15.6.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 169/175


Tiistai 14. joulukuuta 2010
Eurooppalainen suojelumääräys ***I

P7_TA(2010)0470

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. joulukuuta 2010 esityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (00002/2010 – C7-0006/2010 – 2010/0802(COD))

2012/C 169 E/35

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetun jäsenvaltioiden ryhmän aloitteen (00002/2010),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan b alakohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan ja 289 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti säädösesitys on toimitettu Euroopan parlamentille (C7-0006/2010),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 ja 15 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon yhden kansallisen parlamentin Euroopan parlamentin puhemiehelle toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti toimittaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon kansallisten parlamenttien säädösesityksestä toimittamat kannanotot,

ottaa huomioon työjärjestyksen 37, 44 ja 55 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työjärjestyksen 51 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7-0354/2010),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


Tiistai 14. joulukuuta 2010
P7_TC1-COD(2010)0802

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/…/EU antamiseksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja d alakohdan ,

ottavat huomioon Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Viron tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaan oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

(3)

Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymän Tukholman ohjelman mukaisesti vastavuoroinen tunnustaminen voisi ulottua koskemaan kaikentyyppisiä tuomioita ja oikeudellisia päätöksiä, jotka voivat oikeusjärjestelmästä riippuen olla joko rikosoikeudellisia tai hallinnollisia. Lisäksi ohjelmassa pyydetään komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten uhrien suojeluun liittyvää lainsäädäntöä ja käytännön tukitoimenpiteitä voidaan parantaa. Ohjelmassa todetaan myös, että rikoksen uhreille voidaan tarjota erityisiä suojelutoimenpiteitä, joiden olisi pädettävä unioninlaajuisesti. Tämä direktiivi on osa uhrien oikeuksia koskevaa yhtenäistä ja kattavaa toimenpidekokonaisuutta.

(4)

Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta 26 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaa omaa lainsäädäntöään ja omia toimintalinjojaan ja ryhtymään toimiin, joilla puututaan naisiin kohdistuvan väkivallan syihin, etenkin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, ja siinä kehotetaan unionia varmistamaan, että kaikilla väkivallan uhreilla on oikeus apuun ja tukeen . Euroopan parlamentin 10 päivänä helmikuuta 2010 antamassa päätöslauselmassa naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009 tuetaan ehdotusta eurooppalaisen uhrien suojelumääräyksen käyttöönottamisesta.

(5)

Yhteisellä oikeusalueella, jolla ei ole sisärajoja, on tarpeen varmistaa, että luonnolliselle henkilölle yhdessä jäsenvaltiossa tarjottua suojelua ei lopeteta vaan sitä jatketaan muissa jäsenvaltioissa, joihin henkilö siirtyy tai on siirtynyt. Olisi myös varmistettava, että unionin kansalaisten suojelu ei heikkene sen seurauksena, että he käyttävät legitiimiä oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti.

(6)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tässä direktiivissä olisi annettava säännöt, joiden mukaan yhden jäsenvaltion, jäljempänä ’määräyksen antanut valtio’, lainsäädännön mukaisesti määrättyihin tiettyihin suojelutoimenpiteisiin perustuva suojelu voidaan ulottaa toiseen jäsenvaltioon, jäljempänä ’täytäntöönpanovaltio’, jossa suojeltu henkilö päättää oleskella tai olla .

(7)

Tässä direktiivissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset perinteet sekä se seikka, että pätevä suojelu voidaan varmistaa myös muun viranomaisen kuin rikostuomioistuimen antamilla suojelumääräyksillä. Tämä direktiivi ei velvoita muuttamaan kansallisia järjestelmiä suojelutoimenpiteiden määräämiseksi.

(8)

Tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan henkilöä – esimerkiksi estämällä kaikenlainen häirintä – toisen henkilön rikolliselta teolta, joka voi millä tahansa tavalla vaarantaa ensiksi mainitun hengen, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden tai seksuaalisen koskemattomuuden, sekä suojelemaan – esimerkiksi estämällä kaappaukset, vaanimisen tai muunlaisen epäsuoran pakottamisen – häntä teolta tai käyttäytymiseltä, joka voi vaarantaa hänen ihmisarvonsa tai henkilökohtaisen vapautensa; suojelutoimenpiteillä pyritään välttämään uudet rikokset tai lievittämään aiempien rikosten seurauksia. Nämä suojellun henkilön henkilökohtaiset oikeudet ovat kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamia ja vaalimia perusarvoja. On syytä korostaa, että tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan kaikkia uhreja eikä pelkästään sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ottaen huomioon kunkin asiaan liittyvän rikoksen lajin erityispiirteet.

(9)

Tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin riippumatta asiaa koskevan päätöksen antaneen oikeusviranomaisen tai vastaavan viranomaisen luonteesta (rikosoikeudellinen, siviilioikeudellinen tai hallinnollinen), olipa kyseessä rikosoikeudellinen tai mikä tahansa muu menettely sellaisen teon johdosta, joka on saatettu tai olisi voitu saattaa erityisesti rikosasioissa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

(10)

Tätä direktiiviä on tarkoitus soveltaa rikosten uhrien tai mahdollisten uhrien hyväksi määrättyihin suojelutoimenpiteisiin; sitä ei olisi sovellettava todistajansuojatoimenpiteisiin.

(11)

Jos tässä direktiivissä tarkoitettu suojelutoimenpide määrätään pääasiallisen suojellun henkilön sukulaisen hyväksi, myös tämä voi pyytää eurooppalaista suojelumääräystä ja tälle voidaan antaa eurooppalainen suojelumääräys tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin.

(12)

Eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista koskeva pyyntö on käsiteltävä riittävän nopeasti ottaen huomioon tapauksen erityisolosuhteet, muun muassa asian kiireellisyys, päivä, jona suojellun henkilön ennakoidaan saapuvan täytäntöönpanovaltion alueelle, ja - mikäli mahdollista - suojeltuun henkilöön kohdistuvan vaaran suuruus.

(13)

Kun vaaraa aiheuttavalle henkilölle tai suojellulle henkilölle on annettava tietoja tämän direktiivin mukaisesti, tiedot on annettava myös asianomaisen henkilön mahdolliselle holhoojalle tai edustajalle. On myös kiinnitettävä asianmukaista huomiota suojellun henkilön, vaaraa aiheuttavan henkilön tai näitä asian käsittelyssä edustavan henkilön tarpeeseen saada tiedot tämän direktiivin säännösten mukaisesti kielellä, jota he ymmärtävät.

(14)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista ja tunnustamista koskevissa menettelyissä otettava asianmukaisesti huomioon uhrien tarpeet etenkin, jos he ovat erityisen suojattomia, kuten alaikäiset tai vammaiset henkilöt.

(15)

Tämän direktiivin soveltamiseksi on voitu määrätä suojelutoimenpide sellaisen tuomion seurauksena, joka on määritelty vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS (2) 2 artiklassa, tai sellaisen valvontatoimia koskevan päätöksen seurauksena, joka on määritelty vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona 23 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS (3) 4 artiklassa .

(16)

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 6 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaaraa aiheuttavalle henkilölle olisi tarjottava joko suojelutoimenpiteen määräämiseen johtavassa menettelyssä tai ennen eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista mahdollisuus tulla kuulluksi ja valittaa suojelutoimenpiteestä.

(17)

Jotta estetään uhrin joutuminen rikoksen tai uuden rikoksen kohteeksi täytäntöönpanovaltiossa, tälle valtiolle olisi annettava oikeudellinen perusta määräyksen antaneessa valtiossa aiemmin uhrin hyväksi tehdyn päätöksen tunnustamiseksi, samalla kun vältetään myös se, että uhri joutuu aloittamaan uuden menettelyn tai esittämään todistusaineiston jälleen täytäntöönpanovaltiossa ikään kuin määräyksen antanut valtio ei olisi tehnyt mainittua päätöstä. Eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustaminen täytäntöönpanovaltiossa edellyttää muun muassa, että täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen vahvistaa, jollei tässä direktiivissä säädetyistä rajoituksista muuta johdu, määräyksen antaneessa valtiossa määrätyn suojelutoimenpiteen olemassaolon ja pätevyyden sekä eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatun vallitsevan asiaintilan ja hyväksyy sen, että suojelua olisi tarjottava ja että sitä olisi tarjottava jatkossakin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(18)

Tämä direktiivi sisältää rajallisen määrän velvollisuuksia tai kieltoja, jotka olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön täytäntöönpanovaltiossa, jos ne on asetettu määräyksen antaneessa valtiossa ja jos ne sisältyvät eurooppalaiseen suojelumääräykseen, jollei tässä direktiivissä säädetyistä rajoituksista muuta johdu. Kansallisella tasolla voi olla käytössä muuntyyppisiä suojelutoimenpiteitä, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä, kuten vaaraa aiheuttavan henkilön velvollisuus pysyä määrätyssä paikassa. Tämänkaltaisia toimenpiteitä voidaan määrätä määräyksen antaneessa valtiossa osana menettelyä, joka johtaa sellaisen suojelutoimenpiteen määräämiseen, joka voi tämän direktiivin mukaisesti olla eurooppalaisen suojelumääräyksen perustana.

(19)

Koska jäsenvaltioissa eri viranomaiset (siviilioikeudelliset, rikosoikeudelliset tai hallinnolliset) ovat toimivaltaisia määräämään ja panemaan täytäntöön suojelutoimenpiteitä, tässä direktiivissä on syytä luoda erittäin joustava jäsenvaltioiden yhteistyöjärjestely. Näin ollen täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse kaikissa tapauksissa toteuttaa samanlaista suojelutoimenpidettä kuin määräyksen antaneessa valtiossa on määrätty, vaan se voi tiettyä harkintavaltaa käyttäen määrätä minkä tahansa kansallisen lainsäädäntönsä mukaan vastaavanlaisessa tapauksessa riittävänä ja sopivana pitämänsä toimenpiteen antaakseen suojellulle henkilölle jatkuvaa suojelua määräyksen antaneessa valtiossa määrätyn suojelutoimenpiteen mukaisesti ja eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatulla tavalla.

(20)

Velvollisuudet ja kiellot, joihin tätä direktiiviä sovelletaan, sisältävät muun muassa toimenpiteet, joilla pyritään rajoittamaan henkilökohtaista tai kaukoyhteydenpitoa suojellun henkilön ja vaaraa aiheuttavan henkilön välillä, esimerkiksi määräämällä tietyistä yhteydenpitoa koskevista ehdoista tai asettamalla viestinnän sisältöä koskevia rajoituksia.

(21)

Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi ilmoitettava vaaraa aiheuttavalle henkilölle, määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja suojellulle henkilölle kaikista eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella toteutetuista toimenpiteistä. Vaaraa aiheuttavalle henkilölle ilmoitettaessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon, että on suojellun henkilön edun mukaista, ettei hänen osoitettaan tai muita yhteystietojaan paljasteta. Tällaisia tietoja ei saisi sisällyttää ilmoitukseen, ellei osoite tai muu yhteystieto sisälly vaaraa aiheuttavalle henkilölle täytäntöönpanotoimenpiteenä asetettuun velvollisuuteen tai kieltoon.

(22)

Kun määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen on peruuttanut eurooppalaisen suojelumääräyksen, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi lopetettava eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi määräämänsä toimenpiteet. Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin itsenäisesti kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti määrätä minkä tahansa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisen suojelutoimenpiteen asianomaisen henkilön suojelemiseksi.

(23)

Koska tässä direktiivissä käsitellään tilanteita, joissa suojeltu henkilö siirtyy toiseen jäsenvaltioon, sen säännösten täytäntöönpano ei merkitse sellaisen toimivallan siirtämistä täytäntöönpanovaltiolle, joka koskee pää-, lykättyjä, vaihtoehtoisia, ehdollisia tai oheisrangaistuksia taikka vaaraa aiheuttavalle henkilölle määrättyjä turvaamistoimenpiteitä, jos viimeksi mainittu henkilö jatkaa oleskeluaan suojelutoimenpiteen määränneessä valtiossa.

(24)

Tarvittaessa olisi voitava kansallisen lainsäädännön ja kansallisten menettelyjen mukaisesti käyttää sähköisiä keinoja tämän direktiivin soveltamiseksi määrättyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi käytännössä.

(25)

Suojellun henkilön suojaamisen varmistamiseen osallistuvien asianomaisten viranomaisten välisessä yhteistyössä täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista täytäntöönpanovaltiossa eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi määrättyjen toimenpiteiden rikkomisista. Tämän ilmoituksen ansiosta määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava nopeasti päättää mahdollisista aiheellisista vastatoimista vaaraa aiheuttavalle henkilölle kyseisessä valtiossa asetetun suojelutoimenpiteen suhteen. Tällainen vastatoimi voi tarvittaessa sisältää vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen, jolla korvataan alun perin määrätty ilman vapaudenmenetystä toteutettava toimi, esimerkiksi vaihtoehtona ennaltaehkäisevälle säilöönotolle tai rangaistuksen ehdollisen lykkäämisen seurauksena. Koska tällaisella päätöksellä ei määrätä uutta rikosoikeudellista seuraamusta uudesta rikoksesta, päätös ei luonnollisesti estä täytäntöönpanovaltiota määräämästä tarvittaessa rikosoikeudellisia tai muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi määrättyjen toimenpiteiden rikkomisesta.

(26)

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset perinteet, jos täytäntöönpanovaltiossa ei ole käytössä suojelutoimenpidettä tapauksessa, joka vastaa eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvattua vallitsevaa asiaintilaa, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi ilmoitettava määräyksen antaneelle valtiolle sellaisista eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatun suojelutoimenpiteen rikkomisista, joista se on tietoinen.

(27)

Jotta tätä direktiiviä voitaisiin soveltaa asianmukaisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa, määräyksen antaneen valtion ja täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä toimivaltaansa tämän direktiivin säännöksiä noudattaen ottaen huomioon ne bis in idem -periaatteen.

(28)

Suojellulta henkilöltä ei olisi perittävä eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisesta aiheutuvia kuluja, jotka ovat suhteettomia vastaavaan kansalliseen tapaukseen nähden. Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan varmistettava, että kun eurooppalainen suojelumääräys on tunnustettu ja sen tunnustamisen suorana seurauksena, suojeltua henkilöä ei vaadita aloittamaan täydentävää kansallista menettelyä, jotta täytäntöönpanoviranomainen antaisi päätöksen toimenpiteistä, jotka olisivat vastaavassa tapauksessa mahdollisia kansallisen lainsäädännön nojalla suojellun henkilön suojelun varmistamiseksi.

(29)

Ottaen huomioon vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, johon tämä direktiivi perustuu, jäsenvaltioiden olisi tätä säädöstä soveltaessaan edistettävä mahdollisimman laajalti toimivaltaisten viranomaisten suoraa keskinäistä yhteydenpitoa.

(30)

Rajoittamatta oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeusjärjestelmien rakenne-eroja eri puolilla unionia, jäsenvaltioiden olisi harkittava, olisiko eurooppalaisen suojelumääräyksen antamiseen tai tunnustamiseen johtaviin menettelyihin osallistuvien tuomareiden, syyttäjien, poliisien ja oikeuslaitoksen muun henkilöstön koulutuksesta vastaavia tahoja pyydettävä antamaan tarkoituksenmukaista koulutusta tämän direktiivin tavoitteista.

(31)

Tämän direktiivin soveltamisen arvioinnin helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot kansallisten menettelyjen soveltamisesta eurooppalaiseen suojelumääräykseen ja ainakin tieto pyydettyjen, annettujen ja/tai tunnustettujen eurooppalaisten suojelumääräysten lukumäärästä. Myös muut tiedot, esimerkiksi asiaan liittyvien rikosten lajeista, olisivat hyödyllisiä.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisin toimin tilanteiden rajatylittävän luonteen vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on vaarassa olevien henkilöiden suojeleminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja mahdollisten vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(33)

Tällä direktiivillä olisi edistettävä vaarassa olevien henkilöiden suojelua ja täydennettävä alalla jo voimassa olevia välineitä, kuten neuvoston puitepäätöstä 2008/947/YOS ja neuvoston puitepäätöstä 2009/829/YOS, niihin kuitenkaan vaikuttamatta.

(34)

Kun suojelutoimenpidettä koskeva päätös kuuluu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001  (4) , tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003  (5) tai toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa vuonna 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen  (6) soveltamisalaan, kyseisen päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano olisi toteutettava mainitun oikeudellisen välineen mukaisesti.

(35)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi tarvittaessa sisällytettävä eurooppalaista suojelumääräystä koskevia tietoja olemassa oleviin rikoksen uhrien suojelua käsitteleviin valistus- ja tiedotuskampanjoihin.

(36)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot olisi suojattava rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn puitepäätöksen 2008/977/YOS  (7) ja kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimassa, yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(37)

Tässä direktiivissä olisi kunnioitettava perusoikeuksia, jotka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

(38)

Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa määritellyt oikeudet ja periaatteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoite

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti oikeusviranomainen tai vastaava viranomainen jäsenvaltiossa, jossa on määrätty suojelutoimenpide henkilön suojelemiseksi toisen henkilön tekemältä rikokselta, joka voi vaarantaa ensiksi mainitun hengen, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden, ihmisarvon, henkilökohtaisen vapauden tai seksuaalisen koskemattomuuden, voi antaa eurooppalaisen suojelumääräyksen, jonka perusteella toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi jatkaa oman valtionsa alueella asianomaisen henkilön suojelua, määräyksen antaneessa valtiossa tehdyn sellaisen teon johdosta, joka on saatettu tai olisi voitu saattaa erityisesti rikosasioissa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

’eurooppalaisella suojelumääräyksellä’ jäsenvaltion oikeusviranomaisen tai vastaavan viranomaisen tekemää päätöstä suojelutoimenpiteestä, jonka perusteella toisen jäsenvaltion oikeusviranomainen tai vastaava viranomainen toteuttaa oman kansallisen lainsäädäntönsä nojalla aiheelliset toimenpiteet suojellun henkilön suojelun jatkamiseksi ;

2)

’suojelutoimenpiteellä’ määräyksen antaneen valtion kansallisen lainsäädäntönsä ja kansallisten menettelyjensä mukaisesti tekemää päätöstä, jolla vaaraa aiheuttavalle henkilölle asetetaan suojellun henkilön hyväksi yksi tai useampi 5 artiklassa tarkoitettu velvollisuus tai kielto, jotta viimeksi mainittua voidaan suojella rikokselta, joka voi vaarantaa hänen henkensä, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuutensa, ihmisarvonsa, henkilökohtaisen vapautensa tai seksuaalisen koskemattomuutensa ;

3)

’suojellulla henkilöllä’ luonnollista henkilöä, joka on määräyksen antaneen valtion määräämään suojelutoimenpiteeseen perustuvan suojelun kohteena;

4)

’vaaraa aiheuttavalla henkilöllä’ luonnollista henkilöä, jolle on asetettu yksi tai useampi 5 artiklassa tarkoitettu velvollisuus tai kielto;

5)

’määräyksen antaneella valtiolla’ jäsenvaltiota, jossa eurooppalaisen suojelumääräyksen antamisen perustana oleva suojelutoimenpide on ▐ määrätty;

6)

’täytäntöönpanovaltiolla’ jäsenvaltiota, johon eurooppalainen suojelumääräys on toimitettu sen tunnustamista varten;

7)

’valvontavaltiolla’ jäsenvaltiota, jonne tuomio, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa, tai valvontatoimia koskeva päätös, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa, on siirretty.

3 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle , millä yhdellä tai useammalla oikeusviranomaisella tai vastaavalla viranomaisella on sen kansallisen lainsäädännön nojalla toimivalta antaa ja tunnustaa tämän direktiivin mukaisesti eurooppalainen suojelumääräys, kun tämä jäsenvaltio on määräyksen antanut valtio tai täytäntöönpanovaltio.

2.    Komissio asettaa vastaanottamansa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden ▐ saataville. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista.

4 artikla

Keskusviranomaisen nimeäminen

1.     Kukin jäsenvaltio voi nimetä keskusviranomaisen tai, jos sen oikeusjärjestelmä sitä edellyttää, useamman kuin yhden keskusviranomaisen avustamaan toimivaltaisia viranomaisiaan.

2.     Jäsenvaltio voi, jos sen oikeuslaitoksen rakenne sitä edellyttää, antaa keskusviranomaisensa tai keskusviranomaistensa hallinnolliseksi tehtäväksi eurooppalaisten suojelumääräysten sekä kaiken niihin liittyvän virallisen kirjeenvaihdon lähettämisen ja vastaanottamisen. Näin ollen kaikki toimivaltaisten viranomaisten väliset viestit, kuulemiset, tietojenvaihdot, tiedustelut ja ilmoitukset voidaan tarvittaessa käsitellä asianomaisen jäsenvaltion nimeämän keskusviranomaisen tai nimeämien keskusviranomaisten avustuksella.

3.     Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää tässä artiklassa tarkoitettua mahdollisuutta, on toimitettava nimettyä keskusviranomaista tai nimettyjä keskusviranomaisia koskevat tiedot komissiolle. Nämä tiedot sitovat määräyksen antaneen jäsenvaltion kaikkia viranomaisia.

5 artikla

Vaatimus kansallisen lainsäädännön mukaisesta suojelutoimenpiteestä

Eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa vain, jos määräyksen antaneessa valtiossa on aiemmin määrätty suojelutoimenpide, jolla vaaraa aiheuttavalle henkilölle on asetettu yksi tai useampi seuraavista velvollisuuksista tai kielloista:

a)

on kiellettyä mennä tietyille paikkakunnille, tiettyihin paikkoihin tai määritellyille alueille, joilla suojeltu henkilö oleskelee tai vierailee;

b)

kaikenlainen yhteydenpito suojeltuun henkilöön on kiellettyä tai säänneltyä, mukaan lukien yhteydenpito puhelimitse, sähköpostitse tai postitse, faksitse tai muilla keinoin; tai

c)

on kiellettyä lähestyä suojeltua henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi tai lähestyminen on säänneltyä.

6 artikla

Eurooppalaisen suojelumääräyksen antaminen

1.    Eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa, kun suojeltu henkilö päättää oleskella tai jo oleskelee toisessa jäsenvaltiossa taikka kun suojeltu henkilö päättää olla tai jo on toisessa jäsenvaltiossa. Päättäessään eurooppalaisen suojelumääräyksen antamisesta määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon muun muassa sen ajanjakson tai niiden ajanjaksojen kesto, jonka tai jotka suojeltu henkilö aikoo oleskella täytäntöönpanovaltiossa, ja suojelun tarpeen vakavuus.

2.     Määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi antaa eurooppalaisen suojelumääräyksen vain suojellun henkilön pyynnöstä ja tarkistettuaan, että suojelutoimenpide täyttää kaikki 5 artiklassa säädetyt edellytykset.

3.   Suojeltu henkilö ▐ voi toimittaa eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista koskevan pyynnön joko määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tai täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos tällainen pyyntö toimitetaan täytäntöönpanovaltiolle, sen toimivaltaisen viranomaisen on siirrettävä pyyntö mahdollisimman pian määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ▐.

4.     Ennen kuin eurooppalainen suojelumääräys annetaan, vaaraa aiheuttavalle henkilölle on annettava oikeus tulla kuulluksi ja oikeus valittaa suojelutoimenpiteestä, jos hänelle ei ole myönnetty näitä oikeuksia suojelutoimenpiteen määräämiseen johtaneessa menettelyssä.

5.   Yhden tai useamman 5 artiklassa tarkoitetun velvollisuuden tai kiellon käsittävän suojelutoimenpiteen määräävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava suojellulle henkilölle millä tahansa sopivalla tavalla kansallisessa lainsäädännössään säädettyjen menettelyjen mukaisesti mahdollisuudesta pyytää eurooppalaista suojelumääräystä henkilön päättäessä poistua toiseen jäsenvaltioon sekä pyynnön esittämisen perusedellytyksistä . Viranomaisen on neuvottava suojeltua henkilöä toimittamaan hakemus ennen poistumistaan määräyksen antaneen valtion alueelta.

6.     Jos suojellulla henkilöllä on holhooja tai edustaja, tämä henkilö voi toimittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön suojellun henkilön puolesta.

7.     Jos eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista koskeva pyyntö hylätään, määräyksen antavan valtion toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa ilmoitettava suojellulle henkilölle käytettävissä olevat kansallisessa lainsäädännössä säädetyt oikeussuojakeinot päätöksestä valittamiseksi.

7 artikla

Eurooppalaisen suojelumääräyksen muoto ja sisältö

Eurooppalainen suojelumääräys on annettava tämän direktiivin liitteessä I olevan mallin mukaisesti . Siinä on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a)

suojellun henkilön henkilöllisyys ja kansalaisuus sekä hänen holhoojansa tai laillisen edustajansa henkilöllisyys ja kansalaisuus, jos suojeltu henkilö on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton;

b)

päivämäärä, josta alkaen suojeltu henkilö aikoo oleskella tai olla täytäntöönpanovaltiossa, ja oleskelun kesto, jos se on tiedossa ;

c)

määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumerot sekä sähköpostiosoite;

d)

yksilöintitiedot (esimerkiksi numero ja päiväys) säädöksestä, joka sisältää suojelutoimenpiteen , jonka perusteella eurooppalainen suojelumääräys annetaan;

e)

tiivistelmä tosiseikoista ja olosuhteista, jotka ovat johtaneet suojelutoimenpiteen määräämiseen määräyksen antaneessa valtiossa;

f)

velvollisuudet ja kiellot, jotka vaaraa aiheuttavalle henkilölle on asetettu eurooppalaisen suojelumääräyksen perustana olevassa suojelutoimenpiteessä, niiden kesto ja ▐ maininta mahdollisesta rangaistuksesta tai seuraamuksesta, joka voidaan määrätä, jos asetettua velvollisuutta tai kieltoa rikotaan ;

g)

mahdolliset tekniset välineet, jotka on annettu suojellun henkilön tai vaaraa aiheuttavan henkilön käyttöön suojelutoimenpiteen täytäntöönpanoa varten;

h)

vaaraa aiheuttavan henkilön henkilöllisyys ja kansalaisuus sekä hänen yhteystietonsa ;

i)

tieto siitä, onko suojeltu henkilö ja/tai vaaraa aiheuttava henkilö saanut maksutonta oikeusapua määräyksen antaneessa valtioissa, jos asia on määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen tiedossa ilman eri tiedustelua;

j)

tarvittaessa muut olosuhteet, joilla voi olla vaikutusta suojellulle henkilölle aiheutuvan vaaran arviointia varten;

k)

tarvittaessa nimenomainen maininta siitä, että tuomio, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa, tai valvontatoimia koskeva päätös, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa, on jo siirretty valvontavaltioon sekä yksilöintitiedot tällaisen tuomion tai päätöksen täytäntöönpanon osalta toimivaltaisesta kyseisen valtion viranomaisesta.

8 artikla

Toimittamismenettely

1.   Määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on toimittaessaan eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävä se tavalla, josta jää kirjallinen todiste, jotta täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi todeta sen aitouden. Myös kaiken virallisen yhteydenpidon on tapahduttava suoraan näiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

2.   Jos joko täytäntöönpanovaltion tai määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen ei ole toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen tiedossa, viimeksi mainitun viranomaisen on saadakseen tarvittavat tiedot suoritettava kaikki asiaankuuluvat tiedustelut, myös Euroopan oikeudellisesta verkostosta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/976/YOS  (8) tarkoitettujen Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten, oman valtionsa Eurojustin kansallisen jäsenen tai Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän kautta.

3.   Jos eurooppalaisen suojelumääräyksen vastaanottavalla täytäntöönpanovaltion viranomaisella ei ole toimivaltaa tunnustaa sitä, tämän viranomaisen on viran puolesta toimitettava eurooppalainen suojelumääräys toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava asiasta viipymättä määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tavalla, josta jää kirjallinen todiste .

9 artikla

Toimenpiteet täytäntöönpanovaltiossa

1.   Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ▐ vastaanotettuaan 8 artiklan mukaisesti toimitetun eurooppalaisen suojelumääräyksen viipymättä tunnustettava tuo määräys ja tehtävä päätös kaikkien sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta , jotka olisivat vastaavanlaisessa tapauksessa sen kansallisen lainsäädännön mukaan käytettävissä suojellun henkilön suojelemiseksi , jollei se päätä vedota johonkin 10 artiklassa tarkoitettuun perusteeseen kieltäytyä tunnustamisesta .

2.     Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen 1 kohdan mukaisesti määräämän toimenpiteen ja minkä tahansa muun 11 artiklassa tarkoitetun myöhemmän päätöksen perusteella toteutetun toimenpiteen on vastattava mahdollisimman suuressa määrin määräyksen antaneessa valtiossa määrättyä suojelutoimenpidettä.

3.   Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava vaaraa aiheuttavalle henkilölle, määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle sekä suojellulle henkilölle kaikista 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä toimenpiteen rikkomisen mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä ja 11 artiklan 2 kohdassa . Suojellun henkilön osoitetta tai muita yhteystietoja ei paljasteta vaaraa aiheuttavalle henkilölle, ellei se ole tarpeen 1 kohdan mukaisesti toteutetun toimenpiteen täytäntöön panemiseksi.

4.     Jos täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että eurooppalaisen suojelumääräyksen mukana 7 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ovat puutteellisia, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tavalla, josta jää kirjallinen todiste, ja ilmoitettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tämän on toimitettava puuttuvat tiedot.

10 artikla

Eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisesta kieltäytymisen perusteet

1.   Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä tunnustamasta eurooppalaista suojelumääräystä seuraavissa olosuhteissa:

a)

eurooppalainen suojelumääräys ei ole täydellinen, tai sitä ei ole täydennetty täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamassa määräajassa;

b)

edellä 5 artiklassa säädetyt vaatimukset eivät täyty;

c)

suojelutoimenpide liittyy tekoon, joka ei ole täytäntöönpanovaltion lainsäädännön nojalla rangaistava teko ;

d)

suojelu johtuu sellaisen rangaistuksen tai toimenpiteen täytäntöönpanosta, joka kuuluu täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan armahduksen piiriin ja joka liittyy tekoon tai käyttäytymiseen , joka kuuluu tuon lainsäädännön mukaan sen toimivaltaan;

e)

täytäntöönpanovaltion lainsäädännössä vaaraa aiheuttavalle henkilölle myönnetään koskemattomuus, joka estää toimenpiteiden määräämisen eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella;

f)

syyteoikeus vaaraa aiheuttavaa henkilöä vastaan on täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan vanhentunut sen teon tai käyttäytymisen osalta, jonka vuoksi suojelutoimenpide on määrätty, kun teko tai käyttäytyminen kuuluu kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen toimivaltaan;

g)

eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustaminen olisi ne bis in idem -periaatteen vastaista;

h)

vaaraa aiheuttavaa henkilöä ei täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan voida ikänsä puolesta asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen teosta tai käyttäytymisestä, jonka vuoksi suojelutoimenpide on määrätty;

i)

suojelutoimenpide liittyy rikokseen, joka täytäntöönpanovaltion lainsäädännön nojalla katsotaan tehdyksi kokonaan, pääosin tai olennaiselta osaltaan täytäntöönpanovaltion alueella.

2.    Kun täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tunnustamasta eurooppalaista suojelumääräystä jonkin edellä mainitun olosuhteen perusteella, sen on

a)

ilmoitettava viipymättä määräyksen antaneelle valtiolle ja suojellulle henkilölle kielteisestä päätöksestään ja sen perusteluista;

b)

ilmoitettava tarvittaessa suojellulle henkilölle mahdollisuudesta pyytää suojelutoimenpiteen määräämistä täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön nojalla;

c)

ilmoitettava tarvittaessa suojellulle henkilölle täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävissä olevat oikeussuojakeinot päätöksestä valittamiseksi.

11 artikla

Sovellettava laki ja toimivalta täytäntöönpanovaltiossa

1.     Täytäntöönpanovaltiolla, joka on tunnustanut eurooppalaisen suojelumääräyksen, on toimivalta toteuttaa ja panna täytäntöön toimenpiteitä kyseisessä valtiossa. Täytäntöönpanovaltion lainsäädäntöä sovelletaan 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen antamiseen ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat oikeussuojakeinoja täytäntöönpanovaltiossa tehdyistä eurooppalaiseen suojelumääräykseen liittyvistä päätöksistä valittamiseksi.

2.     Jos yhtä tai useampaa täytäntöönpanovaltion eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisen jälkeen toteuttamaa toimenpidettä rikotaan, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisella viranomaisella on 1 kohdan nojalla toimivalta

a)

määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja toteuttaa muita toimenpiteitä tällaisen toimenpiteen rikkomisen johdosta, jos kyseessä on rikos täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan;

b)

tehdä muita kuin rikosoikeudellisia päätöksiä rikkomisen johdosta;

c)

toteuttaa kiireellisiä ja väliaikaisia toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi, tarpeen mukaan ennen määräyksen antaneen valtion myöhempää päätöstä.

3.     Jos täytäntöönpanovaltiossa ei ole käytössä mitään kansallisella tasolla vastaavassa tapauksessa toteutettavaa toimenpidettä, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatun suojelutoimenpiteen rikkomisista, joista se on tietoinen.

12 artikla

Rikkomisesta ilmoittaminen

Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava määräyksen antaneen valtion tai valvontavaltion toimivaltaiselle viranomaiselle eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella toteutetun toimenpiteen tai toteutettujen toimenpiteiden rikkomisesta. Ilmoitus on annettava liitteessä II esitetyllä vakiolomakkeella.

13 artikla

Toimivalta määräyksen antaneessa valtiossa

1.   Määräyksen antaneen valtion toimivaltaisella viranomaisella on yksinomainen toimivalta tehdä päätökset, jotka liittyvät seuraaviin:

a)

suojelutoimenpiteen ja siten myös eurooppalaisen suojelumääräyksen uusiminen, uudelleentarkastelu , muuttaminen, kumoaminen ja peruuttaminen;

b)

vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen määrääminen suojelutoimenpiteen kumoamisen seurauksena edellyttäen, että suojelutoimenpiteen soveltaminen on perustunut tuomioon, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa, tai valvontatoimia koskevaan päätökseen, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa.

2.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehtyihin päätöksiin sovelletaan määräyksen antaneen valtion lainsäädäntöä.

3.   Jos tuomio, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa, tai valvontatoimia koskeva päätös, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa, on jo siirretty tai siirretään eurooppalaisen suojelumääräyksen antamisen jälkeen toiseen jäsenvaltioon, myöhemmät päätökset tehdään näiden puitepäätösten asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

4.     Määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista 1 kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

5.     Jos määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen on kumonnut tai peruuttanut eurooppalaisen suojelumääräyksen 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on lopetettava 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet heti, kun määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut sille asiasta asianmukaisesti.

6.     Jos määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen on muuttanut eurooppalaista suojelumääräystä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on tapauksen mukaan

a)

muutettava eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella toteutetut toimenpiteet 9 artiklaa noudattaen; tai

b)

kieltäydyttävä panemasta täytäntöön muutettua velvollisuutta tai kieltoa, jos se ei kuulu 5 artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksien tai kieltojen joukkoon tai jos eurooppalaisen suojelumääräyksen mukana 7 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ovat puutteellisia eikä niitä ole täydennetty täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti asettamassa määräajassa.

14 artikla

Eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella toteutettujen toimenpiteiden keskeyttämisen perusteet

1.   Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi toteutetut toimenpiteet

a)

jos on selviä viitteitä siitä, että suojeltu henkilö ei oleskele tai ole täytäntöönpanovaltion alueella tai on poistunut kyseiseltä alueelta lopullisesti;

b)

jos täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön mukaan eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi toteutettujen toimenpiteiden enimmäisvoimassaoloaika on päättynyt;

c)

edellä 13 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa;

d)

jos tuomio, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa, tai valvontatoimia koskeva päätös, siten kuin se määritellään neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa, siirretään täytäntöönpanovaltioon eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisen jälkeen.

2.     Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja mahdollisuuksien mukaan suojellulle henkilölle tällaisesta päätöksestä.

3.     Ennen toimenpiteiden keskeyttämistä 1 kohdan b alakohdan mukaisesti täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää määräyksen antaneen valtion toimivaltaista viranomaista antamaan tietoa siitä, onko eurooppalaisessa suojelumääräyksessä määrätty suojelu edelleen tarpeen kyseisen tapauksen olosuhteissa. Määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on vastattava pyyntöön viipymättä.

15 artikla

Tärkeysjärjestys eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisessa

Eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisessa on noudatettava samaa tärkeysjärjestystä, jota noudatettaisiin käsiteltäessä vastaavaa kansallista tapausta, ottaen huomioon tapauksen erityisolosuhteet, muun muassa asian kiireellisyys, päivä, jona suojellun henkilön ennakoidaan saapuvan täytäntöönpanovaltion alueelle, ja mikäli mahdollista suojeltuun henkilöön kohdistuvan vaaran suuruus.

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen kuuleminen

Määräyksen antaneen valtion ja täytäntöönpanovaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa kuulla toisiaan tämän direktiivin sujuvan ja tehokkaan soveltamisen edistämiseksi.

17 artikla

Kielet

1.     Määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on käännätettävä eurooppalainen suojelumääräys ▐ täytäntöönpanovaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

2.     Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on käännätettävä 12 artiklassa tarkoitettu lomake määräyksen antaneen valtion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

3.    Jäsenvaltio voi tämän direktiivin hyväksymisen yhteydessä tai myöhemmin ilmoittaa komissioon talletettavassa ilmoituksessa, että se hyväksyy yhdelle tai useammalle muulle unionin viralliselle kielelle tehdyn käännöksen.

18 artikla

Kulut

Tämän direktiivin soveltamisesta aiheutuvista kuluista vastaa täytäntöönpanovaltio kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti , lukuun ottamatta kuluja, jotka syntyvät pelkästään määräyksen antaneen valtion alueella.

19 artikla

Suhde muihin sopimuksiin ja järjestelyihin

1.   Jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa tämän direktiivin voimaan tullessa voimassa olevia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, sikäli kuin niiden avulla voidaan edetä tämän direktiivin tavoitteita pidemmälle tai laajemmalle ja entisestään yksinkertaistaa tai helpottaa suojelutoimenpiteiden toteuttamista.

2.   Jäsenvaltiot voivat tehdä tämän direktiivin voimaantulon jälkeen kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, sikäli kuin niiden avulla voidaan soveltaa tämän direktiivin säännöksiä pidemmälti tai laajemmalti ja yksinkertaistaa tai helpottaa menettelyjä suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ▐ komissiolle viimeistään … päivänä … kuuta … (9) ne 1 kohdassa tarkoitetut voimassa olevat sopimukset ja järjestelyt, joiden soveltamista ne haluavat jatkaa. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava ▐ komissiolle kaikista ▐ 2 kohdassa tarkoitetuista uusista sopimuksista ja järjestelyistä kolmen kuukauden kuluessa tällaisen sopimuksen allekirjoittamisesta.

20 artikla

Suhde muihin välineisiin

1.     Tämä direktiivi ei vaikuta seuraavien välineiden soveltamiseen: asetus (EY) N:o 44/2001, asetus (EY) N:o 2201/2003, toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa vuonna 1996 tehty Haagin yleissopimus ja yksityisoikeuden alaa koskeva kansainvälisestä lapsikaappauksesta vuonna 1980 tehty Haagin yleissopimus.

2.     Tämä direktiivi ei vaikuta neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS eikä neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS soveltamiseen.

21 artikla

Täytäntöönpano

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin ▐ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä … kuuta … (10) Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

22 artikla

Tiedonkeruu

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin soveltamisen arvioinnin helpottamiseksi toimitettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot kansallisten menettelyjen soveltamisesta eurooppalaiseen suojelumääräykseen ja ainakin tieto pyydettyjen, annettujen ja/tai tunnustettujen eurooppalaisten suojelumääräysten lukumäärästä.

23 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa viimeistään … päivänä … kuuta … (11) Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta . Kertomukseen liitetään tarvittaessa säädösehdotuksia.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2010.

(2)  EUVL L 337, 16.12.2008, s. 102.

(3)  EUVL L 294, 11.11.2009, s. 20.

(4)   EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

(5)   EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1.

(6)   EYVL L 151, 11.6.2008, s. 39.

(7)   EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

(8)   EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130.

(9)  Kolme kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

(10)   Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

(11)  Neljä vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

Tiistai 14. joulukuuta 2010
LIITE I

EUROOPPALAINEN SUOJELUMÄÄRÄYS

7 artiklassa tarkoitettu

EUROOPPALAISESTA SUOJELUMÄÄRÄYKSESTÄ … PÄIVÄNÄ … KUUTA … ANNETTU EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/…/EU(*)

Tämän lomakkeen sisältämiä tietoja on käsiteltävä asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen.

Image

Image

Image

Image

Tiistai 14. joulukuuta 2010
LIITE II

LOMAKE

12 artiklassa tarkoitettu

EUROOPPALAISESTA SUOJELUMÄÄRÄYKSESTÄ … PÄIVÄNÄ … KUUTA … ANNETTU EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/…/EU (*)

ILMOITUS EUROOPPALAISEN SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTEELLA TOTEUTETUN SUOJELUTOIMENPITEEN RIKKOMISESTA

Tämän lomakkeen sisältämiä tietoja on käsiteltävä asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen.

Image

Image