[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 19.10.2010

KOM(2010) 585 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

eläinten kloonaamisesta elintarviketuotantoa varten

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

eläinten kloonaamisesta elintarviketuotantoa varten

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 3

2. ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 4

3. EETTISET KYSYMYKSET 5

4. TILANNE JÄSENVALTIOISSA 6

5. TILANNE KOLMANSISSA MAISSA 7

6. YLEISÖN JA SIDOSRYHMIEN KÄSITYKSET 9

7. KAUPPAKYSYMYKSET 10

8. RISKINHALLINNASSA HUOMIOON OTETTAVAT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 11

9. TOIMINTAVAIHTOEHDOT 13

10. PÄÄTELMÄT 15

JOHDANTO

Tässä kertomuksessa esitetään arvio kloonausteknologiasta elintarviketuotannon kannalta. Tavoitteena on selvittää kloonaukseen liittyviä seikkoja nykyisen lainsäädäntökehyksen valossa.

Kloonaus[1] on suhteellisen uusi jalostustekniikka, joka mahdollistaa sellaisten eläinten suvuttoman lisääntymisen, jotka ovat osoittaneet hyvää tuottavuutta, vähäistä sairastavuutta sekä kykyä sopeutua tuotantoympäristöön. Kertomuksessa käsitellään ainoastaan elintarviketuotantoon kasvatettavia eläimiä. Tuloksena saatu eläin (klooni) on liki täydellinen geneettinen kopio alkuperäisestä eläimestä. Kuten muidenkin jalostustekniikoiden kohdalla, myös tässä tapauksessa on tärkeää laatia keskeisistä tekijöistä riskinarviointi, jotta voidaan puuttua mahdollisiin elintarviketurvallisuuteen ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin riskeihin. Tässä kertomuksessa tarkastellaan muitakin näkökohtia, kuten eettisiä kysymyksiä, kauppaan kohdistuvia vaikutuksia sekä kuluttajan oikeutta saada tietoja tuotantoprosessista.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n 15. heinäkuuta 2008 antamassa lausunnossa[2] todetaan, että kloonaukseen liittyvien riskien arviointia hankaloittaa se, että käytettävissä on vain vähän tutkimuksia. Lisäksi mainitaan, että klooneista huomattavan osan terveys ja hyvinvointi ovat kärsineet, usein vakavasti ja kuolemaan johtavasti. Lausunnossa ei mainittu havaintoja siitä, että klooneista ja niiden jälkeläisistä saatu liha tai maito poikkeaisi elintarviketurvallisuuden näkökulmasta tavanomaisesti jalostettujen eläinten lihasta. Lausunnossa ei myöskään ennakoitu ympäristövaikutuksia mutta todettiin, että tietoja on saatavilla vain rajatusti.

EFSA antoi 26. kesäkuuta 2009 lausunnon, jossa annettiin lisää ohjeita eläinten kloonauksen hyödyntämisestä.[3] Lausunnossa vahvistettiin EFSA:n vuonna 2008 antamassa lausunnossa esitetyt päätelmät ja suositukset ja lisättiin vielä, että tärkein tekijä, joka voi aiheuttaa haittoja klooneille ja johtaa kehityshäiriöihin, on nk. epigeneettinen dysregulaatio.[4] Kloonauksen jälkeen tapahtuvien istukan kehityshäiriöiden uskotaan olevan yksi syy, jonka vuoksi tätä tekniikkaa on pystytty hyödyntämään onnistuneesti vain harvoin. Haittavaikutukset kuitenkin vaihtelevat lajeittain. Esimerkiksi isokokoisten jälkeläisten syndroomaa (Large Offspring Syndrome, LOS), esiintyy karjassa mutta ei sioissa. Syndrooma voi vaikeuttaa synnytystä ja aiheuttaa terveysongelmia sijaisemoille. Lisäksi poikanen voi syntyä kuolleena. Kumpikaan edellä mainituista ilmiöistä ei ilmeisesti vaikuta kloonien jälkeläisiin, jotka syntyvät tavanomaisten jalostustekniikoiden tuloksena.

EFSA:n vuonna 2009 antamassa lausunnossa todettiin lisäksi, että jos epigeneettisen uudelleenohjelmoinnin onnistumisastetta pystytään parantamaan, sairastavuus ja kuolevuus todennäköisesti vähenevät.

Japanilaiset tutkimuslaitokset ovat tutkineet eläinten kloonausta jo vuodesta 1998. Elävistä klooneista ja niiden jälkeläisistä saadaan merkittävää tietoa, jonka perusteella kyseisten eläinten terveyttä ja hyvinvointia voidaan analysoida. Heinäkuun 1998 ja syyskuun 2009 välisenä aikana Japanissa syntyi 575 kloonattua nautaa, joista 55 prosenttia kuoli pian syntymänsä jälkeen.[5]

Toukokuussa 2010 komissio pyysi EFSA:lta ajantasaistettua tieteellistä arviointia kloonauksesta. EFSA totesi syyskuussa 2010 antamassaan lausunnossa seuraavaa:

”Solunluovuttajansa geneettisenä kopiona kloonilla on vastaavat potentiaaliset tuotanto-ominaisuudet. On syytä korostaa, että nykyisissä valintastrategioissa otetaan eläinperäisten tuotteiden määrällisten ja laadullisten ominaisuuksien lisäksi huomioon muitakin tekijöitä, kuten resistenssi yleisiä tauteja vastaan (esim. utaretulehdus ja muut tarttuvat ja loistaudit), hedelmällisyys, käyttäytymispiirteet sekä muut eläimen yleiseen kuntoon liittyvät seikat. Tällaisten monimutkaisten ominaisuuksien tuottaminen jalostuksen perinteisillä valintajärjestelmillä vie aikaa ja voi osoittautua hankalaksi ja tuloksiltaan epävarmaksi. Kloonaus voi auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat nopeammin.”

Geneettisestä monimuotoisuudesta lausunnossa todettiin seuraavaa:

”Usein esitetyn väitteen mukaan kloonaus vähentää geneettistä monimuotoisuutta. Jos kloonausta kuitenkin käytetään asianmukaisella tavalla ja sen hallintaan sovelletaan sopivia toimenpiteitä, sen ei odoteta heikentävän kotieläinlajien geneettistä monimuotoisuutta.”

ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT

EFSA:n asiasta antamassa lausunnossa liitetään kloonaustekniikan nykytasoiseen soveltamiseen eläinten hyvinvointia koskevia ongelmia. Kloonaus aiheuttaa kloonien hyvinvoinnille vakavia ongelmia, jotka johtuvat suoraan kloonauksen käytöstä sekä valikoivan jalostuksen aiheuttamien ongelmien mahdollisesta pahenemisesta.

EFSA korostaa ensinnäkin sitä, että kloonatuista alkioista selvästi suurimman osan kehitys jää kesken ja että täyden tiineysajan kehittyneistäkin merkittävä osa kuolee synnytyksessä tai heti sen jälkeen taikka seuraavien päivien tai viikkojen kuluessa sydän- ja verisuonijärjestelmän pettämiseen, hengitystievaivoihin, maksan tai munuaisten vajaatoimintaan, immuunikatoon taikka tuki- ja liikuntaelinten poikkeavuuksiin. Erityisesti on pantava merkille se EFSA:n korostama seikka, että ”kloonien kuolevuus on selvästi suurempi kuin suvullisesti lisääntyneiden eläinten” ja että olemassa on ”näyttöä kloonien suuremmasta sairastuvuudesta verrattuna suvullisesti lisääntyneisiin eläimiin”.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kloonauksen yleinen onnistumisaste (mitattuna elävänä syntyneiden kloonien prosenttiosuutena siirrettyjen alkioiden määrästä) on naudoilla alle 10 prosenttia ja sioilla 5–17 prosenttia. Euroopan ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että kloonien jälkeläisten henkiinjääminen ei poikkea merkittävästi tavanomaisesti jalostettujen eläinten henkiinjäämisestä (noin 85 %).

Lausunnossaan EFSA toi esiin myös merkittäviä sijaisemojen (nautojen) hyvinvointiin liittyviä seikkoja, kuten keskenmeno tiineyden loppupuolella, hankaloitunut poikiminen (dystokia) ja jälkeläisten isokokoisuus. Eräiden muiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien taustalla on se, että kloonit voivat olla syntyessään epätavanomaisen suurikokoisia ja niillä voi olla siihen liittyviä terveysongelmia. Tätä kutsutaan nimityksellä Large Offspring Syndrome (LOS-oireyhtymä). LOS on yleinen nautojen ja lampaiden klooneissa, sikojen klooneissa ei. On syytä huomata, että eräät poikkeavuudet saattavat ilmetä vasta myöhemmin. OIE:n julkaisussa Revue Scientifique et Technique eräs johtava kloonausasiantuntija huomauttaa, että näiden runsastuottoisten eläinten tuki- ja liikuntaelinvaivat, kuten krooninen raajarikkoisuus ja epänormaalin lyhyet koukistajajänteet, korostavat sitä, että kloonattujen eläinten piilevät heikkoudet saattavat tulla täysin esiin vasta, kun eläintä rasitetaan jollakin tavoin.[6]

Jotta kloonauksen vaikutuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin voitaisiin arvioida asianmukaisesti, on tärkeää selvittää, millä tavoin kloonausta todennäköisesti tullaan käyttämään karjankasvatuksessa. Nopeimmin kasvavien ja runsastuottoisten eläinten kloonaus saattaa lisätä edellä mainituista terveys- ja hyvinvointiongelmista kärsivien eläinten osuutta, mutta tavanomaisilla jalostusmenetelmillä tuotettujen, tietyille taudeille vastustuskykyisten tai hankaliin ympäristöoloihin helposti sopeutuvien eläinten kloonaamisesta saattaa olla hyvinvointiin liittyvää hyötyä.

EETTISET KYSYMYKSET

Luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä EGE julkaisi tammikuussa 2008 raportin elintarviketuotantoa varten tehtävään eläinten kloonaukseen liittyvistä eettisistä näkökohdista.[7]

EGE suhtautui varauksellisesti siihen, onko eläinten kloonaaminen elintarviketuotantoa varten eettisesti oikeutettua, kun otetaan huomioon sijaisemojen ja kloonattujen eläinten nykyiset kärsimykset ja terveysongelmat. Työryhmän mielestä myös kloonien jälkeläisiin liittyvät eettiset kysymykset edellyttävät vielä tieteellistä tutkimusta, eikä sen mukaan ole esitetty vakuuttavia perusteluja sille, että elintarvikkeiden tuottaminen klooneista ja niiden jälkeläisistä olisi oikeutettua.

Kaikkein perustavin EGE:n esiin tuoma eettinen ongelma liittyy siihen, millaisen moraalisen statuksen ihmiset antavat eläimille. Näkemykset tästä asiasta ovat kehittyneet karkeasti ottaen kahtaalle: eläimiä joko pidetään pelkkänä omistajiensa omaisuutena, jota he voivat käyttää sopivaksi katsomiinsa tarkoituksiin, tai eläimille osoitetaan eriasteista arvostusta. Näkemyksiin vaikuttavat vahvasti kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet.

Moraalisubjekteille kipua aiheuttavia toimia pidetään moraalisesti ongelmallisina. Niinpä jos kloonaus tai jokin muu jalostus- tai kasvatustekniikka vaikuttaa haitallisesti eläinten hyvinvointiin ja terveyteen, sen käyttöä on vaikea hyväksyä. Tällaisissa teorioissa on puhuttu sen puolesta, että eläimiä voitaisiin hyödyntää vain erityisten edellytysten täyttyessä: eläimille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, ja hyödyntäminen sallitaan vain perustelluissa olosuhteissa, jotka perustuvat vähentämisen, täsmentämisen ja korvaamisen periaatteeseen sekä eläinten hyvinvointia käsittelevän Yhdistyneen kuningaskunnan neuvoa-antavan elimen Farm Animal Welfare Councilin (FAWC) määrittelemiin viiteen vapauteen. Niiden mukaan on huolehdittava siitä, että eläimet eivät kärsi 1) nälästä, janosta tai aliravitsemuksesta, 2) pelosta tai ahdistuksesta, 3) fyysisestä epämukavuudesta tai niille soveltumattomista lämpötiloista taikka 4) kivusta, vammoista ja taudeista ja että 5) ne voivat vapaasti tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeitaan.

Erään toisen, tiukemman teorian mukaan eläimillä on itsessään moraalinen arvo ”elämän subjekteina” (itseisarvoa korostava peruste) ja sekä inhimilliset että muut olennot ovat tuntevina olentoina (analogisesti) moraalisia olioita. Tästä väitteestä seuraa, etteivät ihmiset saa käyttää eläimiä omiin tarkoituksiinsa. Eläimiin kohdistuvia bioteknisiä toimenpiteitä vastustetaan näin ollen kategoristen argumenttien perusteella.

Toinen eettinen kysymys koskee immateriaalioikeuksia. Eläinten kloonaamiseen liittyvä patentointi on tähän mennessä rajoitettu koskemaan vain tumansiirtotekniikoita.

TILANNE JÄSENVALTIOISSA

Klooneista saatavien tuotteiden (elintarvikkeiden, siemennesteen ja alkioiden) maahantuontia, kauppaa ja käyttöä säännellään yleisellä EU-lainsäädännöllä. Toimijoilla tai viranomaisilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa kloonien tai niiden siemennesteen ja alkioiden tuotannosta, kaupasta tai maahantuonnista, joten kokonaistilanteesta ei voida muodostaa täydellistä kuvaa. Uuselintarvikeasetuksessa kuitenkin edellytetään lihan ja maidon markkinoille saattamista varten ennakkolupaa.[8]

Tanska on asettanut kansallisen kiellon eläinten kloonaamiselle kaupallisiin tarkoituksiin. Kiellosta tehtäville poikkeuksille on haettava lupa, ja silloin on osoitettava poikkeuksesta koituva hyöty ottaen huomioon aiheutettu stressi tai kärsimys sekä eläinten koskemattomuus, vietit ja hyvinvointi. Kiellon kulmakivenä on eettinen huoli siitä, että eläinten kloonaaminen voi johtaa ihmisten kloonaamiseen, ja näin ollen Tanska noudattaa Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2005 antamaa julistusta, jonka mukaan YK:n jäsenvaltioiden olisi kiellettävä kaikenlainen ihmisten kloonaaminen sikäli kuin se on ristiriidassa ihmisarvon ja ihmiselämän suojelemisen kanssa.

Tanskan lisäksi mikään muu jäsenvaltio ei ole antanut erityistä lainsäädäntöä kloonauksen käytöstä. Eräissä maissa eläinten hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä on kuitenkin jalostukseen ja geenitekniikan käyttöön liittyviä säännöksiä, jotka koskevat lisääntymistekniikkojen eläimille mahdollisesti aiheuttamaa kipua ja kärsimystä. Tanskassa eläinten kloonaus sallitaan vain silloin, kun se palvelee ”olennaista tavoitetta”. Olennaisena tavoitteena pidetään esimerkiksi perustutkimusta, terveyden ja ympäristön parantamiseen tähtäävää soveltavaa tutkimusta sekä eläinten jalostamista terveyttä ja ympäristöä olennaisesti hyödyttävien aineiden tuottamiseksi.

Komissio on saanut seikkaperäisiä tietoja eräiltä jäsenvaltioilta, joissa kloonausteknologiaa käytetään pelkästään tutkimustyötä varten. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti kolmesta naudasta, jotka ovat alkioina tuotujen kloonien jälkeläisiä. Saksa ilmoitti kloonatuista luovuttajasonneista, joiden siemennestettä ei ole vielä käytetty EU:ssa mutta on jo viety kolmansiin maihin. Ranska ilmoitti, että vuodesta 1998 lähtien on syntynyt yhteensä 90 nautaa Institut National de Recherche Agronomique -tutkimuslaitoksessa (INRA) tehdyn kloonauksen tuloksena. Elossa on tällä hetkellä 32 kloonattua lehmää. Näitä eläimiä käytetään pelkästään tutkimustarkoituksiin, ja ne ja niiden jälkeläiset teurastetaan heti tutkimuskäytön päätyttyä. Niistä saatavia tuotteita ei käytetä elintarvikkeina. Nautakloonit ovat lisäksi saaneet 30 jälkeläistä keinosiemennyksen tuloksena. Urosvasikoita tutkittiin kolmikuukautisiksi asti, minkä jälkeen ne lopetettiin. Naaraita kasvatetaan tutkimustarkoituksiin. Tätä nykyä INRA:ssa pidetään tutkimusohjelman puitteissa kuuttatoista nuorta naarasta, jotka ovat kloonien jälkeläisiä.

TILANNE KOLMANSISSA MAISSA

Yhdysvallat on pisimmälle edistynyt maa elintarviketuotantoa varten tehtävässä eläinten kloonauksessa. Tilanne kehittyy muissakin maissa, kuten Argentiinassa, Brasiliassa ja Japanissa. Kiina on ilmaissut kiinnostusta kloonaustekniikkaan ja tuonut klooneja mm. Australiasta. Kiina keskittyy lemmikkieläimiin mutta on puhunut myös sen puolesta, että kloonausta käytettäisiin uhanalaisten lajien säilyttämiseen.

Yhdysvalloissa on vapaaehtoisesti luovuttu toistaiseksi klooneista saatujen elintarvikkeiden (lihan ja maidon) myynnistä. Tämä ei kuitenkaan koske kloonien jälkeläisistä saatuja elintarvikkeita eikä kloonien siemennestettä tai alkioita. Kloonien ja niiden jälkeläisten siemennesteelle ja alkioille ei yleensä ole erityisiä merkintä- tai seurantajärjestelyjä. Onkin mahdotonta vahvistaa täsmällisiä lukuja siemennesteen ja alkioiden mahdollisesta viennistä EU:hun, sillä kloonatut siemennesteen luovuttajat ovat viljelijöiden omistuksessa eikä kloonausyrityksillä ole mahdollisuutta valvoa niiden käyttöä.

Yhdysvalloissa kolme suurta yritystä myy klooneja viljelijöille. Kahdella niistä on käytössä vapaaehtoinen jäljitysjärjestelmä, jossa kullekin kloonille annetaan oma tunniste. Järjestelmä ei kuitenkaan ulotu kloonien jälkeläisten jäljittämiseen. Ohjelmassa käytetään valtakunnallista rekisteriä, ja perustana ovat kirjalliset vakuutukset ja kannustimet. Kloonin tunniste kirjataan rekisteriin, josta karjahuutokaupan pitäjä taikka pakkaaja tai jalostaja voi sen tarkistaa. Kloonauksen parissa toimivat yhdysvaltalaiset yritykset ovat useaan otteeseen ottaneet yhteyttä komissioon ilmaistakseen näkemyksiään. Asian kannalta merkitykselliset seikat voidaan tiivistää seuraavasti:

( Kloonien määrästä yritykset eivät (kaupallisista tai luottamuksellisuussyistä) ole toimittaneet tarkkoja lukuja. Usein mainittuja ilmaisuja ovat ”satoja sikoja” ja ”tuhansia nautoja”. Kloonien jälkeläisistä saatuja tuotteita on sen vuoksi päätynyt elintarvikeketjuun paitsi Yhdysvalloissa myös muuallakin maailmassa (etenkin Brasiliassa, jossa kloonausta harjoittaa viisi yritystä).

( Kloonien jäljitettävyys hoidetaan rekisterin avulla. Lisäksi kasvattajille on tarjolla taloudellinen kannustin, jotta ne eivät päästäisi klooneja elintarvikeketjuun. Jäljittäminen ei kuitenkaan ole pakollista, joten ei voida taata, ettei klooneista saatu maito päädy elintarvikeketjuun (vaikkakaan sellaista maitoa ei todennäköisesti käytettäisi elintarvikekäytössä). Kloonien jälkeläisiä ei jäljitetä.

Japanin kansallinen tutkimuslaitos on arvioinut kloonausteknologian käyttöä ja päätynyt siihen, että valtion ei pitäisi ryhtyä sääntelytoimenpiteisiin (kuten klooneista ja niiden jälkeläisistä saatujen elintarvikkeiden ennakkosertifiointiin tai merkintöihin). Nykyinen klooneista ja niiden jälkeläisistä saatavien elintarvikkeiden kotimaista valmistamista koskeva vapaaehtoinen keskeytys pidetään kuitenkin voimassa. Seurauksena on, että kloonattujen sonnien siemennestettä kerätään ja varastoidaan muttei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Argentiina ilmoitti, että maassa harjoitetaan kloonausta kaupallisissa tarkoituksissa. Maassa ei ole kloonirekisteriä. Brasilia ilmoitti, että kloonausta harjoitetaan ainoastaan tutkimustarkoituksissa, ei elintarviketuotantoa varten. Brasilian senaatti käsittelee asiaan liittyvää luonnosta, ja maan maatalousministeriön odotetaan esittävän ehdotuksen, jonka mukaan eläinkloonien rekisteröinti kansalliseen tietokantaan olisi pakollista. Kanadassa vaaditaan klooneista saaduille elintarvikkeille tapauskohtainen markkinoille saattamista edeltävä lupa. Nykyisiä linjauksia ollaan tarkistamassa, ja Kanadan viranomaiset odottavat saavansa elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevan tieteellisen lausunnon vuoden 2010 loppuun mennessä. Uudessa-Seelannissa on toistaiseksi voimassa kielto, jonka mukaan klooneja ei saa päästää elintarvikeketjuun. Viranomaiset ottivat kesäkuussa 2010 käyttöön kansallisen kloonienrekisteröintijärjestelmän. Lisäksi otetaan käyttöön virallinen jäljitysjärjestelmä.

Kun otetaan huomioon EU:n kansainvälisten kumppanien erilaiset lähestymistavat, on aiheellista hankkia parempi käsitys niistä sääntelypuitteista ja tutkimukseen liittyvistä tekijöistä, joilla kloonausta ohjataan unionin ulkopuolella. Sitä varten komissio tiivistää keskusteluja kauppakumppanien kanssa tarkoituksena selvittää, voitaisiinko kloonauksesta rakentaa yhteisymmärrystä yhteiseltä pohjalta.

YLEISÖN JA SIDOSRYHMIEN KÄSITYKSET

Komissio teki vuonna 2008 mielipidetiedustelun[9] (Eurobarometri), jossa arvioitiin kansalaisten suhtautumista eläinten kloonaamiseen. Tiedustelun mukaan suurin osa EU:n kansalaisista ymmärtää eläinten kloonaamisen mutta suhtautuu yleensä kielteisesti sen käyttöön elintarviketuotantoa varten. Monia huolestutti se, ettei kloonauksen pitemmän aikavälin seurauksista ole riittävästi tietoa, ja useat mainitsivat myös eettisiä ongelmia. Yleinen näkemys oli, ettei eläinten kloonaamisesta elintarviketuotantoa varten koituisi hyötyä kuluttajille, ja vain harvat uskoivat, että elintarviketuotantoa varten tehtävästä kloonauksesta saataisiin tehokkuushyötyjä pitemmällä aikavälillä tai että se alentaisi elintarvikkeiden kuluttajahintoja.

Vaikka yleinen suhtautuminen kloonaukseen olikin kielteinen, 44 prosenttia vastaajista katsoi, että kloonaus voisi olla oikeutettua tietyissä olosuhteissa – esimerkiksi jos sillä pystyttäisiin parantamaan eläinten vastustuskykyä tauteja vastaan tai säilyttämään harvinaisia eläinlajeja.

Eläinten hyvinvointia puolustavat ryhmät ovat kampanjoineet voimakkaasti sitä vastaan, että kloonausta käytettäisiin elintarviketuotantoa varten EU:ssa. Näiden ryhmien mukaan eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö muodostaa perustan kloonaustekniikan käytön kieltämiselle, jottei se vaikuttaisi haitallisesti eläinten hyvinvointiin. Samat eläinten hyvinvointia puolustavat ryhmät korostavat lisäksi, että kloonien jälkeläisistä saataviin tuotteisiin on sovellettava rajoituksia, vaikka jälkeläiset olisikin tuotettu perinteisillä jalostustekniikoilla. Ryhmien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että kloonien jälkeläiset sisällytetään elintarviketuotantoa varten tehtävää kloonausta koskevaan EU:n toimintamalliin. Niiden mukaan tekniikan käyttöä Euroopassa ei pystytä hillitsemään vain kieltämällä klooneista (mutta ei niiden jälkeläisistä) saatavan lihan ja maidon saattaminen markkinoille.

Tilannetta arvioidessaan komissio keskusteli kloonauksen käytöstä EU:n maatalouselintarvikesektorin kanssa ottaen huomioon karjatalousalan intressin päästä käyttämään tätä innovatiivista teknologiaa. Komissio keskusteli EU:n viljelijöiden ja maatalousosuuskuntien järjestön COPA-COGECA:n kanssa mahdollisuudesta keskeyttää kloonien ja niiden jälkeläisten käyttö vapaaehtoisesti tietyksi ajaksi. Tällaisella vapaaehtoisella keskeytyksellä pyrittäisiin varmistamaan, etteivät tulevat sääntelyvaihtoehdot vaarantuisi sen vuoksi, että EU:n markkinoille tulee kyseisenlaisia eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita. COPA-COGECA[10] katsoo kuitenkin, ettei tällainen keskeyttäminen olisi tarkoituksenmukaista erityisesti siksi, että tällä hetkellä ei ole käytettävissä keinoja tai tarkastuksia, joilla pystyttäisiin takaamaan tuontituotteiden täysi jäljitettävyys ja toisaalta ryhtymään oikeustoimiin vapaaehtoisen järjestelyn rikkojia vastaan.

EU:n lihanjalostusteollisuuden yhteyskeskus CLITRAVI[11] toteaa, että kloonatuista eläimistä tai niiden jälkeläisistä saatuja tuotteita on myynnissä EU:ssa ja että jäljitysjärjestelmän perustaminen tulisi hyvin kalliiksi.

Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto odottavat komission laativan erillisen ehdotuksen kaikista kloonaukseen liittyvistä näkökohdista. Maaliskuussa 2010 vahvistamassaan kannassa neuvosto ulotti uuselintarvikkeisiin sovellettavan markkinoille saattamista edeltävän luvan koskemaa myös kloonien (ensimmäisen polven) jälkeläisiä.[12] Parlamentti toisti heinäkuisessa täysistunnossaan kehotuksensa asettaa täyskielto eläinten kloonaukselle, elävien kloonien ja niiden jälkeläisten tuonnille, klooneista ja niiden jälkeläisistä peräisin olevien elintarvikkeiden markkinoinnille sekä kloonien siemennesteen ja alkioiden tuonnille.

KAUPPAKYSYMYKSET

Nautakarjaa jalostetaan Euroopassa lähinnä keinosiemennyksellä. Tällä seikalla on vaikutusta myös kauppaan. Noin 2,5 prosenttia keinosiemennyksessä EU:ssa käytettävästä naudan siemennesteestä on tuontitavaraa, ja siitä arviolta 99 prosenttia tulee Yhdysvalloista tai Kanadasta. TRACES-järjestelmästä (EU:n järjestelmä, jolla vaihdetaan tietoja, jotka esitetään EU:ssa kaupattavien ja kolmansista maista tuotavien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden mukana seuraavissa eläinlääkärintodistuksissa) saatujen tietojen mukaan Yhdysvalloista ja Kanadasta tuotiin EU:hun vuonna 2009 yli 1 200 000 annosta naudan siemennestettä. Luvuille antavat vahvistusta vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon tiedot, joiden mukaan näistä maista tuotiin yli 600 000 annosta siemennestettä.

Jos oletetaan, että tuoduista siemennesteannoksista 50 prosenttia käytettiin vuonna 2009 onnistuneesti lehmien keinosiementämiseen EU:ssa, noin 600 000 EU:ssa vuonna 2010 syntynyttä vasikkaa on yhdysvaltalaisten tai kanadalaisten sonnien jälkeläisiä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia EU:ssa vuosittain syntyvistä vasikoista. Siitä ei ole tietoja, kuinka monta tuontisiemennesteannosta on peräisin kloonatuista sonneista.

Lisäksi tuodaan alkioita alkionsiirtoa ja eläinjalostusta varten. Vuonna 2009 EU:hun tuotiin 747 naudan alkioita sisältävää erää.

Elävien nautojen tuonti on selvästi vähemmän yleistä. Vuoden 2010 alkupuoliskolla EU:hun tuotiin ainoastaan 24 siitoseläintä (Kroatiasta ja Kanadasta).[13]

Elävien eläinten, eläinperäisten tuotteiden (kuten siemennesteen ja alkioiden mutta myös villan ja nahan) ja elintarvikkeiden osalta sovelletaan seuraavia Maailman kauppajärjestön WTO:n monenvälisiä sopimuksia: tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT), sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista (SPS) sekä sopimus kaupan teknisistä esteistä (TBT). Se mitä WTO:n määräyksistä on sovellettava, täsmentyy laadittavan lainsäädännön perusteluista ja luonteesta.

Mahdollisissa toimenpiteissä on noudatettava ”kansallisen kohtelun” periaatetta, joka kieltää maahantuotujen samankaltaisten tuotteiden epäsuotuisamman kohtelun (GATT-sopimuksen III.4 artikla), sekä vaatimusta määrällisten rajoitusten poistamisesta (GATT-sopimuksen IX artikla). Näistä yleisistä säännöistä voidaan poiketa GATT-sopimuksen XX artiklan (yleiset vapautukset) ja/tai TBT- tai SPS-sopimuksen nojalla. Kahdessa jälkimmäisessä sopimuksessa sallitaan poikkeukset, jotka ovat kansainvälisten standardien mukaisia tai perustuvat tieteelliseen näyttöön. Asian kannalta mahdollisesti merkitykselliset kansainväliset standardointielimet (elintarviketurvallisuus – Codex Alimentarius ja eläinten terveys – Kansainvälinen eläintautivirasto OIE) eivät ole vahvistaneet kloonaukseen liittyviä standardeja.

Käytettävissä ei ole tieteellistä näyttöä, jolla voitaisiin perustella klooneista tai niiden jälkeläisistä saaduille elintarvikkeille asetettavia rajoituksia, jotka perustuisivat ihmisen terveyttä koskeviin huolenaiheisiin. EFSA on kuitenkin ilmaissut huolensa kloonien hyvinvoinnista.

Relevanteimmat GATT-sopimuksen III ja XI artiklasta tehtävät poikkeukset perustuisivat näin ollen ”julkiseen moraaliin”, johon voitaisiin lukea eläinten hyvinvointi (GATT-sopimuksen XX artiklan a kohta) tai elämän ja terveyden suojelu. WTO-säännöstöstä voidaan poiketa vain tietyin tiukin edellytyksin. Niitä ovat muiden muassa näyttö siitä, että toimenpide on välttämätön asianomaisen tavoitteen saavuttamiseksi – jolloin on selvitettävä, voitaisiinko sama tavoite saavuttaa kauppaa vähemmän rajoittavalla keinolla –, sekä näyttö siitä, että toimenpidettä sovelletaan syrjimättömällä, ei-mielivaltaisella ja kauppaa rajoittamattomalla tavalla.

RISKINHALLINNASSA HUOMIOON OTETTAVAT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Eläinten terveys ja kotieläinjalostus

Sovellettava lainsäädäntö, niin eläinlääketiedettä kuin kotieläinjalostustakin koskeva, perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklaan. Säännöissä ei erotella eläimiä sen mukaan, millä lisääntymisteknologialla ne on tuotettu (esim. keinosiemennys, alkionsiirto, alkion pilkkominen, koeputkihedelmöitys tai kloonaus), sillä geneettisesti katsoen mikään kyseisistä menetelmistä ei vaikuta genomiin taikka tartuntatauti-alttiuteen.

Eläinten terveyttä koskevan EU-lainsäädännön perustavoitteena on tartuntatautien torjunta. Lainsäädännöllä yhdenmukaistetaan eläinten terveyttä koskevat edellytykset, joilla säännellään EU:n sisäistä kauppaa ja tuontia kolmansista maista. Eläinten ja eläinperäisten tuotteiden kaupassa käytetään eläinlääkärintodistuksia. Niissä ei anneta tietoa siitä, millä tekniikalla eläin tai (siemennesteen, munasolujen tai alkioiden) luovuttajaeläin on tuotettu.

EU:n kotieläinjalostuslainsäädännön perustavoitteena puolestaan on parantaa eläinten tuottavuutta säännöillä, joilla taataan vapaa kauppa ja yhdenmukaiset edellytykset puhdasrotuisten siitoseläinten ja niiden geneettisen materiaalin tuonnille. Puhdasrotuisten siitoseläinten kaupassa käytetään polveutumistodistuksia, joista käyvät ilmi eläimen vanhemmat. Lainsäädäntö ei kuitenkaan vaikuta muiden kuin puhdasrotuisten eläinten kauppaan, tuontiin tai jalostukseen (tällaisia eläimiä on noin 95 prosenttia sioista, lampaista ja vuohista, 90 prosenttia lihakarjasta ja 50 prosenttia lypsykarjasta).

EU:n kotieläinjalostuslainsäädännön mukaan jalostajien hyväksytyt järjestöt ja yhdistykset antavat polveutumistodistuksia, joista käy ilmi EU:ssa kaupattavien tai kolmansista maista tuotujen puhdasrotuisten siitoseläinten (nautojen, sikojen, hevosten, lampaiden ja vuohien) ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden syntyperä, tuotos ja jalostusarvo. Todistuksissa ei anneta tietoa siitä, onko kyseinen eläin klooni tai kloonin jälkeläinen vai tavanomaisesti jalostettu.

Eläinten hyvinvointi

Kloonausta voitaisiin tarkastella tuotantoeläinten suojelusta annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY säännösten valossa. Direktiivin liitteessä olevassa 20 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Sellaisia luonnonmukaisia tai keinotekoisia kasvatusmenetelmiä, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa kärsimystä tai vammoja kyseisille eläimille, ei saa käyttää”. Sama teksti on kirjattu myös tuotantoeläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, jossa esitetään periaatteet eläinten kasvatusta, hoitoa ja pitopaikkaa varten etenkin tehokasvatusjärjestelmien osalta. Jäsenvaltiot vastaavat EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta alueellaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa määrätään selvästi, että eläinten hyvinvoinnin vaatimukset on otettava täysimääräisesti huomioon laadittaessa ja pantaessa täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla.

Eläinten jäljitettävyys

EU:ssa sovelletaan elintarviketuotannossa käytettäviin eläimiin jäljitettävyysvaatimuksia, jotka koskevat myös klooneja. Nautojen osalta on vuodesta 1997 ollut käytössä yksilöllinen jäljitettävyys. Lampaiden ja vuohien yksilöllinen jäljitettävyys otettiin käyttöön vuonna 2010. Sikojen kohdalla on vuodesta 1992 ollut käytössä eräperusteinen jäljitettävyys. Nykyisissä säännöissä ei kaavailla, että asiakirjoihin kirjattaisiin tieto käytetystä lisääntymisteknologiasta.

Uuselintarvikkeisiin liittyvät kysymykset

Klooneista saadut elintarvikkeet kuuluvat uuselintarvikeasetuksen (EY) N:o 258/97 soveltamisalaan, koska nämä elintarvikkeet on saatu eläimistä, jotka on tuotettu muilla kuin perinteisillä jalostustekniikoilla. Näitä elintarvikkeita ei näin ollen voida saattaa markkinoille ilman turvallisuusarviointia ja erityistä lupasäädöstä. Tähän mennessä yksikään yritys ei ole toimittanut hakemusta klooneista saatujen elintarvikkeiden saattamiseksi markkinoille.

Luonnonmukaista tuotantoa koskeva lainsäädäntö

EU:ssa on vuodesta 1991 ollut käytössä luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvä oikeudellinen kehys. Luomuasetuksella säänneltiin aluksi vain kasviperäisiä tuotteita, mutta myöhemmin siihen sisällytettiin eläinperäisten tuotteiden tuotantoon sovellettavia säännöksiä. Sääntöjen piiriin kuuluvat eläinten rehu, tautien ehkäisy, eläinlääkinnällinen hoito, eläintensuojelu, karjanjalostus yleensä sekä karjan lannan käyttö.[14]

Jalostuksen osalta asetuksessa säädetään, että lisääntymiseen on käytettävä luonnollisia menetelmiä. Keinosiemennys kuitenkin sallitaan, mutta muut keinotekoiset lisääntymismuodot kuten kloonaus ja alkionsiirto ovat kiellettyjä. Hormonien ja vastaavien aineiden käyttö lisääntymisen säätelemiseksi on kiellettyä paitsi yksittäisen eläimen eläinlääkinnällisenä hoitomuotona.

Luonnonmukaista tuotantoa koskevien EU:n oikeudellisten puitteiden mukaan taataan se, että elintarvikkeet ovat peräisin eläimistä, jotka on jalostettu käyttämättä kloonauksen tai alkionsiirron kaltaisia ei-perinteisiä jalostusmenetelmiä.

TOIMINTAVAIHTOEHDOT

Tilanteesta tehdystä arviosta käy ilmi, että on tieteellisesti tunnustettua, etteivät klooneista tai niiden jälkeläisistä tuotetut elintarvikkeet aiheuta elintarviketurvallisuuteen liittyvää huolta. Eläinten hyvinvointiin liittyvät riskit kuitenkin muodostavat vankan perustan sille, että komissio voi käynnistää asiassa lainsäädäntömenettelyn. EU-lainsäädännössä voisi olla paikallaan ottaa huomioon myös se, että ihmiset pitävät eläinten kloonaamista moraalisesti vääränä.

Toimintavaihtoehdot ovat edellisen perusteella seuraavat:

1) Lainsäädännön säilyttäminen ennallaan

Kloonausta ei edelleenkään erikseen säänneltäisi EU:n tasolla. Kloonien ja niistä saadun lisääntymisaineiston (siemennesteen, munasolujen ja alkioiden) markkinointi EU:ssa tapahtuisi yleisten sääntöjen mukaisesti. Klooneista saaduille elintarvikkeille olisi edelleen hankittava uuselintarvikeasetuksen mukainen markkinoille saattamista edeltävä lupa. Kloonien jälkeläisistä tuotettuihin elintarvikkeisiin sovellettaisiin edelleen yleisiä sääntöjä, joilla taataan kyseisten tuotteiden turvallisuus ja yhtenäismarkkinoiden toiminta.[15]

2) Täyskielto

( Kielletään tuotantoeläinten kloonaaminen elintarviketuotantoa varten. Kiellolla puututtaisiin kloonaukseen liittyvään keskeiseen ongelmaan: eläinten hyvinvointiin. Elintarviketuotantoa varten tehtävää kloonausta ei sallittaisi EU:n alueella.

( Kielletään EU:ssa kloonien käyttö ja klooneista peräisin olevien elintarvikkeiden saattaminen markkinoille. Tällä myös tuontiin sovellettavalla toimenpiteellä varmistettaisiin johdonmukaisuus suhteessa kloonaustekniikan käyttökieltoon EU:ssa.

( Kielletään kloonien jälkeläisten ja niistä peräisin olevien elintarvikkeiden saattaminen markkinoille. Toimenpidettä ei voitaisi perustella eläinten hyvinvoinnin, eläinten terveyden tai kansanterveyden suojelemisella, koska kloonien jälkeläisten hyvinvointiin ei liity huolenaiheita, sillä jälkeläisten tuotannossa käytetään tavanomaisia lisääntymistekniikoita eikä kloonien jälkeläisistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuus aiheuta huolta, kuten EFSA on todennut. Koska kloonien jälkeläisistä ja muista eläimistä peräisin olevia elintarvikkeita ei voida erotella, tarvittaisiin täysimittainen jäljitettävyysjärjestelmä. Sen luominen olisi valtavan työlästä, koska sen myötä olisi täsmällisesti jäljitettävä kaikki elintarviketuotantoon käytettävien lajien sukupolvet. Samalla kiellettäisiin myös kaikkien eläinperäisten elintarvikkeiden (lihan, maidon ja jalosteiden) tuonti kolmansista maista, joihin on voitu tuoda klooneista peräisin olevaa lisääntymisaineistoa. Jos kloonien jälkeläisistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuonti kiellettäisiin kokonaan, EU:n maataloustuotantoon ja kauppaan kohdistuisi huomattavia ja suhteettoman suuria vaikutuksia. Toimenpidettä ei voida perustella myöskään hyvinvointiin, terveyteen tai elintarviketurvallisuuteen liittyvillä syillä.

( Kielletään klooneista peräisin olevan lisääntymisaineiston käyttö. Perinteisiin jalostustekniikoihin ei liity terveys- tai elintarviketurvallisuusongelmia, joten kloonien lisääntymisaineiston tuonnin kieltämiselle on hankala löytää perusteita.

3) Eri toimenpiteistä koottu paketti

Komissio katsoo, että kloonauksesta esitettyihin pulmiin voitaisiin vastata toimenpidepaketilla, johon voisivat sisältyä seuraavat:

( Asetetaan tilapäinen kielto tuotantoeläinten kloonaukselle elintarviketuotantoa varten. Näin pystyttäisiin vastaamaan niihin hyvinvointikysymyksiin, jotka liittyvät kloonauksen käyttöön elintarviketuotantoa varten EU:ssa. Koska tekniikka saattaa kehittyä niin, että ongelmia voidaan lieventää tai ne voidaan ratkaista kokonaan, kieltoa olisi tarkasteltava uudelleen jonkin ajan päästä.

( Asetetaan tilapäinen kielto kloonattujen tuotantoeläinten hyödyntämiselle. Toimenpide olisi soveltamisalaltaan varsin rajoitettu, koska elävien kloonien tuonti on vähäistä eikä EU:ssa harjoiteta kaupallista kloonausta. Se olisi johdonmukainen suhteessa kloonaustekniikan käytön tilapäiseen kieltämiseen.

( Asetetaan tilapäinen kielto klooneista peräisin olevien elintarvikkeiden saattamiselle markkinoille. Tällä myös tuontiin sovellettavalla toimenpiteellä varmistettaisiin johdonmukaisuus suhteessa kloonaustekniikan käyttökieltoon EU:ssa.

( Lisääntymisaineiston jäljitettävyys. Jäljitettävyysjärjestelmän ansiosta eläinten kasvattajat ja elintarviketeollisuus voisivat kehittää tietojärjestelmiä. Jotta klooneista ja toisaalta tavanomaisesti jalostetuista eläimistä peräisin olevat siemenneste ja alkiot voitaisiin erotella toisistaan, olisi joitakin kotieläinjalostusta ja eläinten terveyttä koskevassa lainsäädännössä olevia vaatimuksia muutettava. Hallinnollinen rasite jäisi pieneksi, koska toimijoiden olisi vain ilmoitettava jo käytössä olevissa todistuksissa, onko lisääntymisaineisto peräisin kloonista vai ei. Tietojen toimittaminen ei olisi hankalaa, sillä ostaja yleensä muutenkin pyytää tietoja jalostusarvosta. Sitä paitsi jotkin kloonausta elintarviketuotantoa varten käyttävät kauppakumppanit ovat jo perustaneet tai ovat aikeissa perustaa erityisen pakollisen kloonienrekisteröintijärjestelmän, joka helpottaa lisääntymisaineiston jäljitettävyyttä entisestään.

PÄÄTELMÄT

Edellä esitetyn perusteella ja etenkin ottaen huomioon kloonaustekniikan käyttöön liittyvät eläinten hyvinvointia koskevat seikat ja se, olisiko siitä annettava tietoja markkinoiden käyttöön, komissio ehdottaa seuraavaa:

i) Keskeytetään väliaikaisesti EU:ssa kloonaustekniikan käyttö kaikkien elintarviketuotannossa käytettävien eläinten lisääntymisessä, kyseisten eläinten kloonien hyödyntäminen sekä klooneista peräisin olevien elintarvikkeiden myynti.

ii) Huolehditaan siemennesteen ja alkioiden tuonnin jäljitettävyydestä siten, että kasvattajat ja alan teollisuus voivat perustaa EU:ssa syntyviä jälkeläisiä koskevia tietopankkeja.

Ehdotettavan säädöksen mukaan asiaa on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden kuluttua. Säädökselle valitaan asianmukainen oikeusperusta, ja huomioon otetaan sekä sisältö että tavoitteet. Kloonausta voitaisiin kuitenkin edelleen käyttää muihin tarkoituksiin kuin elintarviketuotantoon, esimerkiksi tutkimukseen,[16] lääkkeiden valmistamiseen tai uhanalaisten lajien tai rotujen säilyttämiseen. Kyseisen viisivuotisen jakson aikana komissio seuraa kloonaukseen liittyvää tieteellistä ja teknologista kehitystä voidakseen arvioida, voitaisiinko nämä väliaikaiset toimenpiteet kumota ja jos voitaisiin, milloin ja millä edellytyksillä. Kloonien jälkeläisistä peräisin oleviin elintarvikkeisiin sovellettavia oikeudellisia toimenpiteitä ei ehdoteta. Edellä kohdassa ii mainittu jäljitettävyysjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin tietojärjestelmät.

Tulevaisuudennäkymät voidaan tiivistää seuraavasti:

Kloonit | Jälkeläiset |

Tuotu EU:hun | Kloonien tuonnin tilapäinen keskeyttäminen | Jäljitettävyysvaatimuksia EU:hun tuoville tahoille | Markkinoille saattamisen tilapäinen keskeyttäminen | Ei toimenpiteitä |

Komissio pyytää parlamenttia ja neuvostoa tarkastelemaan tämän kertomuksen sisältöä ja siinä esitettyjä päätelmiä sekä ilmaisemaan aikanaan kantansa.

[1] Tässä kertomuksessa (kuten EFSA:n ja EGE:n lausunnoissa) tarkoitetaan ’kloonauksella’ somaattisten solujen tuman siirtoa hyödyntävää monistusta, jolla luodaan täysikasvuisista eläimistä geneettisiä kopioita (klooneja), joilla on sama tuman geeneissä oleva informaatio kuin toisella organismilla. Kertomuksessa ei käsitellä alkion pilkkomista eikä geneettistä muuntamista missään muodossa.

[2] Ks. http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1211902019540.htm.

[3] Ks. http://www.efsa.europa.eu/cs/BlobServer/Statm_of_Efsa/sc_statementej_RN319_en.pdf?ssbinary=true.

[4] Epigenetiikalla pyritään kuvaamaan informaation periytymistä geenien ilmentymisen perusteella. Somaattisten solujen tuman siirron yhteydessä tehtävässä luovuttajan tuman uudelleenohjelmoinnissa tapahtuvat epigeneettiset muutokset on yhdistetty moniin havaittuihin poikkeavuuksiin.

[5] Dr. Shinya Watanabe, National Institute of Livestock and Grassland Science, Japani.

[6] Wells DN. 2005. Animal cloning: problems and prospects. Revue Scientifique et Technique (Kansainvälinen eläintautivirasto) 24(1):251–64.

[7] Ks. http://ec.europa.eu/european_group_ethics/activities/docs/opinion23_en.pdf.

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 258/97, annettu 27. tammikuuta 1997, uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista.

[9] European attitudes towards animal cloning : http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_238_en.pdf.

[10] Ks. http://www.copa-cogeca.be/Main.aspx?page=search&lang=en.

[11] Ks. http://www.clitravi.eu/.

[12] Viittaus asiakirjaan KOM(2007) 872, 7. tammikuuta 2008.

[13] Tässä ei oteta huomioon Sveitsiä, koska maan on eläinlääkinnällisistä asioista tehdyn sopimuksen mukaan sovellettava EU:n lainsäädäntöä. Elävien eläinten kauppaa Sveitsin kanssa harjoitetaan näin ollen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltioissa.

[14] Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28. kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta

[15] EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 34–36 artikla, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista annettu yleisasetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 sekä eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annettu asetus (EY) N:o 853/2004.

[16] Kloonien tutkimuskäytössä on noudatettava kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annettua direktiiviä 86/609/ETY.