29.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 321/15


Tiivistelmä komission päätöksestä,

tehty 3 päivänä lokakuuta 2007,

EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesta menettelystä

(Asia COMP/38710 – Bitumi, Espanja)

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4441 lopullinen)

(Ainoastaan englannin- ja espanjankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

2009/C 321/08

Komissio teki 3 päivänä lokakuuta 2007 EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaista menettelyä koskevan päätöksen. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrätyt seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003  (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Päätöksen teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla asiassa todistusvoimaisilla kielillä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html

1.   JOHDANTO

(1)

Päätöksessä määrätään sakko viidelle yritykselle perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomisesta. Kyseiset yritykset osallistuivat vuosina 1991–2002 sopimukseen, joka koski tiebitumin markkinoiden jakamista ja hintojen yhteensovittamista Espanjan markkinoilla.

2.   ASIAN KUVAUS

2.1   Yhteenveto rikkomisesta

(2)

Päätös koskee yhden kokonaisuuden muodostavaa, EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan jatkuvaa rikkomista, jossa sovittiin tiebitumin markkinoiden jakamisesta ja hintojen yhteensovittamisesta. Rikkominen kuuluu luonteensa vuoksi vakavimpiin perustamissopimuksen 81 artiklan vastaisiin rikkomisiin.

(3)

Rikkominen alkoi viimeistään maaliskuussa 1991 ja kesti vähintään vuoden 2002 lokakuuhun. Se kattoi Espanjan alueen (Kanariansaaria lukuun ottamatta).

(4)

Tiebitumin markkinoiden arvo Espanjassa oli noin 286 miljoonaa euroa vuonna 2001, joka oli viimeinen rikkomisen kattamaan ajanjaksoon sisältyvä kokonainen vuosi.

(5)

Päätös koskee seuraavia yrityksiä (viittä yritystä ja 13:a erillistä oikeushenkilöä): Repsol, Proas-Cepsa, British Petroleum (jäljempänä ’BP’), Nynäs ja Petrogal-Galp. Rikkomisen aikana yli 90 prosenttia tiebitumin markkinoista Espanjassa oli edellä mainittujen yritysten hallussa.

(6)

Bitumi on öljyn tislauksessa syntyvä sivutuote. Noin 85 prosenttia EU:ssa tuotetusta bitumista käytetään tienrakennukseen, jossa sitä tarvitaan asfaltin kiviaineksen sideaineena. Loput 15 prosenttia käytetään muuhun rakennustoimintaan, esimerkiksi bitumikatteiden kaltaisiin teollisiin sovelluksiin. Noin 80 prosenttia tienrakennukseen käytettävästä bitumista on jatkojalostamatonta. Tällaista bitumia kutsutaan tiebitumiksi. Loput 20 prosenttia tienrakennukseen käytettävästä bitumista on esimerkiksi bitumiemulsioiksi tai modifioiduksi bitumiksi jatkojalostettua bitumia. Tässä tarkasteltava päätös koskee tiebitumia eli tienrakennukseen käytettävää jatkojalostamatonta bitumia.

(7)

Yritykset, joille päätös on osoitettu, osallistuivat eri laajuudessa kartelliin, jossa ne:

sopivat markkinakiintiöistä,

jakoivat markkinakiintiöiden perusteella määrät ja asiakkaat kartellin osapuolten kesken,

valvoivat markkinoiden ja asiakkaiden jakamisesta tehtyjen sopimusten noudattamista ja vaihtoivat arkaluonteisia markkinatietoja tässä tarkoituksessa,

perustivat korvausjärjestelmän, jolla tasoitettiin markkinoiden ja asiakkaiden jakamista koskeneista sopimuksista tehtyjen poikkeusten vaikutukset,

sopivat bitumin hinnanmuutoksista ja uusien hintojen käyttöönoton ajankohdista.

(8)

Hintojen yhteensovittamista käytettiin markkinoiden jakamiseksi käyttöön otettujen järjestelyjen tukena. Yhteensovittamisella voitiin varmistaa, että toimittajien hinnoissa esiintyneet erot eivät häirinneet sovittua määrien ja asiakkaiden jakoa.

(9)

Markkinoiden jakamista ja hintojen muutoksia koskevia keskusteluja käytiin ns. asfalttiryhmässä, johon kartellin osapuolet osallistuivat kahden- tai monenväliseltä pohjalta.

(10)

Markkinoiden jakamista koskevia keskusteluja käytiin vuosittain, jotta markkinoita voitiin arvioida ja jotta ne voitiin jakaa seuraavaa vuotta varten. Asfalttiryhmässä vuoden kuluessa käytyjen neuvottelujen päätteeksi laadittuun asiakirjaan, joka koski markkinoiden jakamisesta tehtyä sopimusta ja sen mukaista määrien ja asiakkaiden jakoa osapuolten kesken, viitattiin ilmauksella ”PTT” tai ”Petete”.

(11)

Hintojen muutoksista ja uusien hintojen käyttöönoton ajankohdasta sovittiin yleensä Repsolin ja Proasin kesken, jotka ilmoittivat tekemistään päätöksistä kartellin muille osapuolille.

2.2   Päätöksen osoitus ja rikkomisen kesto

(12)

Päätös on osoitettu seuraaville yrityksille, jotka osallistuivat rikkomiseen seuraavassa esitettyjen ajanjaksojen ajan:

Repsol YPF Lubricantes y Especialidades S.A. (Rylesa):

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

Repsol Petróleo S.A.:

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

Repsol YPF S.A.:

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

Productos Asfálticos S.A. (Proas):

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

Compañía Española de Petróleos S.A. (CEPSA):

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

BP Oil España S.A.:

1. elokuuta 1991 – 20. kesäkuuta 2002

BP España S.A.:

1. elokuuta 1991 – 20. kesäkuuta 2002

BP plc:

1. elokuuta 1991 – 20. kesäkuuta 2002

Nynäs Petróleo S.A.:

1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

AB Nynäs Petroleum:

22. toukokuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002

Galp Energia España S.A.:

31. tammikuuta 1995 – 1. lokakuuta 2002

Petróleos de Portugal S.A.:

31. tammikuuta 1995 – 1. lokakuuta 2002

Galp Energia, SGPS, S.A.:

22. huhtikuuta 1999 – 1. lokakuuta 2002

2.3   Korjaustoimenpiteet

2.3.1   Sakon perusmäärä

2.3.1.1   Vakavuus

(13)

Rikkominen koskee vain yhtä jäsenvaltiota, mutta kyseinen jäsenvaltio on merkittävä osa sisämarkkinoita. Vaikka rikkomisen todellista vaikutusta markkinoihin ei voida mitata, rikkominen on luonteensa vuoksi erittäin vakava.

2.3.1.2   Erilainen kohtelu

(14)

Espanjan bitumimarkkinoihin liittyvissä kartellin osapuolten liikevaihdoissa on merkittäviä eroja, joten yritykset on jaettu ryhmiin, joihin sovelletaan erilaista kohtelua, jotta voidaan ottaa huomioon kunkin yrityksen todelliset taloudelliset mahdollisuudet vahingoittaa kilpailua.

(15)

Yritykset on tämän vuoksi jaettu kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä oli niiden osuus kyseisen tuotteen markkinoista (myynnin arvon perusteella) Espanjassa vuonna 2001, joka oli rikkomisen kattaman ajanjakson viimeinen kokonainen vuosi.

2.3.1.3   Riittävä varoittava vaikutus

(16)

Jotta sakko olisi määrältään sellainen, että sillä varmistetaan riittävä varoittava vaikutus, BP:lle ja Repsolille määrättyihin sakkoihin sovelletaan kerrointa, joka perustuu kyseisten yritysten kokoon (BP:n kerroin on 1,8 ja Repsolin 1,2).

2.3.1.4   Kesto

(17)

Yksittäisiä prosenttikorotuksia sovelletaan sen mukaan, kuinka pitkään kukin yritys osallistui rikkomiseen. Rikkomisen kestot on ilmoitettu edellä.

2.3.2   Raskauttavat seikat: johtava asema

(18)

Repsol ja Proas toimivat merkittävänä kartellin toimintaa ylläpitävänä voimana, ja kyseiset yritykset johtivat kartellia yhdessä. Näille yrityksille määrätyn sakon perusmäärää oli niiden johtavan aseman vuoksi perusteltua korottaa 30 prosenttia.

2.3.3   Lieventävät seikat: vähäinen osallistuminen tiettyihin rikkomisen osa-alueisiin

(19)

Nynäs ja Petrogal vetosivat lieventävään seikkaan sen perusteella, että ne olivat olleet rikkomisessa passiivisessa asemassa eli antaneet johdon ohjata toimintaansa. Päätöksessä hylätään tämä väite, koska kyseiset yritykset osallistuivat vuosittain keskusteluihin, joissa markkinat jaettiin seuraavaa vuotta varten. Päätöksessä tehdään kuitenkin 10 prosentin vähennys edellä mainituille yrityksille määrättyihin sakkoihin, jotta voitaisiin ottaa huomioon se, että nämä yritykset eivät osallistuneet yhtä säännöllisesti ja aktiivisesti seuraaviin rikkomisen osa-alueisiin: valvonta, korvausjärjestelyt sekä hintojen yhteensovittaminen.

2.3.4   Liikevaihtoon sovellettava 10 prosentin yläraja

(20)

Sakkojen laskemisessa on soveltuvin osin käytetty asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä maailmanlaajuiseen liikevaihtoon sovellettavaa 10 prosentin ylärajaa.

2.3.5   Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon soveltaminen

2.3.5.1   Sakoista vapauttaminen

(21)

Asian käsittely aloitettiin sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen perusteella, jonka BP teki sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon (2) nojalla. Komissio katsoi BP:lle osoittamassaan väitetiedoksiannossa alustavasti, että BP ei ollut täyttänyt sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon 11 kohdan a alakohdan mukaisia yhteistyövelvoitteitaan ja että lopullinen päätös siitä, myönnettäisiinkö BP:lle vapautus sakoista, tehtäisiin lopullisessa päätöksessä.

(22)

Päätöksessä todetaan, että kun otetaan huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, yhteistyö BP:n taholta oli aitoa, kattavaa, jatkuvaa ja tehokasta koko hallinnollisen menettelyn ajan ja että BP toimitti komissiolle kaikki todisteet heti kun se sai ne haltuunsa tai heti kun ne olivat sen saatavilla, joten sen toiminta täytti sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon 11 kohdan a alakohdassa asetetut edellytykset. BP täytti myös kyseisen tiedonannon 11 kohdan b ja c alakohdan mukaiset velvollisuutensa, koska se lopetti osallistumisensa rikkomiseen viimeistään silloin, kun se toimitti todisteita kyseisen tiedonannon 8 kohdan a alakohdan mukaisesti, eikä se painostanut muita yrityksiä osallistumaan rikkomiseen.

(23)

Päätöksessä katsotaan tämän vuoksi, että BP täytti kaikki kyseisen tiedonannon 11 kohdassa asetetut edellytykset ja että se voidaan tämän vuoksi vapauttaa sakoista, jotka sille olisi muutoin määrätty.

2.3.5.2   Sakkojen lievennys

(24)

Repsol ja Proas hakivat sakkojen lieventämistä sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon nojalla. Komissio teki Repsolille määrättyyn sakkoon 40 prosentin ja Proasille määrättyyn sakkoon 25 prosentin vähennyksen. Näissä vähennyksissä on otettu huomioon seuraavat seikat: i) kyseiset yritykset toivat menettelyyn merkittävää lisäarvoa, mutta ii) ne tulivat mukaan vasta menettelyn myöhemmässä vaiheessa sen jälkeen kun komissio oli jo lähettänyt yksityiskohtaiset tietopyynnöt.

3.   PÄÄTÖS

(25)

Jäljempänä mainitut yritykset rikkoivat perustamissopimuksen 81 artiklaa osallistumalla mainittuina ajanjaksoina sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen kokonaisuuteen, joka koski tiebitumin markkinoita Espanjassa (Kanariansaaria lukuun ottamatta) ja jossa oli kyse markkinoiden jakamisesta ja hintojen yhteensovittamisesta:

Repsol YPF Lubricantes y Especialidades S.A., Repsol Petróleo S.A. ja Repsol YPF S.A., 1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002;

Productos Asfálticos S.A. ja Compañía Española de Petróleos S.A., 1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002;

BP Oil España S.A., BP España S.A. ja BP plc, 1. elokuuta 1991 – 20. kesäkuuta 2002;

Nynäs Petróleo S.A., 1. maaliskuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002; AB Nynäs Petroleum, 22. toukokuuta 1991 – 1. lokakuuta 2002;

Galp Energia España S.A. ja Petróleos de Portugal S.A., 31. tammikuuta 1995 – 1. lokakuuta 2002; Galp Energia, SGPS, S.A., 22. huhtikuuta 1999 – 1. lokakuuta 2002.

(26)

Tässä kuvatusta rikkomisesta määrätään seuraavat sakot:

Repsol YPF Lubricantes y Especialidades S.A., Repsol Petróleo S.A. ja Repsol YPF S.A., yhteisvastuullisesti 80 496 000 euroa;

Productos Asfálticos S.A. ja Compañía Española de Petróleos S.A., yhteisvastuullisesti 83 850 000 euroa;

BP Oil España S.A., BP España S.A. ja BP plc, yhteisvastuullisesti 0 euroa;

Nynäs Petróleo S.A.: 10 642 500 euroa; AB Nynäs Petroleum vastaa yhteisvastuullisesti 10 395 000 euron osuudesta; sekä

Galp Energia España S.A. ja Petróleos de Portugal S.A., yhteisvastuullisesti 8 662 500 euroa; Galp Energia, SGPS, S.A. vastaa yhteisvastuullisesti 6 435 000 euron osuudesta.

(27)

Edellä luetellut yritykset määrätään lopettamaan rikkominen välittömästi, jos näin ei ole vielä tapahtunut. Yritysten on pidättäydyttävä vastedes harjoittamasta päätöksessä kuvatun kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.


(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(2)  EYVL C 45, 19.2.2002, s. 3.