4.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 295/9


Loppukertomus asiassa COMP/M.5335 – Lufthansa/SN Airholding

(Laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti – (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21))

2009/C 295/09

Päätösluonnoksen perusteella voidaan todeta seuraavaa:

Johdanto

Komissio vastaanotti 26 päivänä marraskuuta 2008 sulautuma-asetuksen (1) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritys Deutsche Lufthansa AG, jäljempänä ’Lufthansa’, hankkii yksinomaisen määräysvallan yrityksessä SN Airholding SA/NV, jäljempänä ’SN’, ostamalla osakkeita. Jäljempänä mainittu yritys on SN Brussels Airlinesin holdingyhtiö.

Menettely vaiheessa II

Komissio aloitti 26 päivänä tammikuuta 2009 menettelyn, koska se epäili vakavasti keskittymän soveltuvuutta yhteismarkkinoille (2). Lufthansalle toimitettiin väitetiedoksianto 24 päivänä maaliskuuta 2009, ja 25 päivänä maaliskuuta 2009 sille annettiin mahdollisuus tutustua komission tutkimusaineistoon. Komissio katsoi väitetiedoksiannossa, että keskittymästä aiheutuu kilpailuongelmia seuraavalla viidellä reitillä: Bryssel–Frankfurt, Bryssel–München, Bryssel–Berliini, Bryssel–Hampuri ja Bryssel–Zürich.

Lufthansa vastasi väitetiedoksiantoon ja pyysi suullista kuulemista, joka järjestettiin 15 päivänä huhtikuuta 2009. Ilmoituksen tekijä oli virallisesti edustettuna suullisessa kuulemisessa, mutta SN:llä ei ollut virallista edustajaa. Jotkut SN:n työntekijät kuitenkin osallistuivat kuulemiseen osana Lufthansan valtuuskuntaa.

Jälkeenpäin selvisi, ettei SN:lle ollut suoraan ilmoitettu komission väitteistä vaan ilmoituksen tekijän asianajajien kautta, jotka edustivat myös SN:ää. Nämä toimittivat SN:lle väitetiedoksiannon julkisen version. SN:lle ei myöskään annettu virallista määräaikaa, johon mennessä se olisi voinut toimittaa huomautuksensa tai pyytää suullista kuulemista. Vaikka SN antoikin oman panoksensa Lufthansan kirjalliseen vastaukseen ja oli edustettuna suullisessa kuulemisessa, väitetiedoksiannosta ilmoittamista ja pyyntöä esittää siitä huomautuksia ei voida siirtää ilmoituksen tekijän tehtäväksi. Komission on itse huolehdittava muihin asianosaisiin kohdistuvista velvoitteistaan täytäntöönpanoasetuksen (3) 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio korjasi tilanteen lähettämällä SN:lle 29 päivänä huhtikuuta 2009 väitetiedoksiannon julkisen version ja täydentävän väitetiedoksiannon (ks. jäljempänä) ja antoi sille tilaisuuden toimittaa huomautuksensa ennen 6 päivänä toukokuuta 2009.

Lufthansan vastauksessa väitetiedoksiantoon tuotiin esiin muun muassa kaksi menettelykysymystä.

Ensinnäkin siitä ilmeni, että Lufthansan ja komission tulkinnat markkinatutkimuksesta erosivat toisistaan. Näiden erojen havaittiin osittain johtuvan siitä, että ilmoituksen tekijä oli tulkinnut vastauksia virheellisesti. Osa eroista johtui kuitenkin siitä, ettei Lufthansa päässyt tutustumaan joidenkin vastausten täydellisiin versioihin niiden luottamuksellisuuden vuoksi. Tarkistettuaan vastaukset komissio antoi Lufthansalle 29 päivänä huhtikuuta 2009 mahdollisuuden tutustua julkisiin Excel-taulukoihin, joissa komissio esitti yhteenvedon kaikista vastauksista.

Toinen kysymys koski yhteistunnuksen käyttöä koskevan sopimuksen arviointia, jonka komissio teki EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesti osana sulautumamenettelyä. Lufthansa kyseenalaisti tällaisen arvioinnin tekemisen. Lufthansa katsoi erityisesti, että komission olisi pitänyt pyytää yhteistunnuksen käyttöä koskevan sopimuksen välittömiä osapuolia, eli Lufthansaa ja SN:ää, esittämään huomautuksensa arvioinnin tuloksista. Välttyäkseen loukkaamasta asian välittömien osapuolten puolustautumisoikeuksia komissio lähetti SN:lle ja Swissille (Lufthansan tytäryhtiö) 20 päivänä huhtikuuta 2009 otteen väitetiedoksiannosta (4), jossa käsiteltiin yhteistunnuksen käyttöä koskevan sopimuksen alustavaa arviointia, ja antoi näille mahdollisuuden toimittaa kirjalliset huomautuksensa. Sekä SN että Swiss toimittivat vastauksensa määräpäivään mennessä.

Komissio lähetti 28 päivänä huhtikuuta 2009 Lufthansalle täydennetyn väitetiedoksiannon, joka koski reittiä Bryssel–Zürich. Komissio antoi sille myös mahdollisuuden tutustua asiaa koskeviin asiakirjoihin seuraavana päivänä. Ilmoituksen tekijä vastasi täydennettyyn väitetiedoksiantoon 5 päivänä toukokuuta 2009.

Ilmoituksen tekijä ja komissio olivat käyneet keskusteluja korjaustoimenpiteistä valvontamenettelyn aikaisemmassa vaiheessa. Korjaustoimenpiteet, jotka esitettiin 16 päivänä huhtikuuta 2009, katsottiin kuitenkin riittämättömiksi eikä niille näin ollen suoritettu markkinatestiä. Tämän jälkeen Lufthansa esitti uusia korjaustoimenpiteitä 24 päivänä ja 29 päivänä huhtikuuta 2009. Komissio hyväksyi alustavasti jälkimmäiset korjaustoimenpiteet ja suoritti niille markkinatestin. Korjaustoimenpiteiden lopullinen versio (joka ei vaikuttanut 29 päivänä huhtikuuta toimitettujen korjaustoimenpiteiden sisältöön) toimitettiin Lufthansalle 28 päivänä toukokuuta 2009.

Päätösluonnos

Päätösluonnos poikkeaa väitetiedoksiannosta kolmen seikan osalta. Ensinnäkin komissio jättää avoimeksi kysymyksen siitä, muodostavatko matkustajat, joille aika on merkittävä tekijä, ja matkustajat, joille ajalla ei ole suurta merkitystä, kahdet erilliset tuotemarkkinat.

Lisäksi komissio katsoo, ettei enää ole tarpeen arvioida yhteistunnusta koskevan sopimuksen soveltuvuutta yhteismarkkinoille 81 artiklan nojalla. Lopuksi komissio katsoo, että reittiä Bryssel–Berliini koskevat kilpailuongelmat ratkaistiin keskittymää koskevassa valvontamenettelyssä. Lufthansan ja SN:n kilpailija EasyJet päätti tällä välin nostaa päivittäisten lentojensa määrän yhdestä kahteen, mikä mahdollistaa paluun saman päivän aikana. Neljän muun reitin osalta päätösluonnoksessa todetaan, ettei liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua, kun otetaan huomioon ilmoituksen tekijän antamat ehdottamat sitoumukset.

Ilmoituksen tekijä, muut asianosaiset tai kolmannet osapuolet eivät ole toimittaneet minulle kyselyjä tai huomautuksia. Tämän perusteella ja ottaen huomioon edellä mainitut seikat katson, että osapuolten oikeutta tulla kuulluksi tässä asiassa on noudatettu.

Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 2009.

Michael ALBERS


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2)  Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)  EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1.

(4)  Asia T-170/06, Alrosa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 11.7.2007.