[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 8.4.2010

KOM(2010)149 lopullinen

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 3 VUODEN 2010 YLEISEEN TALOUSARVIOON

MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAINPääluokka III – Komissio

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 3VUODEN 2010 YLEISEEN TALOUSARVIOON

MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAINPääluokka III – Komissio

Euroopan komissio ottaa huomioon

- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

- Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[1] ja erityisesti sen 37 artiklan,

- 17 päivänä joulukuuta 2009 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2010[2],

- lisätalousarvioesitykset nro 1/2010[3] ja nro 2/2010[4], jotka on molemmat hyväksytty 19 päivänä maaliskuuta 2010,

- kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006[5] muuttamista koskevan asetuksen,

ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 3 vuoden 2010 talousarvioon.

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 4

2. Banaanialan liitännäistoimenpiteet 4

2.1 Perustelut määrärahojen uudelleen kohdentamiselle 5

2.2 Joustovälineen varojen käyttöönotto 9

3. Rahoituskehyksen tiivistelmätaulukko otsakkeittain 10

MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN MENOTAULUKKOON

Muutokset pääluokittaiseen menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissa (http://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-en.htm). Pääluokittaisen menotaulukon muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä.

1. Johdanto

Lisätalousarvioesitys nro 3/2010 kattaa määrärahat, jotka liittyvät banaanialan liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen. Banaanialan liitännäistoimenpiteet koskevat AKT-alueen tärkeimpiä banaanintuottajamaita, joihin Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa sovellettavaan suosituimmuuskohteluun perustuva kaupan vapauttaminen vaikuttaa. Banaanialan liitännäistoimenpiteistä säädetään asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta annettavassa asetuksessa.

Toimenpiteet ovat voimassa neljä vuotta (2010–2013), ja niitä varten on tarkoitus varata 190 miljoonan euron määrärahat.

Banaanialan liitännäistoimenpiteitä varten on vuodeksi 2010 varattu yhteensä 75 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviomenettelyssä perustetulle momentille 21 06 07 – Banaanialan liitännäistoimenpiteet. Määrä otetaan varaukseen odottamaan asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta annettavan asetuksen[6] hyväksymistä. Määrärahat saadaan seuraavista lähteistä: 55,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja otsakkeeseen 4 kuuluvien määrärahojen uudelleenkohdentamisen tuloksena, 0,9 miljoonaa euroa otsakkeen 4 liikkumavarasta ja loput 18,3 miljoonaa euroa joustovälineestä vuonna 2010.

Tässä lisätalousarviossa tehdään maksusitoumusmäärärahoihin 19,2 miljoonan euron lisäys (nettovaikutus). Maksumäärärahoihin ei esitetä lisäystä.

2. Banaanialan liitännäistoimenpiteet

Euroopan unioni on sitoutunut auttamaan AKT-maita sopeutumisessa EU:n tuontijärjestelmän muutosten vaikutuksiin. Kaikkien kehitysmaiden integroiminen monenväliseen kauppajärjestelmään ja maailmantalouteen on yksi EU:n tärkeimmistä kehitystavoitteista. Sen vuoksi Euroopan komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan banaanialan liitännäistoimenpiteitä, joilla AKT-alueen tärkeimpiä banaaninviejämaita autetaan vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Banaanialan liitännäistoimenpiteillä on tarkoitus tukea AKT-alueen banaanintuottajamaiden mukautumista WTO:n puitteissa sovellettavaan suosituimmuuskohteluun perustuvaan kaupan vapauttamiseen.

Ohjelmalla olisi pyrittävä

- tukemaan talousarviotuen tai erityistukien avulla uusiin olosuhteisiin sopeutumista ja/tai rakenneuudistusta alueilla, jotka ovat riippuvaisia banaanien viennistä

- tukemaan yhteiskunnallista sopeutumiskykyä edistävää politiikkaa, monipuolistamaan taloutta tai lisäämään kilpailukykyä parantavia investointeja silloin kun tämä on tarkoituksenmukainen strategia; tässä yhteydessä olisi otettava huomioon perinteisille banaanien AKT-tuottajavaltioille tarkoitetusta erityisestä tukijärjestelmästä ja tukikehyksestä saadut tulokset ja kokemukset.

2.1 Perustelut määrärahojen uudelleen kohdentamiselle

- 07 02 04 — Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten

Tämä valmistelutoimi on jatkoa vuonna 2008 käynnistetylle pilottihankkeelle, joka koskee Mustanmeren alueen ympäristövalvontaa ja Mustanmeren alueen kehittämiseksi toteutettavaa yhteistä eurooppalaista puiteohjelmaa. Valmistelutoimen tavoitteet vastaavat pilottihankkeen tavoitteita.

Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioista rahoitettiin kahta Mustanmeren komission toteuttamaa hanketta, joille molemmille myönnettiin miljoona euroa vuosina 2008 ja 2009. Mustanmeren komissio on ainoa organisaatio, joka voi toimivaltansa ja kokoonpanonsa ansiosta varmistaa sen, että rantavaltioiden välillä käydään tuloksekasta vuoropuhelua pilaantumisen torjunnasta.

Vuosina 2008 ja 2009 tuetuilla hankkeilla pyritään

- parantamaan hallinto-organisaatioiden yhteistyötä, jotta öljypäästöjen aiheuttamasta pilaantumisesta johtuviin ongelmiin voitaisiin puuttua yhteiseltä pohjalta, ja valmistelemaan öljypäästöjen aiheuttamaan pilaantumiseen liittyvän seuranta- ja tiedotusjärjestelmän käyttöönottoa

- kehittämään tiedotus- ja seurantajärjestelmää, jotta rantavaltiot voisivat puuttua öljyn aiheuttamaan pilaantumiseen entistä tehokkaammin.

Näiden kahden hankkeen tulokset saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Komissio on jo todennut parlamentille toimittamassaan, parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemien tarkistusten toteutettavuutta koskevassa selvityksessä, että olisi odotettava, kunnes edellä mainittujen hankkeiden tulokset ovat saatavilla, ennen kuin käynnistetään öljyn aiheuttamaan pilaantumiseen liittyviä uusia toimia.

Komissio katsoo, että Mustanmeren alueen ympäristövalvontaan liittyvää työtä voidaan jatkaa osana valmistelutoimea, mutta kaikkia vuoden 2010 talousarvioon otettuja määrärahoja (2 miljoonaa euroa) ei komission mukaan saada käytettyä.

Kun otetaan huomioon, että uuden toiminnan olisi perustuttava nykyisiin hankkeisiin ja tuloksiin, että päällekkäisyyksiä jo käynnissä olevien tai suunniteltujen toimien kanssa olisi vältettävä ja että huomioon olisi otettava myös se, miten alueella toimivat organisaatiot pystyvät käyttämään määrärahoja, komissio arvioi, että vuonna 2010 mahdollisesti toteutettavia toimia varten tarvitaan enintään 0,5 miljoonaa euroa.

Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoja kohdennetaan uudelleen 1,5 miljoonaa euroa.

- 19 06 08 — Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa

Unionin talousarviosta ei voida suoraan kattaa finanssi- ja talouskriisistä aiheutuvia tarpeita noin 50:ssä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvassa kehitysmaassa. Talousarviosta katettavilla toimilla ei myöskään voida korvata kansainvälisten rahoituslaitosten makrotaloudellisia ja alakohtaisia toimia ja tukea.

Koska käytettävissä oleva määrä on rajallinen, tällä valmistelutoimella olisi Euroopan parlamentin asettaman tavoitteen mukaisesti pyrittävä lähinnä arvioimaan, miten finanssi- ja talouskriisi on vaikuttanut kehitysmaihin.

Komissio on ehdottanut, että toimien toteuttaminen aloitetaan vuonna 2010 käynnistämällä selvitys kriisin vaikutuksista kyseisiin kehitysmaihin. Tätä selvitystä varten arvioidaan tarvittavan 0,5 miljoonaa euroa. Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoja kohdennetaan uudelleen 2,5 miljoonaa euroa.

- 19 09 01 — Yhteistyö Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden kanssa

Komissio on arvioinut uudelleen jo suunniteltuja toimia ja esittää arvionsa perusteella, että budjettikohdan määrärahoista kohdennetaan uudelleen 1 miljoona euroa.

- 19 10 01 01 — Yhteistyö Aasian kehitysmaiden kanssa

Komissio on arvioinut uudelleen jo suunniteltuja toimia ja esittää arvionsa perusteella, että budjettikohdan määrärahoista kohdennetaan uudelleen 2 miljoonaa euroa.

- 21 02 01 — Elintarviketurva

Komissio on arvioinut uudelleen jo suunniteltuja toimia ja esittää arvionsa perusteella, että budjettikohdan määrärahoista kohdennetaan uudelleen 1 miljoona euroa.

- 21 02 03 — Rahoitusväline elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa

Vuonna 2009 määrärahoja otettiin käyttöön suunniteltua aikaisemmin 17,4 miljoonaa euroa Ghanassa ilmenneisiin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Komissio ilmoitti kuitenkin jo määrärahasiirrossaan (DEC 42/2009) aikovansa vuonna 2010 esittää vastaavan määrän siirtämistä johonkin toiseen budjettikohtaan, jotta elintarvikerahoitusvälinettä varten vuosiksi 2008–2010 varattua 1 miljardin euron kokonaismäärää ei ylitetä.

Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoja kohdennetaan uudelleen 17,4 miljoonaa euroa.

- 21 05 01 01 — Terveys

Komissio on arvioinut uudelleen jo suunniteltuja toimia ja esittää arvionsa perusteella, että budjettikohdan määrärahoista kohdennetaan uudelleen 1 miljoona euroa.

- 21 05 01 06 — Kehitysmaiden hyväksi toteutettavaa lääkealan tekniikan siirtoa koskeva valmistelutoimi

Tämän valmistelutoimen tavoitteena on tukea lääkealan tutkimus-, kehitys- ja tuotantovalmiuksien parantamista kehitysmaissa. Tarkoituksena on parantaa köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia sekä tarttumattomia tauteja koskevien terveydenhuollon hyödykkeiden saatavuutta erityisesti köyhissä ja vähiten kehittyneissä maissa.

Valmistelutoimen ensimmäisen (vuoden 2008 talousarviosta katetun) toteutusvuoden (2008) joulukuussa tehtiin rahoitussopimus Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa kattavan sidosryhmien kuulemisen toteuttamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat paikallisen lääketuotannon ja kehitysmaihin suuntautuvan, lääkealan tekniikan siirron suurimmat haasteet ja esteet, sekä antaa suosituksia ja ohjeita tulevaa toimintaa varten. Tutkimus käynnistettiin tammikuussa 2009, ja sen on tarkoitus kestää 24 kuukautta.

Osa valmistelutoimen toisen (vuoden 2009 talousarviosta katetun) toteutusvuoden määrärahoista (0,5 miljoonaa euroa) käytettiin siihen, että tutkimus laajennettiin kattamaan myös rokotteet ja diagnostiikka muuttamalla WHO:n kanssa tehtyä alkuperäistä rahoitussopimusta. Jatkotoimista päätetään yhdessä WHO:n ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kanssa, kun osa tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista saadaan käyttöön vuoden 2010 maaliskuussa. Tämä toinen vaihe (4,5 miljoonaa euroa) muodostaa perustan tutkimuksessa annettujen suositusten täytäntöönpanolle ja konkreettisille toimenpiteille, joilla parannetaan valmiuksia todettujen tarpeiden ja tärkeimpien tavoitteiden mukaisesti. Toisen vaiheen toteuttamiseksi on tarkoitus tehdä rahoitussopimus yhteistyökumppaniksi parhaiten soveltuvan YK:n erityisjärjestön kanssa.

Valmistelutoimen toinen vaihe on suunniteltu joustavaksi, jotta henkilöresursseihin liittyvien valmiuksien kehittämissuunnittelu voitaisiin aloittaa ja tutkimuksen ensimmäiset tulokset ottaa huomioon sitä mukaa kun ne ovat saatavilla. Näiden toimien määrärahat sisältyivät jo vuoden 2009 talousarvioon. Muita osa-alueita varten osoitettavan tuen olisi perustuttava tutkimuksessa esitettyihin suosituksiin. Lisätoimenpiteistä olisi sen vuoksi vaikeaa ja liian aikaista päättää ennen vuotta 2011.

Vuoden 2008 talousarviosta rahoitettu tutkimus aloitettiin vasta vuonna 2009. Sen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat paikallisen lääketuotannon ja lääkealan tekniikan siirron tärkeimmät tavoitteet ja haasteet, sekä antaa suosituksia tulevia EU:n toimia varten. Tutkimuksen lopulliset tulokset saadaan käyttöön vasta vuoden 2010 lopulla, ja uusista toimista olisi liian aikaista päättää ennen kuin ne ovat saatavilla.

Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoja kohdennetaan uudelleen 3,3 miljoonaa euroa.

- 21 06 03 — Sopeutustuki sokeripöytäkirjan maille

Fidžiä varten varattua alustavaa määrää ei voida kokonaisuudessaan sitoa maassa vallitsevien poliittisten olosuhteiden vuoksi (Cotonoun sopimuksen 96 artikla ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen 37 artikla). Koska varoja ei tämän vuoksi voida käyttää niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, komissio ehdottaa, että budjettikohdan määrärahoista kohdennetaan uudelleen 24,3 miljoonaa euroa.

- 21 07 04 — Perushyödykesopimukset

Vuonna 2006 neuvotellun trooppista puuta koskevan kansainvälisen sopimuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2009 tai viimeistään vuonna 2010. Brasilia, joka on yksi maailman tärkeimmistä trooppisen puun tuottajamaista, ei kuitenkaan ole vielä ratifioinut sopimusta. Sopimus tulee tämän vuoksi voimaan suunniteltua myöhemmin, mikä puolestaan merkitsee sitä, että jäsenmaksu on odotettua pienempi.

Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoja kohdennetaan uudelleen 1,8 miljoonaa euroa.

2.2 Joustovälineen varojen käyttöönotto

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen[7] 27 kohdassa määrätään, että joustovälineestä voidaan ottaa käyttöön varoja sellaisten tarkasti määriteltyjen menojen rahoittamiseksi, joita ei voida kattaa yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen enimmäismäärien rajoissa.

Tutkittuaan edellä olevassa 2.1 kohdassa kuvatulla tavalla kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen otsakkeen 4 sisällä komissio esittää toimielinten sopimuksen 27 kohdan mukaisesti, että joustovälineestä otetaan otsakkeen 4 enimmäismäärän ylittävä 18,3 miljoonan euron määrä banaanialan liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseksi.

3. Rahoituskehyksen tiivistelmätaulukko otsakkeittain

Rahoituskehys Otsake/alaotsake | Vuoden 2010 rahoituskehys | Talousarvio 2010 (sisältää LTE:t nro 1/2010 ja nro 2/2010) | LTE nro 3/2010 | Talousarvio 2010 (sisältää LTE:t nro 1–3/2010) |

|MSM |MM |MSM |MM |MSM |MM |MSM |MM | | 1. KESTÄVÄ KASVU | | | | | | | | | | 1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky |14 167 000 000 | |14 861 853 253 |11 342 270 803 | | |14 861 853 253 |11 342 270 803 | |1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio |49 388 000 000 | |49 387 592 092 |36 384 885 000 | | |49 387 592 092 |36 384 885 000 | | Yhteensä | 63 555 000 000 | |64 249 445 345 |47 727 155 803 | | |64 249 445 345 |47 727 155 803 | | Liikkumavara[8] | | |– 194 445 345 | | | |– 194 445 345 | | | 2. LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA | | | | | | | | | | josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet |47 146 000 000 | |43 819 801 768 |43 701 207 586 | | |43 819 801 768 |43 701 207 586 | | Yhteensä | 59 955 000 000 | |59 498 833 302 |58 135 640 809 | | |59 498 833 302 |58 135 640 809 | | Liikkumavara | | |456 166 698 | | | |456 166 698 | | | 3. KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS | | | | | | | | | | 3 a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus |1 025 000 000 | |1 006 487 370 |738 570 370 | | |1 006 487 370 |738 570 370 | |3 b. Kansalaisuus |668 000 000 | |668 000 000 |659 387 500 | | |668 000 000 |659 387 500 | | Yhteensä | 1 693 000 000 | |1 674 487 370 |1 397 957 870 | | |1 674 487 370 |1 397 957 870 | | Liikkumavara[9] | | |18 512 630 | | | |18 512 630 | | | 4. EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA[10] |7 893 000 000 | | 8 141 006 470 |7 787 695 183 |19 175 530 | | 8 160 182 000 |7 787 695 183 | | Liikkumavara | | | 875 530 | | | | – 18 300 000 | | | 5. HALLINTO[11] |7 882 000 000 | |7 908 478 423 |7 908 478 423 | | |7 908 983 423 |7 908 478 423 | | Liikkumavara | | | 53 016 577 | | | | 53 016 577 | | | YHTEENSÄ | 140 978 000 000 |134 289 000 000 |141 472 755 910 |122 956 928 088 |19 175 530 | |141 491 931 440 |122 956 928 088 | | Liikkumavara | | |529 126 912 |11 660 953 912 | | |528 250 560 |11 660 953 912 | |

[1] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[2] EUVL L 64, 12.3.2010.

[3] KOM(2010) 107.

[4] KOM(2010) 108.

[5] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

[6] KOM(2010) 102.

[7] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[8] Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 195 miljoonaa euroa rahoitetaan ottamalla käyttöön varoja joustovälineestä.

[9] EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, 14.6.2006).

[10] Otsakkeen 4 vuoden 2010 liikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (248,9 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 18,3 miljoonaa euroa rahoitetaan ottamalla käyttöön varoja joustovälineestä.

[11] Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (78 miljoonaa euroa).