaan 19. lokakuuta 2009 jälkeen toteutettujen toimien tuloksia.

KOMISSION VIIDENNEN VASTAVUOROISUUTTA KOSKEVAN KERTOMUKSEN JÄLKEEN SAAVUTETUT TULOKSET

Australia

Nykytilanne

Australia otti 27. lokakuuta 2008 käyttöön eVisitor-järjestelmän, jota kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaiset voivat käyttää riippumatta siitä, mitä järjestelyä heihin on aikaisemmin sovellettu (ETA-viisumi tai e-viisumi)[6]. eVisitor on lupa, jonka perusteella Australiassa voidaan vierailla matkailua tai liiketoiminnan harjoittamista varten enintään kolmen kuukauden ajan kerrallaan. Se on voimassa 12 kuukauden ajan myöntämispäivästä lukien.

eVisitor-hakemusten käsittely

eVisitor-järjestelmän käyttöönoton jälkeen Australia on toimittanut komissiolle säännöllisesti raportteja eVisitor-luvan hakutilastoista, jotka käsittävät kaikki EU:n jäsenvaltiot. Kolmas raportti, joka koski 1. heinäkuuta 2009 ja 31. lokakuuta 2009 välistä jaksoa, toimitettiin komissiolle 18. tammikuuta 2010. Tämän jakson aikana myönnettiin yhteensä 132 036 eVisitor-lupaa, joista 88,54 prosenttia automaattisesti. Itsepalvelujärjestelyn osuus ylitti 82 prosenttia kaikkien muiden maiden paitsi Romanian (28,99 prosenttia), Bulgarian (40,95 prosenttia) ja Slovakian (69,92 prosenttia) kansalaisten osalta. Itsepalvelujärjestelyn osuus oli suurin Kreikan kansalaisilla (95,59 prosenttia). Havaittuaan joidenkin jäsenvaltioiden viisuminhakijoiden kohdalla rehellisyyteen liittyviä ongelmia Australia päätti käsitellä suuremman osan heidän hakemuksistaan manuaalisesti tutkiakseen ne tavallista perusteellisemmin. Kielteisen päätöksen sai 745 hakijaa, joista 263 oli Romanian kansalaisia. Muutettujen viisumien osuus (MNRR[7]) oli tilastojen mukaan keskimäärin 0,71 prosenttia. Tämä osuus oli suurin Latvian tapauksessa (5,63 prosenttia).

Lisäksi Australia toimitti yhteenvedon eVisitor-järjestelmän ensimmäiseltä täydeltä toimintavuodelta (27. lokakuuta 2008 – 31. lokakuuta 2009). Vuoden aikana tehtiin yhteensä 358 273 viisumihakemusta, joista 86,94 prosenttia ratkaistiin myönteisesti automaattisen käsittelyn tuloksena. Kielteisen päätöksen sai yhteensä 1 863 hakijaa, joista 761 oli Romanian kansalaisia. Muutettujen viisumien keskimääräinen osuus oli 0,59 prosenttia, ja tämä osuus oli suurin Romanian kansalaisten tapauksessa (4,83 prosenttia). Vaikka ensimmäisen vuoden aikana ei tullut enää esille rehellisyyteen liittyviä ongelmia, Australia totesi Bulgarian ja Romanian kansalaisten hakemusten vaativan jatkuvaa seurantaa.

Australia toimitti 4. huhtikuuta 2010 neljännen raportin, joka koski 1. heinäkuuta 2009 ja 31. tammikuuta 2010 välistä jaksoa. Tämän jakson aikana myönnettiin yhteensä 255 178 eVisitor-lupaa, joista 87,69 prosenttia automaattisesti. Itsepalvelujärjestelyn osuus oli pienin Romanian (25,63 prosenttia) ja Bulgarian (36,61 prosenttia) kansalaisten tapauksessa. Muutettujen viisumien osuus oli suurin Romanian (6,23 prosenttia) ja sen jälkeen Bulgarian (3,72 prosenttia) kansalaisten tapauksessa, kun muutettujen viisumien keskimääräinen osuus oli 0,75 prosenttia.

Australia toimitti 10. kesäkuuta 2010 viidennen raportin, joka käsitti 1. heinäkuuta 2009 ja 30. huhtikuuta 2010 sekä 1. heinäkuuta 2008 ja 30. huhtikuuta 2009 väliset jaksot. Näiden kahden jakson välisenä aikana itsepalvelujärjestelyn osuus kasvoi 85,32 prosentista 87,09 prosenttiin. Bulgarialaisten viisuminhakijoiden osalta itsepalvelujärjestelyn osuus kuitenkin laski merkittävästi 87,30 prosentista 35,38 prosenttiin ja romanialaisten hakijoiden osalta 78,57 prosentista 27,94 prosenttiin. Tämä johtuu osittain siitä, että Australia käsittelee entistä suuremman osan näistä viisumihakemuksista manuaalisesti havaittuaan rehellisyyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi Australia ilmoitti, että myös Latvian kansalaisten hakemuksissa on tullut esille rehellisyyteen liittyviä ongelmia.

Komissio viimeistelee parhaillaan arviointiaan siitä, vastaako eVisitor-järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä, ja esittää sen lähiaikoina erillisenä asiakirjana.

Arviointi

Siirtyminen eVisitor-järjestelmän käyttöön on tehnyt kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisten kohtelusta periaatteessa tasavertaista. Lisäksi itsepalvelujärjestelyn keskimääräinen prosenttiosuus on edelleen erittäin suuri. Raportit kuitenkin osoittavat, että rehellisyyteen liittyvien ongelmien vuoksi joidenkin jäsenvaltioiden kansalaisten hakemukset käsitellään Australiassa pääosin manuaalisesti, jotta ne voidaan tarkastaa tavallista perusteellisemmin. Komissio seuraa jatkossakin tiiviisti eVisitor-hakemusten käsittelyä.

Brasilia

Nykytilanne

Neljän jäsenvaltion (Kyproksen, Viron, Latvian ja Maltan) kansalaisilta vaaditaan edelleen viisumi Brasiliaan.

Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi

Brasiliassa pidettiin 29. syyskuuta – 1. lokakuuta 2009 viimeinen neuvottelukierros, jonka aikana saatiin viimeisteltyä tavallisten passien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaussopimus EU:n ja Brasilian välillä. Neuvottelut voitiin siten päättää. Diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoita koskevasta viisumivapaussopimuksesta käydyt neuvottelut saatiin päätökseen 19. marraskuuta 2009.

Kysymys yksipuolisesta julistuksesta, jonka Euroopan unioni esitti Brasilialle turvatakseen voimassa olevat kahdenväliset sopimukset (joissa sallitaan viisumivapaa matkustaminen EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomille henkilöryhmille), ratkaistiin komission ja Brasilian helmi- ja huhtikuun 2010 välisenä aikana käymällä kirjeenvaihdolla. Brasilialle osoittamassaan kirjeessä Euroopan komissio antoi julistuksen, jonka mukaan EU voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen, jos Brasilia alkaa irtisanoa voimassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia. Vastauksessaan Brasilia toteaa panevansa merkille EU:n julistuksen ja vahvistaa aikovansa neuvotella osan vanhoista kahdenvälisistä sopimuksista tapauskohtaisesti uudelleen sopimuspuolten kanssa.

Molemmat sopimukset parafoitiin 28. huhtikuuta 2010.

Komissio hyväksyi 6. elokuuta 2010 päätösluonnokset kahden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä EU:n ja Brasilian välillä. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi allekirjoittamista koskevat päätökset 7. ja 8. lokakuuta 2010, ja EU voi nyt muodollisesti allekirjoittaa sopimukset Brasilian kanssa.

Arviointi

Komissio on tyytyväinen, että tavallisten passien haltijoiden sekä diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevat viisumivapaussopimukset on parafoitu. Komissio toivoo, että osapuolet voivat ratifioida molemmat sopimukset sisäisiä menettelyjään noudattaen mahdollisimman pian, jotta kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset pääsevät matkustamaan Brasiliaan viisumivapaasti.

Brunei

Nykytilanne

Kaikilla jäsenvaltioilla on 30 päivän viisumivapaus. Viisumivapautta voidaan jatkaa paikallisesti kahdella 30 päivän jaksolla siten, että viisumivapaan oleskelun kesto voi olla yhteensä 90 päivää. Yhdysvaltojen kansalaisilla on kuitenkin oikeus oleskella maassa viisumivapaasti suoraan 90 päivää, jos heillä on koneellisesti luettava tavallinen passi.

Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi

Komissio konsultoi Brunein edustustoa Euroopan unionissa teknisellä tasolla, jotta voitaisiin neuvotella mahdollisuuksista myöntää EU:n kansalaisille 90 päivän viisumivapaus. Brunein ministeriöt kävivät sisäisiä neuvotteluja mahdollisuudesta pidentää viisumivapautta 90 päivään. Brunein viranomaiset vaativat kuitenkin EU:lta muodollista pyyntöä viisumivapauden pidentämisestä 90 päivään. Komissio pyysi 24. kesäkuuta 2010 virallisesti Brunein viranomaisia myöntämään EU:n kansalaisille 90 päivän viisumivapauden.

Arviointi

Komissio odottaa Brunein vastausta viralliseen pyyntöönsä ja päättää sen jälkeen mahdollisista jatkotoimista.

Kanada

Nykytilanne

Bulgarian, Tšekin ja Romanian kansalaisia koskeva viisumivaatimus on edelleen voimassa.

Tšekkiä koskeva tilanne

Kanadan otettua Tšekin kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen uudelleen käyttöön 14. heinäkuuta 2009 komissio antoi 19. lokakuuta 2009 viisumivaatimuksen palauttamista käsittelevän erillisen kertomuksen. Komissio asetti kaksi edellytystä, jotka Kanadan oli täytettävä tyydyttävällä tavalla vuoden 2009 loppuun mennessä: se vaati, että Kanada alkaa uudelleen myöntää viisumeja Tšekissä sijaitsevissa tiloissa ja laatii toimenpidesuunnitelman viisumivapauden palauttamiseksi Tšekin kansalaisille. Ellei Kanada täytä näitä kahta ehtoa, komissio ilmoitti aikovansa suositella tiettyjä Kanadan kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen asettamista tai ottamista uudelleen käyttöön.

Kanada ilmoitti komissiolle 10. joulukuuta 2009 päivätyllä kirjeellä, että 21. joulukuuta 2009 lähtien Tšekin viisuminhakijat voivat tehdä viisumihakemuksen, asioida viisumiviranomaisen kanssa ja noutaa viisuminsa Kanadan suurlähetystössä Prahassa. Komissio totesi oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa 25. helmikuuta 2010, että aloittamalla viisumien myöntämisen Prahassa 21. joulukuuta 2009 lähtien Kanada oli täyttänyt ensimmäisen komission erillisessä kertomuksessa asetetuista kahdesta edellytyksestä.

Prahassa pidettiin 15. maaliskuuta 2010 Kanadan ja Tšekin välisen asiantuntijaryhmän toinen kokous, johon myös komissio osallistui. Kokouksessa keskusteltiin perusteellisesti sen toimenpidesuunnitelman mahdollisesta sisällöstä, jolla Kanada saataisiin poistamaan Tšekin kansalaisille asettamansa viisumivaatimus. Komissio laati keskustelun perusteella suunnitelmaluonnoksen, johon sisältyi kahdenlaisia toimenpiteitä: ensinnäkin toimenpiteitä, jotka on jo käynnistetty ja joiden pitäisi pitkällä aikavälillä estää Kanadaa joutumasta uudelleen tilanteeseen, jossa se joutuu asettamaan viisumipakon Tšekin kansalaisille; ja toiseksi toimenpiteitä, joiden ansiosta Kanada voisi palauttaa viisumivapauden jo ennen kuin ensimmäiset toimenpiteet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Sekä Kanada että Tšekki hyväksyivät tämän suunnitelmaluonnoksen.

Kanadan hallitus jätti 30. maaliskuuta 2010 parlamentille lakiesityksen pakolaislain uudistamiseksi (Balanced Refugee Reform Act (Bill C-11)). Esitykseen sisältyy Kanadan maahanmuutto- ja pakolaislautakuntaa (IRB) koskevia muutoksia. IRB vastaa turvallisten alkuperämaiden nimeämisestä, maastapoistamista edeltävälle riskinarvioinnille ja muille turvapaikkahakemuksen jälkeisille menettelyille asetettavista rajoituksista sekä kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden pikaisesta maastapoistamisesta. Muutosten pitäisi nopeuttaa päätöksentekoa, tarjota suojaa sitä tosiasiallisesti tarvitseville henkilöille sekä jouduttaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maastapoistamista. Kenraalikuvernööri vahvisti lain (Royal Assent) 29. kesäkuuta 2010 sen jälkeen, kun se oli hyväksytty parlamentin alahuoneessa ja senaatissa. Virallinen vahvistus käynnistää lain täytäntöönpanovaiheen, jonka aikana laaditaan lisäsäädöksiä ja toimintaohjeita sekä palkataan ja koulutetaan lisähenkilöstöä. Kanadan ja Tšekin välinen asiantuntijaryhmä piti Ottawassa 14. toukokuuta 2010 kolmannen kokouksensa, johon komissio jälleen osallistui. Keskustelun lähtökohtana käytettiin Prahan kokouksessa hyväksyttyä toimenpidesuunnitelman luonnosta. Kokouksessa käytiin suunnitelma läpi kohta kohdalta ja sovittiin kuhunkin kohtaan liittyvistä toimista ja aikatauluista. Tšekin laatimasta asiakirjasta ”Tšekin ja Kanadan välistä viisumimenettelyä koskevat toimenpiteet (hyväksytty asiantuntijaryhmän kokouksessa Ottawassa 14. toukokuuta 2010)” on nyt päästy yhteisymmärrykseen.

Kanadan ja Tšekin välinen asiantuntijaryhmä piti neljännen kokouksensa Prahassa 20. syyskuuta 2010, ja komissio osallistui myös siihen. Kokouksessa tarkasteltiin asiakirjassa ”Tšekin ja Kanadan välistä viisumimenettelyä koskevat toimenpiteet” määriteltyjen toimenpiteiden edistymistä. Lisäksi sovittiin, että Kanada lähettää Tšekkiin asiantuntijoita keräämään tietoja viisumipolitiikkansa uudelleentarkastelun yhteydessä marraskuussa tai joulukuun alussa 2010. Kanada ilmoitti, että uudistetun pakolaislain (Balanced Refugee Reform Act) täytäntöönpanosäännökset on määrä antaa vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin laki tulee voimaan.

Bulgaria ja Romania: nykytilanne

Kaikkien EU:n kansalaisten viisumivapaa matkustusoikeus on otettu esille Kanadan kanssa useaan otteeseen, erityisesti 5. toukokuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa, jossa Euroopan unioni ajoi tarmokkaasti yhteistä tavoitetta viisumivapauden myöntämisestä kaikille Kanadaan matkustaville EU:n kansalaisille. Kanada on vahvistanut aikovansa poistaa loputkin esteet, jotta tämä tavoite toteutuisi mahdollisimman pian.

Kanadan viranomaiset tekivät huhtikuussa 2008 teknisiä vierailuja Romaniaan ja Bulgariaan, minkä jälkeen Kanada esitti tarkastelujensa keskeiset tulokset Bulgarialle ja Romanialle maaliskuussa 2009. Molemmat jäsenvaltiot ovat toimittaneet Kanadalle päivitettyjä tietoja tarkastelun tulosten perusteella. Kanada on esittänyt jäljellä olevat huolenaiheensa molemmille jäsenvaltioille, mutta on samalla ilmaissut aikovansa jatkaa yhteistyötä ja ottavansa mielellään vastaan lisää päivitettyjä tietoja huolta aiheuttavista kysymyksistä.

Komission viime kertomuksen jälkeen Kanadan viranomaiset kokoontuivat useita kertoja Romanian suurlähetystön virkailijoiden kanssa Ottawassa keskustellakseen viisumi- ja maahanmuuttoasioista. Kanada on ilmoittanut Romanian viranomaisille, ettei se toistaiseksi aio poistaa viisumivaatimusta. Lisäksi Kanada on ilmoittanut aikovansa edelleen seurata Bulgarian ja Romanian tilannetta ja niiden edistymistä Kanadan asettamien viisumivapauskriteerien täyttämisessä.

Arviointi

Tšekin tilanteen osalta komissio asetti Kanadalle kaksi edellytystä, joista ensimmäinen täyttyi, kun Kanada aloitti uudelleen viisumien myöntämisen Prahassa 21. joulukuuta 2010 lähtien.

Komissio katsoo, että myös toinen edellytys, joka koski toimenpidesuunnitelman laatimista viisumipakon poistamiseksi Tšekin kansalaisilta, on nyt täytetty. Kanadan ja Tšekin välisen asiantuntijaryhmän kolmannen kokouksen jälkeen Kanada ja Tšekki pääsivät keskenään yhteisymmärrykseen Tšekin laatimasta asiakirjasta. Vaikka asiakirjan otsikkona on ”Tšekin ja Kanadan välistä viisumimenettelyä koskevat toimenpiteet (hyväksytty asiantuntijaryhmän kokouksessa Ottawassa 14. toukokuuta 2010)”, komissio toteaa, että se sisältää komission tarkoittaman ”toimenpidesuunnitelman” ja täyttää siten komission asettaman toisen edellytyksen. Näin ollen se katsoo Kanadan täyttäneen molemmat komission antamassa erillisessä kertomuksessa asetetut edellytykset.

Kanadan ja Tšekin välisen asiantuntijaryhmän neljännessä kokouksessa Prahassa 20. syyskuuta 2010 päästiin jälleen eteenpäin toimenpidesuunnitelman täytäntöönpanossa. Kokouksessa sovittiin erityisesti, että Kanada tekee ennen vuoden 2010 loppua tiedonkeruumatkan Tšekkiin osana viisumipolitiikkansa uudelleentarkastelua, jonka yhteydessä Kanadalle saattaa avautua käytännön mahdollisuuksia viisumivapauden myöntämiseen Tšekin kansalaisille. Näin ollen komissio katsoo, ettei sen ole tässä vaiheessa tarpeen suositella Kanadaan kohdistuvia vastatoimia. Komissio kuitenkin seuraa tiiviisti toimenpidesuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä ja pyrkii erityisesti varmistamaan, että Kanada ryhtyy viipymättä asianmukaisiin jatkotoimiin Tšekkiin vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävän tiedonkeruumatkan jälkeen. Komissio huomauttaa, ettei viisumipakon poistamista Tšekin kansalaisilta pitäisi viivyttää turvapaikkalainsäädännön uudistuksen voimaantuloon asti. Tšekki, Kanada ja komissio sopivat 15. maaliskuuta 2010 pidetyn toisen asiantuntijakokouksen pöytäkirjassa, ”ettei viisumivaatimuksen poistamisen edellytykseksi pitäisi asettaa Kanadan uuden turvapaikkalainsäädännön antamista, koska uutta lainsäädäntöä ei voida panna täytäntöön ennen vuotta 2013; ehdotetun toimenpidesuunnitelman täytäntöönpano mahdollistaa sen, että Kanada voi poistaa viisumivaatimuksen jo ennen uuden turvapaikkalainsäädäntönsä voimaantuloa”. Kanada vahvisti tämän neljännessä asiantuntijakokouksessa 20. syyskuuta 2010.

Bulgarian ja Romanian osalta komissio on tietoinen siitä, ettei kumpikaan maa täytä vielä kaikkia Kanadan viisumivapaudelle asettamia vaatimuksia. Komissio seuraa kuitenkin tarkasti tilannetta ja jatkaa neuvotteluja Kanadan kanssa Bulgarian ja Romanian kansalaisia koskevien viisumivaatimusten poistamiseksi.

Japani

Nykytilanne

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa Japaniin viisumivapaasti. Romanian kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta on kuitenkin luovuttu vain väliaikaisesti 1. syyskuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi.

Viisumivaatimuksen väliaikainen poistaminen Romanian kansalaisilta

Japani on ilmoittanut tarkastelevansa Romanian kansalaisille myönnettyä väliaikaista viisumivapautta uudelleen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Japanin oikeusministeriön maahanmuuttovirasto kerää ja analysoi asiaa koskevat tiedot, myös yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuuden, syyskuun ja joulukuun 2010 välisenä aikana.

Romanian hallinto- ja sisäasiainministeriöstä Romanian Japanin-suurlähetystöön lähetetty lähetystöavustaja (yksi viisumivaatimuksen väliaikaisen poistamisen edellytyksistä) on luonut läheiset yhteistyösuhteet Japanin maahanmuuttovirastoon.

Arviointi

Komissio odottaa Japanin maahanmuuttoviraston arviointia Romanian kansalaisille myönnetyn väliaikaisen viisumivapauden ensimmäisestä voimassaolovuodesta ja toivoo tämän arvioinnin johtavan siihen, että Japani muuttaa viisumivapauden väliaikaisesta pysyväksi.

Yhdysvallat

Nykytilanne

Bulgarian, Kyproksen, Kreikan, Puolan ja Romanian kansalaisilta vaaditaan edelleen viisumi.

Kreikka liittyi viisumivapausohjelmaan 5. huhtikuuta 2010.

Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi

Komissio on ottanut vastavuoroisuuden puuttumisen toistuvasti esille Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa teknisellä ja poliittisella tasolla käydyissä keskusteluissa, erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä oikeus- ja sisäasioita koskevissa ministeritason kolmikantaneuvotteluissa 28. lokakuuta 2009, EU:n ja Yhdysvaltojen työryhmäkokouksissa 10. joulukuuta 2009 ja 10. maaliskuuta 2010, EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä oikeus-, ja sisäasioita koskevissa korkean tason epävirallisissa kokouksissa tammi- ja heinäkuussa 2010 sekä EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasiain ministerien kokouksessa 8. ja 9. huhtikuuta 2010. Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä (U.S. Federal Register Vol. 74, No. 210) julkaistiin 2. marraskuuta 2009 ulkomaalaisilta edellytettäviä lääkärintarkastuksia koskeva säädös, joka tuli voimaan 4. tammikuuta 2010. Tällä säädöksellä HIV/AIDS poistettiin tartuntatautien luettelosta. Tämä merkitsee, että HIV-positiiviset/AIDSia sairastavat henkilöt voivat matkustaa Yhdysvaltoihin viisumivapausohjelman mukaisesti 4. tammikuuta 2010 lähtien.

Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontalaitos (CBP) käynnisti 20. tammikuuta 2010 60 päivän siirtymäkauden, jonka aikana lentoyhtiöissä siirrytään sähköiseen matkustuslupajärjestelmään (ESTA). Lentoyhtiöt voivat kieltäytyä päästämästä koneeseen viisumivapausohjelmaan kuuluvia matkustajia, joilla ei ole hyväksyttyä ESTA-matkustuslupaa.

Presidentti Obama allekirjoitti 4. maaliskuuta 2010 lain H.R. 1299 (”United States Capitol Police Administrative Technical Corrections Act of 2009”), johon sisältyy vuonna 2009 annettu matkailun edistämistä koskeva säädös (Travel Promotion Act, TPA). TPA:lla muutetaan maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevaa säädöstä (Immigration and Nationality Act) siten, että Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö säätää maksun ESTA-järjestelmän käytöstä ja alkaa määrittää ja periä sitä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua TPA:n voimaantulosta. Maksu on aluksi 10 Yhdysvaltojen dollaria matkustuslupaa kohden, ja siihen lisätään määrä, joka kattaa vähintään kaikki ESTA-järjestelmän käyttöönotosta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Kustannukset määrittää Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö. EU on monissa yhteydenotoissaan ja kirjeenvaihdossa ilmaissut huolensa tästä maksusta (ks. viisumien vastavuoroisuutta koskeva viides kertomus, jossa on yksityiskohtaiset tiedot näistä virallisissa yhteydenotoissa ilmaistuista huolenaiheista)[8]. Lisäksi EU ja Japani esittivät ulkoasiainministeri Clintonille ja turvallisuusministeri Napolitanolle osoitetulla, 23. joulukuuta 2009 päivätyllä yhteisellä kirjeellä huolestuneisuutensa aiheesta.

Ministeri Napolitano ilmoitti 20. toukokuuta 2010 maahansaapumis- ja maastapoistumislomakkeen (lomake I-94W) paperiversion poistamisesta viisumivapausohjelmaan kuuluvilta matkustajilta. I-94W-lomakkeen paperiversion käytöstä luovutaan kaikilla lentoasemilla kesän 2010 loppuun mennessä. Sen jälkeen matkustajien ei enää tarvitse täyttää I-94W-lomaketta, vaan riittää, että he tekevät verkkosivustolla ESTA-hakemuksen. Yhdysvaltain turvallisuusministeriön tulli- ja rajavalvontalaitos julkaisi TPA:ssa asetetussa määräajassa 6. elokuuta 2010 säädösluonnoksen maahantulomaksusta ja sähköisen matkustuslupajärjestelmän (ESTA) käytöstä perittävästä maksusta. Säädös tuli voimaan 8. syyskuuta 2010. Sen nojalla ESTA-järjestelmässä matkustuslupaa hakevilta peritään 14 dollarin maksu, josta matkustusluvan osuus on TPA:ssa määritelty 10 dollaria. Siihen lisätään turvallisuusministeriön määrittämä 4 dollarin lisämaksu, jolla katetaan kaikki ESTA-järjestelmän käyttöönotosta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Tämä 4 dollarin maksu veloitetaan kaikilta sähköistä matkustuslupaa hakevilta henkilöiltä, mutta 10 dollarin matkustuslupamaksu peritään ainoastaan hyväksytyistä ESTA-hakemuksista.

ESTA-maksu peritään kaikista 8. syyskuuta 2010 lähtien haetuista uusista rekisteröinneistä. Jos matkustaja on jo rekisteröitynyt ESTA-järjestelmään, hänen ei periaatteessa tarvitse enää rekisteröityä uudelleen eikä suorittaa tätä maksua 8. syyskuuta 2010 jälkeen.

Maksu on suoritettava tietyillä luotto- tai pankkikorteilla. Turvallisuusministeriö (DHS) selvittää, voitaisiinko tulevaisuudessa ottaa käyttöön myös muita maksutapoja.

Yhdysvaltojen julkistettua ESTA-maksua koskevan säädösluonnoksensa komissio esitti samana päivänä yleisen julkilausuman, jossa se totesi ymmärtävänsä Yhdysvaltojen tehneen päätöksensä TPA:han perustuvien lakisääteisten velvoitteiden nojalla mutta pitävänsä maksun perimistä erittäin valitettavana. Julkilausumassa toistetaan Euroopan unionin ja komission useaan otteeseen ilmaisema huoli siitä, että nämä pelkästään viisumivapausjärjestelmään osallistuviin matkustajiin sovellettavat uudet vaatimukset ovat vastoin Yhdysvaltojen sitoumusta edistää transatlanttista liikkuvuutta ja muodostavat lisärasitteen Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille.

Komissio lähetti Yhdysvalloille kirjallisen kannanottonsa ESTA-maksua koskevasta säädösluonnoksesta Yhdysvaltojen 7. lokakuuta 2010 järjestämän julkisen kuulemismenettelyn yhteydessä. Kannanotossaan se ilmaisi toistamiseen huolensa näiden uusien vaatimusten muodostumisesta esteeksi transatlanttiselle liikkuvuudelle ja esitti yksityiskohtaisia huomautuksia eräistä tähän säädösluonnokseen sisältyvistä, esimerkiksi maksutapoja ja tietosuojaa koskevista säännöksistä.

ESTA-järjestelmää koskevaa säädöstä ei ole vielä julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä. Kun se julkaistaan, komissio esittää lopullisen arviointinsa, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset muutokset, ESTA-järjestelmän käytöstä perittävä maksu mukaan luettuna.

Pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) 12. maaliskuuta 2008 hyväksytyssä kaksitahoisessa lähestymistavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota Lissabonin sopimukseen perustuvan ulkoisen toimivallan käyttöön. Tämä on kysymys, johon komission on paneuduttava tarkemmin. Vaikka EU:n lähestymistavasta ei vielä olekaan päätetty lopullisesti, Yhdysvallat on edelleen ottanut viisumivapausohjelmaan uusia jäsenvaltioita, esimerkiksi Kreikan huhtikuussa 2010. Lisäksi on huomattava, että jotkin jäsenvaltiot eivät vielä täytä (jatkuvaa) viisumivapausohjelmaan osallistumista koskevia, EU:n toimivaltaan kuuluvia Yhdysvaltojen lakisääteisiä vaatimuksia, joihin kuuluu esimerkiksi biometristen passien myöntäminen (nämä vaatimukset kirjattaisiin täyttyneiksi EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kirjeenvaihtona tehtävään sopimukseen).

Arviointi

Komissio on tyytyväinen, että myös Kreikka on liittynyt viisumivapausjärjestelmään. Koska lentoasemilla ei vielä ole käytössä biometristä maastapoistumisjärjestelmää, jolla voidaan todentaa jopa 97 prosenttia ulkomaiden kansalaisten poistumisista Yhdysvaltojen lentokenttien kautta (yksi 9/11-säädöksessä asetetuista edellytyksistä), viisumihakemusten hylkäämisraja on pysynyt 3 prosentissa. Tämä merkitsee, että viimeisimpien tilastojen perusteella niistä neljästä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä osallistu viisumivapausohjelmaan, ainoastaan Kypros täyttää 3 prosentin rajan. Se ei kuitenkaan täytä muita lakisääteisiä vaatimuksia, jotka Yhdysvallat on asettanut viisumivapausohjelmaan osallistumiselle. Komissio aikoo edelleen pitää vastavuoroisuuden puuttumista esillä ollessaan yhteydessä Yhdysvaltojen viranomaisiin, jotta täysimääräinen vastavuoroisuus saavutettaisiin mahdollisimman pian.

HIV-/AIDS-kysymyksen osalta komissio on tyytyväinen, että HIV/AIDS on poistettu tartuntatautien luettelosta ja että HIV-positiiviset/AIDSia sairastavat henkilöt voivat nyt matkustaa viisumivapausohjelman mukaisesti.

ESTA-maksua koskevan säädösluonnoksen osalta komissio toteaa pitävänsä erittäin valitettavana, että Yhdysvallat on päättänyt ottaa käyttöön tämän uuden maksun, vaikka se ymmärtääkin TPA:n edellyttäneen tällaisen päätöksen tekemistä. Komissio toistaa EU:n monissa virallisissa yhteydenotoissa jo ilmaistun huolen siitä, että maksun periminen ESTA:n käytöstä muodostaa lisärasitteen Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille ja että maksua pidetään usein toistettujen transatlanttista yhteydenpitoa ja yhteistyötä koskevien sitoumusten vastaisena. Komissio lähetti Yhdysvalloille kirjallisen kannanottonsa ESTA-maksua koskevasta säädösluonnoksesta Yhdysvaltojen 7. lokakuuta 2010 järjestämässä julkisessa kuulemismenettelyssä. Komissio aikoo ottaa huolensa ESTA-maksusta edelleen esiin yhteyksissään Yhdysvaltojen viranomaisiin.

Komissio ei ole vielä viimeistellyt ESTA-järjestelmää koskevaa arviointia, jonka tarkoituksena on määrittää, vastaako järjestelmä Schengen-viisumihakemusmenettelyä. Arviointia ei ole saatettu päätökseen, koska ESTA-säädöstä ei ole vielä julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä. On selvää, että maksun periminen on lisätekijä, joka on otettava huomioon arvioinnissa.

PÄÄTELMÄT

Komissio katsoo, että neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2005 vuonna 2005 käyttöön otettu uusi viisumien vastavuoroisuusjärjestely on toiminut tyydyttävästi. Australia ja Japani kohtelevat nyt kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia tasavertaisesti, mutta komissio voi päätellä, onko viisumikohtelun vastavuoroisuus toteutunut täysimääräisesti vasta sitten, kun eVisitor-järjestelmän arviointi on saatu päätökseen ja Romanian viisumivapaus on muuttunut pysyväksi. Euroopan unionin on pian määrä allekirjoittaa Brasilian kanssa kaksi viisumivapaussopimusta, joista toinen koskee tavallisten passien haltijoita ja toinen diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoita. Nämä sopimukset takaavat viisumien vastavuoroisuuden. Komissio pyrkii edistämään sopimusten mahdollisimman nopeaa ratifiointia Euroopan unionissa ja seuraa niiden ratifiointia Brasiliassa.

Vastavuoroisuus puuttuu enää muutamissa harvoissa tapauksissa, joista kahteen liittyy tiettyjä erityispiirteitä:

- Brunei on myöntänyt viisumivapauden kaikille EU:n kansalaisille, mutta viisumi on voimassa ainoastaan 30 päivän ajan, ja sen voi uusia kahdesti, kummallakin kerralla 30 päivän ajaksi; komissio jatkaa työtä täydellisen vastavuoroisuuden toteutumiseksi, vaikkei nykyisestä tilanteesta aiheudukaan ongelmia EU:n kansalaisille;

- Kanada on palauttanut viisumipakon Tšekin kansalaisille mutta laatinut toimenpidesuunnitelman tämän vaatimuksen poistamiseksi jo ennen uuden turvapaikkalainsäädäntönsä voimaantuloa; komissio seuraa tiiviisti toimenpidesuunnitelman täytäntöönpanon tuloksekkuutta ja aikoo huolehtia erityisesti siitä, että Kanada toteuttaa viipymättä asianmukaiset jatkotoimet Tšekkiin vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävän tiedonkeruumatkan perusteella.

Kahdessa muussa tapauksessa, joissa viisumivapaus ei ole vastavuoroinen, eli Yhdysvaltojen (Bulgarialle, Kyprokselle, Romanialle ja Puolalle asetettu viisumivaatimus) ja Kanadan tapauksessa (Bulgarialle ja Romanialle asetettu viisumivaatimus) EU joutuu ottamaan kantaa näiden kolmansien maiden nykyisessä lainsäädännössä vastavuoroisuudelle asetettuihin rajoituksiin. Yhdysvallat ja Kanada nimittäin katsovat, etteivät asianomaiset EU:n jäsenvaltiot täytä niiden lainsäädännössä yksipuolisesti asetettuja edellytyksiä viisumivapauden saamiselle (ne eivät esimerkiksi myönnä biometrisiä passeja eivätkä täytä viisumihakemusten hylkäämisrajoja ja/tai yli viisuminsa voimassaoloajan oleskelleiden kansalaisten osuutta koskevaa rajaa).

Komissio aikoo edelleen pitää näitä kysymyksiä esillä kaikissa asiaan liittyvissä yhteyksissä ja kaikilla asianmukaisilla foorumeilla kyseisten kolmansien maiden kanssa. Samalla komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja jäsenvaltioita pohtimaan, millä muilla tavoilla ne voisivat näissä tapauksissa vaikuttaa vastavuoroisuuden saavuttamiseen.

[1] EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.

[2] Nykyinen viisumeja koskeva vastavuoroisuusmekanismi otettiin käyttöön muuttamalla neuvoston asetusta (EY) N:o 539/2001 2 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2005 (EUVL L 141, 4.6.2005, s. 3).

[3] KOM(2006) 3 lopullinen, 10.1.2006, KOM(2006) 568 lopullinen, 2.10.2006, KOM(2007) 533 lopullinen, 13.9.2007, ja KOM(2008) 486 lopullinen/2, 9.9.2008.

[4] KOM(2009) 560 lopullinen.

[5] KOM(2009) 562 lopullinen.

[6] ETA-viisumista ja e-viisumista kerrotaan tarkemmin ensimmäisen vastavuoroisuutta koskevan kertomuksen (KOM(2006) 3 lopullinen) liitteessä 2.

[7] Muutettujen viisumien osuudella (Modified Non-Return Rate, MNRR) tarkoitetaan niiden Australiaan saapuneiden vierailijoiden prosenttiosuutta, joiden alkuperäisen viisumin voimassaoloaika on päättynyt tarkastelujakson aikana ja jotka joko oleskelevat Australiassa laittomasti, ovat poistuneet Australiasta vanhentuneella viisumilla tai ovat hakeneet toista viisumia, jota ei katsota Australian edun mukaiseksi.

[8] KOM(2009) 560 lopullinen, s. 7 ja 8.