Ehdotus: neuvoston päätös makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Bosnia ja Hertsegovinalle (SEC(2009)1459} /* KOM/2009/0596 lopull. - CNS 2009/0166 */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 29.10.2009 KOM(2009) 596 lopullinen 2009/0166 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Bosnia ja Hertsegovinalle (SEC(2009)1459} PERUSTELUT EHDOTUKSEN TAUSTA | 11 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Komissio ehdottaa, että Bosnia ja Hertsegovinalle myönnetään makrotaloudellista rahoitusapua lainan muodossa Bosnia ja Hertsegovinan talouden vakauttamisen tukemiseksi ja IMF:n määrittelemien ulkoisten maksutase- ja budjettitarpeiden rahoittamiseksi. Ehdotetulla rahoitusavulla tuetaan viranomaisten toteuttamaa välttämätöntä finanssipoliittista sopeutusohjelmaa ja rakenneuudistuksia, joiden tavoitteena on kestävä julkisen talouden rahoitusasema ja ulkoinen tase. Se auttaa Bosnia ja Hertsegovinaa selviytymään maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksista. Ehdotettu yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää tukea, jota IMF aikoo myöntää IMF:n johtokunnan 8. heinäkuuta 2009 hyväksymän valmiusluottosopimuksen mukaisesti, ja Maailmanpankin myöntämää budjettitukilainana maksettavaa tukea. Yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja määräaikaista, ja sen ehtoina ovat erityisesti edistyminen nykyisen IMF:n ohjelman täytäntöönpanossa sekä apuun liitettävien talouspoliittisten edellytysten täyttyminen. Vuoden 2010 rahoitustarpeet huomioon ottaen olisi tärkeää, että yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu maksettaisiin Bosnia ja Hertsegovinalle ennen vuoden 2010 loppua. | 120 | Yleinen tausta Kokonaistuotannon kasvu hidastui vuonna 2008 5,4 prosenttiin vuoden 2007 6,8 prosentista. Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi alkoi ravistella Bosnia ja Hertsegovinaa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Taloudellinen toiminta hiljeni rakennus-, metalli- ja autoteollisuuden lisäksi myös palvelualalla, ja yritykset alkoivat lomauttaa työntekijöitään Kauppa hidastui rajusti, ja rahoitusjärjestelmän vakaus oli uhattuna lokakuussa 2008, kun noin 12 prosenttia talletuksista nostettiin vain yhden kuukauden aikana. Vaikka kotimaan rahoitusmarkkinoiden tilanne tasaantui nopeasti, talouden toimeliaisuus hidastui edelleen vuonna 2009 kotimaankysynnän supistuessa. Käytettävissä olevat lyhyen aikavälin indikaattorit, kuten teollisuustuotanto, viittaavat kuitenkin siihen, että tilanne on melko sekava: vaikka teollisuustuotanto laski Bosnia-Hertsegovinan liittovaltiossa (jonka osuus on noin kaksi kolmasosaa maan taloudesta) 10,4 prosentin vuosivauhtia vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla, se kasvoi 17,1 prosenttia Bosnian Serbitasavallassa (jonka osuus on noin kolmannes). Kasvu Serbitasavallassa johtui kuitenkin lähes ainoastaan erään öljynjalostamon uudelleenavaamisesta joulukuussa 2008. Maanlaajuinen kuluttajahintaindeksi kääntyi edellisvuoteen verrattuna negatiiviseksi toukokuussa 2009 ja putosi -1,8 prosenttiin kesäkuussa, kun se oli heinäkuussa 2008 ollut huipussaan eli lähes 10 prosentissa. Muuttuva keskimääräinen 12 kuukauden inflaatioaste laski 3,8 prosenttiin kesäkuussa, kun se oli 7,4 prosenttia vuonna 2008. Tämän vuoden ja pidemmän aikavälin näkymät ovat synkät. IMF:n ohjelmassa kuvatun makrotalouden skenaarion mukaan luottokanta ei vuonna 2009 kasva ja suorat ulkomaiset investoinnit ja julkisen talouden säästöt ovat vähäisiä. Tästä seuraa, että kotimaankysyntä romahtaa, ja sen seuraukset koskevat yhtä lailla investointeja kuin kulutustakin. BKT:n odotetaan supistuvan 3 prosenttia vuonna 2009 ja paranevan vain hieman, 0,5 prosenttia, vuonna 2010. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi 14,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun se oli ollut 12,7 prosenttia vuonna 2007. Tämä johtui ennen kaikkea maailmanmarkkinahintojen ja kotimaankysynnän kehityksestä vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin kauppataseen alijäämä alkoi kasvaa. Alijäämä rahoitettiin enemmän tai vähemmän tasapuolisesti suorilla ulkomaisilla investoinneilla ja ottamalla uutta luottoa ulkomailta. Kauppa hidastui kuitenkin vuoden 2008 loppua kohden kysynnän hiljennyttyä. Tuonti supistui nopeammin kuin vienti. Kuukausittainen kaupan alijäämä pieneni ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen marraskuussa 2008. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla tuonnin pudotus (25,3 prosenttia) oli suurempi kuin viennin (23,4 prosenttia), joten kaupan alijäämä parani 26,7 prosenttia. Tämän seurauksena vaihtotaseen alijäämä pieneni ensimmäisellä neljänneksellä alle puoleen edellisvuotisesta eli oli enää vain noin 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Käänne johtui ennen kaikkea kaupan kehityksestä, mutta siihen vaikutti myös hieman nousuvoittoinen tulonsiirtotilanne, sillä virallisesti kirjatut rahalähetykset olivat 6,4 prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Viralliset valuuttavarannot olivat huipussaan syyskuussa 2008, mutta pienenivät 16,8 prosenttia kesäkuuhun 2009 mennessä. Niiden määrä on silti edelleen 23 prosenttia suhteessa BKT:hen eli ne kattavat yli viiden kuukauden tuonnin. Talouden hidastumisen seuraukset tuntuivat yhä voimakkaammin julkisessa taloudessa vuoden 2009 alussa. Seurausten lieventämiseksi kansallinen finanssipoliittinen neuvosto vapautti keskuspankin varantoihin kuuluvista entisen Jugoslavian perintövaroista noin 90 miljoonaa euroa vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä julkinen talous joutui yhä suurempaan kurimukseen tulojen vähetessä ja suurten menositoumusten painaessa päälle. Taloudellisten toimintaolosuhteiden heikentymisen ja aiemman kehnon finanssipolitiikan vuoksi kaikkien hallintotasojen viranomaiset, jotka ovat edustettuina kansallisessa finanssipoliittisessa neuvostossa, sopivatkin toukokuun 2009 alussa Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa valmiusluottojärjestelystä, joka edellyttää sitoutumista lukuisiin rakenneuudistuksiin ja finanssipoliittisiin sopeutustoimiin. Kun IMF:n kanssa sovitut valmistelutoimet (lähinnä kolmivuotisen budjettikehyksen hyväksyminen kansallisessa finanssipoliittisessa neuvostossa ja kaikkien hallintotasojen budjettien tasapainottaminen siten, että odotuksenmukainen konsolidoidun budjetin alijäämä ilman sopeutustoimia on 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen 7,8 prosentin sijaan) oli toteutettu, IMF:n johtokunta hyväksyi 8. heinäkuuta 2009 kolmelle vuodelle jakautuvan 1,15 miljardin euron lainan. Ensimmäinen noin 203 miljoonan euron erä maksettiin heti sen jälkeen. | 130 | Voimassa olevat aiemmat säännökset Ei ole. | 140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ehdotuksen tarkoituksena on tukea Bosnia ja Hertsegovinan talouden vakautusohjelmaa nykyisessä suhdannetilanteessa. Se täydentää Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, jonka neuvosto hyväksyi tukeakseen ja koordinoidakseen EU:n ja jäsenvaltioiden kriisitoimia; ja ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden vakaus- ja assosiaatioprosessia, jonka tarkoituksena on tukea mahdollisia tulevia jäsenvaltioita liittymisen valmistelussa; Kööpenhaminan liittymiskriteereissä edellytetään erityisesti toimivaa markkinataloutta, jonka saavuttamiseksi maassa on oltava makrotaloudellinen vakaus. | INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI | Intressitahojen kuuleminen | 219 | Komission yksiköt olivat tätä komission ehdotusta valmisteltaessa yhteydessä Bosnian viranomaisiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin, joiden kanssa keskusteltiin rahoitusavun tarpeesta. Ennen ehdotuksensa esittämistä komissio kuuli talous- ja rahoituskomiteaa, joka ei esittänyt vastalauseita. Kun neuvosto on tehnyt päätöksensä, komission yksiköt neuvottelevat Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainasopimuksen, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt rahoitusavun täytäntöönpanosta. | Asiantuntijatiedon käyttö | 229 | Operatiivinen arviointi, jossa tarkastellaan Bosnia ja Hertsegovinan julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten tarkastusten laatua ja luotettavuutta, valmistellaan komission nimittämien ulkopuolisten konsulttien avulla. | 230 | Vaikutusten arviointi Makrotaloudellinen rahoitusapu vaikuttaa välittömästi Bosnia ja Hertsegovinan maksutaseeseen ja lieventää siten osaltaan viranomaisten talousohjelman täytäntöönpanoon liittyviä rahoitusrajoitteita ja auttaa rahoittamaan julkisen talouden alijäämää. Makrotaloudellinen rahoitusapu tukee myös IMF:n kanssa sovitun vakautusohjelman yleisiä tavoitteita, joihin kuuluu erityisesti maan julkisen talouden kestävyyden parantaminen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Hankerahoitus ja/tai tekninen apu ei soveltuisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Maksutase- ja budjettitukena myönnettävät maksut, joita Bosnia ja Hertsegovinan tapauksessa ehdotetaan, kasvattaisivat keskuspankin varantoja makrotalouden vakautusohjelman mukaisesti, ja ne voitaisiin ohjata myös julkisen talouden alijäämän rahoittamiseen. Yhteisön tuella autetaan viranomaisia myös toteuttamaan EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan Eurooppa-kumppanuussopimuksessa määriteltyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin politiikkaa. | EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT | 305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Yhteisö antaa Bosnia ja Hertsegovinalle makrotaloudellista rahoitusapua lainan muodossa. Komissiolle annetaan tätä varten valtuudet lainata enintään 100 miljoonaa euroa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista. Rahoitusapu asetetaan saataville kahdessa erässä. Lainan keskimääräinen erääntymisaika saa olla enintään 15 vuotta. Rahoitusapua hallinnoiva komissio sopii viranomaisten kanssa talouspoliittisista ja rahoitusehdoista, joiden täyttäminen on edellytyksenä lainaerien maksamiselle. EU:n varainhoitoasetuksen mukaiset petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevat erityissäännökset otetaan asianmukaisesti huomioon. Rahoitusapu on täysin yhteensopiva niiden makrotaloudellisten tavoitteiden kanssa, jotka on asetettu IMF:n ohjelmassa ja Bosnia ja Hertsegovinan talouspoliittisissa asiakirjoissa (esim. Global Framework of Fiscal Balance and Policies in Bosnia and Herzegovina). Se on johdonmukainen myös suhteessa pidemmän aikavälin poliittisiin tavoitteisiin, jotka sisältyvät helmikuussa 2008 hyväksyttyyn EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan Eurooppa-kumppanuuteen. Lainaerien maksamiseen liittyviä erityisiä talouspoliittisia ehtoja asettaessaan komissio aikoo nostaa esiin tiettyjä kohteita, joihin kuuluu etenkin valtion varainhoito. Komissio harkitsee myös tavoitteiden asettamista joillekin erityisen tärkeille aloille, kuten EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan Eurooppa-kumppanuudessa ja lokakuussa 2009 hyväksyttäväksi tulevassa vuoden 2009 edistymiskertomuksessa asetetuille painopistealoille tai edellä mainitun operatiivisen arvioinnin perusteella tarpeellisiksi katsotuille toimenpiteille. | 310 | Oikeusperusta Perustamissopimuksen 308 artikla. | 329 | Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Toissijaisuusperiaatetta ei sen vuoksi sovelleta. | Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: | 331 | Rahoitusavun määrä, enintään 100 miljoonaa euroa, vastaa noin 77:ää prosenttia IMF:n ohjelmassa määritellystä Bosnia ja Hertsegovinan vuoden 2010 rahoitustarpeesta sen jälkeen, kun IMF:n ja Maailmanpankin makrotaloudellinen tuki on otettu huomioon. Jäljelle jäävä osuus (30 miljoonaa euroa) katetaan Lontoon klubin myöntämällä lainanmaksulykkäyksellä. Yhteisön huomattavan suuren tuen syynä on tämänhetkinen poikkeuksellinen taloussuhdanne ja se, että talouskriisi ravistelee pahoin Bosnia ja Hertsegovinan taloutta. | Sääntelytavan valinta | 341 | Ehdotettu sääntelytapa: muu. | 342 | Koska makrotaloudellisesta rahoitusavusta ei ole annettu puiteasetusta, EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan mukainen tapauskohtainen neuvoston päätös on ainoa käytettävissä oleva sääntelytapa. | TALOUSARVIOVAIKUTUKSET | 401 | Takuurahastoasetuksen[1] mukaisesti vuonna 2010 maksettavan 100 miljoonan euron lainan rahoitettava määrä maksettaisiin vuonna 2012 ja olisi enintään 9 miljoonaa euroa. | LISÄTIEDOT | Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke | 533 | Ehdotuksessa vahvistetaan rajallinen ajanjakso, jonka ajan laina on saatavilla. | E-11287 | 2009/0166 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Bosnia ja Hertsegovinalle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen[2], ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[3], on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Bosnia ja Hertsegovinan ja Euroopan unionin suhteita kehitetään vakaus- ja assosiaatioprosessin ja Eurooppa-kumppanuuden puitteissa. Bosnia ja Hertsegovina ja komissio allekirjoittivat 16 päivänä kesäkuuta 2008 vakaus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä. (2) Kansainvälinen talous- ja finanssikriisi on ravistellut Bosnian taloutta yhä voimakkaammin vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä lähtien: tuotanto ja kauppa ovat supistuneet ja julkisen talouden tulot pienentyneet. (3) Bosnia ja Hertsegovinan talouden vakauttamista ja elvyttämistä tuetaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusavulla. Bosnian viranomaiset sopivat IMF:n kanssa toukokuussa 2009 uudesta kolmivuotisesta 1,15 miljardin euron maksuohjelmasta, ja IMF:n johtokunta hyväksyi sen heinäkuussa 2009. (4) Bosnia ja Hertsegovina on pyytänyt yhteisöltä lisää makrotaloudellista rahoitusapua heikkenevän taloustilanteen ja synkeiden talousnäkymien vuoksi. (5) Vuoden 2010 maksutaseessa on IMF:n ennusteiden mukaan edelleen rahoitusvaje, joten makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena Bosnia ja Hertsegovinan pyyntöön saada talouden vakauttamiseen tukea koordinoidusti IMF:n nykyisen ohjelman kanssa. Käsiteltävänä olevan rahoitusavun odotetaan myös lievittävän julkisen talouden rahoitustarpeita. (6) Jotta rahoitusapuun liittyvät yhteisön taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, on tarpeen säätää Bosnia ja Hertsegovinalta edellytettävistä asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden tähän rahoitusapuun liittyvien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi sekä komission valvonnasta ja tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuksista. (7) Yhteisön rahoitusavun maksaminen ei rajoita budjettivallan käyttäjän valtuuksia. (8) Komission olisi hallinnoitava tätä rahoitusapua ja kuultava sitä varten talous- ja rahoituskomiteaa. (9) Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän päätöksen tekemiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla 1. Yhteisö myöntää Bosnia ja Hertsegovinalle makrotaloudellisena rahoitusapuna lainajärjestelyn, jonka pääoma on enintään 100 miljoonaa euroa ja keskimääräinen erääntymisaika enintään 15 vuotta, tukeakseen Bosnia ja Hertsegovinan talouden vakauttamista ja lievittääkseen nykyisessä IMF:n ohjelmassa määriteltyjä maksutase- ja budjettitarpeita. 2. Tätä varten komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat Euroopan yhteisön puolesta. 3. Komissio hallinnoi yhteisön rahoitusavun maksamista IMF:n ja Bosnia ja Hertsegovinan välisten sopimusten kanssa yhteensopivalla tavalla. 4. Yhteisön rahoitusapu on saatavilla kahden vuoden ajan ensimmäisestä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen. Komissio voi talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan kuitenkin päättää jatkaa kyseistä aikaa enintään yhdellä vuodella, jos olosuhteet niin vaativat. 2 artikla 1. Komissiolla on valtuudet talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan sopia Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten kanssa yhteisön rahoitusapuun liitettävistä talouspoliittisista ehdoista, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Näiden ehtojen on oltava johdonmukaiset IMF:n ja Bosnia ja Hertsegovinan välisten sopimusten kanssa. Avun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten välisessä lainasopimuksessa. 2. Yhteisön rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komissio seuraa, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat luotettavia Bosnia ja Hertsegovinassa. 3. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että Bosnia ja Hertsegovinan talouspolitiikka on yhteisön rahoitusavun tavoitteiden mukaista ja että sovitut talouspoliittiset ehdot täytetään hyväksyttävästi. Näin tehdessään komissio koordinoi toimintaansa tiiviisti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ja tarvittaessa talous- ja rahoituskomitean kanssa. 3 artikla 1. Komissio asettaa yhteisön rahoitusavun Bosnia ja Hertsegovinan saataville kahdessa lainaerässä edellyttäen, että 2 kohdan edellytykset täyttyvät. Lainaerien koko vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. 2. Komissio tekee päätöksen lainaerien maksamisesta sen perusteella, onko yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuja talouspoliittisia ehtoja noudatettu. Toinen erä voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. 3. Yhteisön varat maksetaan Bosnia ja Hertsegovinan keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin määrätä ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, niiden vasta-arvo paikallisena valuuttana voidaan siirtää Bosnia ja Hertsegovinan ja sen liittovaltio-osien valtionkassoille, jotka ovat lopullisia edunsaajia. 4 artikla 1. Tässä päätöksessä tarkoitetut yhteisön lainanotto- ja lainanantotoimet tehdään euromääräisinä ja niissä käytetään samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua yhteisölle eräpäivän muutoksia, valuuttakurssi- tai korkoriskejä eikä muita kaupallisia riskejä. 2. Komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin Bosnia ja Hertsegovinan niin pyytäessä sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin. 3. Bosnian ja Hertsegovinan pyynnöstä, ja kun olosuhteet sallivat lainojen korkojen tarkistamisen, komissio voi jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset luottonsa tai osan niistä tai järjestellä uudelleen vastaavat rahoitusehdot. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan keskimääräistä erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää. 4. Bosnia ja Hertsegovinan on maksettava kaikki kulut, joita yhteisölle aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista. 5. Talous- ja rahoituskomitealle tiedotetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä. 5 artikla Yhteisön rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[4] ja sen täytäntöönpanosääntöjä[5]. Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja lainasopimuksessa määrätään erityisesti Bosnia ja Hertsegovinalta edellytettävistä asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun vaikuttavien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi. Niissä sovitaan myös komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvonnasta, johon sisältyy oikeus tehdä tarkastuksia paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa suorittaa paikalla. 6 artikla Komissio antaa joka vuosi viimeistään 31 päivänä elokuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää arvion tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Kertomuksessa on osoitettava yhteys 2 artiklan 1 kohdan nojalla yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen poliittisten ehtojen, Bosnia ja Hertsegovinan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä rahoitusapuerien maksamista koskevien komission päätösten välillä. 7 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tehty Brysselissä […] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja […] SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. EHDOTUKSEN NIMI: Makrotaloudellinen rahoitusapu Bosnia ja Hertsegovinalle 2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Osasto 01 − Talous- ja rahoitusasiat, 03 − Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat 3. BUDJETTIKOHDAT 3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: 01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen 3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Ohjelma aloitetaan vuonna 2010, ja kaikki maksut on tarkoitus suorittaa vuoden 2010 aikana kahdessa erässä (toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä). Viivästyksiin, jotka pidentävät toiminnan kestoa, on kuitenkin varauduttava. 3.3. Budjettitiedot: Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-kehyksen otsake | 01.04.01.14 | Pakoll. | Jakso-tetut määrä-rahat | EI | EI | EI | nro 4 | Rahoitusapu lainan muodossa 01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava rahastoasetuksen (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisesti. Asetuksen mukaan lainoja ei enää rahoiteta sen mukaan, mikä oli koko lainamäärä päätöksentekohetkellä, vaan sen mukaan, mikä on jäljellä oleva määrä vuoden lopussa. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahaston vuoden ”n-1” lopun nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n+1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n+1” alussa budjettikohdasta ”takuurahaston rahoittaminen” (01 04 01 14). Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 9 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta määrästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n-1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua. 01 04 01 04 – Euroopan yhteisön takaus yhteisön lainoille, jotka on otettu makrotaloudellisen avun antamiseksi yhteisön ulkopuolisille maille. Lainan (100 miljoonaa euroa) talousarviotakuuta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takuun maksua todella vaaditaan. Talousarviotakauksen maksua ei todennäköisesti normaalitilanteessa vaadita. 4. YHTEENVETO RESURSSEISTA 4.1. Taloudelliset resurssit 4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Menolaji | Kohdan nro | 2009 | 2010 | Yht. | Toimintamenot[6] | Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 0 | 0 | Maksumäärärahat (MM) | b | 0 | 0 | Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[7] | Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | 0 | 0 | VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 0 | 0 | Maksumäärärahat | b+c | 0 | 0 | Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[8] | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | 0 | 0 | Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | 0 | 0 | Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä | MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0 | 0 | MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 0 | 0 | 4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen. ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[9] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista). 4.1.3. Vaikutukset tuloihin X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. ( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin: 4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1 Vuositarve | 2009 | 2010 | Henkilöstön määrä yhteensä | 1/3 | 1/3 | 5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET 5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on ravistellut pahoin Bosnian taloutta. Talouskasvu alkoi hidastua vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, ja tuotannon odotetaan supistuvan 3 prosenttia vuonna 2009. Vaikka vaihtotaseen alijäämä pienenee, ulkoisen rahoituksen kokonaistarve on edelleen suuri, koska lyhyen aikavälin velkojen takaisinmaksuvelvoitteet ovat kasvaneet. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ulkoisen rahoituksen vaje, joka IMF:n, Maailmanpankin ja virallisten lahjoittajien pitäisi täyttää, on 433 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 563 miljoonaa euroa vuonna 2010. Ohjelma saadaan nykyisten ennusteiden mukaan rahoitettua kokonaan vuosina 2009 ja 2011, mutta vuodelle 2010 jää rahoitusvaje IMF:n ja Maailmanpankilta odotetun tuen jälkeen. IMF arvioi vajeen suuruudeksi noin 130 miljoonaa euroa, josta Euroopan yhteisö aikoo kattaa osan (jäljelle jäävät 30 miljoonaa euroa kattaa Lontoon klubi). 5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Yhteisön rahoitusapu perustuu maan strategiseen asemaan mahdollisena EU:n jäsenehdokasmaana. Makrotaloudellinen rahoitusapu on sopiva väline täydentämään muuta yhteisön apua, ja se tuo puuttuvan osuuden IMF:n tukeman talouden vakautusohjelman rahoitukseen. Tästä syystä on mahdollista saavuttaa huomattavia synergiavaikutuksia, jotka edistävät talouden uudistamista ja vakauttamista. 5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa Talouden ja rahoituksen pääosaston ”Kansainvälinen talous ja rahoitus” -toiminnon tavoitteena on antaa makrotaloudellista rahoitusapua kolmansille maille maksutaseongelmien ratkaisemiseksi ja ulkoisen velan kestävyyden palauttamiseksi. Se liittyy yleiseen tavoitteeseen, joka on hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella. Tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla: ”viralliset varannot tavaroiden ja palvelujen kuukausituontina” (odotettu tulos: ”vakiintuminen tai lisäys”) ja ”ulkomaanvelka prosenttiosuutena suhteessa BKT:hen” (odotettu tulos: kestäväksi katsottu taso ohjelmakauden päättyessä). 5.4. Toteutustapa (alustava) X Keskitetty hallinnointi X komissio hallinnoi suoraan ( hallinnointivastuu siirretään ( toimeenpanovirastoille ( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille ( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille ( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi ( jäsenvaltioiden kanssa ( kolmansien maiden kanssa ( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Huomautukset: 6. SEURANTA JA ARVIOINTI 6.1. Seurantamenettely Komission yksiköt valvovat toimintaa niiden makrotaloudellisten ja rakennepoliittisten toimenpiteiden perusteella, joista sovitaan Bosnian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa. Viranomaisten on säännöllisesti raportoitava sovittujen toimenpiteiden edistymisestä komission yksiköille. Euroopan komission lähetystö Sarajevossa raportoi myös asioista, jotka liittyvät rahoitusavun seurantaan. Komission yksiköt ylläpitävät tiiviitä yhteyksiä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin. 6.2. Arviointi 6.2.1. Ennakkoarviointi Komission yksiköt (talouden ja rahoituksen pääosaston D1-yksikkö) tekivät ennakkoarvioinnin. 6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta) Bosnia ja Hertsegovinalle myönnetystä aiemmasta makrotaloudellista rahoitusapuoperaatiosta tehtiin jälkiarviointi vuonna 2007. Jälkiarviointeja tehtiin myös muista Länsi-Balkanin maista (Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Serbia) ja kahdesta entisen Neuvostoliiton uudesta itsenäisestä valtiosta (Armenia ja Tadžikistan). Arviointien tuloksista saatiin hyödyllistä oppia tätä Bosnia ja Hertsegovinan operaatiota varten. 6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit Bosnia ja Hertsegovinalle myönnettävän rahoitusavun riippumaton jälkiarviointi sisältyy talouden ja rahoituksen pääosaston monivuotiseen arviointiohjelmaan. 7. Petostentorjunta Komission yksiköt ovat aloittaneet jatkuvan ohjelman, jossa arvioidaan rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toimintaa kaikissa yhteisön makrotaloudellista rahoitusapua saavissa kolmansissa maissa. Näin täytetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimukset. Komission yksiköt tekivät vuonna 2004 asianmukaisesti valtuutettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella arvion tällaiseen apuun liittyvien rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen luotettavuudesta Bosnia ja Hertsegovinassa. Arvion mukaan moitteettoman varainhoidon mahdollistava kehys on valtiovarainministeriöissä suhteellisen toimiva ja keskuspankissa toimiva. Samalla yksilöitiin myös joitakin parannuskohteita esimerkiksi talousarviovalvonnan ja sisäisten tarkastusten alalla. Euroopan komissio aikoo tilata ulkopuolisilta konsulteilta uuden operatiivisen arvioinnin. Sen tuloksia käytetään avuksi määriteltäessä erityisiä poliittisia toimenpiteitä, jotka asetetaan avun maksamisen ehdoksi ja joiden tarkoituksena on parantaa Bosnia ja Hertsegovinan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta. Bosnia ja Hertsegovinalle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun ehdotetussa oikeusperustassa säädetään myös petostentorjuntatoimista. Toimet tarkennetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa ja lainasopimuksessa. Rahoitusapuun aiotaan liittää poliittisia ehtoja, jotka liittyvät etenkin julkisen talouden hoitoon ja joilla on tarkoitus lisätä avun tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta. Makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen vastuulla. 8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA 8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Vuosi 2009 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 | Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[10] (XX 01 01) | A*/AD | 1/3 | 1/3 | B*, C*/AST | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[11] | Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[12] | YHT. | 1/3 | 1/3 | 8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus Esim. yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainasopimuksen laatiminen/neuvotteleminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, avunsaajamaan talous- ja rakennepolitiikan seuraaminen, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission kertomusten laatiminen, rahoitusavun hallinnointiin liittyvien komission menettelyjen valmisteleminen. 8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely) ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn 8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot ( XX 01 04/05 – hallintomenot ) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Budjettikohta 01 03 02 Makrotaloudellinen rahoitusapu | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuo-det | YHT. | Muu tekninen ja hallinnollinen apu | − sisäinen | − ulkoinen 1) Operatiivinen arviointi 2) Jälkiarviointi | 0,050 | 0,250 | Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0,050 | 0,250 | 8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,030 | 0,030 | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,030 | 0,030 | Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. | Ei sovelleta | Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö | Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. | Ei sovelleta | 8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) | Vuosi 2009 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuo-det | YHT. | XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,020 | 0,010 | 0,030 | XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[14] | XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,020 | 0,010 | 0,030 | Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään | Kolme yhden/kahden hengen virkamatkaa | [1] Takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (kodifioitu toisinto) 5 artikla. Rahoitettava määrä otetaan kohdan ”takuurahaston rahoittaminen” (budjettikohta 01 04 01 14) määrärahoista. [2] EUVL C , , s. . [3] EUVL C , , s. . [4] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1). [5] Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1). [6] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01. [7] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04. [8] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05. [9] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [10] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [11] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [12] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään. [13] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin. [14] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.