2.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 104/21

—

on tyytyväinen aikomukseen virittää toimielintenvälistä keskustelua ohjelmasääntöjen hallinnollisesta ja rahoituksellisesta yksinkertaistamisesta.

—

huomauttaa, että monimutkaisuus on jo itsessään erehdysten tai poikkeavuuksien alkusyy.

—

toteaa, että on tarpeen tehdä ero virheen ja petoksen välille sekä vaalia rehellisyyden ja luottamuksen kulttuuria.

—

kannattaa Euroopan parlamentin ehdottamaa mallia eli ”tieteeseen ja teknologiaan” tai ”tieteeseen ja innovaatioon” perustuvaa lähestymistapaa, joka on vankkojen tieteellis-teknisten laatukriteerien ryhdittämä ja jolle on ominaista luottamus realistisiin hallintoperiaatteisiin sekä tieteen, teknologian kehittämisen ja markkinoille viemisen yhteisten ja erottavien piirteiden hyväksyminen.

—

tähdentää, ettei tuloksellisuutta tule mitata pelkästään huippuosaamisen saavuttamisella tutkimustoiminnassa, vaan lukuun on otettava myös tutkimusvalmiuksien ja panostuksen hyödyntämiskyvyn kehittäminen EU:n kaikilla alueilla alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen mukaisesti.

—

pitää arvossa ”Valmiudet”-ohjelmaan kuuluvaa ohjelmaa lähentymisalueiden tutkimuspotentiaalin edistämiseksi.

—

ehdottaa, että seuraavassa puiteohjelmassa ulotetaan mainitun kaltaiset ohjelmat entistä laajemmalle. Siihen tulee myös sisällyttää malli tutkimuskehityksessä jälkeen jääneiltä alueilta peräisin olevien pätevien kumppanien nykyistä yleisemmästä osallistumisesta alansa tunnetumpien huippuosaajien vetämiin hankkeisiin ja ohjelmiin joko mentorointijärjestelmien turvin tai muilla tavoin. Komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on kykyä kasvattaa ”osaamisen keskittymiä”, jotka ovat yhteydessä ”huippuosaamisen keskuksiin”.

Esittelijä

:

Fiona O'Loughlin (IE, ALDE), Kildaren kreivikunnanvaltuutettu ja Mid-Eastin aluevaltuutettu

Viiteasiakirja

:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta

KOM(2010) 187 lopullinen

1.

on tyytyväinen Euroopan komission tiedonannossaan ”tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta” ilmaisemaan aikomukseen virittää toimielintenvälistä keskustelua ohjelmasääntöjen hallinnollisesta ja rahoituksellisesta yksinkertaistamisesta.

2.

toteaa, että on jo otettu käyttöön koko joukko yksinkertaistamistoimenpiteitä, jotka ovat kohentaneet seitsemättä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaa (PO7), ja ymmärtää, että eräät niistä kysyvät aikaa tuottaakseen konkreettista tulosta. Silti komitea painottaa, että PO7 on kaikesta huolimatta monisyinen ohjelma, jonka hallinnoinnille on ominaista liiallinen byrokratia, heikko riskinsietokyky, tehottomuus sekä tarpeettomat viivytykset.

3.

korostaa, että PO7:ään sovellettavilla säännöillä ja menettelyillä, ohjelman houkuttavuudella mahdollisten osallistujien näkökulmasta ja tutkimustyön laadukkuudella on suora yhteys toisiinsa. Komitea tähdentääkin, että yksinkertaistamisen on tapahduttava peruskäyttäjää/edunsaaja ajatellen ja sen on oltava vaatimiaan kustannuksia arvokkaampaa.

4.

katsoo, että muutosten/yksinkertaistamistoimenpiteiden ajoitus ja jaksottaminen on tärkeää, koska sääntöjen ja niiden soveltamisen varmuus ja vakaus on hankevastaaville tarpeellista. Komitea pitää lisäksi jatkuvuutta välttämättömänä takeena sille, että kyetään siirtymään saumattomasti PO7:stä PO:8:aan ja varmistamaan puiteohjelmien tavoitteiden saavuttaminen.

5.

käsittää, miksi PO7 siihen liittyvine välineineen on monen mielestä hajanainen. Toteaa kuitenkin tarpeen puuttua kokonaisvaltaisemman hallinnointimallin keinoin siihen tutkimus- ja kehittämispoliittisten rakenteiden epälukuiseen joukkoon, joka löytyy unioni- ja valtiotasoilta sekä niitä alempaa.

6.

on sitä mieltä, että kansallisten yhteyspisteiden roolia on punnittava, jotta puiteohjelman potentiaaliset osallistujat saisivat tehokkaampaa palvelua ja koordinointi ohjelman alueellisten yhteystahojen kanssa toimisi paremmin. Komitea katsoo myös, että parannuksista huolimatta edelleen esiintyy tiettyjä negatiivisia näkemyksiä, joita kansalliset yhteyspisteet voisivat auttaa hälventämään.

7.

panee merkille, että rinnan PO7:n yksinkertaistamisen kanssa harkittavana on – tai harkittavaksi täytyy ottaa – myös useita muita asiaan liittyviä toimenpiteitä, kuten varainhoitoasetuksen kolmivuotistarkistus.

8.

huomauttaa, että monimutkaisuus on jo itsessään erehdysten tai poikkeavuuksien merkittävä alkusyy. Komitea kehottaa yksinkertaistamaan hankkeisiin osallistujilta vaadittavaa dokumentointia ja vähentämään edellytettävää tietomäärää sekä supistamaan virallisten asiakirjojen lukumäärää ja laajuutta, hankkeiden sisällön ja laadun tästä kuitenkaan kärsimättä. Komitea kehottaa niin ikään optimoimaan valvonnan ja tarkastuksen rajoittamalla auditointien määrää, toteuttamalla ne yhtenäisin perustein ja välttämällä pyytämästä asiakirjoja, jotka organisaatio on jo toimittanut.

9.

katsoo, että pk-yritysten suhteellisen alhainen osallistumisaste johtuu ohjelman monimutkaisuudesta, ja pitää erittäin tärkeänä, että siirryttäessä seitsemännestä puiteohjelmasta kahdeksanteen puiteohjelmaan sääntöjä muutetaan siten, että ne kannustavat pk-yrityksiä osallistumaan nykyistä enemmän.

10.

kehottaa tiivistämään tai yhdenmukaistamaan väliintulosääntöjen ”sikermää” ja virtaviivaistamaan avustusehtoja. Siihen tulee pyrkiä yhtenäisin opastusmenettelyin ja tarjolla olevan verkkoavusteisen käyttäjätuen keinoin.

11.

tähdentää olevan tärkeää kaikille osapuolille, että sääntöjen, määräysten ja määritelmien merkitys viestitään ja tulkitaan johdonmukaisesti ja yksiselitteisesti.

12.

korostaa, että sääntöjä on välttämättä sovellettava yhtenäisesti ja että eri yksiköiden suorittamia valvonta- ja tarkastustoimia tulee koordinoida.

13.

on huolestunut seuraavista seikoista: selvennysten ja opastuksen odottamiseen kuluva aika, hankejohtajien neuvotteluvaltuuksien sattumanvarainen tulkinta sekä uusien ”sääntöjen” tai tulkintojen takautuva soveltaminen.

14.

esittää, että otetaan käyttöön uudet mekanismit, joiden avulla annetaan tehokkaasti rakentavaa palautetta menestymättä jääneille hakijoille, tehdään PO7:stä rahoitettujen hankkeiden tuottamia tuloksia tunnetuksi ja autetaan pk-yrityksiä saamaan tietoa tuloksista ja omaksumaan ne.

15.

esittää, että tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään ottamalla käyttöön uusia kehitysmekanismeja, jotka perustuvat lisärahoituksen myöntämiseen projekteille tulosten julkistamiseen ja niiden soveltamiseen uusille aloille, mikä puolestaan a) edistää hankkeiden tuottamien teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja b) tekee julkisten varojen vipuvaikutuksesta mahdollisimman tehokkaan vahvistamalla tutkimuksen, innovoinnin ja liiketoiminnan välistä yhteyttä.

16.

kannattaa siirtymistä yhteistyöhankkeita koskevaan kaksivaiheiseen arviointimenettelyyn, jotta vältetään valtava työn ja rahan hukka laadittaessa yksityiskohtaisia ehdotuksia, joita ei sittemmin hyväksytä. Kyseessä on nykyisen arviointijärjestelmän suuri piilokustannus.

17.

esittää kiinteiden määräaikojen (esim. 60 päivää) käyttämistä hakemuksia arvioitaessa ja kiinteää määräaikaa sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseen (taaskin 60 päivää). Komitea toteaa, että se saattaisi olla omiaan alentamaan pienten paikallisten ja alueellisten toimijoiden osallistumiskynnystä.

18.

kannattaa ehdotusta sallia pienimuotoisempia konsortioita. Se voisi edistää joustavuutta merkittävästi, houkutella kumppaneita muun muassa pk-yritysten kaltaisista kohderyhmistä ja parantaa tehokkuutta yksinkertaisemman hallintorakenteen ansiosta.

19.

on tyytyväinen pyrkimyksiin yksinkertaistaa rahoitusprosenttien, organisaatiotyyppien ja toimintotyyppien yhdistelmiä mutta varoittaa siirtymästä kaikille organisaatioluokille yhteiseen korvausprosenttiin.

20.

on huolissaan, että käsittelyaikojen lyhentämiseksi tehty ehdotus luopua jäsenvaltioiden asiantuntijoiden panoksesta hankevalinnassa aiheuttaisi sen, että prosessi menettää arvokasta tietämystä jäsenvaltioiden ja alueiden tutkimuksen kentästä. Komitea esittääkin harkittavaksi mainitunlaisen panoksen kanavoimista valintaprosessiin tehokkaamman mekanismin avulla.

21.

on tyytyväinen Euroopan komission aikomukseen varata enemmän TVT-välineitä nimenomaisesti EU:n tutkimus-, koulutus- ja innovaatio-ohjelmien käyttöön. Komitea kehottaa viemään sähköisen hallinnon soveltamista pidemmälle – verkkoavusteinen järjestelmä ehdotuksia varten, neuvotteluihin ja raportointiin – sekä kasvattamaan yhdenmukaisuutta tutkimuksen pääosastossa ja pääosastojen välillä.

22.

kehottaa kehittämään tutkimustoimintaan osallistujien portaalin (Research Parcipant Portal), joka kokoaa kaikki tietotekniikkaan liittyvät järjestelmät, mm. raportoinnin, yhteen paikkaan, jotta voidaan luoda avoin ja läpinäkyvä järjestelmä käyttäjäopastuksen, tulkintojen ja muun sen kaltaisen tiedon tarjoamiseksi kaikille (tuensaajille ja komission henkilöstölle). Se palvelisi sääntöjen johdonmukaista soveltamista ja olisi omiaan varmistamaan hallinnon tehokkuutta.

23.

varoittaa palkintojen mahdollisista sivuvaikutuksista, kuten rahoituksen keskittymisestä harvoihin ja valittuihin suuriin kokonaisuuksiin. Komitea toteaa, ettei palkinnoilla tulisi korvata asianmukaisesti järjestettyä rahoitusta. Niillä voitaisiin sen sijaan kannustaa löytämään uusia kykyjä ja lupaavia ideoita.

24.

katsoo, että PO7:n nykyinen hallintojärjestelmä ja käytännön hallinnointi ovat liian kontrollihakuisia. Komitea kannattaa siirtymistä tutkimusrahoituksessa suureen luottamukseen sekä riskinsietoon perustuvaan lähestymistapaan. Niinpä se on tyytyväinen lukuisiin tiedonannossa esitetyistä sensuuntaisista ehdotuksista.

25.

painottaa, että varainhoito ja varainkäytön valvonta vievät suhteettoman määrän hankevastaavien ja tutkijoiden ajasta ja syövät hankkeen tuloksekkaalle toteuttamiselle ja tutkimustyölle tähdellisiä voimavaroja.

26.

on tyytyväinen komission 26. toukokuuta 2010 julkistamaan tiedonantoon ”Pitääkö valvontaa lisätä vai vähentää? Virheriskin ja valvonnasta aiheutuvien hallintokustannusten oikea tasapaino” (1), jossa ehdotetaan tutkimusrahoituksessa hyväksyttävän virheriskin tasoja (tolerable rates of error, TRE).

27.

kannattaa sitä, että tutkimustoiminnalle asetetaan korkeampi hyväksyttävän virheriskin raja-arvo ja että varmistetaan moitteettoman varainhoidon ja tarkoituksenmukaisen valvonnan asianmukainen tasapaino.

28.

vetoaa sen puolesta, että (kansallisten kirjanpitomääräysten ja tilintarkastuskäytäntöjen mukaiset) tavanomaiset kirjanpitokäytänteet hyväksytään laajemmin, eritoten keskimääräisiä henkilöstökustannuksia koskevien menettelytapojen osalta.

29.

suosittaa, että komissio analysoi tilintarkastusten kustannus–hyöty-suhdetta pystyäkseen esittämään täsmällisemmät, johdonmukaisemmat ja läpinäkyvämmät säännöt tilintarkastusmenettelyjä varten. Komitea varoittaa, että kohdennetut riskipainotteiset tilintarkastukset voivat tuottaa tulokseksi korkeamman virheasteen kuin satunnaisotokset menotaloudesta.

30.

toteaa, että on tarpeen tehdä ero virheen ja petoksen välille sekä vaalia rehellisyyden ja luottamuksen kulttuuria.

31.

esittää, että pyrittäessä puuttumaan PO7:n ilmentämään riskejä kaihtavaan ajattelutapaan EU:n henkilöstösääntöjä tulee tarkastella uudelleen henkilökohtaisen vastuun osalta. Komitea ehdottaa lisäksi täydennyskoulutusohjelmaa (eritoten sopimusten hallinnoinnin alalla) Euroopan komissiossa hankkeita hallinnoiville virkamiehille sekä tilintarkastajille. Komitea suosittaa myös yleistä ohjeistusta puiteohjelman täytäntöönpanosta koko henkilökunnalle tarkoituksena johdonmukaisuuden lisääminen.

32.

toteaa, että ehdotus siirtymisestä tulosperusteiseen rahoitusmekanismiin on hyvää tarkoittava. Komitean mielestä ehdotuksella voi kuitenkin olla monia ei-toivottuja seurauksia, kuten riskejä kaihtavan (tai ainakin vähemmän riskialttiin) lähestymistavan valitseminen tutkimuksessa ja laimeampi into aukoa uusia uria. Tämä sotisi huippuosaamisen painottamista vastaan mutta aiheuttaisi myös lisäpaineita mahdolliselle rahoituksen saajalle ehdotuspyyntövaiheessa ja venyttäisi ehdotusten käsittelyaikoja.

33.

ei näin ollen ole vielä vakuuttunut siitä, että tulosperusteiseen tutkimuspolitiikkaan olisi siirryttävä. Komitea kuitenkin pitää ehdotettuja pilottitoimia toimintamallin testaamiseksi tervetulleina, koska sen mielestä tuleviin tutkimushaasteisiin voidaan ehkä vastata tarkoituksenmukaisemmin yhdistelemällä ohjattua ja riippumatonta tutkimusta.

34.

kehottaa luomaan uusia mekanismeja, joilla rahoitusta voidaan myöntää paikallis- ja alueviranomaisille, jotta ne voivat ostaa menestyksellisten tutkimushankkeiden tuloksia vastatakseen innovoivaan aluekehitykseen liittyviin osaamistarpeisiin. Komitea katsoo lisäksi, että on tärkeää tukea hankkeista saatujen tulosten välittämistä eurooppalaisille pk-yrityksille ja kannustaa niitä ottamaan tulokset käyttöön.

35.

kannattaa Euroopan parlamentin ehdottamaa mallia eli ”tieteeseen ja teknologiaan” tai ”tieteeseen ja innovaatioon” perustuvaa lähestymistapaa (2), joka on vankkojen tieteellis-teknisten laatukriteerien ryhdittämä ja jolle on ominaista luottamus realistisiin hallintoperiaatteisiin sekä tieteen, teknologian kehittämisen ja markkinoille viemisen yhteisten ja erottavien piirteiden hyväksyminen.

36.

tähdentää, ettei tuloksellisuutta tule mitata pelkästään huippuosaamisen saavuttamisella tutkimustoiminnassa, vaan lukuun on otettava myös tutkimusvalmiuksien ja panostuksen hyödyntämiskyvyn kehittäminen EU:n kaikilla alueilla alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen mukaisesti. Eurooppalaisen tutkimuksen ei pitäisi keskittyä ainoastaan laajoihin lippulaivahankkeisiin tai vain muutamien alueiden johtavan tutkimusaseman vahvistamiseen tai Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseen keskeisillä avainteknologia-aloilla. Tavoitteena olisi oltava myös tasapainoisen osallistumisen varmistaminen ilman huippuosaamisen vaarantamista.

37.

pitää arvossa ”Valmiudet”-ohjelmaan kuuluvaa ohjelmaa lähentymisalueiden tutkimuspotentiaalin edistämiseksi, koska se on merkittävä askel alueellisten valmiuksien kehittämisessä ja helpotettaessa mainittujen alueiden osallistumista tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Komitea toteaa, että ”Osaavat alueet” -toimi (Regions of Knowledge) on tuottanut tiettyjä tuloksia kannustamalla alue- ja paikallisviranomaisia yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa hankkeiden sekä paikallisten ja aluekohtaisten tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategioiden laatimisessa.

38.

ehdottaa, että seuraavassa puiteohjelmassa ulotetaan mainitun kaltaiset ohjelmat entistä laajemmalle. Siihen tulee myös sisällyttää malli tutkimuskehityksessä jälkeen jääneiltä alueilta peräisin olevien pätevien kumppanien nykyistä yleisemmästä osallistumisesta alansa tunnetumpien huippuosaajien vetämiin hankkeisiin ja ohjelmiin joko mentorointijärjestelmien turvin tai muilla tavoin. Komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on kykyä kasvattaa ”osaamisen keskittymiä”, jotka ovat yhteydessä ”huippuosaamisen keskuksiin”.

39.

esittää, että mainituissa ohjelmissa järjestetään ehdotuspyyntömenettelyjä nykyistä – yhtä vuotuista menettelyä – useammin.

40.

tukee meneillään olevaa työtä rakennerahastojen ja puiteohjelmien koordinoimiseksi (3). Toteaa kuitenkin tähän liittyen, että säännöt, menettelytavat ja käytänteet on kehitettävä johdonmukaisemmiksi ja että ehdotuspyynnöt tulee koordinoida keskenään. Tähän tulee kuulua myös mahdollisuus osarahoittaa tutkimuspuiteohjelman varoilla tuettavia hankkeita rakennerahastoista.

41.

painottaa kuitenkin, että EU:n aluepolitiikkaa tulee käyttää perussopimuksessa määriteltyyn tarkoitukseen eli yhteenkuuluvuuden tukemiseen. Komitea tähdentää, että on vältettävä luomasta käsitystä, että toisen luokan hankkeet, joita ei hyväksytä tutkimusohjelman piiriin, voivat saada rakennerahastoista rahoituskanavan.

42.

pitää tärkeänä mahdollisuuksia luoda yhteyksiä puiteohjelman ja muiden EU:n ohjelmien välille, jolloin rakennerahastovaroja voitaisiin hyödyntää sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka ovat puiteohjelmaan kuuluvissa arvioinneissa täyttäneet kaikki huippuosaamisen kriteerit. Komitea esittää, että nämä yhteydet voisivat toimia kahteen suuntaan ja että esimerkiksi alueellisen yhteistyön ohjelman puitteissa kehitetyt hankkeet voisivat päästä helpommin puiteohjelmaan kuuluvien ohjelmien piiriin.

43.

esittää, että tutkimusohjelmia koordinoitaessa yksinkertaistetaan ja laajennetaan ERA-NET-aloitetta sekä tuetaan alueilla toimivien yksiköiden osallistumista siihen, sillä se on osoittautunut alueille liian rajoittavaksi. Komitea katsoo, että alueille on annettava mahdollisuudet kehittää samankaltaisia aloitteita kuin ne, joita valtioille on tarjolla yhteisen ohjelmasuunnittelun puitteissa.