10.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 42/19

—

muistuttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen päätarkoitus ei saisi unohtua sopimuksen uudistusprosessissa: sen tarkoituksena on luoda talous, jolla on vahva pohja ja joka siten tuo Euroopan unionin kansalaisille vaurautta sekä enemmän ja parempia työpaikkoja.

—

kannustaa komissiota etsimään parasta mahdollista politiikkojen ja välineiden yhdistelmää, jotta budjettileikkausten vaikutukset Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiin politiikanaloihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

—

kehottaa komissiota etsimään keinoja, joiden avulla voitaisiin lisätä kansalaisten tietämystä Euroopan unionin pyrkimyksistä ja jotka auttaisivat vahvistamaan unionin demokraattista toimintaa.

—

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan periaatteekseen vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten noudattamisen kaikilla tasoilla alhaalta ylös asti ja sisällyttämään budjettikuria koskevat vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöönsä tarvittaessa institutionaalisten muutosten avulla.

—

huomauttaa, ettei ehdotuksissa ole otettu huomioon paikallis- ja alueviranomaisten roolia talousarviosuuntaviivojen laatimisessa eikä talousarvioiden täytäntöönpanossa. Komitea suosittaa, että alueiden komitea osallistuisi avustajana EU-ohjausjakson menettelyihin siten, että sille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa käsiteltävään Euroopan komission vuosittaiseen edistysraporttiin. Talouspolitiikan koordinoinnin tavoitteiden tukemiseksi tulisi varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ja erityisesti tällä alalla lainsäädäntävaltaa käyttävät alueet osallistuvat siihen asianmukaisella tavalla.

Esittelijä

:

Konstantinos Tatsis (EL, PPE)

Draman, Kavalan ja Ksanthin läänien yhteisen hallintoelimen puheenjohtaja

Viiteasiakirjat

:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen

KOM(2010) 250 lopullinen

Komission tiedonanto – Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten

KOM(2010) 367 lopullinen

1.

pitää tervetulleena Euroopan komission aloitetta ehdottaa suunnitelmaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinoimiseksi vastauksena maailmanlaajuisen talouskriisin esiin tuomiin haasteisiin sekä samalla keinona edistää Euroopan yhdentymistä.

2.

pitää komission ehdotusta riittävän perusteltuna ja katsoo sen tarkoituksena olevan aktivoida täysimittaisesti ja tehokkaasti Lissabonin sopimuksen mukaiset talouden ohjausjärjestelmän välineet.

3.

kannattaa vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamista, tavoitteena parantaa sopimuksen noudattamista sekä edistää Euroopan unionin ja sen alueiden kehitystä.

4.

toteaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n jäsenvaltiot ”pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen neuvostossa” (121 artikla), aina toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

5.

muistuttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksen päätarkoitus ei saisi unohtua sopimuksen uudistusprosessissa: sen tarkoituksena on luoda talous, jolla on vahva pohja ja joka siten tuo Euroopan unionin kansalaisille vaurautta sekä enemmän ja parempia työpaikkoja.

6.

korostaa, että uudistuksissa, joita mahdollisesti hyväksytään, olisi pyrittävä varmistamaan tehokkuuden ja demokratian välinen tasapaino, jotta Euroopan unionin integraatio syvenisi, ja vastustaa siksi muun muassa ehdotuksia äänioikeuden pidättämisestä muissa kuin perussopimuksissa jo mainituissa tapauksissa.

7.

kannattaa sitä, että taloudellisessa seurannassa aletaan jälleen painottaa julkisen talouden alijäämiä ja velkaantumista, jotta ennakoitaisiin ja mahdollisuuksien mukaan vältettäisiin budjettikurin heikkeneminen.

8.

toteaa samaan aikaan, että kansallisten talouspolitiikkojen puutteellisen harmonisoinnin seurauksena esimerkiksi taloudeltaan heikkojen jäsenvaltioiden on maksettava lainoistaan kohtuuttoman korkeita korkoja.

9.

kantaa huolta siitä, ovatko komission ehdottamat toimet tarpeeksi tehokkaita palauttamaan kurin vakaus- ja kasvusopimuksen tiukkaan soveltamiseen, ja muistuttaa, että suhteellisuusperiaatetta on noudatettava.

10.

varoittaa, että johdettuun oikeuteen tiedonannossa kaavaillut laajamittaiset muutokset voivat aiheuttaa viivästyksiä, ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta viipymättä, riippumatta näistä muutoksista.

11.

panee merkille Euroopan komission ehdotuksen välineistä sen varmistamiseksi, että euroalueen jäsenvaltiot noudattavat vakaussopimusta. Komitea ei hyväksy mahdollista palaamista komission alkuperäiseen ehdotukseen, jonka mukaan sopimusta rikkovaa jäsenvaltiota rangaistaan jäädyttämällä sille koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan puitteissa annettava rahoitus, sillä tällainen lähestymistapa olisi täysin suhteellisuusperiaatteen vastainen ja vaikuttaisi eniten juuri kehityksestä jäljessä oleviin alueisiin, jotka ehdottomasti tarvitsevat yhteisesti rahoitettuja ohjelmia rakenteellisten haittojensa lievittämiseksi.

12.

korostaa, että kriisistä selviytyminen edellyttää yhdistelmää toimia, joiden avulla pyritään tervehdyttämään Euroopan julkinen talous sekä samalla palaamaan vahvaan, tasapainoiseen ja kestävään kasvuun.

13.

muistuttaa, ettei Euroopan yhdentyminen tapahdu hetkessä, vaan on jatkuvasti kehittyvä prosessi, jonka kuluessa nykyisen kaltainen talouden kriisi voi osoittautua mahdollisuudeksi toteuttaa sekä talouden kilpailukykyä että Euroopan unionin yhdentymiskehitystä edistäviä perusteellisia ja laajoja uudistuksia.

14.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tiedonannossa esitettyjen vaatimusten toteuttamisesta aiheutuvat talousarviomuutokset vaikuttavat laajalti moniin politiikanaloihin, kuten alue- ja sosiaalipolitiikkaan sekä koheesio- ja innovaatiopolitiikkaan. Tämän vuoksi komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että talousarvioiden tasapainottaminen tapahtuu oikeasuhteisella ja tasapainoisella tavalla.

15.

kannustaa komissiota etsimään parasta mahdollista politiikkojen ja välineiden yhdistelmää, jotta budjettileikkausten vaikutukset Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiin politiikanaloihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

16.

kehottaa komissiota etsimään keinoja, joiden avulla voitaisiin lisätä kansalaisten tietämystä Euroopan unionin pyrkimyksistä ja jotka auttaisivat vahvistamaan unionin demokraattista toimintaa.

17.

painottaa rahaliiton ja euron olevan Euroopan unionin arvokkaimmat saavutukset yhtenäismarkkinoiden toteuttamisprosessissa sekä tasoitettaessa jäsenvaltioiden välisiä eroja mahdollisuuksissa ja kansalaisten elintasossa. Komitea katsoo, että näiden saavutusten säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi nyt on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota sääntöjen uudelleenmäärittelyyn.

18.

pitää tervetulleina komission ja jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -strategian kansallisten tavoitteiden määrittelemiseksi sekä kasvua haittaavien esteiden yksilöimiseksi.

19.

korostaa jälleen alue- ja paikallishallinnon ratkaisevan tärkeää roolia edistettäessä yrittäjyyttä, koulutusta ja innovaatiota tukevia politiikkoja sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan valvontamekanismin alueellista ja paikallista ulottuvuutta, jotta siitä tulisi riittävän luotettava ja voimakas, sekä varmistamaan alue- ja paikallishallinnon osallistumisen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden määrittelyyn ja siihen liittyvien politiikkojen täytäntöönpanoon.

20.

kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan kriisin välttämättömiksi tekemien uudistusten toteuttamista, sillä kriisin selvittyä nämä uudistukset auttavat luomaan vahvan ja kilpailukykyisen Euroopan unionin.

21.

huomauttaa, että julkisen talouden epätasapaino voi johtua monista eri tekijöistä, ja antaa siksi komissiolle tunnustusta sen ehdotuksesta laatia perusteellinen laadullinen analyysi velkakysymyksestä. Komitea panee merkille myös yksityisen velkaantumisen merkityksen ja on tyytyväinen, että se otetaan huomioon analyysissa, sekä korostaa pankkijärjestelmän merkitystä terveelle taloudelle.

22.

on huolissaan kaavailtujen sanktioiden suhteellisuudesta ja tehokkuudesta sekä vastustaa kaikkia ehdotuksia kehityspolitiikkoja varten tarkoitettujen varojen leikkaamisesta.

23.

muistuttaa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan olevan EU:n kehityksen peruspilareita. Niiden tavoitteiden mahdollinen vaarantaminen olisi haitallista ja sekä tiedonannon tavoitteen että unionin tärkeiden poliittisten linjausten vastaista. Joka tapauksessa näiden määrärahojen vapauttamisen edellytyksenä on oltava niiden asianmukainen hallinnointi, mikä on näytettävä toteen, eikä niitä saa käyttää muihin tarkoituksiin.

24.

katsoo, että menettelyyn sisältyvistä turvatoimista huolimatta mekanismi, jolla pyritään yhteisön talousarviosta saatavaa rahoitusta rajoittamalla varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat vakaussopimusta, voi tuottaa erityisen kielteisiä vaikutuksia ja vaikeuttaa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion saavuttamista. Sääntöjä rikkoville jäsenvaltioille määrättävät rangaistukset, joilla yhteisön määrärahojen maksaminen joko keskeytettäisiin tai lopetettaisiin, siirtäisi laskun asianomaisen jäsenvaltion keskushallitukselta sen alue- ja paikallisviranomaisille, ja näin kaikissa jäsenvaltioissa kansalaiset, työntekijät ja yritykset joutuisivat kollektiivisesti kantamaan vastuun maansa hallituksen poliittisista virheistä. Määrärahojen jäädyttäminen vaikuttaisi näin kielteisesti kasvuun ja saattaisi jopa pahentaa julkisen talouden epätasapainoa, sillä sitä sovellettaisiin maihin, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään hankala.

25.

varoittaa, että rangaistuksilla, jotka perustuvat yhteisön talousarviosta saatavan rahoituksen rajoittamiseen, olisi väistämättä myös rajatylittäviä vaikutuksia, jotka vaarantaisivat alueellisen yhteenkuuluvuuden ja olisivat jäsenvaltioiden tekemien sitoumusten vastaisia.

26.

tähdentää myös, että suhteettoman ankarat rangaistukset vähentäisivät Euroopan yhdentymisen kannatusta kansalaisten parissa. Näin ollen on esitettävä rangaistuksia, joilla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat vakaussopimusta samalla kun lisätään kansalaisten tietoisuutta budjettikurin tärkeydestä sekä rakennerahastojen käyttökelpoisuudesta jäsenvaltioiden politiikkojen tuloksellisuuden varmistamisessa.

27.

huomauttaa, että suunniteltujen seuraamusten on oltava toteuttamiskelpoisia ja vakuuttavia, sillä ainoastaan siten voidaan varmistaa uuden vakaus- ja kasvusopimuksen legitimiteetti.

28.

kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan, kuinka voitaisiin entistä nopeammin ryhtyä toimenpiteisiin julkisen talouden joutuessa epätasapainoon. Tässä yhteydessä on kunnioitettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä sovellettava asteittain käyttöön otettavia seuraamuksia.

29.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan periaatteekseen vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten noudattamisen kaikilla tasoilla alhaalta ylös asti ja sisällyttämään budjettikuria koskevat vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöönsä tarvittaessa institutionaalisten muutosten avulla.

30.

korostaa alhaalta ylös -lähestymistavan tärkeyttä myös, kun tarkastellaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia moitteettoman varainhoidon ja talouspolitiikan harjoittamisessa sekä paikallistason kehitysongelmien havaitsemisessa ajoissa.

31.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään hajauttamista koheesiovarojen hallinnoinnissa, jotta lisättäisiin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta yhteisön varojen käytössä. Ainoastaan alue- ja paikallisviranomaiset tuntevat paikalliset ja alueelliset tarpeet perusteellisesti ja pystyvät tekemään tarvittavat parannukset ja muutokset. Tällä tavoin selkeytettäisiin paikallisviranomaisten roolia yhteisön varojen hallinnoinnissa.

32.

huomauttaa, että euron ja yhteismarkkinoiden vahvistamiseksi rahoitusalalle on luotava entistä parempi, yhteinen eurooppalainen hallintotapa, jonka tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi julkista velkaa suojaavien tuotteiden spekulatiivisen käytön sekä veroparatiisien kanssa tehtävien transaktioiden kieltäminen.

33.

kannattaa ajatusta EU-ohjausjakson ottamisesta käyttöön yhdenmukaisina puitteina jäsenvaltioiden talousarviomenettelyiden ja velkaantumistason valvontaan, sekä ajatusta valvonnan laajentamisesta koskemaan myös makrotaloudellisia epätasapainotilanteita.

34.

huomauttaa, ettei ehdotuksissa ole otettu huomioon paikallis- ja alueviranomaisten roolia talousarviosuuntaviivojen laatimisessa eikä talousarvioiden täytäntöönpanossa. Komitea suosittaa, että alueiden komitea osallistuisi avustajana EU-ohjausjakson menettelyihin siten, että sille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa käsiteltävään Euroopan komission vuosittaiseen edistysraporttiin. Talouspolitiikan koordinoinnin tavoitteiden tukemiseksi tulisi varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ja erityisesti tällä alalla lainsäädäntävaltaa käyttävät alueet osallistuvat siihen asianmukaisella tavalla.

35.

katsoo, että koordinointitoimien yhteyteen ehdotetuissa välineissä on otettava huomioon paikallistasolla harjoitettavien horisontaalisten politiikkojen ja finanssipolitiikan keskeisen roolin vuorovaikutus. Niihin on sisällytettävä myös pitkän aikavälin kestäväpohjaisuuden ulottuvuus sekä aktiiviset työllisyyspolitiikat.

36.

korostaa vertaisarvioinnin ja parhaiden käytäntöjen vaihdon merkitystä talousarvion valmistelussa ja täytäntöönpanossa, mutta on huolissaan mahdollisista viivästyksistä ja byrokraattisista ongelmista, joita ehdotetut muutokset voivat aiheuttaa jäsenvaltioiden talousarvioiden laatimisessa, hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa.

37.

katsoo, että mikäli tarvittava talouskasvu on määrä saavuttaa, jäsenvaltioissa on tehtävä tarvittavat rakenteelliset uudistukset monilla eri aloilla, joista mainittakoon muun muassa budjettikuriin tähtäävä politiikka ja julkisten menojen valvonta, osaamista ja innovointia koskeva politiikka, heikossa asemassa olevien väestöryhmien suojelu sosiaalipolitiikan puitteissa, kilpailupolitiikka sekä julkisten palvelujen tehokkuuteen tähtäävä politiikka. Tähän liittyen komitea kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita Eurooppa 2020 -strategialle ja neuvostoa tekemään huomattavia lisäyksiä yhteisön talousarvioon, jotta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi käytettävissä tarvittavat välineet.

38.

odottaa mielenkiinnolla Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksia ja tulee tutkimaan huolella niiden vaikutuksia jäsenvaltioiden alue- ja paikallishallintoon.