(1)

Euroopan unionilla ei ole yhdenmukaisia säännöksiä tai yhtenäisiä käytäntöjä tuotteiden alkuperän merkitsemisestä unionissa lukuun ottamatta joitakin maatalousalan erityistapauksia.

(2)

Tätä asetusta olisi sovellettava maahantuotaviin teollisuustuotteisiin lukuun ottamatta kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (2) 1 artiklassa määriteltyjä kalastus- ja vesiviljelytuotteita ja elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (3) 2 artiklassa määriteltyjä elintarvikkeita.

(3)

Nykyisin monet yritykset unionissa käyttävät alkuperämerkintöjä jo vapaaehtoisesti.

(4)

Tiettyjen tuotteiden alkuperämaan merkitsemistä koskevien unionin sääntöjen puuttuminen ja jäsenvaltioissa voimassa olevien järjestelmien erot tässä suhteessa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa useilla aloilla on voitu todeta, että merkittävässä osassa kolmansista maista tuoduista ja unionin markkinoilla myydyistä tuotteista ei ilmoiteta alkuperämaata tai kyseinen tieto on harhaanjohtava. Nämä erot aiheuttavat myös tilanteen, jossa merkittävä määrä kolmansista maista lähtöisin olevista kuljetuksista siirtyy sellaisiin tuontipaikkoihin unionissa, jotka ovat viejämaalle sopivimpia.

(5)

Komission järjestämä sidosryhmien (mukaan lukien teollisuus, maahantuojat, kuluttajajärjestöt, ammattiyhdistykset) kuuleminen, jonka aiheena oli mahdollisen alkuperämerkintöjä koskevan EU:n asetuksen kehittäminen, osoitti, että unionin kuluttajat pitävät alkuperämerkintöjä yleensä varsin tärkeinä niiden sisältämien turvallisuutta sekä sosiaalisia ja ekologisia näkökohtia koskevien tietojen vuoksi.

(6)

Unionin kansalaiset kokevat alkuperämerkintöjä koskevan EU:n lainsäädännön liittyvän läheisesti heidän terveytensä ja turvallisuutensa suojeluun.

(7)

EU asetti Lissabonin toimintasuunnitelmassa tavoitteekseen lujittaa unionin taloutta muun muassa parantamalla unionin teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa, ja myös Eurooppa 2020 -strategian on määrä perustua tarpeeseen parantaa kilpailukykyä. Tiettyjen kulutustavaroiden kilpailukyky saattaa perustua siihen, että niiden tuottamiseen Euroopan unionissa liitetään käsitys laadukkuudesta ja korkeista tuotantostandardeista.

(8)

Alkuperämerkintöjä koskevat unionin säännöt vahvistaisivat unionin yritysten ja koko unionin talouden kilpailukykyä, koska niiden ansiosta kansalaiset ja kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja.

(9)

Muut tärkeät kauppakumppanit tunnustavat alkuperämerkintöjen taloudellisen merkityksen kuluttajien päätösten ja kaupan kannalta ja ovat antaneet määräyksiä alkuperämerkintöjen pakollisuudesta. Unionissa toimivien viejien on noudatettava näitä määräyksiä ja merkittävä kyseisille markkinoille vietäviin tuotteisiin niiden alkuperä.

(10)

Tiedossa on useita tapauksia, joissa kolmansista maista EU:hun tuoduista tuotteista on aiheutunut vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Selkeä alkuperämerkintä antaa EU:n kansalaisille enemmän tietoa ja mahdollisuuden säädellä omia valintojaan ja siten estää heitä ostamasta tietämättään tuotteita, joiden laatu mahdollisesti on arveluttava.

(11)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten olisi suoritettava tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä tarkastuksia ja valvontaa rajoilla yhtä yhdenmukaistettua menettelyä noudattaen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi.

(12)

Sen varmistamiseksi, että tämä asetus on tehokas, että siitä aiheutuu vain lieviä hallinnollisia rasituksia ja että sillä taataan samalla mahdollisimman suuri joustavuus unionin yrityksille, sen olisi oltava yhdenmukainen eri puolilla maailmaa käytössä olevien ”made in” -järjestelmien kanssa.

(13)

Unioni olisi saatettava yhdenvertaiseen asemaan kauppakumppaneidensa kanssa ottamalla käyttöön vastaava lainsäädäntö, joka samalla estää osaltaan tiettyjen tuontitavaroiden alkuperää koskevia virheellisiä tai harhaanjohtavia ilmoituksia.

(14)

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11 päivänä toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (4) mukaan tavaran maantieteellistä alkuperää koskevalla tiedolla voi olla kuluttajien kannalta kaupallista arvoa. Direktiivissä todetaan, että jos maantieteellistä alkuperää koskeva virheellinen tai harhaanjohtava tieto saa kuluttajan ostamaan tuotteen, jota hän ei olisi muuten ostanut, kyse saattaa olla sopimattomasta kaupallisesta menettelystä. Direktiivissä ei vaadita tavaroiden maantieteellisen alkuperän ilmoittamista eikä siinä määritellä alkuperän käsitettä.

(15)

Alkuperämerkintäjärjestelmä antaisi kuluttajille mahdollisuuden yhdistää tuotteet niihin sosiaalisiin ja ekologisiin normeihin sekä turvallisuusnormeihin, jotka yleisesti liitetään tiettyyn alkuperämaahan.

(16)

Yhteisen alkuperämääritelmän vahvistaminen alkuperämerkintöjä varten sekä alkuperän merkitsemistä koskevien sääntöjen ja yhteisten valvontasääntöjen antaminen loisivat tasapuoliset toimintaedellytykset, helpottaisivat kuluttajien valintoja sääntöjen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja auttaisivat osaltaan vähentämään harhaanjohtavien alkuperätietojen määrää.

(17)

Alkuperämerkinnän käyttöönotolla voidaan vaikuttaa siihen, että unionin tiukat normit saadaan toimimaan unionin teollisuuden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten eduksi , jotka usein näkevät aidosti vaivaa tuotteidensa laadun eteen ja säilyttävät perinteisiä ja käsityöammatteja ja perinteisiä käsityöhön perustuvia tuotantomenetelmiä mutta jotka ovat erittäin alttiita maailmanlaajuiselle kilpailulle, koska siitä puuttuvat säännöt eron tekemiseksi erilaisten tuotantomenetelmien välille . Lisäksi se auttaa estämään unionin tuotannonalan maineen tahraantumisen virheellisten alkuperätietojen johdosta. Avoimuuden parantaminen ja kuluttajille suunnatun tiedotuksen lisääminen sikäli kuin on kyse tavaroiden alkuperästä edistää siten Lissabonin toimintasuunnitelman ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

(18)

Tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimuksen) IX artiklan mukaan WTO:n jäsenet voivat hyväksyä ja toimeenpanna tuontitavaroiden alkuperämerkkejä koskevia lakeja ja säännöksiä erityisesti suojellakseen kuluttajia petollisilta tai harhaanjohtavilta ilmoituksilta.

(19)

Alkuperämerkintöjä koskevat säännöt tarjoavat myös tehokkaan suojan väärennöksiä ja vilpillistä kilpailua vastaan ja parantavat siten tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 1383/2003 (5) tehokkuutta ja tarjoavat tärkeän lisävälineen unionin tuotannon suojelemiseen ja edistämiseen.

(20)

Euroopan yhteisön sekä ▐ Turkin ja ETA-sopimuksen sopimuspuolten välisten sopimusten nojalla kyseisistä maista peräisin olevat tuotteet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(21)

Muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat unionin säännöt vahvistetaan yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (6) ja sen soveltamissäännöksissä eli tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (7). Näitä alkuperäsääntöjä on suotavaa käyttää tuontitavaroiden alkuperän määrittämiseen tätä asetusta sovellettaessa. Kaupan alan toimijoiden ja viranomaisten jo hyvin tunteman käsitteen käyttäminen helpottanee sen käyttöönottoa ja soveltamista. Muuta kuin etuuskohteluun oikeutettavaa alkuperää koskevia sääntöjä olisi sovellettava kaikkien muuta kuin etuuskohtelua koskevien kauppapoliittisten välineiden yhteydessä. Päällekkäisyyksiä ilmoituksissa ja asiakirjoissa olisi vältettävä.

(22)

Teollisuudelle, kaupalle ja viranomaisille koituvien rasitteiden rajoittamiseksi alkuperämerkintä olisi säädettävä pakolliseksi niillä aloilla, joilla se komission suorittaman ennakkokuulemisen perusteella tuottaa lisäarvoa. ▐ Olisi säädettävä siitä, että tietyille tuotteille voidaan myöntää poikkeuksia teknisistä ▐ syistä tai siksi, että alkuperämerkintä on niiden tapauksessa muuten tarpeeton tämän asetuksen tavoitteiden kannalta. Näin voi olla erityisesti tapauksissa, joissa alkuperämerkintä vahingoittaisi asianomaisia tavaroita, tai kun kyse on tietyistä raaka-aineista.

(23)

Olisi annettava säännökset siitä, että toimivaltaisten viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa saatuja/tarkistettuja tietoja tavaroiden alkuperästä voidaan vaihtaa, myös sellaisten viranomaisten sekä muiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joille jäsenvaltiot aikovat direktiivin 2005/29/EY mukaisesti antaa täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon henkilötietojen suojaa, liikesalaisuuden ja teollisen salaisuuden suojaamista sekä ammatillista ja hallinnollista salassapitovelvollisuutta koskevat säännökset.

(24)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, on vahvistettava etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Ennen kyseisen uuden asetuksen antamista sovelletaan edelleen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) säännöksiä lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta .

(25)

Komissio olisi valtuutettava antamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksilöidäkseen tapaukset, joissa pakkaukseen tehty merkintä hyväksytään itse tavaroihin kiinnitettävän merkinnän sijasta tai joissa tavaroita ei voida tai ei tarvitse merkitä teknisistä syistä, sekä toteuttamaan toimia määrittääkseen muut säännöt, joita mahdollisesti tarvitaan, kun todetaan, että tavarat eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, tai saattaakseen ajan tasalle asetuksen liitteen, jos arvio alkuperämerkinnän tarpeellisuudesta tietyllä alalla on muuttunut.

(26)

Matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät, heidän omaan käyttöönsä tarkoitetut tavarat olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tullittomuuden myöntämistä koskevien säännösten asettamissa rajoissa ja sillä edellytyksellä, että mikään ei viittaa siihen, että tavaroita kuljetettaisiin osana kaupallista toimintaa. Olisi säädettävä siitä, että muut yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1186/2009 (kodifioitu toisinto) (9) tarkoitetut tilanteet voidaan jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle asiasta annettavilla soveltamissäännöksillä,

—

määrittääkseen alkuperämerkintöjen tarkan muodon ja niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

—

laatiakseen kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä luettelon ilmaisuista, jotka selvästi osoittavat, että tavarat ovat peräisin merkinnässä ilmoitetusta maasta,

—

yksilöidäkseen tapaukset, joissa yleisesti käytetyt lyhenteet osoittavat täysin selvästi alkuperämaan ja joissa niitä voidaan käyttää tässä asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin.

—

yksilöidäkseen tapaukset, joissa tavaroihin ei voida tai ei tarvitse tehdä merkintää teknisistä ▐ syistä,

—

määrittääkseen muut säännöt, joita mahdollisesti tarvitaan, kun tavaroiden todetaan olevan ristiriidassa tämän asetuksen kanssa,

—

saattaakseen ajan tasalle tämän asetuksen liitteen, jos arvio alkuperämerkinnän tarpeellisuudesta tietyllä alalla on muuttunut.

—

niissä ei ole alkuperämerkintää,

—

alkuperämerkintä ei vastaa tavaroiden alkuperää,

—

alkuperämerkintä on vaihdettu tai poistettu tai sitä on muuten omavaltaisesti muutettu, paitsi jos kyse on tämän artiklan 3 kohdan nojalla vaaditusta korjauksesta.