7.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 166/59

—

korostaa, että EU:ssa on varmistettava oikeusvarmuus, laillisuus ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

—

korostaa maahanmuuton läheistä yhteyttä kehitykseen ja huomauttaa, ettei ammattitaitoisen työvoiman maastamuutto saisi vaikuttaa kielteisesti kehitysmaihin (”aivovuoto”). Komitea onkin tyytyväinen, että direktiiveillä edistetään kiertomuuttoa sillä tavalla, että tällaisella muutolla saattaa olla myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden työmarkkinoihin ja lähtömaiden kehitykseen.

—

panee kiinnostuneena merkille jäsenvaltioiden parlamenttien valvontamenettelyjen yhteydessä esitetyt näkemykset ja perustelut. Komitea pitää omien analyysiensä perusteella molempia ehdotuksia toissijaisuusperiaatteen mukaisina. Komitea korostaa, että EU:n lainsäädännön tuoman lisäarvon on perustuttava ennen kaikkea sen kykyyn estää jäsenvaltioiden järjestelmiä kilpailemasta sillä, missä suojelua koskevat vaatimukset ovat kaikkein alhaisimmalla tasolla.

—

kiinnittää jälleen kerran huomiota sen tärkeyteen, että jäsenvaltioilla on perussopimuksen perusteella oikeus päättää, kuinka paljon niiden alueelle päästetään maahanmuuttajia. Komitea korostaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on varmistettava paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuudet osallistua niiden alueelle hyväksyttävien ulkomaalaisten lukumäärää ja ammatillista profiilia koskeviin päätöksiin.

—

kehottaa laatimaan molemmat direktiivit ”unionin etuuskohtelun” periaatetta kunnioittavalla tavalla.

—

on kuitenkin vakuuttunut siitä, että kausityö ja yrityksen sisäiset siirrot voivat antaa merkittävän panoksen Euroopan tiettyjen talous- ja tuotantoalojen elpymiseen.

Esittelijä

Graziano Ernesto MILIA (IT, PSE), Cagliarin maakunnanvaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirjat

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä

KOM(2010) 378 lopullinen

ja

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten

KOM(2010) 379 lopullinen

1.

on tyytyväinen molempiin Euroopan komission ehdottamiin direktiiveihin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten sekä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä. Komitea korostaa kuitenkin, että ehdotuksia on tarkasteltava laillisesta maahanmuutosta EU:ssa parhaillaan käytävän keskustelun valossa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että kyseisen politiikan yhteydessä sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa – joka kattaa myös asiaan liittyvät sosiaaliset näkökohdat – oikeusvarmuuden, tasavertaisen kohtelun ja perusoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi.

2.

kiinnittää komission huomion siihen, että on estettävä laiton maahanmuutto ja kaikenlainen laiton työ sekä unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten hyväksikäyttö EU:n alueella. Alueiden komitean mielestä on perusluonteisen tärkeää varmistaa EU:ssa laillisesti työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille perusoikeuksia noudattavat ja lainmukaiset työ- ja oleskeluolot sekä EU:n kansalaisten kanssa yhtäläinen kohtelu. On myös edistettävä mahdollisimman laajaa ja täysimääräistä kotouttamista. Alueiden komitea kehottaa tässä yhteydessä kunnioittamaan täysin ja ehdoitta EU:n perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia ja muistuttaa, että perusoikeuskirjalla on Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta perustamissopimuksia vastaava täysimääräinen oikeusvaikutus.

3.

korostaa, että EU:ssa on varmistettava oikeusvarmuus (jolla tarkoitetaan määriteltyä lainsäädäntökehystä) sekä laillisuus (jolla tarkoitetaan lain noudattamista) ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Alueilla, väliportaan hallintotasoilla – kuten maakunnissa – sekä kunnissa (mukaan luettuina maaseutualueilla), havaitaan ensimmäisenä sekä laittomien että laillisten maahanmuuttajavirtojen taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus. Alue-, väliporras- ja paikallistason viranomaiset ovat vastuussa monien palvelujen tarjonnasta kansalaisille (vastaanotto, terveydenhuolto, perus- ja ammattikoulutus, asunnot jne.), joten Euroopan komission olisi korostettava niiden roolia alueella kyseisten ilmiöiden hallinnassa.

4.

korostaa, että alue-, väliporras- ja paikallistason viranomaiset ovat tuoreen Eurooppa 2020 strategian keskeisiä toimijoita pyrittäessä vastaamaan talous- ja finanssikriisin, ilmastonmuutoksen sekä energiavarojen ja näin ollen myös EU:n työllisyyspolitiikan haasteisiin. Kuten tässä tarkasteltavista lainsäädäntöehdotuksista ilmenee, kyseiset aiheet liittyvät tiiviisti maahanmuuttopolitiikkaan.

5.

korostaa, että vaikka laillinen maahanmuutto kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin, lailliseen maahanmuuttoon sovellettavan politiikan toteuttaminen liittyy tiiviisti muihin politiikkoihin, joista ehdotuksissa mainitaan työvoimapolitiikka, työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, paikalliset julkiset palvelut ja yleishyödylliset palvelut, asuntopolitiikka sekä muut politiikat, joiden toteuttamisesta vastaa monissa EU:n jäsenvaltioissa hajautetusti alue-, väli- ja paikallistaso. Alue-, väliporras- ja paikallistason viranomaisilla on siksi tärkeä rooli kerättäessä tilasto- ja muita tietoja käytettäviksi nykyisen lainsäädännön arvioinnissa ja maahanmuuttopolitiikan uusien toimenpiteiden suunnittelussa. Näiden tasojen tiiviin kumppanuuden tarvetta onkin korostettava.

6.

korostaa maahanmuuton läheistä yhteyttä kehitykseen ja huomauttaa, ettei ammattitaitoisen työvoiman maastamuutto saisi vaikuttaa kielteisesti kehitysmaihin (”aivovuoto”). Komitea onkin tyytyväinen, että direktiiveillä edistetään kiertomuuttoa sillä tavalla, että tällaisella muutolla saattaa olla myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden työmarkkinoihin ja lähtömaiden kehitykseen (1).

7.

toteaa, että kiertomuutolla voidaan luoda positiivisia yhteyksiä lähtö- ja kohdemaiden välille ja että se voi toimia välineenä vuoropuhelun, yhteistyön ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi, ja ehdottaa, että tällaisten yhteyksien edistämiseksi hyödynnetään jo olemassa olevia välineitä ja institutionaalisia rakenteita, kuten alueiden komitean aloitteesta käynnistettyä Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokousta (ARLEM).

8.

muistuttaa kuitenkin, ettei kiertomuuttoa tulisi pitää pysyvän maahanmuuton korvikkeena ja että on luotava tehokkaita kanavia maahanmuuttajien liikkumisen ja paluumuuton helpottamiseksi sekä kaikenlaisen laittoman maahanmuuton välttämiseksi.

9.

panee kiinnostuneena merkille jäsenvaltioiden parlamenttien valvontamenettelyjen yhteydessä esitetyt näkemykset ja perustelut. Komitea pitää omien analyysiensä perusteella molempia ehdotuksia toissijaisuusperiaatteen mukaisina. Komitea korostaa, että EU:n lainsäädännön tuoman lisäarvon on perustuttava ennen kaikkea sen kykyyn estää jäsenvaltioiden järjestelmiä kilpailemasta sillä, missä kausityöntekijöiden ja yrityksen sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden suojelua koskevat vaatimukset ovat kaikkein alhaisimmalla tasolla.

10.

katsoo, että tarvitaan EU:n tason lainsäädäntöä sääntelemään tiettyjen avaintyöntekijöiden siirtämistä yritysten sisällä, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ristiriitaisuus sellaisissa asioissa kuin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten pääsy maahan sisäisen siirron saaneina työntekijöinä ja kyseisten henkilöiden oikeudet sekä tarve löytää ratkaisu luonteeltaan rajatylittäviin tilanteisiin ja ottaa paremmin huomioon WTO:n puitteissa unionille asetetut kansainväliset velvoitteet. Komitea uskoo lisäksi, että tällainen EU:n lainsäädäntö lisäisi EU:n työmarkkinoiden houkuttelevuutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien keskuudessa ja parantaisi siten koko EU:n talouden kilpailukykyä

11.

katsoo, että tarvitaan kausityöntekijöitä koskevaa EU:n tason lainsäädäntöä, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ristiriitaisuus sellaisissa asioissa kuin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten pääsy maahan kausityöntekijöinä ja kyseisten henkilöiden oikeudet sekä tarve varmistaa vähimmäisoikeudet ja taata, että väärinkäytöksiin ja laittomaan maahanmuuttoon puututaan.

12.

kiinnittää jälleen kerran huomiota sen tärkeyteen, että jäsenvaltioilla on perussopimuksen perusteella oikeus päättää, kuinka paljon niiden alueelle päästetään maahanmuuttajia, ja korostaa, että jäsenvaltioiden on toissijaisuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti varmistettava, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua niiden alueelle hyväksyttävien ulkomaalaisten lukumäärää ja ammatillista profiilia koskeviin päätöksiin (2).

13.

kannattaa tutkittuaan molemmat ehdotukset suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta sitä, että kummassakin tapauksessa lainsäädäntävälineeksi on valittu direktiivi, sillä se antaa jäsenvaltioille tarvittavan joustovaran direktiivin täytäntöönpanossa sekä mahdollistaa kunkin jäsenvaltion sekä direktiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta valtio-, alue- ja paikallistasolla vastaavien viranomaisten erityistilanteiden ja tarpeiden huomioon ottamisen.

14.

katsoo kuitenkin, että ehdotusten eräät yksittäiset seikat saattavat vaatia tarkempaa analysointia toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta: direktiiveissä ei missään tapauksessa tulisi asettaa EU:hun kausityöntekijöinä tai sisäisen siirron saaneina työntekijöinä pyrkiville eikä heidän työnantajilleen suhteettomia velvoitteita, eivätkä ne saisi aiheuttaa niiden täytäntöönpanosta vastaaville valtio-, alue- tai paikallistason viranomaisille tarpeettomia kustannuksia tai rasitteita. Viimeksi mainittuun näkökohtaan liittyen 30 päivän määräaikaa, jonka sisällä viranomaisten olisi käsiteltävä hakemukset ja päätettävä maahanpääsystä, voidaan pitää erittäin lyhyenä, ja se saattaa aiheuttaa useiden jäsenvaltioiden viranomaisille huomattavia hallinnollisia ja taloudellisia paineita.

15.

kehottaa laatimaan molemmat direktiivit ”unionin etuuskohtelun” periaatetta kunnioittavalla tavalla, erityisesti kun ajatellaan siirtymäjärjestelmän piiriin yhä kuuluvia uusien jäsenvaltioiden kansalaisia. Tämän tavoitteen vuoksi voi olla hyödyllistä antaa jäsenvaltioille ja niiden viranomaisille lupa tehdä niin kutsuttuja työmarkkinatestejä, eli tarkistaa, ettei työpaikkaa voida täyttää palkkaamalla työnhakijoita EU:n työmarkkinoilta. Näin ollen komitea ei ole vakuuttunut komission kannasta, jonka mukaan yrityksen sisäisten siirtojen yhteydessä ei tarvita työmarkkinatestejä.

16.

pahoittelee tarkasteltavien kahden ehdotuksen huomattavaa myöhästymistä, sillä ne sisältyivät jo laillisesta maahanmuutosta vuonna 2005 annettuun pakettiin, ja komissio esittää ne lähes viisi vuotta sen jälkeen, kun aiheisiin sitouduttiin poliittisella tasolla. Komitea pahoittelee myös sitä, että ”yhdistelmäluvan” käsittelyyn liittyvien ongelmien vuoksi nämä kaksi prosessia, joiden olisi pitänyt edetä rinnakkain, on nyt erotettu toisistaan, sekä sitä, että ehdotukset on esitetty ajankohtana, jolloin EU:n tilastotietojen mukaan talous- ja finanssikriisi on kohdistunut merkittävästi tiettyihin keskeisiin kausityön aloihin, kuten maatalouteen, kotieläintuotantoon ja laiduntalouteen (3), matkailuun ja rakennusalaan. Kyseiset alat ovat vasta hitaasti toipumassa kriisistä. Lisäksi taloudellinen tilanne on muuttunut vuoteen 2005 nähden, jolloin annettiin näitä aiheita koskeva poliittinen sitoumus, ja taloutta, tilastoja ja työllisyyttä käsitteleviä tietoja kausityön vaikutuksesta Euroopan talouteen olisi ajantasaistettava.

17.

on kuitenkin vakuuttunut siitä, että huolimatta ehdotusten myöhästymisestä sekä lisäajasta, jonka EU:n lainsäädäntäprosessi ja myöhemmin unionin lainsäädännön täytäntöönpano kansallisella tasolla vievät, kausityö ja yrityksen sisäiset siirrot voivat antaa merkittävän panoksen Euroopan tiettyjen talous- ja tuotantoalojen elpymiseen.

18.

on tyytyväinen yhden hakemuksen menettelyiden käyttöönottoon kausityöntekijöitä ja sisäisen siirron saaneina henkilöitä varten, koska kyseessä on hyödyllinen yksinkertaistamisväline, jolla varmistetaan maahanpääsymenettelyjen avoimuus ja turvallisuus. Komitea yhtyy kuitenkin eräiden Euroopan parlamentin jäsenten esittämään näkemykseen, jonka mukaan olisi ollut tehokkaampaa ja suoraviivaisempaa sisällyttää kausityö ja yrityksen sisäiset siirrot niin kutsutun yhdistelmälupadirektiivin (4) soveltamisalaan. Sen vuoksi komitea kehottaa lainsäädäntävallan käyttäjiä jatkamaan neuvotteluita asiasta.

19.

kannattaa ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on hylättävä hakemus, jos mahdollisille työnantajille on kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrätty seuraamuksia työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi. Komitea painottaa kuitenkin, että tämän toimenpiteen olisi oltava varoittava ja oikeasuhteinen: mahdollisten työnantajien automaattinen sulkeminen ulkopuolelle ottamatta huomioon rikkomuksen vakavuutta tai luonnetta vaikuttaisi vahingollisesti EU:n ulkopuolisista maista tuleviin työnhakijoihin.

20.

korostaa, että EU:n ulkopuolisista maista tulevat kausityöntekijät kärsivät eräissä EU:n jäsenvaltioissa valitettavasti nykyisin hyväksikäytöstä sekä lakisääteisiä huonommista työ- ja oleskeluoloista. Tämä johtuu siitä, ettei työoikeutta ja sosiaaliturvaa koskevia kansallisia säännöksiä sovelleta tai ettei soveltamista valvota käytännössä. Ehdotuksessa tulisi näin ollen laatia tarkasti määritelty lainsäädäntökehys, jonka avulla voidaan torjua laittoman kausityön kaikkia muotoja ja varmistaa asianmukaiset työolot unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille. Hyväksikäytön ja sääntöjen kiertämisen välttämiseksi uudessa lainsäädäntökehyksessä tarvitaankin valvontamekanismeja, kuten työ- ja elinolojen valvontaa, ja siinä on säädettävä integroidun monitasoisen hallinnon muodossa harjoitettavasta EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten yhteistyöstä. Alueiden komitea suosittaa siksi myös työnvälitystoimistojen sääntelyä sen varmistamiseksi, ettei niiden toimin voida peittää hyväksikäyttöä tai huonoa kohtelua.

21.

muistuttaa alue- ja paikallisviranomaisten ja AK:n tärkeästä roolista ja toimivaltuuksista kausityötä tekevien maahanmuuttajien syrjinnän ja epäinhimillisen kohtelun ehkäisyssä ja torjunnassa, kun otetaan huomioon kausityöhön luonnostaan kuuluva suuri epävarmuus ja kausityöntekijöiden suojattomuus.

22.

on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on tartuttu komitean aikaisemmassa lausunnossaan (5) kannattamaan ajatukseen kiertomuuttoa helpottavista pitkäaikaisista toistuvaisviisumeista.

23.

korostaa, että ehdotuksen soveltamisala ja sen piiriin kuuluvat alat olisi määriteltävä nykyistä paremmin, jotta vältetään kausityötä varten myönnettyjen lupien väärinkäyttö aloilla, joita ei Euroopassa tehtävälle kausityölle ominaisten piirteiden perusteella eikä ehdotuksen hengen ja tavoitteiden valossa voida pitää kausityöaloina. Useimmissa OECD-maissa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina tilapäisissä töissä. Maahanmuuttajien prosenttiosuus tilapäistyössä saattaa helposti ylittää EU:n kansalaisten prosenttiosuuden 50 prosentilla, minkä vuoksi on vältettävä sääntöjen väärinkäyttöä sekä kausityön hyödyntämistä erilaisten, luonteeltaan epävarmojen työmuotojen laillistamiseksi.

24.

on tyytyväinen siihen, että direktiivi velvoittaisi työnantajat esittämään todisteet siitä, että kausityötä tekevillä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla on mahdollisuus asianmukaiseen ja kohtuuhintaiseen majoitukseen. Tällä tavalla myönnetään suoraan kausityötä tekevien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten erityisen suojaton asema. Komitea toteaa, että kyseinen oikeus menisi huomattavasti kausityötä tekevien EU:n kansalaisten nauttimia oikeuksia pidemmälle, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita harkitsemaan vastaavan kohtelun myöntämistä myös EU:n kansalaisille.

25.

korostaa tässä yhteydessä, että esittelijän toteuttamien tutkimusten ja kuulemisten valossa eräät kausityön muodot, kuten maataloustyö (etenkin kotieläin- ja puutarhatuotanto) tai suuret rakennushankkeet (suuret perusrakennehankkeet ja -työmaat), saattavat edellyttää kuuden kuukauden ylittäviä työjaksoja. Komitea katsoo siksi, että luvan enimmäiskesto on liian rajoittava ja että se tulisi pidentää yhdeksään kuukauteen.

26.

suhtautuu myönteisesti komission toimiin laatia yleinen maahanmuuttopoliittinen kehys sekä tehdä ehdotuksen avulla EU:n taloudesta nykyistä houkuttelevampi unionin ulkopuolisissa maissa sijaitsevissa monikansallisissa yrityksissä työskenteleville korkeasti koulutetuille työntekijöille, jotta he voisivat yrityksen sisäisen siirron kautta siirtyä laillisesti työskentelemään saman yrityksen eurooppalaiseen toimipisteeseen. Komitea korostaa tässä yhteydessä toisaalta tarvetta välttää syrjintä ja toisaalta sitä, ettei unionin etuuskohtelun periaatetta tule kumota. Lisäksi tulee varmistaa, että yrityksen sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden työehdot ovat samat, joita sovelletaan vastaavassa tilanteessa oleviin, EU:sta peräisin oleviin työntekijöihin maassa, jossa he oleskelevat. Komitea suosittaa siksi, että yrityksen sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja määriteltäessä ei viitata lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin.

27.

pyytää selitystä sille, ettei yrityksen sisäisistä siirroista annetussa ehdotuksessa ole mainittu työmarkkinatestiä. Alueiden komitea korostaa tässä yhteydessä, että ”sinisestä kortista” annetussa EU:n direktiivissä 2009/50/EY, jossa tarkastellaan myös unionin ulkopuolisista maista tulevia erittäin päteviä työntekijöitä, säädetään tällaisesta työmarkkina-analyysista.

28.

painottaa lisäksi, että EU:n ulkopuolisia yrityksiä ja monikansallisia konserneja, joiden toimipaikkoja on rekisteröity johonkin EU:n jäsenvaltioon, olisi kannustettava ottamaan palvelukseensa myös paikallisia erittäin päteviä työntekijöitä, jotta varmistetaan erittäin ammattitaitoisen työvoiman ammattikehitys paikallistasolla. On olemassa vaara, että suuret EU:n ulkopuoliset monikansalliset yhtiöt palkkaavat vain heikosti koulutettua paikallista työvoimaa ja EU:n ulkopuolisista maista tulevia erittäin päteviä työntekijöitä. Nykyisen ehdotuksen perusteella ei vaikuta olevan takeita siitä, että johtajien, asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden paikkoja tarjotaan ensisijassa EU:n kansalaisille.

29.

panee merkille, ettei ehdotetussa direktiivissä – nykyisessä muodossaan – säädetä, että jäsenvaltiot voisivat hylätä hakemuksen kansanterveyteen, yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Komitea ehdottaakin tällaisen hylkäämisperusteen sisällyttämistä direktiiviin.

30.

on tyytyväinen siihen, että EU:hun päästetyt sisäisen siirron saaneet työntekijät voivat liikkua saman yrityksen tai ryhmän eri jäsenvaltioissa sijaitsevien toimipaikkojen välillä. Komitea varoittaa kuitenkin, ettei ehdotus – sen 16 artikla nykyisessä muodossaan – nimenomaisesti anna jäsenvaltioille lupaa hylätä toiseen jäsenvaltioon ensiksi päästetyn henkilön tekemää maahanpääsyhakemusta. Komitea huomauttaakin, että näin itse asiassa kierrettäisiin jäsenvaltioiden oikeutta määrittää, kuinka paljon EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia ne päästävät alueelleen, ja esittää siksi ehdotuksen muuttamista tältä osalta.

31.

korostaa, ettei vaikuta oikeasuhtaiselta, että EU:n ulkopuolisesta maasta kotoisin olevan työntekijän on esitettävä tietyssä EU:n jäsenvaltiossa edellytettävät todisteet ammattipätevyydestä tai täytettävä vaatimukset, jotka on asetettu kansallisessa lainsäädännössä tietyn säännellyn ammatin harjoittamiseksi (ehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdat). On muistettava, että tämä olisi liiallinen taakka ja että EU:n työntekijöiden ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmä on vielä nykyisinkin avoin kysymys, kuten ilmenee äskettäisestä sisämarkkinoiden toimenpidepaketista. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota tarkistamaan ja väljentämään kyseistä vaatimusta.

32.

on tyytyväinen siihen, että ehdotettu direktiivi yrityksen sisäisistä siirroista edistää perheenyhdistämistä, ja toteaa, että erityisjärjestelmän soveltaminen sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden perheenjäseniin voisi itse asiassa lisätä EU:n työmarkkinoiden houkuttelevuutta heidän keskuudessaan.

33.

suosittaa, että lainsäädäntävallan käyttäjät harkitsevat seuraavien muutosten tekemistä säädösehdotuksiin: