10.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 42/49

—

haluaa kantaa osansa vastuusta ja edistää osaltaan unionin kansalaisuuden toteutumista, toissijaisuusperiaatetta, monitasoista hallintoa ja perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa elinvoimaisen perusoikeuskulttuurin luomiseksi.

—

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on kansalaisia lähimpänä hallintotasona erityinen velvollisuus panna toimeen Lissabonin sopimukseen, jäsenvaltioiden perustuslakeihin ja alueiden perussääntöihin pohjautuvia poliittisen osallistumisen periaatteita. Se kehottaakin mm. selvittämään mahdollisuudet laajentaa unionikansalaisten oikeutta osallistua vaaleihin asuinmaassaan.

—

huomauttaa, että Tukholman ohjelmaa toteutettaessa on tarpeen edistää luottamusta ja toisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien kattavaa tuntemusta ja että tähän paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua myös kaupunkien ja alueiden nykyisten kumppanuuksien pohjalta.

—

viittaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeään rooliin laajan ja perusoikeuksiin nojaavan tietosuojan toteuttamisessa sekä niiden erityiseen osavastuuseen myös rikoksenehkäisyssä sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden estämisessä ja torjumisessa hallinnollisen lähestymistavan avulla.

—

korostaa jälleen alueiden ja paikallisviranomaisten kanssa päätetyn eurooppalaisen ihmisoikeuksiin, solidaarisuuteen ja yhteiseen vastuuseen nojaavan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan välttämättömyyttä, kun ajatellaan jatkuvasti lisääntyvän elintasosiirtolaisuuden sosiaalista ulottuvuutta ja pitäisi tervetulleena erityisesti unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten ongelmiin paneutuvan sekä siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja kotouttamiseen keskittyvän EU-asianmiehen perustamista Euroopan parlamentin yhteyteen.

Esittelijä

:

Holger Poppenhäger (DE, PSE), Thüringenin vapaavaltion oikeusministeri

Viiteasiakirja

:

”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi – Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi”

KOM(2010) 171 lopullinen

1.

pitää tervetulleena sitä, että toimintasuunnitelman myötä komissio esittää ripeästi kattavan asialistan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen tähtäävän Tukholman ohjelman toteuttamiseksi. Tämä mahdollistaa kaikkien osapuolten suunnitelmallisen ja tavoitteellisen osallistumisen.

2.

ilmaisee tyytyväisyytensä toimintasuunnitelman tavoitteeseen edistää ihmisten Eurooppaa, jotta kansalaiset voivat harjoittaa oikeuksiaan kokonaisvaltaisesti.

3.

korostaa jälleen, että myös turvallista Eurooppaa luotaessa on välttämätöntä taata perusoikeuksien ja -vapauksien kattava säilyttäminen.

4.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat nykyäänkin olennaisilta osin mainittujen oikeuksien toimeenpanosta. Komitea katsookin, että monitasoisen hallinnon ja toissijaisuusperiaatteen nojalla ne olisi otettava kattavasti mukaan jo lainsäädännön valmisteluun.

5.

selvittää, olisiko alueiden komiteaan (AK) paikallaan perustaa tietokanta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta paikallis- ja alueviranomaisten keräämien onnistuneiden käytänteiden kokoamiseksi.

6.

muistuttaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetaan jokaisen yksilön perusoikeuksien ja vapauden jakamattomuus, joka ei riipu henkilön kansalaisuudesta tai hänen oleskeluoikeudestaan. Komitea korostaa, että näiden oikeuksien täydellinen noudattamien, suojelu ja edistäminen kuuluvat Euroopan unionin (EU), jäsenvaltioiden, alueellisten parlamenttien ja toimeenpanovaltaa käyttävien elinten sekä kunnallisten luottamushenkilöiden ja virkamiesten tärkeimpiin tehtäviin.

7.

viittaa erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavien ryhmien tärkeään rooliin syrjäytymisen, rasismin, antisemitismin, muukalaisvihan ja homofobian torjunnassa.

8.

vaatii parantamaan vähemmistöjen sekä apua tarvitsevien ryhmien ja henkilöiden suojelua.

9.

kehottaa alueita ja kuntia tarkastamaan voimassa olevat säädöksensä, perussääntönsä sekä uudet säädökset perusoikeuskirjan sekä erityisesti unionin perustuslaillisen prosessin ja etenkin unionin syrjinnänvastaisten säädösten valossa.

10.

haluaisi monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä unionin perusoikeusviraston kanssa edistää elinvoimaista ”perusoikeuskulttuuria” ja pyytääkin komissiota pitämään komitean säännöllisesti ajan tasalla sen suhteen, miten komissio on menettelyillään edistänyt perusoikeuksien tehokasta noudattamista.

11.

pitää vuonna 2009 käynnistettyä komission, unionin perusoikeusviraston ja AK:n kolmenkeskistä yhteistyötä tervetulleena ja kehottaa sekä syventämään että laajentamaan sitä.

12.

lähtee siitä, että unionikansalaisuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat laaja liikkumavapaus ja kansalaisten aktiivinen poliittinen osallistuminen.

13.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on kansalaisia lähimpänä hallintotasona erityinen velvollisuus panna toimeen jäsenvaltioiden perustuslakeihin, alueiden perussääntöihin sekä Lissabonin sopimukseen pohjautuvia osallistumisperiaatteita.

14.

kehottaa tämän vuoksi selvittämään mahdollisuudet laajentaa unionikansalaisten oikeutta osallistua muihinkin kuin kunta- ja EU-vaaleihin.

15.

tukee pyrkimyksiä antaa unionissa laillisesti oleskeleville unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille osallistumismahdollisuus kuntatasolla oleskelun kestosta riippuen.

16.

on yhtä mieltä Euroopan parlamentin, komission ja Eurooppa-neuvoston kanssa siitä, että Lissabonin sopimukseen perustuva eurooppalainen kansalaisaloite vahvistaa osaltaan myös unionin demokraattista oikeutusta.

17.

painottaa, että kattava tiedonsaanti on unionikansalaisten aktiivisen poliittisen osallistumisen välttämätön edellytys. Komitea pitäisi tervetulleena, että myös jäsenvaltioissa luotaisiin kattavat tiedonsaantimahdollisuudet ja pyytääkin jäseniään toiminaan asian puolesta.

18.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Lissabonin sopimuksen ansiosta ja siviili- ja rikosoikeuden aloilla saavutetun edistymisen myötä Euroopan oikeusalueesta on nyt mahdollista tehdä kansalaisille konkreettista todellisuutta.

19.

korostaa, että oikeusjärjestelmien vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamista on vahvistettava mm. ottamalla käyttöön vähimmäisstandardeja.

20.

lähtee siitä, että tuomareiden, syyttäjien ja muiden oikeuslaitosta palvelevien vaihto-ohjelmat, joita toteutetaan etenkin Euroopan juridisen koulutusverkon osana mutta myös kaupunkien ja alueiden nykyisten kumppanuuksien pohjalta, edistävät tämän tavoitteen saavuttamista, ja katsoo, että niitä tulisi vahvistaa.

21.

kehottaa eurooppalaisen juridisen kulttuurin edistämiseksi myös vaihtamaan intensiivisesti kokemuksia vaihtoehtoisista rikosoikeudellisista seuraamuksista, sovellettavista vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä (Alternative Dispute Resolution, ADR) sekä juridiikan perus- ja jatkokoulutusjärjestelmistä.

22.

katsoo, että yhteiseen viitekehykseen nojautuva menetelmä edistäisi ratkaisevasti lainsäädännön eurooppalaistumista ja nykyistä tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

23.

kehottaa arvioimaan tulevien säädösten seurauksia perusoikeuksien sekä alueisiin kohdistuvien rahoituksellisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kannalta.

24.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten erityistä vastuuta niiden alueilla asuvien turvallisuudesta ja ihmisarvoon, vapauteen, yhdenvertaisuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvan eurooppalaisen oikeuskulttuurin kehittämisestä rasismin ja muukalaisvihan tärkeimpänä ehkäisytoimena.

25.

korostaa perusoikeuskirjassa tunnustettua kokoontumisvapauden keskeistä merkitystä demokraattiselle yhteisölle ja on samalla huolissaan siitä, että tätä perusoikeutta käytetään muukalaisvihamielisiin, rasistisiin ja ääriaatteellisiin tarkoituksiin.

26.

pitää tämän vuoksi asiasta vastaavien viranomaisten hallintoyhteistyön ja tuloksekkaita toimintatapoja koskevan tietojenvaihdon tiivistämistä ja parantamista kiireellisen välttämättömänä kokoontumisvapauden takaamiseksi.

27.

pitää radikalisoitumista ja väkivaltaisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ilmoitettua täytäntöönpanoa tervetulleena ja kehottaa selvittämään mahdollisuudet ottaa käyttöön unioninlaajuinen rikosoikeudellinen rangaistustaso, kun on kyse poliittisten ääritahojen rikoksista.

28.

pitää tervetulleena toimintasuunnitelmassa mainittua jäsenvaltioiden toteuttamien korruptionvastaisten toimien arviointia ja viittaa siihen, että korruptiontorjunta edellyttää ennaltaehkäisyyn tähtäävää hallintokulttuuria sekä erittäin avoimia hallintomenettelyjä.

29.

korostaa Euroopan tietosuojavaltuutetun tavoin, että globaalissa tietoyhteiskunnassa yksityisyydensuojan varmistamisen merkitys korostuu. Perusoikeutta tietosuojaan onkin välttämättä sovellettava johdonmukaisesti myös syytetoimissa ja rikoksentorjunnassa sekä kansainvälisissä suhteissa.

30.

pitää lähtökohtana, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat kokemustensa nojalla jatkuvasti ja riittävän varhaisesta vaiheesta lähtien tietosuojan kehittämiseen.

31.

pitää tervetulleena tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin 2006/24/EY tarkistamista ja lähtee siitä, että se tapahtuu perusoikeuskirjan nojalla.

32.

on yhtä mieltä ”digitaalistrategiassa” ilmaistusta käsityksestä, että tietosuojan ja -turvan takaaminen myös unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja e-talouden uusia liiketoimintamuotoja arvioitaessa, vahvistaa kansalaisten luottamusta uuteen viestintätekniikkaan, jonka kehittämistä haittaava merkittävä este saadaan näin poistettua.

33.

lähtee siitä, että julkisten ja yksityisten tahojen suorittamaa kameravalvontaa on tarkasteltava kriittisesti.

34.

vahvistaa alaikäisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsipornografiasta, ihmiskaupasta sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelusta ilmaisemansa kannat. Komitea viittaa erityisesti lausuntoonsa CdR 136/2006 fin ja korostaa, että kun pannaan täytäntöön ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevaa komission toimintasuunnitelmaa, on tarpeen luoda erityisiä rahoitusvälineitä, jotta näiden alaikäisten ja heitä vastaanottavien alueiden erityistilanne voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon.

35.

korostaa, että on arvioitava sovellettavien EU:n uhriensuojelutoimien tehokkuutta sekä niiden täytäntöönpanoa unionin säännöksin edellytetyn säännöllisen raportoinnin näkökulmasta.

36.

toistaa nykyisiä rajatylittäviä ilmastoon liittyviä luonnonkatastrofeja, kuten tulvia mutta myös maastopaloja ajatellen, että paikallis- ja alueviranomaisilla on vaarojen ennaltaehkäisyssä ratkaiseva asema.

37.

viittaa vaatineensa väestönsuojelun tasapainoista ja yhteisönkattavaa unionin kokonaissuunnitelmaa, jossa jäsenvaltioille annetaan tilaa asettaa omat painopisteensä.

38.

odottaa erittäin kiinnostuneena toimintasuunnitelmassa ilmoitettua EU:n pelastuspalvelualan välineiden arviointia ja tiedonantoa EU:n katastrofivalmiuksien parantamisesta. Komitea pitää lisäksi erittäin tervetulleina ehdotuksia pidentää pelastuspalvelun rahoitusvälineen voimassaoloa.

39.

viittaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeään rooliin myös rikoksenehkäisyssä. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) toiminnan arviointiin, rikoksentorjunnan seurantakeskuksen (OPC) perustamiseen sekä edistämään järjestäytyneen rikollisuuden estämistä ja torjumista hallinnollisen lähestymistavan avulla.

40.

kehottaa rikostilastojen pätevyyden varmistamiseksi erityiseen huolellisuuteen, kun on kyse tilastointia koskevista ehdotetuista toimista.

41.

korostaa jälleen alueiden ja paikallisviranomaisten kanssa päätetyn eurooppalaisen ihmisoikeuksiin, solidaarisuuteen ja vastuullisuuteen nojaavan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan välttämättömyyttä, kun ajatellaan jatkuvasti lisääntyvän elintasosiirtolaisuuden sosiaalista ulottuvuutta.

42.

on Euroopan parlamentin kanssa yhtä mieltä siitä, ettei unionin raja-alueita tueta riittävästi. Komitea kehottaakin komissiota unionin sisäisen yhteisvastuun vahvistamisesta suunnittelemassaan tiedonannossa hahmottelemaan keinoja solidaarisuuden noudattamiseksi pakolaisten sijoittamisessa sekä ehdotuksia toimiksi, joilla vastaanottoalueisiin kohdistuvaa rasitetta voidaan helpottaa nopeasti.

43.

pitää tervetulleena lähtömaissa toteutettavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa myös otetaan huomioon unionin työmarkkinoiden vaatimukset ja väestökehitys.

44.

vaatii johdonmukaista puitelainsäädäntöä perheenyhdistämisten sääntelemiseksi ja pitää välttämättömänä, että lievennyksiä viisumisopimusten alalla käsitellään hienovaraisesti.

45.

pitää toimintasuunnitelmassa ilmoitettuja toimia laittoman maahanmuuton kestäväksi torjumiseksi tervetulleina.

46.

korostaa, etteivät suunnitellut toimet kuitenkaan saa vesittää eurooppalaisia tai kansainvälisiä pakolaissuojelumääräyksiä.

47.

pahoittelee, ettei komissio esitä toimintasuunnitelmassa eurooppalaisten perusoikeuksien mukaisia ehdotuksia tai aloitteita oleskeluluvatta olevien kohtelun koordinoimiseksi. Komitea odottaa, että tämän ihmisryhmän tarpeet otetaan huomioon laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä annetun direktiivin ilmoitetussa muuttamisessa sekä kertomuksessa, joka annetaan maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetusta direktiivistä.

48.

katsoo, että palautusohjelmien on perustuttava yksinomaan vapaaehtoisuuteen ja ne on sovitettava yhteen kehitysyhteistyön tavoitteiden kanssa, jotta palaajien kestävä sosiaalinen integroituminen onnistuu.

49.

pahoittelee, ettei toimintasuunnitelmassa toistaiseksi pyritä parantamaan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia.

50.

korostaa, että myös maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa on tarpeen noudattaa tietosuojasääntöjä, kun on kyse toimintasuunnitelmassa mainituista tietojen varmistamisesta ja -vaihdosta sekä tietojen tarkistamisesta.

51.

pitää tervetulleena ilmoitettuja integraation edistämistoimia ja kehottaa ottamaan alueiden komitean varhaisessa vaiheessa mukaan laatimaan tiedonantoa EU:n kotouttamisohjelmasta sekä kehittämään tiedonannossa mainittua koordinointimenettelyä.

52.

peräänkuuluttaa mainittujen tilastointitoiminen yhteydessä tilastoinnista koituvan vaivan ja tilastoista saatavan hyödyn asianmukaista suhdetta.

53.

pitäisi tervetulleena erityisesti unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten ongelmiin paneutuvan siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja kotouttamiseen keskittyvän EU-asianmiehen perustamista Euroopan parlamentin yhteyteen.

54.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa luomaan turvapaikkapäätöksille pikaisesti toimintasuunnitelmassa mainitut vertailukelpoiset kriteerit ja perusteet.

55.

pitää perus- ja ihmisoikeuksien mukaisten vähimmäisstandardien noudattamista yhtä välttämättömänä olipa kyse turvapaikanhakijoiden majoittamisesta tai heidän liikkumisvapaudestaan.

56.

pitää tervetulleena Lissabonin sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta tehostaa unionin ulkosuhteiden muotoilua siten, että ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyöpoliittiset näkökohdat otetaan entistä selkeämmin huomioon.

57.

ilmaisee tyytyväisyytensä komission vakuutukseen kiinnittää unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, joka on samalla komission varapuheenjohtaja, kanssa huomiota ulkosuhteiden sekä EU:n oikeus- ja sisäasioihin lukeutuvien teemojen ulkoisen ulottuvuuden ja kehitysyhteistyön johdonmukaisuuden.

58.

pitää tervetulleena, että toimintasuunnitelmassa käsitellään myös niin lailliselle kuin laittomalle maahanmuutolle yhteisiä seikkoja (maahanmuutto, turvapaikka, rajavalvontayhteistyö) sekä terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa, eri teemojen maantieteellistä painotusta, tietojenvaihdon perusehtoja, perus- ja ihmisoikeuksiensuojelun takaamista, avoimuutta ja vapaata tiedonsaantia, tietosuojaa sekä siihen liittyviä unionikansalaisia ja unionin ulkopuolisten valtioiden kansalaisia koskevia oikeusturvatakuita.

59.

kehottaa ottamaan Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin, Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisfoorumin, itäisen kumppanuuden foorumit ja muut asiaankuuluvat verkostot mukaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoisen ulottuvuuden teemoista käytävään keskusteluun.

60.

pitää tärkeänä paikallis- ja alueviranomaisten rajatylittävään yhteistyöhön liittyvän merkittävän potentiaalin hyödyntämistä ja vahvistamista, kun on kyse vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta ja erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta.

61.

pitää välttämättömänä arvioida myös tätä osa-aluetta säännöllisesti, jotta voidaan varmistua tällä EU:n uudella ulkopolitiikan alalla toteutettavien toimien vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.