i.

tekemään yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan hyväksyä ripeästi uudet välineet, joita tarvitaan Lissabonin sopimuksen budjettimääräysten täytäntöön panemiseen ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen, jotta voidaan järjestää varat, joiden tarve ei ollut tiedossa nykyistä monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä;

ii.

noudattamaan täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 3 kohtaa, jossa todetaan, että rahoituskehyksessä määrätään kaikista toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle, ja 312 artiklan 5 kohtaa, jossa todetaan seuraavaa: ”Rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista”;

iii.

noudattamaan täysimääräisesti SEUT-sopimuksen 311 artiklaa, jossa velvoitetaan unioni huolehtimaan siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat, kun otetaan huomioon, että Lissabonin sopimuksen nojalla on saatu uusia toiminta-aloja esimerkiksi ulkoisten toimien, urheilun, avaruuden, ilmastonmuutoksen, energian, matkailun ja pelastuspalvelun aloilla;

iv.

antamaan tarvittavat päätelmät siitä, että jo ennen näitä Lissabonin sopimuksesta aiheutuvia uusia tarpeita nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen neljän viime vuoden aikana on kyetty sopimaan vuosittaisista talousarvioista vain käyttämällä liikkumavaraa tai turvautumalla nykyisessä toimielinten välisessä sopimuksessa tarkoitettuihin välineisiin EU:n painopistealueiden, kuten Galileo-ohjelman, elintarvikerahoitusvälineen tai Euroopan elvytyssuunnitelman, rahoittamiseksi ja että nykyisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukaisen jäljellä olevan liikkumavaran arvioidaan olevan erittäin pieni koko loppukauden ajan;

v.

noudattamaan nykyisen toimielinten välisen sopimuksen 4 kohtaa, jossa todetaan seuraavaa: ”Jos perustamissopimukseen tehdään vuosien 2007—2013 rahoituskehyksen, jäljempänä ’rahoituskehys’, voimassaoloaikana tarkistus, jolla on vaikutuksia talousarvioon, tarvittavat mukautukset tehdään vastaavasti”;

vi.

tunnustamaan, että nykyinen taloustilanne saattaa johtaa siihen, että budjettivallan käyttäjä muuttaa talousarvion painopistealueita varmistaakseen niiden asianmukaisen rahoituksen, mutta ottaa samalla huomioon EU:n talousarviosta saatavan eurooppalaisen lisäarvon, koska se ilmentää solidaarisuutta ja tehokkuutta kokoamalla yhteen taloudelliset resurssit, jotka muuten olisivat hajallaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; korostamaan myös, että huomattavalla osalla EU:n talousarviomenoista tuetaan pitkän aikavälin investointeja, jotka ovat tarpeen EU:n talouskasvun stimuloimiseksi;

vii.

myöntämään, että uusia tarpeita ei voida tyydyttää uudelleenjaolla tai painopistealueiden muuttamisella ja että monivuotisen rahoituskehyksen ja toimielinten sopimukseen sisältyvien joustovälineiden muuttaminen on tarpeen, toisin kuin neuvosto toteaa 16. maaliskuuta 2010 antamissaan päätelmissä vuoden 2011 talousarvion suuntaviivoista ja toisin kuin neuvoston puheenjohtajavaltio vahvisti uudelleen antaessaan lausumia 15. kesäkuuta 2010 käydyissä keskusteluissa suullisen kysymyksen B7-0310/2010 O-0074/2010 johdosta; muistamaan lisäksi, että Lissabonin sopimuksen voimaantulosta aiheutuviin uusiin tarpeisiin kuuluvat loogisesti kansallisella ja alueellisella tasolla aikaan saatavat säästöt;

viii.

reagoimaan nykyisen toimielinten välisen sopimuksen kolmanteen julistukseen, jossa edellytetään kaikki EU:n menot ja varat kattavan kokonaisvaltaisen ja laaja-alaisen tarkistuksen tekemistä vuosina 2008 ja 2009, ja pidättymään yrityksistä selviytyä uudesta perussopimuksesta EU:lle aiheutuvista haasteista ja toimivallasta arvioimalla nykyistä toimielinten välistä sopimusta erittäin kapea-alaisesti ja vailla minkäänlaista poliittista ulottuvuutta;

ix.

myöntämään, että toistaiseksi neuvoston ja komission kanta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen on ristiriidassa sen kanssa, että ne tekevät jatkuvasti uusia varoja edellyttäviä ehdotuksia, kuten banaanialan sopimusta koskeva ehdotus ja ITER-ehdotus;

x.

ilmaisemaan huolensa jäsenvaltioiden yleistyvästä tavasta käynnistää eurooppalaista politiikkaa, jonka rahoitus tulee muualta kuin EU:n talousarviosta; arvioimaan tällaisen politiikan demokraattisen valvonnan ja legitimiteetin puutteesta aiheutuvaa riskiä, EU:n talousarvion kattavuuden periaatteen rikkomisesta aiheutuvaa riskiä ja tämän mahdollisia kielteisiä seurauksia solidaarisuusperiaatteelle;

xi.

toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi, jotta saadaan tarvittavat varat Euroopan ulkosuhdehallinnon ja muiden Lissabonin sopimusta koskevien painopistealueiden sekä muiden eurooppalaista lisäarvoa tuottavien aloitteiden toteuttamiseksi erityisesti otsakkeessa 1a ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” ja otsakkeessa 4 ”Ulkosuhteet”, jotta EU voi täyttää sitoumuksensa ja vastata kansalaistensa odotuksiin;

xii.

toteaa, että jollei tarkistusta tehdä, parlamentti ei voi hyväksyä yhtään uutta virastoa koskevaa ehdotusta tai muita neuvoston aloitteita, ellei niitä täydennetä uusia varoja koskevilla ehdotuksilla;

xiii.

jatkamaan pyrkimyksiä joustavuuden lisäämiseksi, kuten edellä mainitussa komission kertomuksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen toiminnasta ilmoitetaan;

xiv.

tunnustamaan joustavuuden merkityksen luotaessa sekä rahoituskehykseen että otsakkeisiin ja niiden välille varauksia ja liikkumavaroja, joiden ansiosta EU voi reagoida nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja neuvoteltaessa rahoituskehyksen luomisesta ja tarkistamisesta;

xv.

ottamaan huomioon, että parlamentti edellyttää vahvempaa ja intensiivisempää joustavuutta ja riittävien varauksien luomista kussakin luokassa, joustovälineessä käytettävissä olevien varojen lisäämistä sekä varojen siirtämistä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden välillä koskevan menettelyn yksinkertaistamista;

xvi.

ottamaan huomioon, että parlamentti ei ole valmis neuvottelemaan mistään ehdotuksista, joilla ei taata vähintäänkin nykyistä joustavuutta rahoituskehyksen tarkistamisen suhteen (enintään 0,03 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, kuten monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusehdotuksen 8 artiklan 3 kohdassa todetaan);

xvii.

tiedostamaan, että puhtaasti tekninen lähestymistapa Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoon talousarvion alalla ei riitä ja että on viipymättä käynnistettävä todelliset poliittiset neuvottelut asianmukaisen korkealla tasolla ja tarvittaessa korkeimmalla tasolla, jotta parlamentti voi antaa hyväksyntänsä;

xviii.

pohtimaan lisää Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia ennen monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksymistä, kun otetaan huomioon kyseisen mekanismin mahdolliset kauaskantoiset vaikutukset talousarvioon; hyväksymään, että molemmat budjettivallan käyttäjät osallistuvat päätöksiin, jotka koskevat tämän mekanismin mahdollisia vaikutuksia EU:n talousarvioon; sopimaan, että kaikki tästä mekanismista aiheutuvat mahdolliset budjettitarpeet olisi rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen väliaikaisella tarkistamisella, jotta voidaan ajoissa varmistaa budjettivallan käyttäjän riittävä osallistuminen;