7.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 4/20

A.

ottaa huomioon, että vuotuisen menettelyn tässä vaiheessa Euroopan parlamentti odottaa muiden toimielinten ennakkoarvioita ja oman puhemiehistönsä ehdotuksia vuoden 2011 talousarvioksi,

B.

katsoo, että on hyödyllistä jatkaa puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteistyön ja suhteiden tiivistämistä koskevaa kokeilua kolmanneksi vuodeksi eli vuoden 2011 talousarviomenettelyn ajan,

C.

ottaa huomioon, että otsakkeen 5 enimmäismäärä vuonna 2011 on 8 415 000 000 euroa (mikä merkitsee 327 000 000 euron eli 4 prosentin kasvua vuoteen 2010 nähden, ottaen huomioon 2 prosentin inflaation),

D.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin talousarvio vuodeksi 2010 on 1 607 363 235 euroa, mikä edustaa 19,87 prosentin osuutta otsakkeen 5 menoista tänä vuonna ennen monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 tarkistusta (jossa otsakkeen 5 ylärajaa alennettiin 126 000 000 eurolla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoittamiseksi) ja 20,19 prosentin osuutta tämän tarkistuksen jälkeen,

E.

katsoo, että on otettava huomioon, miten kunkin toimielimen osuus otsakkeen 5 menoista on kehittynyt, sekä merkittävien muutosten erilaiset syyt, kuten eri perussopimusten voimaantulo (joka on johtanut jäsenten määrän kasvuun ja/tai eri toimielinten tehtävien ja toimivaltuuksien lisääntymiseen), laajentuminen ja muut päätökset, jotka aiheuttavat merkittäviä menolisäyksiä, joita ei ennakoitu rahoituskehyksen hyväksymisen ajankohtana,

F.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo aiheuttaa kaikille toimielimille erilaisia taloudellisia seurauksia, joiden täysi laajuus on vielä tuntematon,

G.

katsoo, että on olennaisen tärkeää seurata huolellisesti otsakkeen 5 tilannetta vuoden 2010 talousarvion toteutuksen kuluessa ja ennen vuoden 2011 talousarvion hyväksymistä,

H.

katsoo, että olisi erityisesti otettava huomioon rahoitusvaikutukset eläkejärjestelmien, ikäkehityksen ja eläkkeelle jäämiseen liittyvien trendien, palvelukseenoton ja muiden henkilöstösääntöihin liittyvien kysymysten kannalta sekä tarve varmistaa pitkän aikavälin kestävyys,

1.

toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja erityisesti se, että molemmat budjettivallan käyttäjät käsittelevät talousarviota vain yhden kerran, minkä jälkeen lopullisesta talousarviosta päätetään neuvottelukokouksessa, edellyttää vielä tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua kaikkien toimielinten välillä koko menettelyn ajan, mukaan luettuna realististen arvioiden esittäminen ajoissa;

2.

toteaa, että olosuhteet, joissa vuosien 2010 ja 2011 talousarviot hyväksytään, ovat varsin poikkeukselliset ja haastavat, koska yhtäältä Lissabonin sopimuksen menestyksekäs täytäntöönpano on ensisijainen painopiste, joka on myös rahoituksellisesti haastava, kun taas toisaalta rahoituskriisin vaikutukset ovat edelleen hyvin voimakkaasti läsnä monessa jäsenvaltiossa, mikä aiheuttaa psykologisesti poliittisen ongelman EU:n tasolla; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että EU:n talousarvio on alle 2,5 prosenttia koko EU:n julkisista menoista; toteaa lisäksi, että EU:n talousarvion otsake 5 on näin ollen 0,14 prosenttia koko EU:n julkisista menoista;

3.

korostaa otsakkeen 5 menojen ylärajaan vuonna 2011 liittyviä ongelmia ja on tietoinen siitä, että toimielimillä saattaa olla vaikeuksia sovittaa yhteen kaikkien tarpeiden rahoittaminen sekä halu ylläpitää budjettikuria ja itsehillintää, jotta voidaan noudattaa monivuotista rahoituskehystä; toteaa, että joitakin hallinnon aloja rahoitetaan otsakkeen 5 ulkopuolelta; vaatii kaikkien hallintomenojen sisällyttämistä tähän otsakkeeseen ja ylärajan vastaavaa tarkistamista;

4.

vaatii siksi, että kehitystä seurataan tarkoin ennen lopullisten päätösten tekemistä; toistaa uskovansa, että on määriteltävä painopisteet ja että ydintoimintoja olisi pidettävä painopisteinä;

5.

toistaa uskovansa, että toimielinten välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tutkia edelleen mahdollisuuksia tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä – silloin kuin se on mahdollista ja aiheellista – säästöjen saavuttamiseen ja resurssien parempaan jakamiseen; uskoo, että hyödyllisiä etuja voitaisiin myös saavuttaa ulottamalla tämä menettely muille aloille, joita ei toistaiseksi ole tässä yhteydessä harkittu, kuten EMAS, syrjimättömyyspolitiikka ja etätyö; ehdottaa, että tutkittaisiin edelleen mahdollisuuksia käyttää avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja, jotka tarjoavat riittävät turvallisuustakuut, selkeästi määriteltyjen toteutettavuutta koskevien perusteiden mukaisesti ja ottaen huomioon sekä suorat että välilliset kustannukset ja hyödyt; korostaa, että olisi jatkettava todellisten ja perusteltujen tarpeiden mukaisesti ponnisteluja aloilla, jotka jo ovat harkinnan kohteena, kuten käännöskapasiteetti ja palvelukseen ottaminen (EPSO);

6.

toistaa pitävänsä tärkeänä kiinteistöpolitiikan alalla tehtävää toimielinten välistä yhteistyötä; kehottaa muita EU:n toimielimiä kehittämään vastaavasti keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategioita, jotka sisältävät tässä päätöslauselmassa asetetut tavoitteet; korostaa tarvetta saada päätöksenteossa tarvittavat tiedot ajoissa varainhoitoasetuksen 179 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja korostaa, että näihin tietoihin olisi sisällyttävä eri vaihtoehtojen tarvearvioinnit ja kustannus-hyötyanalyysit, joissa esitetään pääpiirteet vuokraus- tai ostovaihtoehdoista, sekä avoimet tiedot eri rahoitusvaihtoehdoista, pitkän aikavälin rahoitusvaikutuksista ja siitä, saavutetaanko yhdenmukaisuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa (Euroopan parlamentin 17. joulukuuta 2009 antama päätöslauselma neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, liite 2) (5); pitää tässä yhteydessä keskeisenä kysymyksenä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa pyrittäessä yhtenäistämään näitä tietoja kiinteistötilojen ja -kustannusten vertailemiseksi; huomauttaa, että tarpeettoman korkeista huolto-, kunnostus- ja hankintakustannuksista tarvitaan erityinen selvitys ja mahdollisesti suosituksia;

7.

korostaa, että henkilöstön palkkojen tarkistamisen ja vireillä olevan tuomioistuinkäsittelyn osalta kaikkien toimielinten lisäkustannuksiksi voidaan arvioida noin 135 miljoonaa euroa (heinäkuu 2009–31. joulukuuta 2010), jos tuomioistuin tekee komissiolle myönteisen päätöksen; panee merkille, että tätä päätöstä odotetaan vuonna 2010, mutta ei sulje pois mahdollisuutta, että se saattaa viivästyä vuoteen 2011 asti;

8.

korostaa, että perimmäisenä haasteena on hallita tiettyjä vuoden 2011 talousarvioon liittyviä jäljempänä esitettyjä epävarmuustekijöitä, jotka tekevät tarkkojen ennusteiden laatimisesta ja budjetoinnista äärimmäisen vaikeaa ennen menettelyn viimeisimpiä vaiheita, jolloin ne ovat paremmin tiedossa; kehottaa asiasta vastaavia EP:n elimiä ja hallintoa esittämään hyvissä ajoin perusskenaarioita, jotka voivat helpottaa lopullisten poliittisten päätösten tekoa, kun paremmin ymmärretään vastaavat taloudelliset seuraukset;

9.

palauttaa mieliin, että puhemiehistön budjettivaliokunnalle syyskuussa esittämällä oikaisukirjelmällä on tarkoitus ottaa huomioon tarpeet, joita ei voitu ennakoida ennakkoarviota laadittaessa, ja korostaa, että oikaisukirjelmää ei pitäisi nähdä tilaisuutena tarkistaa aikaisemmin hyväksyttyä ennakkoarviota; odottaa puhemiehistön toimittavan realistisia pyyntöjä esittäessään ennakkoarvion; on valmis tutkimaan puhemiehistön ehdotukset tarkasti ja täysin tarpeiden perusteella, jotta voidaan varmistaa toimielimen asianmukainen ja tehokas toiminta;

10.

korostaa, että toimiva lainsäädäntö on parlamentin ensisijainen tavoite, ja painottaa, että toimielimelle on annettava tarvittavat keinot sen saavuttamiseksi;

11.

korostaa täysin integroidun tiedonhallintajärjestelmän tarvetta; muistuttaa tarpeesta järjestää budjettivaliokunnassa jäsenten käytettävissä olevien lukuisten tietolähteiden ja -järjestelmien esittely ja tarpeesta saada pyydetyt tiedot tiedonhallintajärjestelmän tilanteesta, kuten puhemiehistön ja budjettivaliokunnan 15. syyskuuta 2009 pidetyssä neuvottelukokouksessa sovittiin; katsoo, että tämän järjestelmän olisi oltava helposti käytettävissä internetissä; tähdentää tarvetta pohtia, miten tämä tieto olisi annettava Euroopan kansalaisille;

12.

pitäisi tervetulleena parlamentin internet-televisiokanavan (Europarl TV) analyysia; vaatii tietoa erityisesti sen katsojaluvuista ja katsojien maantieteellisestä jakautumisesta ja ikäjakaumasta, jotta voidaan arvioida, onko tälle välineelle asetetut tavoitteet saavutettu tiedon leviämisen sekä tiedon määrän ja laadun osalta;

13.

katsoo, että toimenpiteet, joilla Lissabonin sopimus saatetaan tehokkaasti toimimaan, ovat vuoden 2011 talousarviossa ratkaisevan tärkeä painopiste, ja että tämä edellyttää käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman hyvää hallintaa, jotta siinä voidaan onnistua;

14.

korostaa, että tähän liittyviä lisätoimenpiteitä olisi kuitenkin arvioitava yleisen talousarvion kannalta ja rahoitusnäkymien laajemmissa puitteissa; katsoo, että tässä yhteydessä voisi olla hyödyllistä analysoida eri toimielinten osuuksia eri aikoina ja osoittaa merkittävät tapahtumat, jotka ovat voineet antaa perusteet näiden osuuksien muuttumiselle;

15.

toteaa, että parlamentti on vuodesta 2006 lähtien joutunut huolehtimaan menoista, joita ei ollut ennakoitu vuonna 1988 annetussa omaehtoisessa julistuksessa, kuten jäsenten asemaa koskevat säännöt sekä Lissabonin sopimuksesta aiheutuvaan uuteen rooliin liittyvät suorat ja välilliset kustannukset; korostaa tarvetta käydä avointa ja syvällistä keskustelua nykyisestä itse asetetusta 20 prosentin enimmäismäärästä, jota sovelletaan Euroopan parlamentin talousarvioon; katsoo, että puhemiehistön ja budjettivaliokunnan olisi tehtävä yhteistyötä ja arvioitava tätä raja-arvoa uudelleen, ennen kuin asiasta käynnistetään toimielinten välinen vuoropuhelu; katsoo, että vuonna 2006 neuvotellun ja vuodesta 2007 lähtien voimassa olleen monivuotisen rahoituskehyksen pohjalta sen menojen olisi asetuttava perinteisen 20 prosentin rajan tienoille, kun otetaan huomioon muiden toimielinten tarpeet ja käytettävissä oleva marginaali;

16.

korostaa painokkaasti perusperiaatetta, jonka mukaan kaikilla jäsenillä olisi oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää kattavia ja laadukkaita palveluja, jotka antavat heille mahdollisuuden työskennellä, ilmaista itseään ja saada asiakirjat omalla äidinkielellään ja edustaa näin mahdollisimman hyvin äänestäjiensä etuja;

17.

odottaa toimivaltaisten yksiköiden vastausta siihen, miten EP:n talousarviomenettelyssä voidaan soveltaa nollapohjaista budjetointia, jossa myös erotetaan toisistaan kiinteät ja muuttuvat kustannukset; kehottaa puhemiehistöä toimittamaan vuotuisen ennakkoarvion näistä kiinteistä kustannuksista monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi;

18.

korostaa, että ”palkkavaikutus” olisi parlamentin osalta noin 14 miljoonaa euroa, jos tuomioistuin tekee komissiolle myönteisen päätöksen; ei voi olla tässä vaiheessa varma, vaikuttaisiko tämä vuoden 2010 vai 2011 talousarvioon;

19.

kehottaa arvioimaan sihteeristökorvausten käyttöä sekä kummankin budjettivallan käyttäjän hyväksyntää parhaillaan odottavan korotuksen kokonaiskustannuksia ennen mahdollisten uusien korotusten harkitsemista tulevaisuudessa; muistuttaa, että laajempia kustannusvaikutuksia olisi aina arvioitava suhteessa uusiin toimenpiteisiin, kuten päätettäessä henkilöstöä ja parlamentin akkreditoituja avustajia koskevista järjestelyistä vuosiksi 2010 ja 2011; korostaa erityisesti, että jos esim. Brysseliin otettaisiin lisää avustajia, tämä vaikuttaisi toimistotiloja koskevaan tilanteeseen, rakennusten huoltoon ja turvallisuuteen, atk-laitteisiin sekä hallinnollisten tehtävien ja yleisten tilojen parissa toimivaan henkilöstöön; katsoo, että maaliskuun selvitys keskipitkästä kiinteistöstrategiasta kolmessa toimipaikassa on ratkaisevan tärkeä; painottaa tarvetta suunnitella parlamentin kiinteistöpolitiikkaa pitkällä aikavälillä, jotta voidaan huolehtia talousarvion kestävyydestä;

20.

kehottaa kehittämään keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategian, joka sisältää seuraavat tavoitteet: rakennusten suunnittelua ja rakentamista koskevien suuntaviivojen laadinta; käytettävissä olevien toimistotilojen tehokas hyödyntäminen; tarpeiden tarkka kartoitus sekä tarkoituksenmukaisten työolojen järjestäminen Euroopan parlamentin henkilöstölle ja jäsenille; rakennusten kunnossapitoa, huoltoa ja kunnostamista koskeva tehokas malli, jotta voidaan estää Strasbourgissa vuonna 2008 sattuneen tapauksen kaltaiset tilanteet tai asbestiin liittyvät ongelmat; vastuukysymysten ja korvausvelvollisuuden selvittäminen tarkasti sekä korvausvaatimusten esittäminen vahinkotapauksissa, joissa vastuu on kolmannella osapuolella, sekä hankintamenettelyjen noudattaminen tiukasti ja avoimesti; vaatii lisäksi, että keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategia on kestävä ja siinä otetaan huomioon ympäristönsuojelun, energiatehokkuuden ja terveyden kaltaiset kysymykset; vaatii myös, että tavoitteisiin sisällytetään esteettömyysnäkökohdat, erityisesti aisti- ja liikuntavammaisten kulkumahdollisuudet; huomauttaa toistamiseen, että budjettivaliokunta on asettanut etusijalle rakennusten ostamisen kalliimpaan vuokraukseen verrattuna;

21.

muistuttaa, että puhemiehistö esitti ennakkoarvioesityksessään lisätalousarvioon 1/2010 valiokuntien sihteeristön henkilöstön lisäämistä 70 henkilöllä; korostaa, että kyseinen henkilöstö jakautuu kolmeen ryhmään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvan lainsäädäntötyöstä aiheutuvan työmäärän kasvun mukaan; katsoo, että jakautumisesta olisi tehtävä väliarviointi heinäkuuhun 2011 mennessä, jotta voidaan selventää, onko ennustettu työmäärän kasvu todella vaikuttanut niihin yksiköihin, joiden henkilöstöä on lisätty;

22.

korostaa, että rahoitusselvitykset (fiches financières) ja vastaavan tyyppiset kustannusanalyysit ovat toimielimen sisäisen päätöksenteon kannalta mitä tärkeimpiä; vaatii, että niitä käytetään järjestelmällisesti ja että niissä yksilöidään kyseiseen toimenpiteeseen liittyvät toistuvat ja kertaluontoiset kustannukset ja myös osoitetaan, onko sillä mahdollisesti rahoitusvaikutuksia muihin menoihin;

23.

katsoo, että seuranta ja analyysit ovat tärkeitä useilla aloilla, joilla on selkeitä budjettiyhteyksiä, kuten pääosastojen rakennemuutos, tehokas henkilöresurssien hallinta ja pätevä henkilöstöpolitiikka, kustannustehokas ja energiatehokas kiinteistöpolitiikka, jossa otetaan huomioon myös sijainti, syrjinnän poistamiseen tähtäävät toimet, EMAS, julkiset hankinnat sekä vastuuvapausmenettelyssä annettujen suositusten seuranta; korostaa, että parlamentin talousarvion yleisen seurannan ja analysoinnin on oltava jatkuvaa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin henkilöstön sukulaisille myönnetyistä tuista aiheutuneen kielteisen julkisuuden ja vaatii, että pääsihteeristö tarkastaa etukäteen tapahtumille mahdollisesti myönnettävät tuet ja että niistä ilmoitetaan asiasta vastaavalle valiokunnalle;

24.

panee merkille infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston jo suorittaman tarkastuksen sekä sen tuloksena suoritetun pääosaston uudelleenjärjestelyn; uskoo, että tämän tarkastuksen tulokset voisivat muodostaa perustan jatkotoimille, kuten hyväksyttyjen kansallisten elinten suorittamat säännölliset ja järjestelmälliset tarkastukset, joissa tutkitaan kunnossapitopolitiikan menetelmiä ja pyritään varmistamaan henkilöiden ja kaluston turvallisuus rakennuksissa;

25.

korostaa tarvetta saada täydellinen rahoitusselvitys Euroopan historian talosta, kun suunnittelukilpailu on päättynyt, koska muuten ei voida perusteellisesti arvioida pitkän aikavälin kustannuksia parlamentin kiinteistöstrategian ja talousarvion kannalta;

26.

korostaa, että olisi valmistauduttava tarvittavalla tavalla kroatialaisten tarkkailijoiden vastaanottamiseen EU:n mahdollista laajentumista silmällä pitäen;

27.

kehottaa esittämään hyvissä ajoin realistisia ja kustannuksiin perustuvia määrärahapyyntöjä, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon tarve hallinnoida niukkoja varoja ihanteellisesti; pitäisi tervetulleena budjettianalyysia siitä, miten Lissabonin sopimus saattaa vaikuttaa kuhunkin toimielimeen vuosina 2010/2011, ja tarvittaessa siitä, miten mahdollisesti pyydettävät lisätarpeet perustellaan;

28.

katsoo, että olisi suositeltavaa pyytää ja vertailla tietoja muiden toimielinten järjestelmistä, jotka liittyvät erityyppisiin korvauksiin, päivärahoihin ja matkakustannuksiin; korostaa, että avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus ovat tietenkin keskeisiä;

29.

aikoo tarkastella, missä määrin on onnistuttu saavuttamaan viimevuotinen tavoite, joka liittyi käytettävissä olevien resurssien parempaan jakamiseen kaikkien toimielinten kesken, mukaan luettuna kääntämisen alueella toteutetut käytännön toimenpiteet, ja katsoo, että tulkkausalaa voitaisiin myös tarkastella tässä valossa;

30.

kehottaa vuoden 2010 esittelijää vierailemaan henkilökohtaisesti neuvostossa, yhteisöjen tuomioistuimessa, tilintarkastustuomioistuimessa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa, alueiden komiteassa, Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa ja Euroopan tietosuojavaltuutetun toimistossa kuullakseen niitä ennen ennakkoarviovaihetta ja raportoimaan asiasta budjettivaliokunnalle;

31.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.