3.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 99/167


Tiistai 23. marraskuuta 2010
Piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotinen suunnitelma ***I

P7_TA(2010)0421

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2010 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta (KOM(2009)0189 – C7-0010/2009 – 2009/0057(COD))

2012/C 99 E/42

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2009)0189),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0010/2009),

ottaa huomioon parlamentille ja neuvostolle annetun komission tiedonannon Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. maaliskuuta 2010 antaman lausunnon (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A7-0296/2010),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Tiistai 23. marraskuuta 2010
P7_TC1-COD(2009)0057

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2011 antamiseksi piikkimakrillin läntisen kannan ja mainittua kalakantaa hyödyntävien kalastusten monivuotisesta suunnitelmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kun otetaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa vuonna 2002 hyväksytty täytäntöönpanosuunnitelma, Euroopan unioni on sitoutunut muun muassa säilyttämään kalakannat tasoilla, joilla päästään kestävään enimmäistuottoon, tai palauttamaan ne tällaisille tasoille. Pyrkimyksenä on saavuttaa nämä tavoitteet uhanalaisten kantojen osalta kiireellisesti ja viimeistään vuonna 2015. Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (3) 2 artiklan mukaan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen niin, että luodaan talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kannalta kestävät olosuhteet.

(2)

Läntisestä kannasta ei ole riittävästi biologista tietoa sellaisen täysimittaisen arvion tekemiseen, jonka perusteella voitaisiin asettaa kalakuolleisuustavoite suhteessa kestävään enimmäistuottoon sekä suhteuttaa suurimmat sallitut saaliit tieteellisiin saalisennusteisiin. Mätimunien runsausindeksiä, joita on laskettu kolmen vuoden välein tehtävissä kansainvälisissä tutkimuksissa vuodesta 1977, voidaan kuitenkin käyttää biologisena indikaattorina kannan koon kehittymisestä.

(3)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon mukaan viimeisimmissä kolmessa mätitutkimuksessa todettuun mätimunien runsaussuuntaukseen perustuva pyyntiä koskeva valvontasääntö edesauttaisi kannan kestävää hoitoa.

(4)

Vuodesta 2003 lähtien varovaisuusperiaatteen mukaisista tieteellisistä lausunnoista on monena vuonna käynyt ilmi, että läntisen kannan piikkimakrillisaaliiden olisi oltava vuosittain alle 150 000 tonnia. Oletuksena on, että tämä riittäisi pitämään hyödyntämisen kestävällä tasolla, vaikka poikkeuksellisen voimakasta rekrytoitumista ei pitkään aikaan tapahtuisikaan. Pyyntiä koskevan valvontasäännön olisi perustuttava tasapuolisesti sekä tähän varovaisuusperiaatteen mukaiseen lausuntoon että jatkuvaan TACiin, johon sovelletaan mätituotannon suuntauksiin perustuvaa kerrointa.

(5)

Pyyntiä koskevissa valvontasäännöissä on tarpeen ottaa huomioon poisheittämiset, vapaaksi päästetyt kalat mukaan luettuina, koska kaikki poistumiset kannasta ovat merkityksellisiä.

(6)

Kanta elää pääasiassa unionin ja Norjan vesialueilla. Piikkimakrillin läntisen kannan hyödyntäminen on Norjan etujen mukaista. Tähän mennessä kantaa ei ole hoidettu yhteisesti.

(7)

Läntinen kanta on unionin vesillä elävän piikkimakrillin taloudellisesti merkittävin kanta. Se on eri laivastojen kalastuksen kohteena – teollinen laivasto kalastaa sitä jalostusteollisuutta ja ulkomaankauppaa varten ja pienimuotoinen laivasto toimittaakseen korkealaatuista tuoretta kalaa kulutukseen.

(8)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi olisi hyväksyttävä erityisiä valvontatoimenpiteitä niiden toimenpiteiden lisäksi, joista säädetään yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (4) ja sillin, makrillin ja piikkimakrillin purkamis- ja punnitsemismenettelyistä 20 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1542/2007 (5). Näillä toimenpiteillä olisi erityisesti estettävä väärien tietojen ilmoittaminen.

(9)

On aiheellista varmistaa, että suunnitelmaa arvioidaan kausittain. Jos arviointi osoittaa, että pyyntiä koskeva valvontasääntö ei enää riitä turvaamaan varovaisuusperiaatteen mukaista lähestymistapaa kannan hoitoon, suunnitelmaa olisi mukautettava.

(10)

Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (6) 21 artiklan a kohdan i ja iv alakohdan soveltamiseksi suunnitelman olisi oltava asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklan mukainen elvytyssuunnitelma, kun kutukannan koon arvioidaan olevan vähemmän kuin 130 prosenttia sen koosta poikkeuksellisen laajan rekrytoitumisen vuonna 1982, ja kaikissa muissa tapauksissa sen olisi oltava hoitosuunnitelma. Kutukannan kokona 130 prosenttia verrattuna vuoteen 1982 on varovaisuusperiaatteen mukainen biomassataso.

(11)

Kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen ▐ ovat ▐ yhteisen kalastuspolitiikan toimenpiteitä, joilla on suora vaikutus jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen sosioekonomiseen tilanteeseen , ja sen vuoksi on erityisesti otettava huomioon ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen kalan myyntitoiminta, jota harjoittaa pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittava laivasto, jolla on suora yhteys kalastuksesta suuresti riippuvaisiin rannikkokalastusalueisiin.

(12)

Pyyntisäännön osana olevien biologisten viitearvojen ja tekijöiden olisi oltava uusimpien tieteellisten tietojen mukaisia. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti muutosten tekemiseksi tiettyihin liitteessä vahvistettuun pyyntisääntöön sisältyviin biologisiin viitearvoihin ja tekijöihin, jotta se voi reagoida nopeasti tietämyksen lisääntymisestä tai menetelmien tehostumisesta johtuvan tieteellisen tiedon muutoksiin. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asianmukaiset kuulemiset valmistelutyönsä aikana, myös asiantuntijatasolla,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan läntisen piikkimakrillikannan säilyttämistä ja hoitoa koskeva pitkän aikavälin suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’.

2 artikla

Soveltamisala

Suunnitelmaa sovelletaan piikkimakrillikantaan, joka elää EU:n vesillä ja kansainvälisillä vesillä ICES-alueilla IIa, IVa, Vb, VIa, VIb, VIIa, b, c, e, f, g, h, j, k, VIIIa, b, c, d ja e.

Tästä suunnitelmasta johtuva rannikkolaivastoa koskeva hoitoalueiden järjestely toteutetaan ottaen huomioon tämän laivaston osan historialliset oikeudet.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

”ICESillä” kansainvälistä merentutkimusneuvostoa ja ”ICES-alueella” kyseisen organisaation määrittelemää tilastollista kalastusaluetta;

b)

”läntisellä piikkimakrillilla” 2 artiklassa tarkoitetun kannan piikkimakrilleja;

c)

”suurimmilla sallituilla saaliilla” (TAC) läntisen piikkimakrillin määrää, jonka saa pyytää ja purkaa aluksesta kunakin vuonna;

d)

”kokonaispoistumalla” läntisen piikkimakrillin merestä poistuvaa määrää, mukaan luettuna sovellettava TAC ja poisheitettyjen kalojen määrän arvio, joka lasketaan asianomaisen vuoden osalta tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

e)

”mätitutkimusindeksillä” piikkimakrillin mätimunien arvioitua määrää, joka lasketaan jakamalla Atlantin makrillista ja piikkimakrillista kolmen vuoden välein tehtävästä kansainvälisestä mätitutkimuksesta tuloksena oleva arvio luvulla 1015;

f)

”vapaaksi päästetyillä kaloilla” pyydystettyjä kaloja, joita ei oteta alukselle vaan päästetään takaisin mereen.

II   LUKU

PITKÄN AIKAVÄLIN HOITOTAVOITE

4 artikla

Suunnitelman tavoite

Suunnitelman tavoitteena on säilyttää läntisen piikkimakrillin biomassa tasolla, jolla turvataan sen kestävä hyödyntäminen ja mahdollisimman suuri pitkän aikavälin tuotto. Tätä varten pyyntiä koskevan valvontasäännön olisi perustuttava tasapuolisesti sekä keskimääräisen rekrytoitumisen edellytyksiä koskeviin varovaisuusperiaatteen mukaisiin lausuntoihin että suurimpien sallittujen saaliiden viimeaikaisiin määriin, joihin sovelletaan kerrointa mätituotannon perusteella mitatun kannan runsauden uusimpien suuntausten huomioon ottamiseksi.

III   LUKU

PYYNTISÄÄNNÖT

5 artikla

TACin vahvistamismenettely

1.   Edellä 4 artiklassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi neuvosto päättää vuosittain, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen ja tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa kuultuaan, läntisen piikkimakrillin TACista seuraavaksi vuodeksi.

2.     Tässä asetuksessa määritellyissä vyöhykkeittäin jaetuissa läntisen piikkimakrillin TACeissa on otettava huomioon asianomaisen teollisen tai pienimuotoisen laivaston erityispiirteet ja tarkoitus – kalastus jalostusteollisuutta ja ulkomaankauppaa varten sekä korkealaatuisen tuoreen kalan toimittaminen yleiseen jakeluun.

3.   TAC vahvistetaan tämän luvun säännösten mukaisesti.

6 artikla

TACin laskeminen

1.   TAC lasketaan siten, että 7 ja 8 artiklan mukaisesta kokonaispoistumasta vähennetään kalat, jotka on tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean arvion mukaan heitetty pois, vapaaksi päästetyt kalat mukaan luettuina, sitä vuotta edeltävän vuoden aikana, jona viimeisin tieteellinen arvio on tehty.

2.   Jos tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea ei pysty tekemään arviota poisheitettyjen kalojen, vapaaksi päästetyt kalat mukaan luettuina, määrästä sitä vuotta edeltävän vuoden aikana, jona viimeisin tieteellinen arvio on tehty, vähennyksen on oltava samansuuruinen kuin suhteessa keskimääräinen poisheitettyjen kalojen, vapaaksi päästetyt kalat mukaan luettuina, arvioitu määrä viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana ▐.

3.   Jos TAC lasketaan 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti alustavasti lasketun kokonaispoistuman perusteella, se on mukautettava soveltamisvuoden aikana poistuman lopulliseen laskelmaan.

7 artikla

Kokonaispoistuman laskeminen mätitutkimusta seuraavana vuonna

1.   Kun TAC vahvistetaan sellaista vuotta seuraavaksi vuodeksi, jona on tehty mätitutkimus, kokonaispoistuma lasketaan seuraavien perusteella:

a)

vakiokerroin 1,07, joka vastaa pohjana olevalla matemaattisella mallilla simuloitua kokonaispoistuman lopullista lisäystä, jonka tavoitteena on maksimoida vuotuinen tuotto vaarantamatta tavoitetta pitää kannan vähenemisriski hyvin pienenä;

b)

TAC vuodelle, jona mätitutkimus tehtiin, jäljempänä ’viite-TAC’;

c)

liitteen mukaisesti vahvistettu painotuskerroin, joka vastaa mätitutkimusindekseihin perustuvaa kannan runsaussuuntausta;

d)

kokonaispoistuman, poisheitetyt kalat mukaan luettuina, vähimmäismäärä 70 000–80 000 tonnia. Neuvosto päättää kokonaispoistuman vähimmäismäärän, kun se vahvistaa TACin tämän luvun mukaisesti .

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kokonaispoistuma lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

1,07 x ( kokonaispoistuman vähimmäismäärä + (viite-TAC x painotuskerroin) / 2)

3.   Jos viimeisimmästä mätitutkimusindeksistä on saatavilla ainoastaan alustava laskelma, kokonaispoistuma lasketaan 1 ja 2 kohdan mukaisesti alustavan indeksin perusteella, ja se mukautetaan asianomaisen TACin soveltamisvuoden aikana mätitutkimuksen lopulliseen tulokseen.

8 artikla

Kokonaispoistuman laskeminen seuraavina vuosina

1.   Kun TAC vahvistetaan vuodeksi, joka ei seuraa vuotta, jona on tehty mätitutkimus, kokonaispoistuma on yhtä suuri kuin edeltäväksi vuodeksi laskettu kokonaispoistuma.

2.   Jos edellisestä mätitutkimuksesta on kuitenkin kulunut enemmän kuin kolme vuotta laskettuna vuodesta, jolle TAC on määrä vahvistaa, kokonaispoistumasta vähennetään 15 prosenttia, jollei tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea anna lausuntoa, jonka mukaan tällainen vähennys ei ole aiheellinen; tässä tapauksessa kokonaispoistuma on yhtä suuri kuin edeltävänä vuonna tai siihen lasketaan tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon perusteella pienempi vähennys.

9 artikla

TACin vahvistamista koskeva siirtymäsääntö

Jos ensimmäinen 6 ja 7 artiklan mukaisesti vahvistettu TAC koskee vuotta, joka ei seuraa vuotta, jona on tehty mätitutkimus, TAC lasketaan mainittujen artiklojen mukaisesti samalla tavoin kuin jos mätitutkimus olisi tehty edeltävänä vuonna.

10 artikla

Toimenpiteiden mukauttaminen

Jos tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea neuvoo kannan paremman tuntemuksen tai paremman arviointimenetelmän perusteella, että liitteessä vahvistettu painotuskerroin tai mätimunien runsautta kuvastava kulmakerroin olisi vahvistettava tai laskettava eri tavalla, komissio voi hyväksyä liitteeseen muutoksia delegoiduilla säädöksillä 11 artiklan mukaisesti ja 12 ja 13 artiklan ehtoja noudattaen kyseisten tekijöiden mukauttamiseksi uusien tieteellisten lausuntojen perusteella.

11 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Siirretään komissiolle kolmen vuoden ajaksi … (7) valta antaa 10 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen kolmen vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 12 artiklan mukaisesti.

2.     Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.     Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 12 ja 13 artiklassa asetettuja ehtoja.

12 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2.     Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja selvittää samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mitkä ovat peruuttamisen mahdolliset syyt.

3.     Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella.

2.     Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä ilmoitettuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa kyseistä säädöstä.

3.     Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

IV   LUKU

VALVONTA

14 artikla

Kalastuslupa

1.   Aluksilla on oltava läntisen piikkimakrillin kalastukseen lupa , joka on annettu asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti.

2.   Kalastusaluksen, jolla ei ole 1 kohdassa tarkoitettua kalastuslupaa, on kiellettyä pyytää tai pitää aluksella mitään määriä piikkimakrillia, kun alus on kalastusmatkalla, jonka aikana se käy jollakin 2 artiklassa mainituista ICES-alueista.

3.     Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sellaisen kalastusaluksen kapteeni, jolla ei ole kalastuslupaa, voi pitää aluksella piikkimakrillia ja saapua 2 artiklassa mainitulle alueelle edellyttäen, että pyyntivälineistö on sidottuna ja kiinnitettynä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 47 artiklan ja tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

4.     Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi ennen 2 artiklassa mainitulle alueelle saapumista kalastusaluksen, jolla ei ole kalastuslupaa, päällikön on kirjattava asia lokikirjaan ja merkittävä päivämäärä ja kellonaika, jolloin viimeisimmät kalastustoimet ovat päättyneet, ja yksilöitävä suunniteltu purkusatama. Jos alukseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 15 artiklan vaatimuksia, tiedot on toimitettava kyseisen artiklan mukaisesti. Aluksella olevat piikkimakrillimäärät, joita ei ole kirjattu lokikirjaan, katsotaan kyseisellä alueella pyydetyiksi.

5.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja pidettävä ajan tasalla luettelo aluksista, joilla on kalastuslupa , sekä saatettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville virallisella verkkosivustollaan. Jäsenvaltion on tallennettava kyseinen luettelo asetuksen (EY) N:o 1224/2009 114 artiklan mukaisesti perustetun virallisen verkkosivuston suojattuun osioon.

6.     Tämän artiklan 1–4 kohtaa sovelletaan myös kolmannen maan kalastusaluksiin, jotka aikovat kalastaa läntistä piikkimakrillia unionin vesialueilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (8) III luvun soveltamista.

15 artikla

Tietojen vertailu

1.    Kun läntistä piikkimakrillia koskevia tietoja validoidaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti, erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että muita pieniä pelagisia lajeja on saatettu ilmoittaa piikkimakrillina tai päinvastoin.

2.   ▐ Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös niiden paikkatietojen johdonmukaisuuteen, jotka koskevat havaittua toimintaa alueilla, joilla piikkimakrillikantojen rajat kohtaavat eli ICES-alueiden VIIIc ja IXa, IVa ja IVb sekä VIIe ja VIId rajoilla.

V   LUKU

SEURANTA

16 artikla

Suunnitelman arviointi

Komissio arvioi tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon perusteella ja kuultuaan asianmukaista alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa suunnitelman vaikutusta läntiseen piikkimakrilliin ja tätä kantaa hyödyntävään kalastukseen viimeistään tämän asetuksen kuudentena soveltamisvuonna ja tämän asetuksen jokaisena sitä seuraavana kuudentena soveltamisvuonna, ja ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä suunnitelman muuttamiseksi.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Euroopan kalatalousrahaston tukitoimet

1.   Niinä vuosina, joina kutukannan määrä on tieteellisen arvion mukaan vähintään 130 prosenttia suhteessa kannan kokoon vuonna 1982, suunnitelmaa pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 21 artiklan a alakohdan iv alakohdan mukaisena hoitosuunnitelmana.

2.   Niinä vuosina, joina kutukannan määrän määrä on tieteellisen arvion mukaan pienempi kuin 130 prosenttia suhteessa kannan kokoon vuonna 1982, suunnitelmaa pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 21 artiklan a alakohdan i alakohdan mukaisena elvytyssuunnitelmana.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 14 artiklaa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 ja 14 artiklan soveltamispäivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 354, 28.12.2010, s. 68.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. marraskuuta 2010.

(3)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4)   EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(5)  EUVL L 337, 21.12.2007, s. 56.

(6)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(7)   Tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(8)   EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33.

Tiistai 23. marraskuuta 2010
LIITE

7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun painotuskertoimen laskeminen

1.

Painotuskerroin, jota tarkoitetaan 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, vahvistetaan tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti lasketun kulmakertoimen perusteella seuraavasti:

a)

jos kolmen viimeisimmän mätitutkimusindeksin kulmakerroin on enintään – 1,5, painotuskerroin on 0,

b)

jos kolmen viimeisimmän mätitutkimusindeksin kulmakerroin on suurempi kuin – 1,5 ja pienempi kuin 0, painotuskerroin on 1 – (– 2/3 × kulmakerroin),

c)

jos kolmen viimeisimmän mätitutkimusindeksin kulmakerroin on vähintään 0 ja enintään 0,5, painotuskerroin on 1 + (0,8 × kulmakerroin)

d)

jos kolmen viimeisimmän mätitutkimusindeksin kulmakerroin on suurempi kuin 0,5, painotuskerroin on 1,4.

2.

Kolmen viimeisimmän mätitutkimusindeksin kulmakerroin lasketaan seuraavasti:

(mätitutkimusindeksi 3 – mätitutkimusindeksi 1) / (3 – 1),

jossa kolme viimeisintä mätitutkimusindeksiä asetetaan koordinaatiston x-akselille peräkkäin kohtina 1, 2 ja 3 siten, että mätitutkimusindeksi 3 on viimeisin indeksi ja mätitutkimusindeksi 1 on kuusi vuotta aikaisemmin arvioitu indeksi.