52009PC0554




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 21.10.2009

KOM(2009) 554 lopullinen

2009/0165 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista (uudelleenlaatiminen)

{SEC(2009) 1376} {SEC(2009) 1377}

PERUSTELUT

Ehdotuksen tausta

1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tässä ehdotuksessa on kyse pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/85/EY[1], jäljempänä ’turvapaikkamenettelydirektiivi’, uudelleenlaadinnasta.

Vihreään kirjaan[2] pohjautuvassa sidosryhmien kuulemisessa nousivat esiin menettelyjä koskevien järjestelyjen erilaistuminen kansallisella tasolla ja turvapaikanhakijoita koskevien menettelyllisten takeiden tasoon liittyvät puutteet, jotka johtuvat lähinnä siitä, että voimassa olevassa direktiivissä jätetään jäsenvaltioille runsaasti harkintavaltaa. Näin ollen direktiivillä ei voida riittävästi tukea aseman määrittelyä koskevaa direktiiviä[3] ja varmistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten huolellista tutkintaa kansainvälisessä ja yhteisön oikeudessa asetettua, jäsenvaltioita velvoittavaa palauttamiskiellon periaatetta noudattaen.

Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman[4] mukaisesti tämä ehdotus kuuluu aloitteisiin, joilla pyritään lisäämään yhdenmukaisuutta ja parantamaan kansainvälisen suojelun normeja kaikkialla unionissa. Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan parantavan EU:n turvapaikkasäädösten johdonmukaisuutta, yksinkertaistavan, virtaviivaistavan ja vakiinnuttavan menettelyjä koskevia järjestelyjä kaikkialla unionissa ja johtavan oikeudellisesti pitävämpiin päätöksiin ensimmäisessä käsittelyssä, mikä ehkäisee turvapaikkamenettelyn väärinkäyttöä ja parantaa sen tehokkuutta .

Ehdotus liittyy komission asetusehdotukseen turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta[5]. Viraston on mm. tarkoitus antaa jäsenvaltioille käytännön apua turvapaikka-asioita koskevan päätöksenteon laadun parantamiseksi.

Suunnitellut toimenpiteet aiheuttavat kustannuksia ja hallinnollista rasitusta niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi. Näille jäsenvaltioille tarjotaan asianmukaista tukea Euroopan pakolaisrahaston resursseista ja varmistetaan, että rasitus jakautuu oikeudenmukaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Lisäksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto koordinoi ja tukee yhteisiä toimia, joilla autetaan jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita. Kokoamalla yhteen hyviä käytäntöjä ja vaihtamalla jäsennetysti korkean tason asiantuntemusta tukivirasto auttaa jäsenvaltioita myös yleisemmin määrittämään kaikkein kustannustehokkaimmat keinot, joilla suunnitellut toimenpiteet voidaan panna täytäntöön.

1.2. Yleinen tausta

Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi alkoi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan toukokuussa 1999. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäisen vaiheen aikana (1999–2005) tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeuskehykset tiettyjen vähimmäisnormien pohjalta. Turvapaikkamenettelydirektiivi oli EU:n turvapaikkasäädöspaketin viidestä säädöksestä viimeinen. Sen tarkoituksena on esittää vähimmäisvaatimukset pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevia jäsenvaltioiden menettelyjä varten.

Tämä ehdotus on vastaus Haagin ohjelmassa esitettyyn pyyntöön antaa ehdotukset toisen vaiheen välineiksi neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuoden 2010 loppua. Sillä pyritään korjaamaan kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevien menettelyjen puutteet ja varmistamaan korkeammat ja yhdenmukaisemmat suojelua koskevat vaatimukset. Tällä tavoin edetään kohti Tampereen päätelmissä esitettyä ja Haagin ohjelmassa toistettua yhteistä turvapaikkamenettelyä ja yhdenmukaista asemaa.

Tämän direktiiviehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa on yksityiskohtainen analyysi voimassa olevan direktiivin soveltamisessa havaituista ongelmista ja uuden direktiivin antamiseen johtaneesta valmistelutyöstä. Vaikutusten arvioinnissa myös määritetään eri toimintavaihtoehdot ja arvioidaan niitä sekä valitaan paras vaihtoehto.

1.3. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä ehdotus on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen osalta täysin vuonna 1999 pidetyn Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien ja vuonna 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman mukainen. Se täyttää myös Eurooppa-neuvoston 17. lokakuuta 2008 hyväksymässä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa[6] esitetyn pyynnön tehdä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on yhteiset takeet sisältävän yhdistetyn turvapaikkamenettelyn perustaminen viimeistään vuonna 2012.

Intressitahojen kuuleminen

Komissiolla on käytössään runsaasti tietoa direktiivin täytäntöönpanosta ja direktiivin käsitteisiin liittyvistä puutteista sekä tavasta, jolla sitä käytännössä sovelletaan.

- Komissio antoi kesäkuussa 2007 vihreän kirjan , jossa kartoitetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen vaihtoehtoja. Julkiseen kuulemiseen saatiin 89 kannanottoa monenlaisilta sidosryhmiltä . Kuulemisen yhteydessä esiin tuodut kysymykset ja ehdotukset muodostivat perustan toimintasuunnitelmalle, jossa esitetään komission suunnittelemat toimenpiteet yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen loppuun saattamiseksi, mukaan lukien ehdotus turvapaikkamenettelydirektiivin muuttamisesta. Komissio on analysoinut tarkasti jäsenvaltioiden sille ilmoittamat täytäntöönpanotoimenpiteet .

- Komissio on järjestänyt kuusi asiantuntijakokousta , joissa keskusteltiin direktiivin täytäntöönpanosta ja keinoista, joilla yhteisön turvapaikkamenettelysäännöstössä olevat aukot voitaisiin täyttää. Ensimmäinen asiantuntijakokous pidettiin helmikuussa 2008 ja viimeinen tammikuussa 2009. Näissä keskusteluissa oli mukana hallitusten asiantuntijoita (neljä asiantuntijakokousta, 25.2.2008, 29.9.2008, 25.11.2008 ja 12.1.2009), kansalaisjärjestöjä (8.1.2009), UNCHR ja oikeusalan toimijoita, jotka antavat turvapaikanhakijoille oikeudellista neuvontaa kansallisissa menettelyissä (17.3.2008). Kokouksissa keskityttiin direktiivin keskeisiin elementteihin. Komissio sai keskusteluista arvokasta tietoa seikoista, joita on käsiteltävä tässä ehdotuksessa. Tahot, joita kuultiin, olivat yleisesti sitä mieltä, että menettelyjä koskevia järjestelyjä on edelleen yhdenmukaistettava ja tarjottava kansainvälistä suojelua hakeville riittävät takeet. Näin varmistetaan heidän hakemustensa tehokas ja oikeudenmukainen käsittely aseman määrittelyä koskevan direktiivin mukaisesti. Eräät jäsenvaltiot kuitenkin korostivat, että on tarpeen sallia edelleen jonkin verran joustavuutta sen suhteen, miten turvapaikkamenettelyt järjestetään, ja säilyttää menettelyjä koskevia järjestelyjä, joilla pyritään ehkäisemään väärinkäyttöä, toiset taas olisivat korjanneet nykyisen säännöstön puutteita mieluummin käytännön yhteistyötoimenpiteiden kuin lainsäädännön avulla.

- Komission lukuun teetettiin ulkopuolinen selvitys , jossa analysoitiin olemassa oleva aineisto ja kuulemisten tulokset.

- Tietoa kerättiin myös seikkaperäisin kyselylomakkein , joita komissio laati kaikille jäsenvaltioille ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmille.

- Direktiivin täytäntöönpanosta saatiin tärkeää tietoa myös Euroopan pakolaisrahaston yhteisrahoittamia hankkeita koskevista raporteista sekä raportissa turvapaikkamenettelyistä IGC:n osallistujamaissa ( Blue Book ).

Vihreää kirjaa koskevien kannanottojen, hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen, tutkijoiden kommenttien, kyselylomakkeisiin annettujen jäsenvaltioiden vastausten ja täytäntöönpanotoimenpiteistä tehdyn komission analyysin perusteella on määritetty kaksi keskeistä ongelmaa, jotka voidaan kiteyttää seuraavasti: vähimmäisvaatimukset ovat a) riittämättömiä ja b) epämääräisiä, jolloin niillä ei voida varmistaa oikeudenmukaista ja tehokasta käsittelyä. Ottaen huomioon monien kommentaattorien ja sidosryhmien esiin tuomat vakavat puutteet komissio on päättänyt ehdottaa menettelyllisiä takeita ja käsitteitä, joita aseman määrittelyä koskevan direktiivin mukaisten luotettavien päätösten varmistaminen edellyttää. Tähän kuuluvat mm. takeet, joilla hakijalle on tarkoitus antaa realistinen mahdollisuus perustella kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa, erityistakeet kaikkein heikoimmassa asemassa oleville hakijoille ja laadukasta päätöksentekoa koskevat järjestelyt. Nämä ovat keskeisiä edellytyksiä järjestelmän väärinkäytön ehkäisemiseksi ja turvapaikkajärjestelmien luotettavuuden säilyttämiseksi. Tältä osin komission ehdotuksessa otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden ilmaisema huoli toistuvista ja ilmeisen perusteettomista hakemuksista. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä ehdotuksessa pyritään säätämään tarvittavat edellytykset, joilla yhteisön turvapaikkamenettelyistä voidaan tehdä helppopääsyisiä, tehokkaita, oikeudenmukaisia ja erilaiset tilanteet huomioon ottavia.

Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskeville menettelyille korkeammat ja johdonmukaisemmat vaatimukset, joilla taataan kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden suojelun tarpeiden asianmukainen käsittely jäsenvaltioille kansainvälisessä oikeudessa ja yhteisön oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Ehdotuksella pyritään parantamaan sekä päätöksenteon tehokkuutta että laatua ”etupainottamalla” palveluita, neuvonantoa ja asiantuntemusta sekä kannustamalla jäsenvaltioita tekemään oikeudellisesti pitäviä päätöksiä ensimmäisessä käsittelyssä . Turvapaikkamenettelyn tehokkuuden ja laadun parantumisen myötä a) jäsenvaltiot voivat nopeammin erottaa toisistaan yhtä aikaa saapuvat turvapaikanhakijat ja muut maahanpyrkijät ja näin optimoida sovellettavien menettelyjen (palautus, turvapaikka, humanitaarinen asema, luovuttaminen rikoksen johdosta ym.) määrittämiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit ; b) turvapaikkaviranomaiset voivat tehdä hakemuksista oikeudellisesti pitäviä päätöksiä, jotka perustuvat täydellisiin ja asianmukaisesti todettuihin tosiseikkoihin, puolustaa hylkäyspäätöksiä paremmin ja vähentää riskiä, että muutoksenhakuelimet kumoavat päätöksen; c) turvapaikkahenkilöstö voi paremmin määrittää hakemukset, jotka ovat perusteettomia tai joihin liittyy järjestelmän väärinkäyttöä, sekä myös hakemukset, jotka perustuvat väärään henkilöllisyyteen tai kansallisuuteen ; d) voidaan vähentää jäsenvaltioiden vastaanottokustannuksia ja tukea niiden pyrkimyksiä poistaa hylkäyspäätöksen saaneet turvapaikanhakijat alueeltaan sen ansiosta, että laadukkaita päätöksiä voidaan tehdä nopeammin ja entistä useammissa tapauksissa jo ensimmäisessä käsittelyssä tehty päätös on lopullinen. Aidoille pakolaisille ja toissijaista suojelua tarvitseville voidaan myöntää nopeammin aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä säädettyjä etuuksia.

Lisäksi ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja vakiinnuttamaan käsitteitä ja menettelytapoja sekä lisäämään johdonmukaisuutta turvapaikkasäädösten välillä. Tällä tavoin on tarkoitus rajoittaa turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen, sikäli kuin se johtuu eroista menettelyissä.

Komission ehdotuksessa käsitellään seuraavia asioita:

1. Turvapaikkasäädösten keskinäinen yhdenmukaisuus

Turvapaikkasäännöstön yhdenmukaisen soveltamisen helpottamiseksi ja sovellettavien järjestelyjen yksinkertaistamiseksi ehdotuksessa säädetään yhdistetystä menettelystä ja tehdään näin selväksi, että hakemusten käsittelyssä on otettava huomioon molemmat aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä säädetyt kansainvälisen suojelun muodot. Lisäksi siinä määritetään menettelyssä sovellettavat säännöt, kuten että pakolaisaseman edellyttämän suojelun tarpeen tutkimisen jälkeen on tutkittava toissijaisen suojeluaseman edellyttämä suojelun tarve, ja ulotetaan nykyiset pakolaisaseman poistamista koskevat säännöt koskemaan myös toissijaisen suojelun poistamista. Muutokset vastaavat komission turvapaikkapolitiikan[7] pitkäaikaista tavoitetta, ja niillä pyritään varmistamaan yhdenmukaisuus aseman määrittelyä koskevan direktiivin kanssa. Direktiivin aineellisen soveltamisalan ( ratione materiae ) selventämiseksi ehdotuksessa tehdään selväksi, että turvapaikkamenettelydirektiivissä säädettyjä menettelyä koskevia periaatteita ja takeita sovelletaan hakijoihin, joihin sovelletaan Dublin-asetuksen[8] mukaisia menettelyjä jäsenvaltioissa, joihin he ovat myöhemmin saapuneet, ja korostetaan, että hakemuksen implisiittisen peruuttamisen käsitteen ei pitäisi olla esteenä sille, että hakijat pääsevät uudelleen turvapaikkamenettelyjen piiriin siinä jäsenvaltiossa, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

2. Menettelyjen piiriin pääseminen

Ehdotuksessa säädetään monista takeista, joilla pyritään parantamaan pääsyä turvapaikkamenettelyjen piiriin. Ensinnäkin siinä sisällytetään erikseen mainiten aluevedet direktiivin soveltamisalaan ja määritetään rajavartijoiden, poliisin ja säilöönottoyksiköiden henkilöstön velvollisuudet. Siinä säädetään myös määräaika hakemuksen jättämiseen liittyvien muodollisuuksien suorittamiselle ja otetaan käyttöön takeet, joilla pyritään siihen, että de facto -turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus esittää suojelupyyntö rajanylityspaikalla tai palauttamista edeltävissä säilöönottoyksiköissä. Takeisiin kuuluu tiedonsaanti kansainvälistä suojelua haettaessa noudatettavista menettelyistä, yhteys organisaatioihin, jotka antavat turvapaikanhakijoille oikeudellista neuvontaa, ja järjestelyt, joilla pyritään varmistamaan toimivaltaisten viranomaisten ja kyseisen henkilön välinen viestintä.

3. Menettelylliset takeet ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä

Ehdotuksella pyritään nostamaan turvapaikkamenettelyjen yleistä oikeudenmukaisuuden tasoa, ja tällä tavoin pääsemään sovittujen menettelyllisten periaatteiden ja takeiden yhdenmukaisempaan soveltamiseen . Ehdotettujen muutosten taustalla on pitkälti yhteisön oikeuden yleisiä periaatteita, kuten puolustautumisoikeutta, aseyhtäläisyyttä ja oikeusturvaa, koskeva EY:n tuomioistuimen kehittyvä oikeuskäytäntö. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö oli toinen keskeinen innoittaja turvapaikanhakijoiden menettelyllisten takeiden jatkokehittelylle. Tältä osin ehdotuksella ensisijaisesti pyritään antamaan hakijalle asianmukainen ja realistinen mahdollisuus perustella kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa ja varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset arvioivat hakijan suojelutarpeet asianmukaisesti. Edellä esitetyn perusteella ehdotetuilla muutoksilla:

a) vähennetään poikkeamista direktiivissä säädetyistä menettelyllisistä periaatteista ja takeista; ehdotuksessa muun muassa poistetaan mahdollisuus luopua henkilökohtaisesta puhuttelusta nopeutetuissa menettelyissä;

b) annetaan lisätakeita, kuten kansainvälistä suojelua hakevien oikeus maksuttomaan oikeusapuun ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä;

c) otetaan käyttöön kaikkein heikoimmassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita koskevat erityistakeet; näihin kuuluvat muun muassa oikeuslääketieteellisten raporttien käsittelysäännöt, tiettyjen hakijaryhmien jättäminen nopeutettujen menettelyjen tai rajamenettelyjen ulkopuolelle ja menettelyjä koskevat järjestelyt, joilla pyritään toteamaan hakemuksen tosiseikat tapauksissa, joihin liittyy sukupuoleen ja/tai ikään perustuvaa vainoa.

Suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin muun muassa ehkäistä menettelyjen väärinkäyttöä lisäämällä hakijoiden tietoisuutta sovellettavista vaatimuksista, mikä johtaisi muun muassa siihen, että menettelyä koskevia velvollisuuksia voitaisiin noudattaa paremmin. Ne tukisivat myös turvapaikkaviranomaisten pyrkimyksiä tehdä hakemuksista perusteltuja ja oikeudellisesti pitäviä päätöksiä, jotka perustuvat täydellisiin ja asianmukaisesti todettuihin tosiseikkoihin.

4. Käsitteet ja menettelytavat

Tavoitteena olevan yhteisen turvapaikkamenettelyn saavuttamiseksi ehdotuksella pyritään vakiinnuttamaan keskeiset käsitteet ja menettelytavat ja määrittelemään niiden funktio turvapaikkamenettelyissä paremmin. Tämä koskee lähinnä hakemuksen tutkimatta jättämisen perusteita, turvallisen kolmannen maan käsitettä, nopeutettuja menettelyjä ja ilmeisen perusteettomia hakemuksia, myöhempien hakemusten käsitettä ja turvallisen alkuperämaan käsitettä. Direktiivin käsitteitä ja menettelytapoja olisi yhdenmukaistettava ja yksinkertaistettava samalla kun turvapaikkaviranomaisille annetaan tarvittavat menettelylliset välineet, joilla voidaan ehkäistä järjestelmän väärinkäyttöä ja vastata siihen sekä käsitellä nopeasti selvästi perusteettomat tai vähemmän monimutkaiset hakemukset.

Ehdotuksessa tehdään selväksi, että ennen kuin tehdään päätös, että hakemusta ei oteta tutkittavaksi, kyseisen hakijan olisi voitava saattaa näkemyksensä tutkimattajättämisperusteiden soveltamisesta viranomaisten tiettäväksi. Lisäksi ehdotuksella poistetaan eurooppalainen turvallisen kolmannen maan käsite ja sisällytetään toissijaisen suojelun perusteet luetteloon aineellisista edellytyksistä turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiselle.

Ehdotuksessa myös tarkistetaan nykyisiä, nopeutettuja menettelyjä koskevia järjestelyjä, ja rajataan tyhjentävästi perusteet ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutetulle käsittelylle sekä korostetaan, että määrittävälle viranomaiselle olisi tällaisissa tapauksissa annettava riittävästi aikaa tutkia hakemus huolellisesti. Samalla ehdotuksessa säilytetään direktiivin säännökset menettelyjen luotettavuuden suojaamiseksi, erityisesti kun hakemuksiin liittyy väärinkäyttöä ja vilppiä. Tältä osin muutoksilla luodaan hakijoille velvollisuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa henkilöllisyytensä ja hakemuksen muiden seikkojen toteamiseksi. Tätä säännöstä olisi sovellettava yhdessä niiden nykyisten vaatimusten kanssa, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat pitää hakijan henkilöllisyyttä tai kansallisuutta koskeviin vääriin tietoihin tai asiakirjoihin perustuvia hakemuksia ilmeisen perusteettomina ja nopeuttaa niiden käsittelyä.

Suunnitelluilla laadukasta päätöksentekoa koskevilla toimenpiteillä, kuten henkilökohtaista puhuttelua koskevat järjestelyt, asiantuntijaneuvonta ja koulutus, on tarkoitus edelleen lisätä turvapaikkahenkilöstön valmiuksia havaita ajoissa tapaukset, joihin liittyy järjestelmän väärinkäyttöä tai vilppiä. Näitä toimenpiteitä vahvistetaan vielä korostamalla periaatetta, että on vain yksi määrittävä viranomainen. Viimeksi mainittu muutos vastaa institutionaalisia järjestelyjä suurimmassa osassa jäsenvaltioita ja se on välttämätön, jotta voidaan varmistaa institutionaalinen asiantuntemus ja oikeudellisesti pitävät päätökset, jotka perustuvat täydellisiin ja tarkasti todettuihin tosiseikkoihin. Sillä on myös tarkoitus vakiinnuttaa turvapaikkamenettely ja parantaa ensimmäisen käsittelyn laatua, mikä ehkäisee menettelyjen väärinkäyttöä.

Lisäksi ehdotetaan turvapaikkamenettelyn virtaviivaistamista ottamalla käyttöön määräajat ensimmäiseen päätökseen liittyville menettelyille. Suunniteltu yleinen kuuden kuukauden määräaika vastaa muutoksia valmisteltaessa kuultujen jäsenvaltioiden enemmistön lainsäädännöllisiä muutoksia ja/tai käytäntöjä[9]. Aikarajaa tarvitaan käsittelyn tehostamiseksi, vastaanottokustannusten pienentämiseksi, hylkäyspäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että aidot pakolaiset ja toissijaista suojelua tarvitsevat saavat nopeammin suojelua. Muutoksissa säädetään myös mahdollisuudesta jatkaa yksittäistapauksissa määräaikaa vielä kuudella kuukaudella. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa mukauttaa ja järjestää kansalliset menettelynsä ehdotettujen määräaikojen mukaisiksi, määräaika näiden muutosten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä lykätään ehdotuksessa kolmeen vuoteen.

Lisäksi ehdotuksessa pyritään määrittämään uudelleen tiettyjä turvallisen alkuperämaan käsitteen osatekijöitä poistamalla turvallisten alkuperämaiden yhteisen vähimmäisluettelon käsite ja vakiinnuttamalla yhteiset puolueettomat kriteerit, joilla kolmannet maat voidaan kansallisella tasolla määrittää turvallisiksi alkuperämaiksi. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on, että turvallisen alkuperämaan käsitettä sovellettaisiin yhdenmukaisemmin pitäen lähtökohtana yhteisiä aineellisia edellytyksiä, turvallisiksi määritettyjen maiden tilanteen säännöllistä uudelleentarkastelua ja menettelyllisiä takeita, joita sovelletaan samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa, jotka ovat valinneet tämän menettelytavan. Myös eurooppalaista turvallisen kolmannen maan käsitettä tarkistetaan siten, että yhteistä luetteloa ei enää ole. Toistuvien hakemusten taustalla olevien syiden poistamiseksi ehdotuksessa tehdään selväksi, että hakijan ja määrittävän viranomaisen olisi pyrittävä kaikin tavoin esittämään ja arvioimaan alkuperäisen hakemuksen elementit aseman määrittelyä koskevan direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn yhteistyövaatimuksen mukaisesti. Lisäksi ehdotuksessa yhdistetään direktiivin säännökset myöhempien hakemusten käsittelystä, jotta jäsenvaltiot voisivat alistaa myöhemmän hakemuksen käsittelykelpoisuustestiin res judicata -periaatteen mukaisesti ja poiketa useamman peräkkäisen hakemuksen tehneen oikeudesta jäädä kyseisen jäsenvaltion alueelle. Näin ehkäistään turvapaikkamenettelyjen väärinkäyttöä.

5. Tehokkaat oikeussuojakeinot

Ehdotuksella helpotetaan turvapaikanhakijoiden pääsyä tehokkaiden oikeussuojakeinojen piiriin jäsenvaltioille kansainvälisessä oikeudessa ja yhteisön oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tältä osin ehdotus vastaa pitkälti EY:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä. Ensinnäkin ehdotuksessa säädetään ensimmäisten päätösten täydestä ex nunc -uudelleentarkastelusta tuomioistuimen toimesta ja täsmennetään, että tehokas oikeussuoja edellyttää sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen uudelleentarkastelua. Ehdotuksella pyritään saattamaan direktiivin mukaiset muutoksenhakumenettelyt aseyhtäläisyysperiaatteen mukaisiksi. Lisäksi siinä säädetään, että kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehtyjä ensimmäisiä päätöksiä koskevalla muutoksenhaulla on tietyin poikkeuksin automaattinen lykkäävä vaikutus.

3.2. Oikeusperusta

Ehdotuksella muutetaan direktiiviä 2005/85/EY, jonka kanssa sillä on sama oikeusperusta eli EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan d alakohta. Muutokset, jotka koskevat toissijaiseen suojeluasemaan liittyviä menettelysääntöjä, perustuvat EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 2 kohdan a alakohtaan.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 artiklan mukaan maat voivat halutessaan osallistua yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamiseen. Kyseisen pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen. Näiden jäsenvaltioiden suhde voimassa olevaan direktiiviin ei kuitenkaan vaikuta siihen, osallistuvatko ne mahdollisesti uuden direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

3.3. Toissijaisuusperiaate

EY:n perustamissopimuksen IV osasto koskee viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä muuta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää politiikkaa, ja siihen sisältyvillä määräyksillä on siirretty tiettyjä näihin kysymyksiin liittyviä toimivaltuuksia Euroopan yhteisölle. Tätä toimivaltaa on käytettävä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti eli vain siinä tapauksessa ja vain siinä laajuudessa kuin suunnitellun toiminnan tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, ja se voidaan siten suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen paremmin saavuttaa yhteisön tasolla.

Yhteisön toimien nykyinen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohta. Sen mukaan neuvosto toteuttaa ”turvapaikkaa koskevat toimenpiteet pakolaisten oikeudellista asemaa koskevan, 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaa koskevien sopimusten mukaisesti” muun muassa säätämällä vähimmäisvaatimukset menettelystä jäsenvaltioissa pakolaisaseman myöntämiseksi tai poistamiseksi ja vähimmäisvaatimukset suojelun antamisesta muutoin kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille.

Turvapaikanhakuun ja pakolaisten suojeluun liittyvien ongelmien ylikansallisen luonteen vuoksi EU voi hyvin ehdottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa ratkaisuja erityisesti kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskeviin menettelyihin liittyviin ongelmiin. Vaikka direktiivin hyväksyminen vuonna 2005 merkitsi merkittävää yhdenmukaistamista, tarvitaan lisää EU:n toimia, jotta turvapaikkamenettelyille voidaan asettaa korkeammat ja yhdenmukaisemmat vaatimukset ja edetä kohti yhteistä turvapaikkamenettelyä, joka asetettiin Tampereella pitkän aikavälin tavoitteeksi. Tällaiset vaatimukset ovat välttämättömiä myös siksi, että Dublin-menettelyjen piiriin kuuluvien turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin samanlaisin edellytyksin eri jäsenvaltioissa.

3.4. Suhteellisuusperiaate

Turvapaikkamenettelydirektiivin muuttamista koskevassa vaikutusten arvioinnissa käsitellään kutakin havaittujen ongelmien ratkaisuvaihtoehtoa, jotta käytännön hyöty ja tarvittava panostus olisivat oikeassa suhteessa. Päätelmä on, että EU:n toimilla ei ylitetä sitä, mikä on ongelmien ratkaisemiseksi tarpeen.

3.5. Vaikutus perusoikeuksiin

Ehdotus on arvioitu perusteellisesti sen varmistamiseksi, että sen säännökset vastaavat täysin

- EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja perusoikeuksia, jotka seuraavat yhteisön oikeuden yleisistä periaatteista, jotka puolestaan johtuvat jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, ja

- velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, erityisesti Geneven yleissopimuksesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja lasten oikeuksista tehdystä YK:n yleissopimuksesta.

Turvapaikkamenettelyjä koskevilla korkeammilla vaatimuksilla ja niiden yhdenmukaisella soveltamisella kaikkialla EU:ssa on kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus turvapaikanhakijoihin perusoikeuksien kannalta. Ehdotus muun muassa vähentää hallinnollisten virheiden mahdollisuutta turvapaikkamenettelyissä, jolloin palauttamiskiellon periaatetta voidaan paremmin noudattaa ja parantaa suojelun ja oikeussuojan saatavuutta. Se myös lisää sukupuolten tasa-arvoa ja edistää lapsen edun periaatetta kansallisissa turvapaikkamenettelyissä.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

2009/0165 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

pakolaisaseman ? kansainvälisen suojelun ⎪ myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan d alakohdan ? ja 2 kohdan a alakohdan ï ,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[10],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[11],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[13],

sekä katsovat seuraavaa:

∫ uusi

1. Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1 päivänä joulukuuta 2005 annettuun neuvoston direktiiviin 2005/85/EY[14] olisi tehtävä useita huomattavia muutoksia. Selkeyden vuoksi olisi mainittu direktiivi uudelleenlaadittava.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 1 kappale

2. Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja siihen sisältyvä yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ovat olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta toteuttaa asteittain vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, joka on avoin yhteisöstä olosuhteiden pakosta ja oikeutetusti suojaa hakeville henkilöille.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 2 kappale

3. Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pitämässään erityiskokouksessa asettaa tavoitteeksi yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn, pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, (jäljempänä ’"Geneven yleissopimus’"), täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, vahvistaen näin palauttamiskiellon periaatteen noudattamisen ja varmistaen, ettei ketään palauteta takaisin maahan, jossa häntä vainotaan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 3 kappale

4. Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulisi lyhyellä aikavälillä sisältää oikeudenmukaista ja tehokasta turvapaikkamenettelyä jäsenvaltioissa koskevat yhteiset vaatimukset ja pidemmällä aikavälillä yhteisön säännöt, joista muodostuu yhteinen turvapaikkamenettely Euroopan yhteisössä.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

5. Tässä direktiivissä säädetyt vähimmäisvaatimukset, joita jäsenvaltioissa on noudatettava pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä, ovat näin ollen √ Direktiivi 2005/85/EY oli ∏ turvapaikkamenettelyjä koskeva ensimmäinen toimenpide.

∫ uusi

6. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäinen vaihe on nyt saavutettu. Eurooppa-neuvoston 4 päivänä marraskuuta 2004 antamassa Haagin ohjelmassa asetetaan tavoitteet, jotka vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005–2010. Tätä varten Haagin ohjelmassa kehotettiin Euroopan komissiota saattamaan päätökseen ensimmäisen vaiheen säädösten arviointi ja esittämään toisen vaiheen välineitä ja toimenpiteitä koskevat ehdotukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuotta 2010. Haagin ohjelman mukaisesti tavoite, johon on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi pyrittävä, on yhteisen turvapaikkamenettelyn perustaminen ja kaikkialla unionissa pätevän yhdenmukaisen suojeluaseman käyttöönotto.

7. Eurooppa-neuvosto totesi 16 päivänä lokakuuta 2008 hyväksytyssä Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja suojelun myöntämisessä, ja pyysi tekemään uusia aloitteita, kuten ehdotuksen, jonka tarkoituksena on yhteiset takeet sisältävän yhdistetyn turvapaikkamenettelyn perustaminen Haagin ohjelman mukaisen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän viimeistelemiseksi.

8. Euroopan pakolaisrahaston ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston resursseja olisi käytettävä, jotta yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisessa vaiheessa asetettujen vaatimusten täytäntöönpanossa voidaan asianmukaisesti tukea jäsenvaltioita, erityisesti niitä jäsenvaltioita, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi.

9. Jotta voitaisiin varmistaa, että direktiivissä […/…/EY] [vähimmäisvaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi sekä myönnetyn suojelun sisällöstä (aseman määrittelyä koskeva direktiivi)] tarkoitettujen hakijoiden tarve kansainväliseen suojeluun arvioidaan kattavasti ja tehokkaasti, kansainvälisen suojelun myöntämismenettelyjä koskevan yhteisön säännöstön olisi perustuttava yhdistetyn turvapaikkamenettelyn käsitteeseen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 5 kappale

? uusi

10. Tämän direktiivin päätarkoituksena on ? kehittää edelleen vähimmäisvaatimuksia kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevia jäsenvaltioiden menettelyjä varten yhteisen turvapaikkamenettelyn luomiseksi yhteisöön ⎪. ottaa käyttöön vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan yhteisössä pakolaisaseman myöntämistä ja poistamista koskevissa menettelyissä.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 6 kappale

? uusi

11. ? Kansainvälisen suojelun ⎪ Pakolaisaseman myöntämistä ja poistamista koskevissa menettelyissä sovellettavien sääntöjen keskinäisen lähentämisen pitäisi osaltaan rajoittaa turvapaikanhakijoiden ? kansainvälistä suojelua hakevien ⎪ edelleen liikkumista jäsenvaltioiden välillä, jos tällainen liikkuminen johtuu lainsäädännöllisistä eroavuuksista ? , ja luoda yhtäläiset edellytykset direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] soveltamiselle jäsenvaltioissa ⎪.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 7 kappale

? uusi

12. Vähimmäisvaatimusten luonteeseen kuuluu, että jäsenvaltioiden olisi voitava säätää tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä jäsenvaltiosta kansainvälistä suojelua pyytäville kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, silloin kun pyynnön katsotaan perustuvan siihen, että asianomainen ? tarvitsee direktiivissä [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] tarkoitettua kansainvälistä suojelua ⎪ on Geneven yleissopimuksen 1 artiklan A kohdassa tarkoitettu pakolainen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 8 kappale

? uusi

13. Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassan tunnustetut periaatteetita. ?Tällä direktiivillä pyritään edistämään erityisesti perusoikeuskirjan 1, 18, 19, 21, 24 ja 47 artiklan soveltamista, ja direktiivi on pantava täytäntöön niiden mukaisesti. ⎪

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 9 kappale

? uusi

14. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kohtelun osalta jäsenvaltioita sitovat sellaisten kansainvälisen oikeuden välineiden mukaiset sitoumukset, joiden osapuolia ne ovat ja jotka kieltävät syrjinnän.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 10 kappale

? uusi

15. On tärkeää, että turvapaikkahakemukset ? kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset ⎪ ratkaistaan tosiseikkojen perusteella ja että ensimmäisen päätöksen tekevät viranomaiset, joiden henkilöstöllä on asianmukaiset tiedot tai tarpeellinen koulutus turvapaikka- ja pakolaisasioiden alalla.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 11 kappale

? uusi

16. On sekä jäsenvaltioiden että ? kansainvälistä suojelua hakevien ⎪ turvapaikanhakijoiden edun mukaista, että turvapaikkahakemukset ? kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset ⎪ ratkaistaan mahdollisimman nopeasti ? , tämän kuitenkaan rajoittamatta asianmukaista ja perusteellista tutkintaa ⎪ . Turvapaikkahakemusten käsittelyn organisoinnin olisi oltava jäsenvaltioiden vastuulla, jotta ne voivat kansallisten tarpeiden mukaisesti asettaa etusijalle tai nopeuttaa minkä tahansa hakemuksen käsittelyä ottaen tämän direktiivin vaatimukset huomioon.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 12 kappale

? uusi

17. Yleisen järjestyksen käsitteeseen voi sisältyä ? muun muassa ⎪ tuomitseminen vakavasta rikoksesta.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 13 kappale

? uusi

18. Jotta suojelua tarvitsevat henkilöt voidaan tunnustaa asianmukaisesti Geneven yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetuiksi pakolaisiksi ? tai henkilöiksi, jotka voivat saada toissijaista suojelua ⎪, jokaisella turvapaikanhakijalla olisi oltava tosiasiallinen pääsy tietyin poikkeuksin turvapaikkamenettelyihinyn sekä mahdollisuus toimia yhteistyössä ja olla yhteydessä asianmukaisella tavalla toimivaltaisiin viranomaisiin, niin että hän voi esittää tapaukseensa liittyvät tosiseikat, sekä riittävät menettelyä koskevat takeet asiansa hoitamiseksi menettelyn kaikissa eri vaiheissa. Turvapaikkahakemuksen ? Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tutkintamenettelyssä hakijalla olisi myös yleensä oltava vähintään oikeus jäädä maahan, kunnes määrittävä viranomainen on tehnyt päätöksensä, oikeus käyttää tulkkia asiansa esittämiseen, jos viranomaiset kuulevat häntä, mahdollisuus olla yhteydessä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) edustajaan ? ja järjestöihin, jotka tarjoavat neuvontaa kansainvälistä suojelua hakeville ⎪ tai muihin pakolaisvaltuutetun puolesta toimiviin järjestöihin, oikeus saada päätös asianmukaisesti tiedoksi, saada tieto päätöksen perusteluina olevista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, mahdollisuus pyytää neuvoa oikeudelliselta tai muulta neuvonantajalta ja oikeus saada tietoja oikeudellisesta asemastaan menettelyn ratkaisevissa vaiheissa kielellä, jota hakijan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän ? , ja jos päätös on kielteinen, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa ⎪.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 14 kappale

Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten olisi myös säädettävä erityisistä menettelyä koskevista takeista heidän haavoittuvaisen asemansa takia. Jäsenvaltioiden olisi tällöin ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

∫ uusi

19. Jotta voidaan varmistaa tosiasiallinen pääsy tutkintamenettelyyn, viranomaisten, jotka ovat ensimmäisinä kosketuksissa kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, erityisesti maa- tai merirajojen valvontaa tai rajatarkastuksia suorittavien viranomaisten, olisi saatava ohjeita ja tarvittavaa koulutusta siitä, miten tunnistaa ja käsitellä kansainvälistä suojelua koskevat pyynnöt. Heidän olisi voitava antaa kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, jotka ovat jäsenvaltioiden alueella, myös rajalla, aluevesillä tai kauttakulkualueella, ja jotka haluavat hakea kansainvälistä suojelua, kaikki merkityksellinen tieto siitä, missä ja miten kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen voi tehdä. Jos kyseiset henkilöt ovat jäsenvaltion aluevesillä, heidät olisi tuotava maihin ja heidän hakemuksensa olisi tutkittava tämän direktiivin mukaisesti.

20. Lisäksi olisi säädettävä erityisistä menettelyllisistä takeista, jotka koskevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia hakijoita, kuten alaikäisiä, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallan uhreja sekä vammaisia, jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset sille, että he voivat tosiasiallisesti päästä menettelyihin ja esittää tarvittavat seikat kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perustelemiseksi.

21. Kansallisten toimenpiteiden, jotka koskevat kidutuksen tai muun vakavan fyysisen tai henkisen väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan, oireiden ja merkkien tunnistamista ja dokumentointia menettelyissä, joihin tätä direktiiviä sovelletaan, olisi perustuttava muun muassa käsikirjaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen tutkimiseksi ja dokumentoimiseksi tehokkaasti (Istanbulin pöytäkirja).

22. Nais- ja mieshakijoiden todellisen tasa-arvon varmistamiseksi tutkintamenettelyjen olisi oltava sukupuolisensitiivisiä. Erityisesti henkilökohtaiset puhuttelut olisi järjestettävä tavalla, joka antaa sekä nais- että mieshakijoille mahdollisuuden puhua kokemuksistaan tapauksissa, joihin liittyy sukupuoleen perustuvaa vainoa. Sukupuoleen liittyvien hakemusten monimutkaisuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon menettelyissä, jotka perustuvat turvallisen kolmannen maan käsitteeseen, turvallisen alkuperämaan käsitteeseen tai myöhempien hakemusten käsitteeseen.

23. Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan ensisijaisesti otettava huomioon vuonna 1989 allekirjoitetun YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaiset lapsen edut.

24. Kansainvälisen suojelun tarvetta koskevat tutkintamenettelyt olisi järjestettävä tavalla, joka antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden suorittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten huolellinen tutkinta.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 15 kappale

? uusi

25. Jos turvapaikanhakija tekee myöhemmän hakemuksen esittämättä uusia todisteita tai perusteluja, olisi kohtuutonta velvoittaa jäsenvaltioita suorittamaan kokonaan uusi tutkinta. Jäsenvaltioiden olisi voitava tällöin ? res judicata -periaatteen mukaisesti hylätä hakemus tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttuessa ⎪ valita menettelyistä, joissa on poikkeuksia hakijalle tavallisesti annetuista takeista.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 16 kappale

? uusi

26. Monet turvapaikkahakemukset ? kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset ⎪ tehdään jäsenvaltion rajalla tai kauttakulkualueella ennen kuin hakijan maahantulosta on tehty päätös. Jäsenvaltioiden olisi voitava ? antaa menettelyistä, joilla tutkitaan edellytykset ottaa hakemus tutkittavaksi ja/tai hakemuksen sisältö, säännöksiä, jotka antavat mahdollisuuden päättää rajalla tai kauttakulkualueella tehdyistä hakemuksista kyseisissä paikoissa ⎪ noudattaa edelleen olemassa olevia menettelyjä, jotka soveltuvat rajalla turvapaikkaa hakevien erityistilanteeseen. Olisi määriteltävä yhteiset säännöt poikkeuksista, joita näissä olosuhteissa voidaan tehdä hakijoille tavallisesti annetuista takeista.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 17 kappale

? uusi

27. Hakijan turvallisuus alkuperämaassaan on keskeisimpiä seikkoja arvioitaessa turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan ⎪ hakemuksen perusteiden riittävyyttä. Jos kolmas maa voidaan katsoa turvalliseksi alkuperämaaksi, jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää se turvalliseksi ja olettaa sen olevan turvallinen yksittäiselle turvapaikanhakijalle, ellei tämä esitä painavia todisteita tätä vastaan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 18 kappale

28. Ottaen huomioon kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden pakolaisiksi määrittelyssä saavutetun yhdenmukaistamisen tason olisi säädettävä yhteisistä perusteista, joita noudatetaan kolmansien maiden määrittämisessä turvallisiksi alkuperämaiksi.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 19 kappale

Kun neuvosto on vakuuttunut siitä, että tietty alkuperämaa täyttää nämä perusteet, ja on sen mukaisesti sisällyttänyt kyseisen maan tämän direktiivin nojalla hyväksyttävään turvallisten alkuperämaiden yhteiseen vähimmäisluetteloon, jäsenvaltiot olisi velvoitettava tarkastelemaan tämän maan kansalaisten tai siellä aikaisemmin asuneiden kansalaisuudettomien henkilöiden tekemiä hakemuksia kyseisen maan turvallisuusolettaman pohjalta, joka on kumottavissa. Koska turvallisten alkuperämaiden määrittämisellä on poliittista merkitystä ottaen erityisesti huomioon alkuperämaan ihmisoikeustilanteen arvioinnin vaikutukset ja sen seuraukset Euroopan unionin politiikoille ulkosuhteiden alalla, neuvoston olisi Euroopan parlamenttia kuultuaan tehtävä mahdolliset päätökset vähimmäisluettelon vahvistamisesta tai muuttamisesta.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

Ottaen huomioon Bulgarian ja Romanian aseman Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioina ja niiden edistymisen jäsenyyttä kohti, niitä tulisi pitää turvallisina alkuperämaina tätä direktiiviä sovellettaessa siihen asti, kunnes ne liittyvät Euroopan unioniin.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 21 kappale

? uusi

29. Kolmannen maan määrittäminen turvalliseksi alkuperämaaksi tämän direktiivin soveltamiseksi ei voi antaa ehdottomia turvatakeita kyseisen maan kansalaisille. Määrittämisen perusteena käytettävässä arvioinnissa voidaan sen luonteen takia ottaa huomioon vain maan yleinen yhteiskunnallinen, oikeudellinen ja poliittinen tilanne ja se, rangaistaanko vainoa, kidutusta tai epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista harjoittavia toimijoita käytännössä, kun ne on todettu syyllisiksi tällaisiin toimiin kyseisessä maassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että maan määritystä turvalliseksi maaksi ei voida enää pitää merkityksellisenä hakijan kannalta, jos hän on esittänyt painavia ? päteviä ⎪ syitä, joiden perusteella maata ei voida katsoa turvalliseksi hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

? uusi

30. Jäsenvaltioiden olisi tutkittava kaikki turvapaikkahakemukset sisällöllisesti eli arvioitava, voidaanko asianomaista hakijaa pitää pakolaisena √ kansainvälisen suojelun tarpeessa olevana ∏ kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY[15] direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti, ellei tässä direktiivissä säädetä toisin, erityisesti silloin, kun voidaan kohtuullisesti olettaa, että toinen valtio suorittaa tutkinnan tai antaa riittävän suojelun. Jäsenvaltioita ei pitäisi etenkään velvoittaa arvioimaan turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ sisältöä silloin, kun ensimmäinen turvapaikkamaa on myöntänyt hakijalle pakolaisaseman tai muutoin riittävän suojelun ja hakija otetaan takaisin tähän maahan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 23 kappale

? uusi

31. Jäsenvaltioille ei olisi myöskään asetettava velvoitetta arvioida turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ⎪ sisällöllisesti silloin, kun hakijan voidaan kohtuullisesti olettaa hakevan suojelua kolmannesta maasta, johon hänellä on kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu ? riittävä ⎪ yhteys ? , ja on perusteita katsoa, että hakija otetaan kyseiseen maahan tai otetaan takaisin kyseiseen maahan ⎪ . Jäsenvaltioiden olisi toimittava tämän mukaisesti vain silloin, jos asianomainen hakija olisi turvassa kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta vältetään hakijoiden edelleen liikkuminen, olisi laadittava yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat katsoa tai määrittää kolmannen maan turvalliseksi.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 24 kappale

? uusi

32. Jäsenvaltioiden olisi voitava lisäksi jättää tutkimatta osittain tai kokonaan turvapaikkahakemukset, joiden esittäjät saapuvat niiden alueelle sellaisesta Euroopassa sijaitsevasta kolmannesta maasta, joka noudattaa erityisen korkeita vaatimuksia ihmisoikeuksien ja pakolaisten suojelun alalla. Ottaen huomioon seuraukset, joita hakemuksen osittaisesta tutkinnasta tai tutkimatta jättämisestä voi koitua hakijalle, turvallisen kolmannen maan käsitettä olisi sovellettava vain sellaisissa tapauksissa, joihin liittyvien kolmansien maiden osalta neuvosto on vakuuttunut, että kyseinen kolmas maa täyttää tässä direktiivissä asetetut korkeat turvallisuusvaatimukset. Neuvoston olisi tehtävä asiaa koskevat päätökset Euroopan parlamenttia kuultuaan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 25 kappale

Tässä direktiivissä säädettyjen, molempia turvallisen kolmannen maan käsitteitä koskevien yhteisten perusteiden luonteesta seuraa, että käsitteiden soveltamiseen käytännössä vaikuttaa se, salliiko asianomainen kolmas maa turvapaikanhakijan saapua alueelleen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 26 kappale

? uusi

33. Pakolaisaseman ? tai toissijaisen suojeluaseman ⎪ poistamisen osalta jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ pakolaisaseman saaneille ilmoitetaan asianmukaisesti heidän asemansa mahdollisesta uudelleen harkinnasta ja että heillä on tilaisuus esittää vastineensa ennen kuin viranomaiset voivat tehdä perustellun päätöksen heidän asemansa poistamisesta. Näistä takeista olisi kuitenkin voitava luopua, jos syyt pakolaisaseman lakkaamiseen eivät liity niiden edellytysten muutokseen, joiden perusteella asianomainen tunnustettiin pakolaiseksi.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 27 kappale

? uusi

34. Yhteisön oikeuden perusperiaatteiden mukaisesti turvapaikkahakemuksia ? kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia ⎪ ja pakolaisaseman ? tai toissijaisen suojeluaseman ⎪ poistamista koskevien päätösten osalta on olemassa tehokkaatas oikeussuojakeinot tuomioistuimessa perustamissopimuksen 234 artiklan mukaisesti. Oikeussuojakeinon tehokkuuteen, myös olennaisten tosiseikkojen tutkimisen osalta, vaikuttaa kunkin jäsenvaltion hallinto- ja oikeusjärjestelmä kokonaisuudessaan.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 28 kappale

35. Perustamissopimuksen 64 artiklan mukaan tällä direktiivillä ei rajoiteta niitä velvollisuuksia, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

? uusi

36. Tämä direktiivi ei koske ? jäsenvaltioiden välisiä ⎪ menettelyjä, joista säädetään [niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen ? tai kansalaisuudettoman henkilön ⎪ johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta] annetussa asetuksessa (EY) N:o [.../... ] (Dublin-asetus) 18 päivänä helmikuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 343/2003[16].

∫ uusi

37. Hakijoiden, joihin sovelletaan asetusta (EY) N:o [.../...] [Dublin-asetus], olisi voitava hyötyä tässä direktiivissä säädetyistä perusperiaatteista ja takeista sekä asetuksen (EY) N:o [.../...] [Dublin-asetus] mukaisista erityistakeista.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 30 kappale

38. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi arvioitava säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 31 kappale

? uusi

39. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on vähimmäisvaatimusten laatiminen pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ myöntämistä tai poistamista koskevia jäsenvaltioiden menettelyjä varten, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 32 kappale (mukautettu)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut 24 päivänä tammikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 33 kappale (mukautettu)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut 14 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä haluavansa osallistua tämän direktiivin antamiseen ja soveltamiseen.

⎢ 2005/85/EY johdanto-osan 34 kappale

40. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä tämä direktiivi siten se ei sido sitä Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskassa, Tanskaan.

∫ uusi

41. Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisemman direktiivin sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempaan direktiiviin.

42. Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä III olevassa B osassa mainittuun jäsenvaltioita velvoittavaan määräaikaan, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä,

⎢ 2005/85/EY

? uusi

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on esittää vähimmäisvaatimukset ? direktiiviin …/…/EY [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] perustuvan kansainvälisen suojelun⎪ pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevia jäsenvaltioiden menettelyjä varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ’"Geneven yleissopimuksella’" Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla;

b) "hakemuksella" tai "turvapaikkahakemuksella" kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tekemää hakemusta, joka voidaan katsoa pyynnöksi saada kansainvälistä suojelua jostakin jäsenvaltiosta Geneven yleissopimuksen perusteella. Kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia pidetään turvapaikkahakemuksina, ellei asianomainen henkilö nimenomaisesti pyydä muunlaista suojelua, jota on mahdollista hakea erikseen;

∫ uusi

b) ’hakemuksella’ tai ’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön esittämää pyyntöä saada suojelua jostakin jäsenvaltiosta, kun hakijan voidaan katsoa tarkoittavan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa ja kun hakija ei nimenomaisesti pyydä direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] soveltamisalan ulkopuolelle jäävää muunlaista suojelua, jota voidaan pyytää erikseen;

⎢ 2005/85/EY

? uusi

c) ’"hakijalla’" tai ? ’kansainvälistä suojelua hakevalla’ ⎪ "turvapaikanhakijalla" kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪, josta ei ole vielä tehty lainvoimaista päätöstä;

∫ uusi

d) ’hakijalla, jolla on erityistarpeita’, hakijaa, joka tarvitsee erityistakeita iän, sukupuolen, vamman, mielenterveysongelmien tai kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurausten vuoksi, jotta hän voisi hyödyntää tämän direktiivin mukaisia oikeuksia ja täyttää tämän direktiivin mukaiset velvollisuudet,

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

d)e) ’"lainvoimaisella päätöksellä’" päätöstä siitä, myönnetäänkö kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle pakolaisasema ? tai toissijainen suojeluasema ⎪ direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivin] nojalla ja johon ei enää sovelleta tämän direktiivin V luvussa säädettyjä oikeussuojakeinoja riippumatta siitä, vaikuttavatko tnämä oikeussuojakeinot siten, että hakijat saavat jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle odottamaan asiansa ratkaisua edellyttäen, ettei tämän direktiivin liitteestä III muuta johdu;

e)f) ’"määrittävällä viranomaisella’" jäsenvaltion mitä tahansa lainkäyttöelimiin verrattavaa tai hallinnollista elintä, joka vastaa turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ tutkinnasta ja jolla on toimivalta tehdä niistä ensimmäinen päätös, edellyttäen, ettei liitteestä I muuta johdu;

f)g) ’"pakolaisella’" kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka täyttää Geneven yleissopimuksen 1 artiklassa esitetyt direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 2 artiklan d kohdan edellytykset siten kuin niistä säädetään direktiivissä 2004/83/EY;

∫ uusi

h) ’henkilöllä, joka voi saada toissijaista suojelua’, kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka täyttää direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 2 artiklan f kohdan edellytykset;

i) ’kansainvälisellä suojeluasemalla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnustamista jäsenvaltiossa pakolaiseksi tai henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua;

⎢ 2005/85/EY

g) j) ’"pakolaisasemalla’" sitä, että jäsenvaltio tunnustaa kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnustamista jäsenvaltiossa pakolaiseksi;

∫ uusi

k) ’toissijaisella suojeluasemalla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnustamista jäsenvaltiossa henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua;

l) ’alaikäisellä’ alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä;

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

h)m) ’"ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’" alle 18-vuotiasta henkilöä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko lain tai vakiintuneen tavan mukaan vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hänellä ei tosiasiallisesti ole tällaista aikuista huolehtimassa hänestä; sillä tarkoitetaan myös alaikäistä, joka on jäänyt ilman huoltajaa jäsenvaltion alueelle tulonsa jälkeen; ?direktiivin […/…/EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 2 artiklan l kohdassa määriteltyä alaikäistä ⎪ ;

i)n) ’"edustajalla’" henkilöä, joka toimii ilman huoltajaa olevan alaikäisen laillisena edustajana toimivan järjestön puolesta tai joka toimii alaikäisten huolenpidosta ja hyvinvoinnista vastaavan kansallisen järjestön puolesta, tai mitä tahansa muuta edustajaa, joka on nimetty valvomaan tämän etuja; ?henkilöä, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimittäneet lailliseksi edustajaksi avustamaan ja edustamaan ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, jotta lapsen etu voidaan varmistaa ja tehdä tarvittaessa alaikäisen puolesta oikeustoimia; ⎪

j)o) "pakolaisaseman ? ’kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamisella’" toimivaltaisen viranomaisen päätöstä peruuttaa tai lakkauttaa tietyn henkilön pakolaisasema ? tai toissijainen suojeluasema ⎪ tai jättää se uusimatta direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti;

k)p) ’"jäämisellä jäsenvaltioon’" jäämistä sen jäsenvaltion alueelle, myös rajalle tai kauttakulkualueelle, jossa turvapaikkahakemus ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ on tehty tai jossa sitä tutkitaan.

3 artikla

Soveltamisala

43. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella, myös niiden rajoilla ? , aluevesillä ⎪ tai kauttakulkualueilla tehtyihin turvapaikkahakemuksiin ? kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin ⎪ ja pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamiseen.

44. Tätä direktiiviä ei sovelleta silloin, kun kyse on jäsenvaltioiden edustustoille esitetyistä diplomaattista tai alueellista turvapaikkaa koskevista pyynnöistä.

3. Mikäli jäsenvaltiot käyttävät menettelyä tai ottavat käyttöön menettelyn, jossa turvapaikkahakemukset tutkitaan sekä Geneven yleissopimukseen perustuvina hakemuksina että direktiivin 2004/83/EY 15 artiklassa määritellyissä olosuhteissa annettua muunlaista kansainvälistä suojelua koskevina hakemuksina, niiden on sovellettava tätä direktiiviä koko menettelyn ajan.

43. Jäsenvaltiot voivat lisäksi päättää, että ne soveltavat tätä direktiiviä menettelyissä, joilla ratkaistaan mitä tahansa ? direktiivin […/…/EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] soveltamisalaan kuulumatonta ⎪ kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

4 artikla

Vastuuviranomaiset

45. Jäsenvaltioiden on nimettävä kaikkia menettelyjä varten määrittävä viranomainen, joka on vastuussa hakemusten asianmukaisesta tutkinnasta tämän direktiivin, erityisesti 8 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan, mukaisesti. ?Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällä viranomaisella on käytettävissään riittävä määrä pätevää, erikoistunutta henkilöstöä voidakseen suorittaa tehtävänsä säädetyissä määräajoissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on tarjottava perus- ja jatkokoulutusohjelmia henkilöstölle, joka tutkii hakemukset ja tekee päätökset kansainvälisestä suojelusta. ⎪

∫ uusi

46. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällytettävä erityisesti seuraavat:

a) asiaa koskevissa kansainvälisissä ja yhteisön välineissä esitetyt kansainvälistä suojelua ja ihmisoikeuksia koskevat aineelliset ja menettelysäännöt, mukaan lukien palauttamiskiellon ja syrjintäkiellon periaatteet;

b) tietoisuus sukupuoleen, ikään ja traumoihin liittyvistä kysymyksistä;

c) alkuperämaata koskevien tietojen käyttö;

d) puhuttelutekniikat, mukaan lukien kulttuurienvälinen kommunikaatio;

e) kidutuksen merkkien ja oireiden havaitseminen ja dokumentointi;

f) todisteiden arviointi, mukaan lukien periaate, jonka mukaan päätös tehdään epäselvässä tapauksessa hakijan eduksi;

g) kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten tutkintaa koskeva oikeuskäytäntö.

⎢ 2005/85/EY

Turvapaikkahakemukset, jotka tehdään jossakin jäsenvaltiossa maahanmuuttotarkastuksia siellä suorittaville toisen jäsenvaltion viranomaisille, tutkitaan siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella hakemus tehdään asetuksen (EY) N:o 343/2003 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

23. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että jokin muu viranomainen on seuraavissa tapauksissa vastuussa: ? tapausten käsittelystä asetuksen (EY) N:o …/…. [Dublin-asetus] perusteella. ⎪

a) sellaisten tapausten käsittelystä, joissa harkitaan hakijan siirtämistä toiseen valtioon niitä perusteita ja menettelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä, siihen asti kunnes siirto tehdään tai jos pyynnön vastaanottanut valtio on kieltäytynyt ottamasta hakijaa vastaan tai ottamasta hakijaa takaisin;

b) hakemuksen ratkaisemisesta kansallista turvallisuutta koskevien säännösten perusteella edellyttäen, että ennen edellä mainitun päätöksen tekemistä määrittävää viranomaista kuullaan siitä, määritelläänkö hakija pakolaiseksi direktiivin 2004/83/EY nojalla;

c) alustavan tutkinnan suorittamisesta 32 artiklan mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä viranomaisella on oikeus tutustua hakijan edellistä hakemusta koskevaan asiakirjakansioon;

d) tapausten käsittelystä noudatettaessa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyjä menettelyjä;

e) maahantulon epäämisestä noudatettaessa 35 artiklan 2–5 kohdassa säädettyä menettelyä, ellei kyseisissä kohdissa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu;

f) sen määrittelystä, pyrkiikö hakija tai onko hakija tullut jäsenvaltioon 36 artiklan mukaisesta turvallisesta kolmannesta maasta, ellei mainitussa artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

34. Jos viranomainen nimetään 23 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetyn viranomaisen henkilökunnalla on asianmukaiset tiedot ja taidot tai että se saa tarvittavan koulutuksen täyttääkseen velvoitteensa tätä direktiiviä soveltaessaan.

∫ uusi

5. Kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, jotka tehdään jossakin jäsenvaltiossa raja- tai maahanmuuttotarkastuksia siellä suorittaville toisen jäsenvaltion viranomaisille, käsitellään siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella hakemus tehdään.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

5 artikla

Suotuisammat säännökset

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä, joita sovelletaan pakolaisaseman ? kansainvälisen suojelun ⎪ myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä, edellyttäen että säännökset ovat tämän direktiivin mukaisia.

II LUKU

PERUSPERIAATTEET JA TAKEET

6 artikla

Pääsy turvapaikkamenettelyyn

1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että turvapaikkahakemukset on tehtävä henkilökohtaisesti ja/tai määrätyssä paikassa.

∫ uusi

47. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisesta ja rekisteröinnistä. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset tehdään henkilökohtaisesti ja/tai määrätyssä paikassa, rajoittamatta kuitenkaan 5, 6, 7 ja 8 kohdan soveltamista.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöllä, joka haluaa tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, on tosiasiallinen mahdollisuus jättää hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

23. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisella oikeustoimikelpoisella aikuisella on oikeus tehdä ? kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ⎪ omasta puolestaan turvapaikkahakemus.

34. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hakija voi tehdä hakemuksen hänestä riippuvaisten henkilöiden puolesta. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijasta riippuvainen aikuinen henkilö hyväksyy sen, että hakemus jätetään hänen puolestaan. Jos näin ei ole, hänellä on oltava mahdollisuus tehdä hakemus omasta puolestaan.

Hyväksymistä on tiedusteltava hakemusta jätettäessä tai viimeistään hakijasta riippuvaisen aikuisen henkilön turvapaikkahakemusta koskevassa henkilökohtaisessa puhuttelussa. ð Ennen kuin hyväksymistä tiedustellaan, kullekin näistä aikuisista on yksityisesti tiedotettava asiaa koskevista menettelyllisistä seurauksista ja hänen oikeudestaan tehdä erillinen kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. ï

∫ uusi

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alaikäisellä on oikeus tehdä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus joko omasta puolestaan, vanhempiensa välityksellä tai muiden aikuisten perheenjäsenten välityksellä.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY[17] 10 artiklassa tarkoitetuilla asianmukaisilla elimillä on oikeus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ilman huoltajaa olevan alaikäisen puolesta, jos kyseiset elimet katsovat alaikäisen henkilökohtaisen tilanteen yksilöllisen arvioinnin perusteella, että hän saattaa tarvita direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaista suojelua.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

47. Jäsenvaltiot voivat määritellä kansallisessa lainsäädännössään, milloin

a) alaikäinen voi tehdä hakemuksen omasta puolestaan;

b) edustajan on tehtävä ilman huoltajaa olevan alaikäisen hakemus 1721 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

c) turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ jättämisen katsotaan merkitsevän myös turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ jättämistä alaikäisten naimattomien alaikäisten lasten puolesta.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joiden puoleen turvapaikkahakemuksen tekevä todennäköisesti kääntyy, pystyvät kertomaan kyseiselle henkilölle miten ja missä hän voi tehdä kyseisen hakemuksen ja/tai että hän voi edellyttää kyseisiä viranomaisia toimittamaan hakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle.

∫ uusi

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajavartijoilla, poliisilla ja maahanmuuttoviranomaisilla sekä säilöönottoyksiköiden henkilöstöllä on ohjeet ja tarvittava koulutus kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyyn. Jos nämä viranomaiset on nimetty 1 kohdassa tarkoitetuiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi, ohjeisiin on sisällytettävä velvollisuus rekisteröidä hakemus. Muussa tapauksessa ohjeissa on edellytettävä, että hakemus ja kaikki merkityksellinen tieto välitetään viranomaiselle, joka on toimivaltainen rekisteröimään sen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki muut viranomaiset, joiden puoleen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekevä todennäköisesti kääntyy, pystyvät kertomaan kyseiselle henkilölle miten ja missä hän voi tehdä kyseisen hakemuksen, ja/tai että hän voi edellyttää kyseisten viranomaisten toimittavan hakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle.

9. Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus 72 tunnin kuluessa siitä, kun henkilö on ilmaissut halunsa hakea kansainvälistä suojelua 8 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Tiedottaminen ja neuvonta rajanylityspaikoilla ja säilöönottoyksiköissä

48. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta tehtäessä noudatettavista menettelyistä on saatavilla tietoa

a) ulkorajojen rajanylityspaikoilla, myös kauttakulkualueilla; ja

b) säilöönottoyksiköissä.

49. Jäsenvaltioiden on järjestettävä tulkkaus, jotta voidaan varmistaa, että henkilöt, jotka haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, ja rajavartijat tai säilöönottoyksiköiden henkilöstö voivat kommunikoida keskenään.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestöillä, jotka tarjoavat kansainvälistä suojelua hakeville neuvontaa, on jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella pääsy rajanylityspaikkoihin, kauttakulkualueet mukaan lukien, ja säilöönottoyksiköihin.

Jäsenvaltiot voivat antaa sääntöjä tällaisten järjestöjen läsnäolosta tässä artiklassa tarkoitetuilla alueilla.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

78 artikla

Oikeus jäädä jäsenvaltioon hakemuksen tutkinnan ajaksi

50. Hakijoiden on annettava jäädä jäsenvaltioon yksinomaan turvapaikkamenettelyä varten, kunnes määrittävä viranomainen on tehnyt päätöksensä III luvussa säädettyjen ensimmäiseen päätökseen liittyvien menettelyjen mukaisesti. Tämä oikeus jäädä alueelle ei oikeuta oleskelulupaan.

51. Jäsenvaltiot voivat poiketa tästä vain silloin, kun ? henkilö tekee 35 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun ⎪ myöhemmän hakemuksen tutkintaa ei jatketa 32 ja 34 artiklan mukaisesti tai kun ne luovuttavat kyseisen henkilön tapauksen mukaan joko toiseen jäsenvaltioon eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä[18] johtuvien velvoitteiden tai muun syyn nojalla tai kolmanteen valtioon ? , kyseisen hakijan alkuperämaata lukuun ottamatta, ⎪ tai johonkin kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

∫ uusi

52. Jäsenvaltio voi luovuttaa hakijan kolmanteen valtioon 2 kohdan mukaisesti ainoastaan, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva päätös ei johda suoraan tai epäsuoraan palauttamiseen ( refoulement ), joka rikkoisi jäsenvaltion kansainvälisiä velvoitteita.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

89 artikla

Hakemusten tutkintaa koskevat vaatimukset

53. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikkahakemuksia ? kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia ⎪ ei hylätä tai jätetä tutkimatta pelkästään siksi, ettei niitä ole tehty mahdollisimman pian, tämän kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 4 kohdan i alakohdan soveltamista.

∫ uusi

54. Kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset on ensin tutkittava sen määrittämiseksi, voidaanko hakijoita pitää pakolaisina. Jos ei voida, ne on tutkittava sen määrittämiseksi, voidaanko hakijoita pitää henkilöinä, jotka voivat saada toissijaista suojelua.

⎢2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

23. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrittävän viranomaisen turvapaikkahakemuksista ? kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ⎪ tekemät päätökset perustuvat hakemusten asianmukaiseen tutkintaan. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) hakemukset tutkitaan ja ratkaistaan yksilöllisesti, objektiivisesti ja puolueettomasti;

b) eri lähteistä, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta (UNHCR) ? ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolta ⎪, hankitaan täsmällisiä ja ajantasaisia tietoja turvapaikanhakijoiden alkuperämaissa ja tarvittaessa myös kauttakulkumaissa vallitsevasta tilanteesta ja että nämä tiedot ovat hakemusten tutkinnasta ja ratkaisemisesta vastaavan henkilöstön saatavilla ? ja, jos määrittävä viranomainen ottaa tiedot päätöstä tehdessään huomioon, hakijan ja hänen oikeudellisen neuvonantajansa saatavilla ⎪;

c) hakemusten tutkinnasta ja ratkaisemisesta vastaavalla henkilöstöllä on tiedot turvapaikka- ja pakolaisoikeuden alalla sovellettavista keskeisistä periaatteista;.

∫ uusi

d) hakemukset tutkivalla ja päätökset tekevällä henkilöstöllä on ohjeet ja mahdollisuus kysyä tarvittaessa neuvoa tiettyjen alojen, esimerkiksi lääketieteen, kulttuuriasioiden, lastensuojelun tai sukupuolikysymysten, asiantuntijoilta.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

34. Jäljempänä V luvussa tarkoitetuilla viranomaisilla on oltava oikeus määrittävän viranomaisen tai hakijan välityksellä tai muulla tavoin tutustua 23 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin yleistietoihin, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamisessa.

45. Jäsenvaltiot voivat antaa ? Jäsenvaltioiden on annettava ⎪ säännöt hakemuksen tutkinnan kannalta olennaisten asiakirjojen kääntämisestä.

910 artikla

Määrittävän viranomaisen päätöksentekoa koskevat vaatimukset

55. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikkahakemuksia ? kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia ⎪ koskevat päätökset annetaan kirjallisesti.

56. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jos ? pakolaisasemaa ja/tai toissijaista suojeluasemaa koskeva ⎪ hakemus hylätään, päätöksessä ilmoitetaan sen perusteluina olevat tosi- ja oikeusseikat ja hakijalle annetaan kirjallisesti tieto siitä, miten kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta.

Jäsenvaltioilla ei ole velvoitetta ilmoittaa pakolaisaseman myöntämättä jättämisen perusteluja päätöksessä, jolla hakijalle myönnetään asema, joka antaa kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaiset samat oikeudet ja etuudet kuin direktiivin 2004/83/EY mukainen pakolaisasema. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolaisaseman myöntämättä jättämisen perustelut mainitaan hakijan asiakirjakansiossa ja että hakija voi pyynnöstä tutustua asiakirjakansioonsa.

Jäsenvaltioilla ei myöskään ole jonkin nimenomaisen päätöksen osalta velvoitetta antaa kirjallisesti tietoa muutoksen hakemisesta kielteiseen päätökseen, jos hakijalle on jo aiemmin annettu tämä tieto joko kirjallisesti tai hänen käytettävissään olevin sähköisin keinoin.

57. Jäsenvaltiot voivat 6 artiklan 34 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja aina, kun hakemuksen perusteet ovat samat, tehdä yhden päätöksen, joka koskee kaikkia hakijasta riippuvaisia henkilöitä.

∫ uusi

58. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa tietyn henkilöä koskevan seikan paljastuminen hänen perheenjäsenilleen voi vaarantaa kyseisen henkilön edut, mukaan lukien tapaukset, joissa on kyse sukupuoleen ja/tai ikään perustuvasta vainosta. Tällaisissa tapauksissa kyseiselle henkilölle tehdään erillinen päätös.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

1011 artikla

Turvapaikanhakijoille ? Kansainvälistä suojelua hakeville ⎪ myönnettävät takeet

59. Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien III luvussa säädettyjen menettelyjen osalta, että kaikilla turvapaikanhakijoilla ? kansainvälistä suojelua hakevilla ⎪ on seuraavat takeet:

a) TurvapaikanhHakijoille on ilmoitettava kielellä, jota heidän voidaan kohtuullisesti olettaa ymmärtävän, noudatettavasta menettelystä sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyn aikana ja niistä mahdollisista seurauksista, joita heille koituu velvoitteidensa noudattamatta jättämisestä ja kieltäytymisestään yhteistyöstä viranomaisten kanssa. Heille on annettava tietoa aikataulusta ja heidän käytettävissään olevista keinoista täyttää velvoite, joka koskee direktiivin 2004/83/EY direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 4 artiklassa mainittujen seikkojen toimittamista. Tämä tieto on annettava ajoissa, niin että hakijat voivat käyttää heille tässä direktiivissä taattuja oikeuksia ja noudattaa 1112 artiklassa asetettuja velvollisuuksia.

b) TurvapaikanhHakijoiden käyttöön on annettava tulkki, jotta he voivat esittää asiansa toimivaltaisille viranomaisille, aina kun tätä on pidettävä välttämättömänä. Jäsenvaltioiden on pidettävä tulkin käyttöä välttämättömänä ainakin silloin, kun määrittävä viranomainen kutsuu hakijan 12 ja 13 13, 14, ? 15, 16 ja 30 ⎪ artiklassa tarkoitettuun puhutteluun ja kun asianmukaista keskusteluyhteyttä ei voida varmistaa ilman sitä. Tässä ja muissa tapauksissa, joissa toimivaltaiset viranomaiset kutsuvat hakijan paikalle, kustannukset maksetaan julkisista varoista.

c) TurvapaikanhHakijoita ei saa estää ottamasta yhteyttä YK:n pakolaisasiain päävaltuutettuun tai muihin järjestöihin, jotka toimivat tämän puolesta kyseisen jäsenvaltion alueella jäsenvaltion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ? antavat turvapaikanhakijoille kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeudellista neuvontaa ⎪ .

d) TurvapaikanhHakijoille on kohtuullisessa ajassa annettava tieto päätöksestä, jonka määrittävä viranomainen on tehnyt heidän turvapaikkahakemuksestaan ? kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksestaan ⎪. Jos oikeudellinen tai muu neuvonantaja toimii hakijan oikeudellisena edustajana, jäsenvaltiot voivat päättää antaa päätöksen tiedoksi hänelle turvapaikanhakijan ? kansainvälistä suojelua hakevan ⎪ sijasta.

e) TurvapaikanhHakijoille on ilmoitettava määrittävän viranomaisen päätöksen seurauksesta kielellä, jota heidän voidaan kohtuullisesti olettaa ymmärtävän, jos heillä ei ole apunaan tai edustajanaan oikeudellista tai muuta neuvonantajaa ja jos maksutonta oikeusapua ei ole saatavilla. TurvapaikanhHakijoille on 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettava myös tieto siitä, miten kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

60. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla turvapaikanhakijoilla on V luvussa säädetyissä menettelyissä tämän artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja takeita vastaavat takeet.

1112 artikla

Turvapaikanhakijoiden ? Kansainvälistä suojelua hakevien ⎪ velvoitteet

61. ?Kansainvälistä suojelua hakevien on tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa henkilöllisyytensä ja muiden direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen seikkojen toteamiseksi. ⎪ Jäsenvaltiot voivat velvoittaa asettaa turvapaikanhakijat hakijoille √ muita ∏ velvoitteita tehdä tekemään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin, kun se on hakemusten käsittelyn kannalta tarpeellista.

62. Jäsenvaltiot voivat erityisesti säätää, että

a) turvapaikanhakijoiden on ilmoittauduttava toimivaltaisille viranomaisille tai tultava henkilökohtaisesti paikalle joko viipymättä tai määrättynä ajankohtana;

b) turvapaikanhakijoiden on luovutettava hallussaan olevat hakemuksen tutkinnan kannalta olennaiset asiakirjat, kuten passi;

c) turvapaikanhakijoiden on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille sen hetkinen asuinpaikkansa tai osoitteensa ja niiden mahdolliset muutokset mahdollisimman pian. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hakijan on vastaanotettava mahdolliset tiedoksiannot viimeksi ilmoittamassaan asuinpaikassa tai osoitteessa;

d) toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkia hakijan ja hänen mukanaan olevat tavarat, ? edellyttäen että tutkinnan suorittaa samaa sukupuolta oleva henkilö ⎪ ;

e) toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa hakijasta valokuvia; ja

f) toimivaltaiset viranomaiset voivat tallentaa hakijan suulliset lausunnot edellyttäen, että hänelle on ilmoitettu siitä ennakolta.

1213 artikla

Henkilökohtainen puhuttelu

63. Ennen kuin määrittävä viranomainen tekee turvapaikkahakemusta koskevan päätöksen, turvapaikanhakijalle on annettava tilaisuus hänen turvapaikkahakemustaan ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan ⎪ koskevaan henkilökohtaiseen puhutteluun, jonka suorittavalla virkamiehellä on kansallisen lain mukaan toimivalta suorittaa tällaisia puhutteluja. ?Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sisältöä koskevien puhuttelujen on aina oltava määrittävän viranomaisen henkilöstön suorittamia. ⎪

Jäsenvaltiot voivat myös antaa tilaisuuden henkilökohtaiseen puhutteluun jokaiselle 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle hakijasta riippuvaiselle aikuiselle henkilölle.

∫ uusi

Jos henkilö on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen myös hänestä riippuvaisten henkilöiden puolesta, jokaiselle hakijasta riippuvaiselle aikuiselle on annettava mahdollisuus ilmaista kantansa yksityisesti ja tulla puhutelluksi hakemuksestaan.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

Jäsenvaltiot voivat kansallisessa lainsäädännössä vahvistaa tapaukset, joissa alaikäiselle on annettava mahdollisuus henkilökohtaiseen puhutteluun.

64. ? Hakemuksen sisältöä koskevasta ⎪ Hhenkilökohtaisesta puhuttelusta voidaan luopua, jos

a) määrittävä viranomainen voi tehdä ? pakolaisasemasta ⎪ myönteisen päätöksen käytettävissä olevien todisteiden perusteella; tai

b) toimivaltaisella viranomaisella on jo ollut hakijan kanssa tapaaminen hakijan avustamiseksi hänen hakemuksensa täyttämisessä ja direktiivin 2004/83/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisten hakemuksen kannalta olennaisten tietojen antamisessa; tai

c) määrittävä viranomainen, tutkittuaan hakijan antamat tiedot, katsoo hakemuksen perusteettomaksi tapauksissa, joissa 23 artiklan 4 kohdan a, c, g, h ja j alakohdassa mainitut edellytykset täyttyvät.

3. Henkilökohtaisesta puhuttelusta voidaan luopua myös, jos

b) se ei ole kohtuullisesti toteutettavissa erityisesti, kun toimivaltainen viranomainen katsoo, että hakija ei kykene osallistumaan henkilökohtaiseen puhutteluun hänestä riippumattomien pysyvien syiden vuoksi. Epäselvissä tapauksissa ? toimivaltaisen viranomaisen on kuultava lääketieteen asiantuntijaa sen selvittämiseksi, onko kyse väliaikaisesta vai pysyvästä tilasta ⎪ jäsenvaltiot voivat pyytää asiasta lääkärin tai psykologin todistuksen.

Jos jäsenvaltio ei tämän kohdan b alakohdan nojalla tarjoa hakijalle tai joissain tapauksissa hakijasta riippuvaiselle henkilölle mahdollisuutta henkilökohtaiseen puhutteluun, hakijalle tai hakijasta riippuvaiselle henkilölle on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan antamaan mahdollisuus toimittaa lisätietoja.

43. Määrittävä viranomainen voi tehdä turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ⎪ koskevan päätöksen, vaikka henkilökohtaisesta puhuttelusta olisi tämän artiklan nojalla luovuttu.

54. Henkilökohtaisen puhuttelun puuttuminen 2 kohdan b ja c alakohdan ja 3 kohdan nojalla ei saa vaikuttaa kielteisesti määrittävän viranomaisen päätökseen.

65. Jäsenvaltiot voivat 2024 artiklan 1 kohdasta riippumatta ottaa turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ⎪ ratkaistessaan huomioon sen, että hakija ei saapunut henkilökohtaiseen puhutteluun, paitsi jos hänellä oli pätevä syy olla saapumatta.

1314 artikla

Henkilökohtaista puhuttelua koskevat vaatimukset

65. Henkilökohtaisessa puhuttelussa ei saa yleensä olla läsnä perheenjäseniä, ellei muiden perheenjäsenten läsnäolo ole määrittävän viranomaisen mukaan välttämätöntä asianmukaisen tutkinnan kannalta.

66. Henkilökohtainen puhuttelu on järjestettävä olosuhteissa, joissa voidaan taata asianmukainen luottamuksellisuus.

67. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisin toimenpitein, että henkilökohtaiset puhuttelut suoritetaan olosuhteissa, joissa hakijat voivat esittää hakemuksensa perusteet kattavasti. Tätä varten jäsenvaltioiden on:

a) varmistettava, että puhuttelun suorittaja on riittävän pätevä ottamaan huomioon hakemukseen liittyvät henkilökohtaiset tai yleiset olosuhteet, muun muassa hakijan kulttuuritaustan ? , sukupuolen ⎪ tai haavoittuvaisen aseman, siinä määrin kuin se on mahdollista; ja

∫ uusi

b) aina kun mahdollista järjestettävä niin, että hakijan puhuttelun suorittaa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos hakija niin pyytää;

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

b)c) valittava ? pätevä ⎪ tulkki, joka pystyy varmistamaan, että hakija ja puhuttelun suorittaja pystyvät keskustelemaan keskenään asianmukaisella tavalla. Keskustelun ei välttämättä tarvitse tapahtua turvapaikanhakijan ensisijaisesti valitsemalla kielellä, jos on jokin toinen kieli, jota hänen voidaan kohtuullisesti olettaa ymmärtäävän ja jota hän osaa puhua Ö jolla hän pystyy ilmaisemaan itseään Õ ? selvästi. Jäsenvaltioiden on, aina kun mahdollista, järjestettävä samaa sukupuolta oleva tulkki, jos hakija niin pyytää; ⎪

∫ uusi

d) varmistettava, että henkilö, joka suorittaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sisältöä koskevan puhuttelun, ei ole pukeutunut univormuun;

e) varmistettava, että alaikäisten puhuttelut suoritetaan lapsiystävällisesti.

⎢ 2005/85/EY

68. Jäsenvaltiot voivat antaa sääntöjä, jotka koskevat kolmansien osapuolten läsnäoloa henkilökohtaisessa puhuttelussa.

5. Tätä artiklaa sovelletaan myös 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittuun tapaamiseen.

∫ uusi

15 artikla

Henkilökohtaisen puhuttelun sisältö

Määrittävän viranomaisen on varmistettava, että hakijalla on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sisältöä koskevaa henkilökohtaista puhuttelua suoritettaessa asianmukainen mahdollisuus esittää direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa perustelemiseksi tarvittavat seikat. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) hakijalle esitettävillä kysymyksillä on merkitystä arvioitaessa, tarvitseeko hän direktiivissä [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] tarkoitettua kansainvälistä suojelua;

b) hakijalla on asianmukainen mahdollisuus antaa hakemuksen perustelemiseksi tarvittavien seikkojen mahdolliselle puuttumiselle ja/tai omien lausuntojensa epäjohdonmukaisuuksille tai ristiriitaisuuksille selitys.

⎢ 2005/85/EY

14 artikla

Turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan merkitys menettelyn kannalta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisesta henkilökohtaisesta puhuttelusta tehdään kirjallinen pöytäkirja, johon sisältyvät ainakin hakijan esittämät, hakemuksen kannalta olennaiset tiedot direktiivin 2004/83/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat saavat riittävän ajoissa tutustua turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaan. Jos he voivat tutustua siihen vasta määrittävän viranomaisen tehtyä päätöksen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutustuminen on mahdollista riittävän pian muutoshakemuksen laatimiseksi ja jättämiseksi ajoissa.

3. Jäsenvaltiot voivat pyytää hakijaa hyväksymään turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan sisällön.

Jos hakija kieltäytyy hyväksymästä pöytäkirjan sisältöä, kieltäytymisen syyt on kirjattava hänen asiakirjakansioonsa.

Se, että hakija kieltäytyy hyväksymästä pöytäkirjan sisältöä, ei saa estää määrittävää viranomaista tekemästä hänen hakemustaan koskevaa päätöstä.

4. Tätä artiklaa sovelletaan myös 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittuun tapaamiseen.

∫ uusi

16 artikla

Henkilökohtaisten puhuttelujen sanatarkat selostukset ja pöytäkirjat

69. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisesta henkilökohtaisesta puhuttelusta laaditaan sanatarkka selostus.

70. Jäsenvaltioiden on pyydettävä hakijaa henkilökohtaisen puhuttelun päätteeksi hyväksymään sanatarkan selostuksen sisältö. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalla on mahdollisuus kommentoida sanatarkassa selostuksessa esiintyviä käännösvirheitä tai väärinymmärryksiä ja/tai selittää niitä.

71. Jos hakija kieltäytyy hyväksymästä sanatarkan selostuksen sisältöä, kieltäytymisen syyt on kirjattava hänen asiakirjakansioonsa.

Se, että hakija kieltäytyy hyväksymästä sanatarkan selostuksen sisältöä, ei saa estää määrittävää viranomaista tekemästä hänen hakemustaan koskevaa päätöstä.

72. Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista, jäsenvaltiot voivat laatia henkilökohtaisesta puhuttelusta kirjallisen pöytäkirjan, johon sisältyvät ainakin hakijan esittämät, hakemuksen kannalta olennaiset tiedot. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että sanatarkka selostus henkilökohtaisesta puhuttelusta liitetään pöytäkirjaan.

73. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat saavat riittävän ajoissa, ennen kuin määrittävä viranomainen tekee päätöksen, tutustua henkilökohtaisesta puhuttelusta tehtyyn sanatarkkaan selostukseen sekä pöytäkirjaan, jos sellainen on.

17 artikla

Oikeuslääketieteelliset raportit

74. Jäsenvaltioiden on annettava tehdä hakijoille pyynnöstä lääkärintutkimus aiempaa vainoa tai vakavaa haittaa koskevien lausuntojen tueksi. Tätä varten jäsenvaltioiden on annettava hakijoille kohtuullisesti aikaa esittää määrittävälle viranomaiselle lääkärin lausunto.

75. Tapauksissa, joissa on perusteltua syytä katsoa, että hakija kärsii traumaperäisestä stressireaktiosta, määrittävän viranomaisen on hakijan suostumuksella varmistettava, että suoritetaan lääkärintutkimus, rajoittamatta kuitenkaan 1 kohdan soveltamista.

76. Jäsenvaltioiden on tehtävä järjestelyt, joilla voidaan varmistaa, että 2 kohdassa tarkoitettua lääkärintutkimusta varten on käytettävissä puolueetonta ja pätevää lääketieteellistä asiantuntemusta.

77. Jäsenvaltioiden on laadittava tämän artiklan soveltamisen kannalta merkityksellisiä lisäsääntöjä ja -järjestelyjä kidutuksen ja muiden fyysisen, seksuaalisen tai henkisen väkivallan muotojen oireiden havaitsemiseksi ja dokumentoimiseksi.

78. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöt, jotka puhuttavat hakijoita tämän direktiivin mukaisesti, saavat kidutuksen oireiden havaitsemista koskevaa koulutusta.

79. Määrittävän viranomaisen on arvioitava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lääkärintutkimusten tulokset hakemuksen muiden seikkojen ohella. Ne on otettava huomioon erityisesti määritettäessä, ovatko hakijan lausunnot uskottavia ja riittäviä.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

1518 artikla

Oikeus oikeusapuun ja oikeudelliseen edustajaan

80. ? Kansainvälistä suojelua hakeville on annettava ⎪ Jäsenvaltioiden on annettava turvapaikanhakijoille tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella omalla kustannuksellaan turvapaikkahakemukseensa ? kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa ⎪ liittyvistä asioista kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn tai luvan saaneen oikeudellisen tai muun neuvonantajan kanssa ? menettelyn kaikissa vaiheissa, myös kielteisen päätöksen jälkeen ⎪.

81. Jos määrittävä viranomainen tekee kielteisen päätöksen, jJäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalle annetaan pyydettäessä maksutonta oikeusapua ja/tai oikeudellinen edustaja 3 kohdan säännösten mukaisesti. ?Tätä varten jäsenvaltioiden on: ⎪

∫ uusi

a) annettava maksutonta oikeusapua III luvun mukaisissa menettelyissä. Tähän on sisällytettävä ainakin tiedottaminen menettelystä hakijalle hänen tilanteensa huomioon ottaen ja kielteisen päätöksen perusteina olevien tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen selittäminen;

b) annettava maksutonta oikeusapua V luvun mukaisissa menettelyissä. Tähän on sisällytettävä ainakin vaadittujen menettelyyn liittyvien asiakirjojen laatiminen ja osallistuminen hakijan puolesta asian käsittelyyn ensimmäisessä oikeusasteessa.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

3. Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään, että maksutonta oikeusapua ja/tai oikeudellinen edustaja myönnetään:

a) ainoastaan V luvun mukaisiin menettelyihin tuomioistuimessa, mutta ei kansallisen lainsäädännön mukaisiin mahdollisiin myöhempiin muutoksenhakumenettelyihin tai uudelleentarkasteluihin, mukaan luettuna muutoksenhaun uusi käsittely mahdollisen myöhemmän muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun johdosta; ja/tai

b)a) ainoastaan niille, joilla ei ole riittäviä varoja; ja/tai

c)b) ainoastaan sellaisen oikeudellisen tai muun neuvonantajan toimesta, jotka on kansallisessa lainsäädännössä erikseen nimetty avustamaan ja/tai edustamaan turvapaikanhakijoita; ? kansainvälistä suojelua hakevia. ⎪ ja/tai

d) ainoastaan, jos on todennäköistä, että muutoksenhaku tai uudelleentarkastelu johtaa myönteiseen tulokseen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että d alakohdan mukaisesti myönnettävää oikeusapua ja/tai oikeudellista edustamista ei rajoiteta mielivaltaisesti.

∫ uusi

Jäsenvaltiot voivat päättää antaa V luvussa säädettyjen menettelyjen osalta maksutonta oikeusapua ja/tai oikeudellisen edustajan hakijoiden käyttöön ainoastaan sikäli, kuin tällainen apu on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että heidän oikeussuojansa toteutuu. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän kohdan mukaisesti myönnettävää oikeusapua ja/tai oikeudellista edustamista ei rajoiteta mielivaltaisesti.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

4. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä oikeusapua ja/tai oikeudellista edustamista koskevien pyyntöjen esittämistä ja käsittelyä varten.

∫ uusi

5. Jäsenvaltiot voivat antaa valtiosta riippumattomien järjestöjen antaa kansainvälistä suojelua hakeville maksutonta oikeusapua ja/tai oikeudellisen edustajan III ja/tai V luvussa säädetyissä menettelyissä.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

56. Jäsenvaltiot voivat lisäksi:

a) asettaa maksuttomalle oikeusavulle ja/tai oikeudelliselle edustamiselle raha- ja/tai aikarajoitukset, edellyttäen että tällaiset rajoitukset eivät mielivaltaisesti rajoita mahdollisuutta saada oikeusapua ja/tai oikeudellinen edustaja;

b) säätää, että palkkioiden ja muiden kustannusten osalta hakijoiden kohtelu ei saa olla edullisempi kuin jäsenvaltioiden omille kansalaisilleen oikeusapuun liittyvissä asioissa yleensä myöntämä kohtelu.

67. Jäsenvaltiot voivat vaatia kaikkien hakijan puolesta hoidettujen kulujen maksamista takaisin kokonaan tai osittain, jos ja kun hakijan taloudellinen tilanne on merkittävästi parantunut tai jos päätös kyseisten etuuksien myöntämisestä tehtiin hakijan toimittamien väärien tietojen perusteella.

1619 artikla

Oikeusavun ja oikeudellisen edustajan käytön soveltamisala

82. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyllä tai luvan saaneella oikeudellisella tai muulla neuvonantajalla, joka avustaa tai edustaa ? kansainvälistä suojelua hakevaa ⎪ turvapaikanhakijaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti, on oikeus tutustua niihin hakijan asiakirjakansiossa oleviin tietoihin, ? joiden perusteella päätös tehdään. ⎪ joita V luvussa tarkoitetut viranomaiset todennäköisesti tutkivat, siltä osin kuin tiedot ovat hakemuksen tutkinnan kannalta olennaisia.

Jäsenvaltiot voivat poiketa tästä silloin, kun tietojen tai lähteiden paljastaminen vaarantaisi kansallisen turvallisuuden, tiedot toimittaneiden järjestöjen tai henkilön tai henkilöiden turvallisuuden tai sen henkilön tai niiden henkilöiden turvallisuuden, jota tai joita tiedot koskevat, tai kun jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ tutkintaan liittyvät tutkinnalliset seikat tai jäsenvaltioiden kansainväliset suhteet vaarantuisivat. Näissä tapauksissa ? jäsenvaltioiden on: ⎪

∫ uusi

a) annettava ainakin oikeudellisen tai muun neuvonantajan, josta on tehty turvallisuusselvitys, tutustua kyseisiin tietoihin tai lähteisiin, sikäli kuin tiedot ovat hakemuksen tutkinnan tai kansainvälisen suojelun poistamista koskevan päätöksen tekemisen kannalta merkityksellisiä;

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

√ b) asetettava ∏ kyseisetten tiedottojen tai lähteetiden on oltava V luvussa tarkoitettujen viranomaisten käytettäviksissä, ellei niihin tutustumista kielletä kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.

83. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudellisella tai muulla neuvonantajalla, joka avustaa tai edustaa ? kansainvälistä suojelua hakevaa ⎪ turvapaikanhakijaa, on pääsy suljetuille alueille kuten säilöönottoyksiköihin ja kauttakulkualueille, niin että hän voi neuvotella hakijan kanssa.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa oikeutta vierailla hakijoiden luona suljetuilla alueilla vain, jos rajoitus on kansallisen lainsäädännön perusteella objektiivisesti arvioituna tarpeen alueen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai hallinnoinnin kannalta tai hakemuksen tutkinnan tehokkuuden varmistamiseksi edellyttäen, että tämä ei vakavasti rajoita tai estä oikeudellisen tai muun neuvonantajan pääsyä alueelle.

∫ uusi

84. Jäsenvaltioiden on annettava hakijan tuoda henkilökohtaiseen puhutteluun kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytty tai luvan saanut oikeudellinen tai muu neuvonantaja.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

34. Jäsenvaltiot voivat antaa määräyksiä oikeudellisten tai muiden neuvonantajien läsnäolosta kaikissa turvapaikkamenettelyyn liittyvissä puhutteluissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan tai 1721 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista.

4. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hakija saa tuoda henkilökohtaiseen puhutteluun kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn tai luvan saaneen oikeudellisen tai muun neuvonantajan.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakija on läsnä henkilökohtaisessa puhuttelussa, vaikka häntä edustaisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeudellinen tai muu neuvonantaja, ja että hakija vastaa esitettyihin kysymyksiin henkilökohtaisesti.

Oikeudellisen tai muun neuvonantajan poissaolo ei estä toimivaltaista viranomaista suorittamasta hakijan henkilökohtaista puhuttelua, ? rajoittamatta kuitenkaan 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista ⎪ .

∫ uusi

20 artikla

Hakijat, joilla on erityistarpeita

85. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hakijoille, joilla on erityistarpeita, annetaan mahdollisuus esittää hakemukseen tarvittavat seikat mahdollisimman täydellisinä ja käytettävissä olevine todisteineen. Tarvittaessa heille on myönnettävä lisäaikaa, jotta he voivat esittää todisteita tai toteuttaa muita menettelyssä tarvittavia toimia.

86. Tapauksissa, joissa määrittävä viranomainen katsoo, että hakija on joutunut direktiivin [.../.../EY] [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevista vähimmäisvaatimuksista (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi)] 21 artiklassa tarkoitetun kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi, hakijalle on annettava riittävästi aikaa ja tarvittavaa tukea, jotta hän voi valmistautua hakemuksensa sisältöä koskevaan henkilökohtaiseen puhutteluun.

87. Jäljempänä olevan 27 artiklan 6 ja 7 kohtaa ei sovelleta 2 kohdassa tarkoitettuihin hakijoihin.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

1721 artikla

Ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettävät takeet

88. Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä direktiivissä säädettyjen menettelyjen osalta sekä 12 ja 14 13, ? 14 ⎪ ja 15 artiklan säännösten soveltamista rajoittamatta:

a) mahdollisimman pian ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että edustaja edustaa ja/tai avustaa ilman huoltajaa olevaa alaikäistä hakemuksen ? jättämiseen ja ⎪ tutkintaan liittyvissä asioissa. ? Edustajan on oltava puolueeton ja hänellä on oltava tarvittavaa lastensuojelun asiantuntemusta. ⎪ Kyseinen edustaja voi olla myös turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY[19] 19 artiklassa direktiivissä [.../.../EY] [vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi] tarkoitettu edustaja;

b) varmistettava, että edustajalle annetaan mahdollisuus kertoa ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle henkilökohtaisen puhuttelun merkityksestä ja mahdollisista seurauksista sekä tarvittaessa siitä, miten hän voi valmistautua henkilökohtaiseen puhutteluun. Jäsenvaltioiden on annettava ? varmistettava, että ⎪ edustajalle ? ja/tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytty oikeudellinen tai muu neuvonantaja on ⎪ mahdollisuus olla läsnä kyseisessä puhuttelussa ja ? että hänellä on mahdollisuus ⎪ esittää kysymyksiä ja huomautuksia puhuttelun suorittajan määrittelemissä rajoissa.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen on läsnä henkilökohtaisessa puhuttelussa, vaikka hänen edustajansa olisi läsnä.

89. Jäsenvaltiot voivat olla nimeämättä edustajaa, jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen:

a) saavuttaa todennäköisesti täysi-ikäisyyden ennen kuin ensimmäinen päätös tehdään; tai

b) voi käyttää maksutta kansallisessa lainsäädännössä tunnustettua oikeudellista tai muuta neuvonantajaa, joka suorittaa edellä edustajalle osoitetut tehtävät; tai

c) b) on naimisissa tai on ollut naimisissa.

3. Jäsenvaltiot voivat 1 päivänä joulukuuta 2005 voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti olla nimeämättä edustajaa, jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen on vähintään 16-vuotias, paitsi jos hän on kykenemätön hoitamaan hakemustaan ilman edustajaa.

43. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

90. jos ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle järjestetään 12, 13 ja 14,13, 14 ja 15 artiklan mukaisesti turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ⎪ koskeva henkilökohtainen puhuttelu, kyseisen puhuttelun suorittaa henkilö, jolla on tarvittavat tiedot alaikäisten erityistarpeista;

91. määrittävän viranomaisen päätöksen ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikkahakemuksesta valmistelee virkamies, jolla on tarvittavat tiedot alaikäisten erityistarpeista.

∫ uusi

4. Ilman huoltajaa oleville alaikäisille on myönnettävä 18 artiklassa säädetyin ehdoin maksutonta oikeusapua kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä varten.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

5. Jäsenvaltiot voivat käyttää lääketieteellisiä lääkärintutkimuksia määrittääkseen ilman huoltajaa olevien alaikäisten iän turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tutkinnan yhteydessä ? , jos jäsenvaltioilla on hänen yleisten lausumiensa tai muiden merkityksellisten todisteiden jälkeenkin epäilyksiä hänen iästään ⎪.

∫ uusi

Lääkärintutkimukset on tehtävä yksilön ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen ja vähemmän invasiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

Jos lääketieteellisiä lääkärintutkimuksia käytetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a) ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle ilmoitetaan ennen hänen turvapaikkahakemuksensa ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa ⎪ tutkintaa kielellä, jota hänen voidaan kohtuullisesti olettaa ymmärtäävän, mahdollisuudesta määrittää hänen ikänsä lääketieteellisen lääkärintutkimuksen avulla. Tällöin on annettava tietoja tutkimusmenetelmästä ja lääketieteellisen lääkärintutkimuksen mahdollisista seurauksista turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tutkinnan kannalta ja sen seurauksista, jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen kieltäytyy lääketieteellisestä lääkärintutkimuksesta;

b) ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja/tai heidän edustajansa suostuvat lääketieteelliseen lääkärintutkimukseen asianomaisten alaikäisten iän määrittämiseksi; ja

c) päätös ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikkahakemuksen ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ hylkäämisestä ei perustu pelkästään siihen, että alaikäinen ei ole suostunut lääketieteellisen lääkärintutkimuksen suorittamiseen.

Se, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen on kieltäytynyt lääketieteellisestä lääkärintutkimuksesta, ei saa estää määrittävää viranomaista tekemästä päätöstä turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ⎪ koskevaa päätöstä.

∫ uusi

6. Ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin ei sovelleta 27 artiklan 6 ja 7 kohtaa, 29 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, 32 artiklaa eikä 37 artiklaa.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

67. Jäsenvaltioiden on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu pannessaan täytäntöön tätä artiklaa.

1822 artikla

Säilöönotto

92. Jäsenvaltiot eivät saa ottaa henkilöä säilöön ainoastaan sen vuoksi, että hän ? hakee kansainvälistä suojelua ⎪ on turvapaikanhakija. ?Säilöönoton perusteiden ja olosuhteiden sekä säilöönotetuille kansainvälistä suojelua hakeville tarjolla olevien takeiden on oltava direktiivin [.../.../EY] [vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi] mukaisia. ⎪

93. Jos turvapaikanhakija ? kansainvälistä suojelua hakeva ⎪ otetaan säilöön, jäsenvaltioiden on varmistettava, että nopea oikeudellinen tarkastelu on mahdollista direktiivin [.../.../EY] [vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi] mukaisesti.

1923 artikla

Turvapaikkahakemuksen peruuttamiseen liittyvä menettely

94. Jos jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään nimenomaisesta mahdollisuudesta peruuttaa turvapaikkahakemus, jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijan nimenomaisesti peruuttaessa ? kansainvälistä suojelua koskevan ⎪ hakemuksensa määrittävä viranomainen tekee päätöksen joko hakemuksen tutkinnan keskeyttämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä.

95. Jäsenvaltiot voivat myös päättää, että määrittävä viranomainen voi päättää keskeyttää hakemuksen tutkinnan ratkaisematta sitä. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrittävä viranomainen lisää hakijan asiakirjakansioon tätä koskevan ilmoituksen.

2024 artikla

Turvapaikkahakemuksen implisiittiseen peruuttamiseen tai siitä luopumiseen liittyvä menettely

96. Kun on olemassa perusteltu syy katsoa, että turvapaikanhakija ? kansainvälistä suojelua hakeva ⎪ on implisiittisesti peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa ⎪ tai luopunut siitä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrittävä viranomainen tekee päätöksen joko hakemuksen tutkinnan keskeyttämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä sillä perusteella, että hakija ei ole näyttänyt toteen oikeuttaan direktiivin 2004/83/EY mukaiseen pakolaisasemaan.

Jäsenvaltiot voivat olettaa, että hakija on implisiittisesti peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa ⎪ tai luopunut siitä erityisesti silloin, kun voidaan todeta, että:

a) hakija ei ole vastannut pyyntöihin toimittaa direktiivin 2004/83/EY [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 4 artiklassa tarkoitettuja tapauksensa kannalta olennaisia tietoja tai ei ole saapunut 1213, 1314, 15 ja 1416 artiklassa säädettyyn henkilökohtaiseen puhutteluun, paitsi jos hakija osoittaa kohtuullisen ajan kuluessa, että hän ei voinut vastata pyyntöihin tai saapua puhutteluun hänestä riippumattomista syistä;

b) hakija pakoilee tai on lähtenyt ilman lupaa asuin- tai säilöönottopaikastaan ottamatta yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen kohtuullisen ajan kuluessa, tai hän ei ole kohtuullisen ajan kuluessa täyttänyt ilmoittautumisvelvollisuuttaan tai muita yhteydenpitoa koskevia velvoitteitaan.

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa määräaikoja tai ohjeita näiden säännösten täytäntöönpanemiseksi.

97. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalla, joka ilmoittautuu uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle sen jälkeen, kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös hakemuksen tutkinnan keskeyttämisestä on tehty, on oikeus pyytää, että hänen tapauksensa tutkinta aloitetaan uudelleen, paitsi jos pyyntöä käsitellään 32 ja 34 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat säätää määräajasta, jonka päätyttyä hakijan tapausta ei voida enää ottaa uudelleen tutkittavaksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaista henkilöä ei poisteta maasta palauttamiskiellon periaatteen vastaisesti.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että määrittävä viranomainen jatkaa hakemuksen tutkintaa siitä, mihin se oli keskeytetty.

∫ uusi

98. Tätä artiklaa sovelletaan, jollei asetuksesta (EY) N:o .../.... [Dublin-asetus] muuta johdu.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

2125 artikla

YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun asema

99. Jäsenvaltiot antavat YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle:

a) mahdollisuuden käydä ? kansainvälistä suojelua hakevien ⎪ turvapaikanhakijoiden luona, myös säilöönotettujen ja lentoaseman tai sataman kauttakulkualueella pidettävien hakijoiden luona;

b) oikeuden saada tietoja yksittäisistä turvapaikkahakemuksista ? kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ⎪ , menettelyn etenemisestä ja tehdyistä päätöksistä edellyttäen, että turvapaikanhakija on antanut tähän suostumuksensa;

c) mahdollisuuden esittää näkemyksensä yksittäisistä turvapaikkahakemuksista ? kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ⎪ toimivaltaisille viranomaisille missä tahansa menettelyn vaiheessa Geneven yleissopimuksen 35 artiklassa tarkoitettujen valvontavelvollisuuksiensa mukaisesti.

100. Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan myös järjestöihin, jotka työskentelevät jäsenvaltion alueella YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun puolesta kyseisen jäsenvaltion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

2226 artikla

Tiedonkeruu yksittäisistä tapauksista

Yksittäisten tapausten tutkimiseksi jäsenvaltiot eivät saa:

a) paljastaa suoraan sellaiselle osapuolelle tai sellaisille osapuolille, jonka tai joiden epäillään vainoavan tai ? aiheuttavan vakavaa haittaa ⎪ turvapaikanhakijaa, yksittäiseen ? kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen ⎪ turvapaikkahakemukseen liittyviä tietoja tai sitä, että hakemus on tehty;

b) hankkia tietoja vainoamisesta ? tai vakavan haitan aiheuttamisesta ⎪ epäillyltä osapuolelta tai epäillyiltä osapuolilta tavalla, jonka seurauksena tämä tai nämä saisivat suoraan tietää, että asianomainen hakija on jättänyt turvapaikkahakemuksen, ja joka vaarantaisi hakijan ja hänestä riippuvaisten henkilöiden ruumiillisen koskemattomuuden tai hänen alkuperämaassa vielä asuvien perheenjäsentensä vapauden ja turvallisuuden.

III LUKU

ENSIMMÄISEEN PÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

I JAKSO

2327 artikla

Tutkintamenettely

101. Jäsenvaltiot käsittelevät turvapaikkahakemukset ? kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset ⎪ II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaisessa tutkintamenettelyssä.

102. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että menettely saadaan päätökseen mahdollisimman pian, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianmukaista ja perusteellista tutkintaa.

∫ uusi

103. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että menettely saadaan päätökseen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty.

Jäsenvaltiot voivat jatkaa määräaikaa enintään kuudella kuukaudella yksittäistapauksissa, joihin liittyy monimutkaisia tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä.

104. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että silloin, kun päätöstä ei voida tehdä 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitussa määräajassa, kyseiselle hakijalle on

a) annettava tieto käsittelyn viivästymisestä; ja

b) annettava pyynnöstä tiedoksi viivästymisen syyt ja aika, jonka kuluessa hänen hakemustaan koskeva päätös on odotettavissa.

Jos päätöstä ei tehdä 3 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa, seuraamukset määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että silloin, kun päätöstä ei voida tehdä kuuden kuukauden kuluessa, asianomaiselle turvapaikanhakijalle on joko

a) tiedotettava käsittelyn viivästymisestä; tai

b) annettava pyynnöstä tiedoksi ajankohta, jona hänen hakemustaan koskeva päätös on odotettavissa. Ennakkotieto ei kuitenkaan velvoita jäsenvaltiota tekemään asianomaista hakijaa koskevaa päätöstä mainittuun ajankohtaan mennessä.

35. Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle tai nopeuttaa mitä tahansa ? kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ⎪ tutkinnantaa II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaisesti mukaan lukien tapaukset, joissa hakemus on todennäköisesti perusteltu tai kun hakijalla on erityistarpeita.

a) jos on todennäköistä, että hakemus on perusteltu;

b) jos hakijalla on erityistarpeita;

c) muissa tapauksissa lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettuja hakemuksia.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

4 6. Lisäksi jJäsenvaltiot voivat säätää, että II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaistanen tutkintamenettelyä asetetaan etusijalle tai sitä nopeutetaan, jos:

a) hakija on hakemusta tehdessään ja asiaa esittäessään tuonut esiin vain seikkoja, joilla ei ole lainkaan tai on hyvin vähän merkitystä sen selvittämiseksi, täyttääkö hän pakolaiseksi ? tai henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua, ⎪ tunnustamisen edellytykset direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] nojalla; tai

b) hakijaa ei selvästikään voida määritellä pakolaiseksi tai hakijalla ei ole edellytyksiä pakolaisaseman saamiseksi jäsenvaltiossa direktiivin 2004/83/EY nojalla; tai

c) turvapaikkahakemus katsotaan perusteettomaksi,

i)b) koska hakija tulee 29, 30 ja 31 artiklassa √ tässä direktiivissä ∏ tarkoitetusta turvallisesta alkuperämaasta, tai

ii) koska jokin muu maa kuin EU:n jäsenvaltio katsotaan hakijan kannalta turvalliseksi kolmanneksi maaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan 1 kohdan soveltamista; tai

d) c) hakija on johtanut viranomaisia harhaan esittämällä vääriä tietoja tai asiakirjoja tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta olennaisia tietoja tai esittämättä hänen henkilöllisyyttään ja/tai kansalaisuuttaan koskevia asiakirjoja, jotka olisivat saattaneet vaikuttaa päätökseen kielteisesti; tai

e) hakija on jättänyt toisen turvapaikkahakemuksen antaen eri henkilötiedot; tai

f) d) hakija ei ole esittänyt tietoja, joiden perusteella hänen henkilöllisyytensä tai kansalaisuutensa voitaisiin selvittää riittävän varmasti, tai hakijan voidaan olettaa vilpillisessä tarkoituksessa tuhonneen tai kadottaneen henkilö- tai matkustusasiakirjan, josta olisi ollut apua hänen henkilöllisyytensä tai kansalaisuutensa selvittämisessä; tai

g) hakija on esittänyt epäjohdonmukaisia, ristiriitaisia, epätodennäköisiä tai riittämättömiä tietoja, jotka selvästi osoittavat hakijan väitteen häneen kohdistuneesta direktiivissä 2004/83/EY tarkoitetusta vainosta epäuskottavaksi; tai

h) hakija on esittänyt myöhemmän hakemuksen, josta ei ilmene hänen erityistilanteestaan tai hänen alkuperämaansa tilanteesta mitään uusia ja olennaisia tosiseikkoja; tai

i) hakija on jättänyt ilman perusteltua syytä hakemuksensa tekemättä aikaisemmin, vaikka hänellä olisi ollut siihen tilaisuus; tai

∫ uusi

e) hakemuksen on tehnyt naimaton alaikäinen, johon sovelletaan 6 artiklan 7 kohdan c alakohtaa sen jälkeen, kun alaikäisestä vastuussa olevien vanhempien tai vanhemman hakemus on hylätty, eikä hakijan omassa tai hänen alkuperämaansa tilanteessa ole ilmennyt mitään uusia olennaisia tosiseikkoja; tai

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

j)f) hakija tekee hakemuksen vain viivyttääkseen tai estääkseen jo tehdyn tai välittömästi odotettavissa olevan päätöksen täytäntöönpanoa, mikä merkitsisi hänen poistamistaan maasta.; tai

k) hakija on ilman pätevää syytä jättänyt täyttämättä direktiivin 2004/83/EY 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tai tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet; tai

l) hakija on tullut jäsenvaltion alueelle tai jatkanut siellä oleskeluaan laittomasti ja on ilman hyvää syytä jättänyt ilmoittautumatta viranomaisille ja/tai tekemättä turvapaikkahakemusta mahdollisimman pian maahantuloonsa liittyvät olosuhteet huomioon ottaen; tai

m) hakija on vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle taikka hakija on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja järjestystä koskevista vakavista syistä; tai

n) hakija kieltäytyy noudattamasta velvoitetta suostua sormenjälkien ottamiseen asiaa koskevan yhteisön ja/tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti; tai

o) hakemuksen on tehnyt naimaton alaikäinen, johon sovelletaan 6 artiklan 4 kohdan c alakohtaa sen jälkeen, kun vanhempien tai alaikäisestä vastuussa olevan vanhemman hakemus on hylätty, eikä hakijan omassa tai hänen alkuperämaansa tilanteessa ole ilmennyt mitään uusia olennaisia tosiseikkoja.

∫ uusi

7. Jäsenvaltiot voivat jäljempänä 28 artiklassa tarkoitettuja perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevissa tapauksissa, joihin pätee jokin 6 kohdassa mainituista olosuhteista, hylätä hakemuksen ilmeisen perusteettomana sen jälkeen, kun se on tutkittu asianmukaisesti ja perusteellisesti.

8. Jäsenvaltioiden on asetettava kohtuulliset määräajat päätöksen tekemiselle 6 kohdan mukaisesti ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä.

9. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättäminen henkilön tultua laittomasti maahan tai rajalle, kauttakulkualueet mukaan lukien, asiakirjojen puuttuminen tai väärien asiakirjojen käyttö eivät itsessään merkitse automaattista nopeutetun tutkintamenettelyn käyttöä.

28 artikla

Perusteettomat hakemukset

Jäsenvaltioiden on katsottava kansainvälistä suojelua koskeva hakemus perusteettomaksi vain, jos määrittävä viranomainen on todennut, että hakijalla ei ole edellytyksiä kansainvälisen suojelun saamiseksi direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

24 artikla

Erityismenettelyt

1. Jäsenvaltiot voivat säätää seuraavista erityismenettelyistä, jotka poikkeavat II luvun perusperiaatteista ja takeista:

a) alustava tutkinta IV jaksossa esitetyissä puitteissa ratkaistavien tapausten käsittelemiseksi;

b) menettelyt V jaksossa esitetyissä puitteissa ratkaistavien tapausten käsittelemiseksi.

2. Jäsenvaltiot voivat myös säätää VI jaksoa koskevasta poikkeuksesta.

II JAKSO

2529 artikla

Hakemukset, joilta puuttuvat tutkittavaksi ottamisen edellytykset

105. Niiden tapausten lisäksi, joissa hakemusta ei tutkita asetuksen (EY) N:o 343/2003 asetuksen [N:o .../....][Dublin-asetus] mukaisesti ei tutkita, jäsenvaltiot eivät ole velvollisia tutkimaan, voidaanko turvapaikanhakija määritellä pakolaiseksi ? kansainvälistä suojelua tarvitsevaksi henkilöksi ⎪ direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti, kun hakemukselta katsotaan puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tämän artiklan mukaisesti.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

106. Jäsenvaltiot voivat katsoa turvapaikkahakemukselta ? kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta ⎪ puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tämän artiklan perusteella ? ainoastaan ⎪, jos:

a) toinen jäsenvaltio on myöntänyt pakolaisaseman;

b) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan 2631 artiklan mukaisesti hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi;

c) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan 2732 artiklan mukaisesti hakijan kannalta turvalliseksi kolmanneksi maaksi;

d) hakija saa jäädä asianomaiseen jäsenvaltioon muulla perusteella, minkä johdosta hänelle on myönnetty oikeus pakolaisaseman mukaisia oikeuksia ja etuuksia vastaavaan asemaan direktiivin 2004/83/EY nojalla;

e) hakija saa jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle muilla perusteilla, mikä suojaa häntä palauttamiselta siihen saakka, kunnes d alakohdan mukaista aseman määrittelyä koskevassa menettelyssä on annettu päätös;

f)d) hakija on tehnyt samanlaisen hakemuksen saatuaan lainvoimaisen päätöksen;

g) e) turvapaikanhakijasta riippuvainen henkilö tekee hakemuksen sen jälkeen, kun hän on 6 artiklan 34 kohdan mukaisesti hyväksynyt sen, että hänen tapauksensa käsitellään osana hänen puolestaan tehtyä hakemusta, eikä riippuvaisen henkilön tilanteeseen liity mitään seikkoja, jotka muodostaisivat perusteen erilliselle hakemukselle.

∫ uusi

30 artikla

Tutkittavaksiottamispuhuttelua koskevat erityissäännöt

107. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoiden esittää näkemyksensä 29 artiklassa tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta heidän tilanteeseensa ennen kuin päätös hakemuksen tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttumisesta tehdään. Tätä varten jäsenvaltioiden on suoritettava henkilökohtainen puhuttelu hakemuksen ottamisesta käsiteltäväksi. Jäsenvaltiot saavat poiketa tästä ainoastaan 36 artiklan mukaisesti silloin, kun on myöhemmistä hakemuksista.

108. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei asetuksen (EY) N:o .../.... [Dublin-asetus] 5 artiklasta muuta johdu.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

2631 artikla

Ensimmäisen turvapaikkamaan käsite

Tietty valtio voidaan katsoa tietyn turvapaikanhakijan ? kansainvälistä suojelua hakevan ⎪ kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi, jos:

a) hänet on tunnustettu tässä valtiossa pakolaiseksi ja tämän suojelun perusteet ovat hänen osaltaan edelleen voimassa, tai

b) hän kuuluu tässä valtiossa muuten riittävän suojelun piiriin, palauttamiskiellon periaate mukaan luettuna,

edellyttäen että hänet otetaan takaisin tähän valtioon.

Soveltaessaan ensimmäisen turvapaikkamaan käsitettä turvapaikanhakijan ? kansainvälistä suojelua hakevan ⎪ omaan tilanteeseen jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon 2732 artiklan 1 kohdan.

2732 artikla

Turvallisen kolmannen maan käsite

109. Jäsenvaltiot voivat soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä vain, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että turvapaikanhakijaa ? kansainvälistä suojelua hakevaa ⎪ kohdellaan asianomaisessa kolmannessa maassa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) hakijan henki tai vapaus ei ole uhattuna hänen rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi;

∫ uusi

b) direktiivissä […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] määritellyn vakavan haitan vaaraa ei ole;

⎢ 2005/85/EY

? uusi

b)c) noudatetaan Geneven yleissopimuksen mukaista palauttamiskiellon periaatetta;

c)d) noudatetaan kieltoa, jonka mukaan hakijaa ei saa poistaa maasta kansainvälisen oikeuden vastaisesti, jonka mukaisesti taataan oikeus suojeluun kidutukselta tai julmalta, epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta; ja

d)e) on olemassa mahdollisuus hakea pakolaisasemaa ja saada pakolaiseksi tunnustettuna Geneven yleissopimuksen mukaista suojelua.

110. Turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisessa on noudatettava kansallista lainsäädäntöä, johon kuuluu:

a) säännöksiä, joiden mukaan turvapaikanhakijan ? kansainvälistä suojelua hakevan ⎪ ja asianomaisen kolmannen maan välillä on oltava yhteys, jonka perusteella hänen olisi aiheellista matkustaa tähän maahan;

b) säännöksiä menettelyistä, joita noudattaen toimivaltaiset viranomaiset voivat vakuuttua siitä, että turvallisen kolmannen maan käsitettä voidaan soveltaa tiettyyn maahan tai tiettyyn hakijaan. Näihin menettelyihin on kuuluttava asianomaisen maan turvallisuuden tapauskohtainen arviointi yksittäisen hakijan kannalta ja/tai maiden määrittäminen kansallisella tasolla yleensä turvallisiksi.

c) kansainvälisen oikeuden mukaisia säännöksiä, joiden nojalla voidaan yksilöllisesti tutkia, onko asianomainen kolmas maa turvallinen tietyn hakijan kannalta ja joiden nojalla hakija voi vähintään kiistää turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen sillä perusteella, että hän joutuisi kidutuksen taikka julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi ? asianomainen kolmas maa ei ole turvallinen hänen omassa tilanteessaan. Hakijalla on myös oltava mahdollisuus kiistää a alakohdassa tarkoitettu yhteys asianomaiseen kolmanteen maahan ⎪.

111. Pannessaan täytäntöön yksinomaan tähän artiklaan perustuvan päätöksen, jäsenvaltioiden on:

a) ilmoitettava asiasta hakijalle; ja

b) annettava hänelle asiakirja, jossa kolmannen maan viranomaisille ilmoitetaan kyseisen maan kielellä, että hakemuksen sisältöä ei ole tutkittu.

112. Jos kolmas maa ei salli kyseisen turvapaikanhakijan ? kansainvälistä suojelua hakevan ⎪ saapua alueelleen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hän pääsee tutkintamenettelyyn II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaisesti.

113. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti maat, joihin tätä käsitettä sovelletaan tämän artiklan säännösten mukaisesti.

III JAKSO

28 artikla

Perusteettomat hakemukset

1. Jäsenvaltiot voivat katsoa turvapaikkahakemuksen perusteettomaksi vain, jos määrittävä viranomainen on todennut, että hakijalla ei ole edellytyksiä pakolaisaseman saamiseksi direktiivin 2004/83/EY nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 ja 20 artiklan soveltamista.

2. Edellä olevan 23 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevissa tapauksissa, joihin pätee jokin 23 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja c–o alakohdassa mainituista olosuhteista, jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädännön perusteella katsoa hakemuksen ilmeisen perusteettomaksi.

29 artikla

Yhteinen vähimmäisluettelo turvallisiksi alkuperämaiksi määritetyistä kolmansista maista

1. Neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, hyväksyy yhteisen vähimmäisluettelon kolmansista maista, joiden jäsenvaltiot katsovat olevan turvallisia alkuperämaita liitteen II mukaisesti.

2. Neuvosto voi liitteen II mukaisesti määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan muuttaa yhteistä vähimmäisluetteloa lisäämällä siihen tai poistamalla siitä kolmansia maita. Komissio tutkii kaikki neuvoston tai jäsenvaltioiden sille esittämät pyynnöt ehdotuksen tekemiseksi yhteisen vähimmäisluettelon muuttamisesta.

3. Ehdotusta 1 tai 2 kohdan nojalla tehdessään komissio käyttää jäsenvaltioilta saamiaan tietoja, omia tietojaan ja tarvittaessa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulta, Euroopan neuvostolta ja muilta keskeisiltä alan kansainvälisiltä järjestöiltä saamiaan tietoja.

4. Kun neuvosto pyytää komissiota tekemään ehdotuksen jonkun kolmannen maan poistamiseksi yhteisestä vähimmäisluettelosta, jäsenvaltioita koskevan 31 artiklan 2 kohdan mukaisen velvoitteen voimassaolo keskeytetään tämän kolmannen maan osalta seuraavana päivänä siitä, kun neuvosto on tehnyt päätöksen, jolla pyydetään tällaisen ehdotuksen tekemistä.

5. Kun jäsenvaltio pyytää komissiota tekemään neuvostolle ehdotuksen kolmannen maan poistamisesta yhteisestä vähimmäisluettelosta, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle kirjallisesti komissiolle tekemästään pyynnöstä. Edellä 31 artiklan 2 kohdan mukaisen velvoitteen voimassaolo asianomaisen jäsenvaltion osalta keskeytetään kyseisen kolmannen maan suhteen sitä päivää seuraavana päivänä, jona neuvostolle on ilmoitettu kyseisestä pyynnöstä.

6. Euroopan parlamentille ilmoitetaan 4 ja 5 kohdan mukaisista velvoitteen voimassaolon keskeyttämisistä.

7. Edellä olevan 4 ja 5 kohdan mukaiset velvoitteen voimassaolon keskeyttämiset päättyvät kolmen kuukauden kuluttua, ellei komissio tee ennen tämän määräajan päättymistä ehdotusta kolmannen maan poistamisesta yhteisestä vähimmäisluettelosta. Keskeyttämiset päättyvät joka tapauksessa silloin, kun neuvosto hylkää komission ehdotuksen kolmannen maan poistamisesta luettelosta.

8. Komissio tiedottaa neuvoston pyynnöstä Euroopan parlamentille ja neuvostolle siitä, onko yhteisessä vähimmäisluettelossa mainitun maan tilanne edelleen liitteen II mukainen. Esittäessään selvityksensä komissio voi antaa aiheellisiksi katsomiaan suosituksia tai ehdotuksia.

3033 artikla

Kolmansien maiden kansallinen määrittäminen turvallisiksi alkuperämaiksi

114. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa lainsäädäntöä, jonka mukaan jäsenvaltio voi liitteen II mukaisesti turvapaikkahakemusten ? kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ⎪ tutkintaa varten määrittää turvalliset maat kansallisesti turvalliseksi muun kuin yhteisessä alkuperämaiden vähimmäisluettelossa olevan kolmannen maan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan soveltamista.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 päivänä joulukuuta 2005 voimassa olevan lainsäädännön soveltamista, jonka mukaan muita kuin yhteisessä vähimmäisluettelossa olevia kolmansia maita voidaan määrittää jäsenvaltiossa turvapaikkahakemusten tutkintaa varten turvallisiksi alkuperämaiksi, jos jäsenvaltiot katsovat osoitetuksi, että henkilöt eivät asianomaisissa kolmansissa maissa yleensä joudu:

a) vainon kohteeksi sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2004/83/EY 9 artiklassa; eivätkä

b) kidutuksen tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi.

3. Jäsenvaltiot voivat myös jatkaa 1 päivänä joulukuuta 2005 voimassa olevan lainsäädännön soveltamista, jonka mukaan jonkin maan tietty alue voidaan määrittää turvalliseksi taikka jokin maa tai maan tietty alue voidaan määrittää turvalliseksi tämän maan tietylle väestöryhmälle, jos 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen alueen tai ryhmän osalta.

4. Kun jäsenvaltiot arvioivat 2 ja 3 kohdan mukaisesti, onko maa turvallinen alkuperämaa, niiden on otettava huomioon asianomaisen kolmannen maan oikeudellinen tilanne, lainsäädännön soveltaminen ja yleinen poliittinen tilanne.

∫ uusi

115. Jäsenvaltioiden on huolehdittava tämän artiklan mukaisesti turvallisiksi määritettyjen kolmansien maiden tilanteen säännöllisestä uudelleentarkastelusta.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

53. Tämän artiklan mukaisen arvioinnin siitä, onko maa turvallinen alkuperämaa, on perustuttava useisiin tietolähteisiin ja erityisesti muilta jäsenvaltioilta, ? Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolta, ⎪ YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulta, Euroopan neuvostolta sekä muilta alan keskeisiltä kansainvälisiltä järjestöiltä saatuihin tietoihin.

64. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi maat, jotka ne määrittävät turvallisiksi alkuperämaiksi tämän artiklan mukaisesti.

3134 artikla

Turvallisen alkuperämaan käsite

116. Kolmas maa, joka on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi √ tämän direktiivin ∏ joko 29 tai 30 artiklan säännösten mukaisesti, voidaan hakemuksen yksilöllisen tutkinnan jälkeen katsoa turvalliseksi alkuperämaaksi tietylle turvapaikanhakijalle ainoastaan, jos:

a) hakija on tämän maan kansalainen, tai

b) hakija on kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa on hakijan aiempi asuinmaa,

c) ja jos hakija ei ole esittänyt mitään vakavia perusteita sille, että tätä maata ei voitaisi katsoa hänen nimenomaisessa tilanteessaan turvalliseksi alkuperämaaksi, minkä johdosta hänet voitaisiin määritellä pakolaiseksi ? tai henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua, ⎪ direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdan mukaisesti katsottava turvapaikkahakemus perusteettomaksi, jos kolmas maa on määritetty turvalliseksi 29 artiklan mukaisesti.

32. Jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä, jotka koskevat turvallisen alkuperämaan käsitteen soveltamista.

IV JAKSO

3235 artikla

Myöhemmät hakemukset

117. Jos jäsenvaltiossa turvapaikkaa ? kansainvälistä suojelua ⎪ hakenut henkilö antaa lisäselvityksiä tai tekee myöhemmän hakemuksen samassa jäsenvaltiossa, tämän jäsenvaltion voi tutkia ? on tutkittava ⎪ nämä lisäselvitykset tai myöhemmän hakemuksen aineiston edellisen hakemuksen tutkinnan tai hakemuksen perusteella annettua päätöstä koskevan uudelleentarkastelun tai muutoksenhaun yhteydessä edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tällöin ottaa huomioon kaikki lisäselvityksiin tai myöhempään hakemukseen liittyvät tosiseikat ja harkita niitä.

118. ? Voidakseen tehdä päätöksen 29 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ottamisesta tutkittavaksi ⎪ Jjäsenvaltiot voivat lisäksi soveltaa √ tämän artiklan ∏ 3 kohdassa tarkoitettua erityismenettelyä, kun henkilö tekee turvapaikkaa ? kansainvälistä suojelua ⎪ koskevan myöhemmän hakemuksen:

a) sen jälkeen kun aiempi hakemus on peruutettu tai siitä on luovuttu 19 tai 2023 artiklan mukaisesti;

b) sen jälkeen kun aiemmasta hakemuksesta on annettu päätös. Jäsenvaltiot voivat myös päättää soveltaa tätä menettelyä vasta sen jälkeen, kun lainvoimainen päätös on annettu.

∫ uusi

b) sen jälkeen kun aiemmasta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

119. Turvapaikkaa ? Kansainvälistä suojelua ⎪ koskeva myöhempi hakemus tutkitaan ensin alustavasti sen toteamiseksi, onko aiemman hakemuksen peruuttamisen jälkeen tai kyseisestä hakemuksesta annetun tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen jälkeen ilmennyt tai hakija esittänyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka liittyvät sen toteamiseen, voidaanko henkilö määritellä pakolaiseksi ? tai henkilöksi, joka voi saada toissijaista suojelua, ⎪ direktiivin 2004/83/EY direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] nojalla.

120. Jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa alustavassa tutkinnassa ilmenee tai hakija esittää uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi hakijan edellytyksiä saada pakolaisasema ? tai toissijainen suojeluasema ⎪ direktiivin 2004/83/EY direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] nojalla, hakemuksen tutkintaa on jatkettava II luvun mukaisesti.

121. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti jatkaa myöhemmän hakemuksen tutkintaa, jos muita syitä menettelyn uudelleen aloittamiseen ilmenee.

122. Jäsenvaltiot voivat päättää jatkaa hakemuksen tutkintaa vain, jos asianomainen hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä saanut aiemmassa menettelyssä osoitetuksi tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tilanteita, erityisesti käyttämällä oikeuttaan tehokkaisiinaseen oikeussuojakeinoihinon 39 41 artiklan nojalla.

123. Tässä artiklassa tarkoitettua menettelyä voidaan soveltaa myös sellaisen hakijasta riippuvaisen henkilön osalta, joka tekee hakemuksen hyväksyttyään aiemmin 6 artiklan 34 kohdan mukaisesti sen, että hänen tapauksensa käsitellään osana hänen puolestaan tehtyä hakemusta. Tässä tapauksessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa alustavassa tutkinnassa selvitetään, onko olemassa hakijasta riippuvaisen henkilön tilanteeseen liittyviä seikkoja, jotka muodostaisivat perusteen erilliselle hakemukselle.

∫ uusi

124. Jos henkilö sen jälkeen, kun on olemassa 29 artiklan 2 kohdan d alakohtaan perustuva lainvoimainen päätös myöhemmän hakemuksen tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttumisesta tai lainvoimainen päätös myöhemmän hakemuksen hylkäämisestä perusteettomana, jättää samassa jäsenvaltiossa uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ennen kuin palauttamispäätös on pantu täytäntöön, kyseinen jäsenvaltio voi

a) poiketa oikeudesta jäädä alueelle edellyttäen, että määrittävä viranomainen on vakuuttunut siitä, että palauttamispäätös ei johda suoraan tai epäsuoraan palauttamiseen ( refoulement ), joka rikkoisi jäsenvaltion kansainvälisessä ja yhteisön oikeudessa asetettuja velvoitteita; ja/tai

b) soveltaa hakemukseen tämän artiklan ja 29 artiklan mukaista tutkittavaksiottamismenettelyä; ja/tai

c) nopeuttaa tutkintamenettelyä 27 artiklan 6 kohdan f alakohdan perusteella.

Ensimmäisen kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltiot saavat kansallisen lainsäädännön mukaisesti poiketa määräajoista, joita tutkittavaksiottamismenettelyissä ja/tai nopeutetuissa menettelyissä yleensä sovelletaan.

125. Jos henkilö, josta tehty siirtopäätös on pantava asetuksen (EY) [.../....] [Dublin-asetus] mukaisesti täytäntöön, antaa lisäselvityksiä tai tekee myöhemmän hakemuksen siirtävässä jäsenvaltiossa, asetuksessa (EY) [.../...] [Dublin-asetus] määritellyn vastuussa olevan jäsenvaltion on tutkittava kyseiset lisäselvitykset tai myöhemmät hakemukset tämän direktiivin mukaisesti.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

33 artikla

Saapumatta jääminen

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai hyväksyä 32 artiklassa tarkoitetun menettelyn sellaisen turvapaikkahakemuksen osalta, jonka tekee myöhempänä ajankohtana hakija, joka joko tarkoituksellisesti tai suurta huolimattomuutta osoittaen on jättänyt menemättä vastaanottokeskukseen tai saapumatta toimivaltaisen viranomaisen luo tiettynä ajankohtana.

3436 artikla

Menettelysäännöt

126. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoille ? kansainvälistä suojelua hakeville ⎪ , joiden hakemusta tutkitaan alustavasti 32 35 artiklan mukaisesti, myönnetään 10 11 artiklan 1 kohdassa säädetyt takeet.

127. Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään 32 35 artiklan mukaista alustavaa tutkintaa koskevista säännöistä. Näissä säännöissä voidaan muun muassa:

a) velvoittaa hakija osoittamaan tosiseikat ja esittämään todisteet, jotka muodostavat perusteen uudelle menettelylle;

b) vaatia hakijaa esittämään uudet tiedot tietyn määräajan kuluessa siitä, kun hän on itse ne saanut;

c)b) sallia alustavan tutkinnan suorittaminen pelkästään kirjallisen aineiston perusteella ilman henkilökohtaista puhuttelua ? 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ⎪ .

Nämä vaatimukset eivät saa estää turvapaikanhakijan pääsyä uuteen menettelyyn eivätkä johtaa tällaisen pääsyn peruuntumiseen tai rajoittaa sitä vakavasti.

128. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a) hakijalle ilmoitetaan asianmukaisella tavalla alustavan tutkinnan tuloksesta ja siinä tapauksessa, että hakemuksen tutkintaa ei jatketa, päätöksen perusteluista ja mahdollisuuksista hakea siihen muutosta tai sen uudelleentarkastelua;

b) jos voidaan soveltaa jompaakumpaa 32 35 artiklan 2 3 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, määrittävä viranomainen jatkaa myöhemmän hakemuksen tutkimista II luvun säännösten mukaisesti mahdollisimman pian.

V JAKSO

3537 artikla

Rajamenettelyt

129. Jäsenvaltiot voivat säätää II luvussa esitettyjen perusperiaatteiden ja takeiden mukaisesti menettelyistä, joita noudattaen jäsenvaltion rajalla tai kauttakulkualueilla tehdyt hakemukset voidaan myös ratkaista kyseisissä paikoissa.

a) kyseisissä paikoissa tehtyjen hakemusten ? ottaminen tutkittavaksi ⎪ ; √ ja/tai ∏

∫ uusi

b) hakemuksen sisältö 27 artiklan 6 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

2. Ellei 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä ole olemassa ja ellei tässä artiklassa toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat kuitenkin 1 päivänä joulukuuta 2005 voimassa olevien lakien tai asetusten mukaisesti pitää voimassa II luvussa esitetyistä perusperiaatteista ja takeista poikkeavia menettelyjä voidakseen tehdä päätöksen rajalla tai kauttakulkualueilla niiden turvapaikanhakijoiden maahanpääsystä, jotka ovat saapuneet näihin paikkoihin ja tehneet siellä turvapaikkahakemuksen.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä on erityisesti varmistettava asianomaisten henkilöiden osalta, että:

a) heidän annetaan jäädä jäsenvaltion rajalle tai kauttakulkualueelle, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 7 artiklan soveltamiseen; ja

b) heille ilmoitetaan välittömästi heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti; ja

c) heidän käytettävissään on tarvittaessa tulkki 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti; ja

d) ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee tällaisissa menettelyissä päätöksen, heitä puhuttelevat turvapaikkahakemuksen osalta henkilöt, joilla on asianmukaiset tiedot turvapaikka- ja pakolaisoikeudessa sovellettavista keskeisistä periaatteista 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti; ja

e) he voivat käyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksyttyä tai luvan saanutta oikeudellista tai muuta neuvonantajaa 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti; ja

f) jos kyseessä on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, hänelle nimetään edustaja 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti, paitsi jos sovelletaan 17 artiklan 2 tai 3 kohtaa.

Jos toimivaltainen viranomainen epää henkilöltä maahanpääsyn, toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä on lisäksi esitettävä tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden perusteella henkilön turvapaikkahakemuksen katsotaan olevan perusteeton tai siltä katsotaan puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

42. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 21 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä päätökset tehdään kohtuullisessa ajassa. Jos päätöstä ei ole tehty neljän viikon kuluessa, turvapaikanhakijan on annettava tulla kyseisen jäsenvaltion alueelle, niin että hänen hakemuksensa voidaan käsitellä tämän direktiivin muiden säännösten mukaisesti.

53. Jos maahan saapuu erityisellä tavalla tai suuria määriä kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka tekevät turvapaikkahakemukset ? kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset ⎪ rajalla tai kauttakulkualueella, minkä vuoksi 1 kohdan säännöksiä tai 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua erityismenettelyä on mahdotonta soveltaa kyseisissä paikoissa, näitä menettelyjä voidaan soveltaa myös silloin ja niin kauan kuin nämä kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt majoitetaan tavanomaiseen tapaan rajan tai kauttakulkualueen läheisyydessä sijaitseviin tiloihin.

VI JAKSO

3638 artikla

Eurooppalaisnen turvallisen kolmannen maan käsite

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että turvapaikkahakemusta ja hakijan turvallisuutta hänen nimenomaisessa tilanteessaan ei tutkita tai ei tutkita kokonaan II luvun mukaisesti, jos toimivaltainen viranomainen on tosiseikkojen perusteella todennut, että turvapaikanhakija ? kansainvälistä suojelua hakeva ⎪ laittomasti pyrkii tulemaan tai on tullut kyseisen jäsenvaltion alueelle 2 kohdassa tarkoitetusta turvallisesta kolmannesta maasta 2 kohdan mukaisesti.

2. Kolmatta maata voidaan pitää turvallisena kolmantena maana 1 kohdan soveltamiseksi ainoastaan, jos:

a) se on ratifioinut Geneven yleissopimuksen maantieteellisittä rajoituksitta ja noudattaa sen määräyksiä;

b) se noudattaa lakisääteistä turvapaikkamenettelyä; ? ja ⎪

c) se on ratifioinut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja noudattaa sen määräyksiä, tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevat vaatimukset mukaan luettuina; ja.

d) neuvosto on määrittänyt sen turvalliseksi kolmanneksi maaksi 3 kohdan mukaisesti.

3. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yhteisen luettelon kolmansista maista, jotka katsotaan turvallisiksi kolmansiksi maiksi 1 kohdan soveltamiseksi, tai muuttaa tällaista luetteloa.

43. Asianomaisten jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä 1 kohdan säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista menettelyistä ja näiden säännösten perusteella tehtyjen päätösten seurauksista Geneven yleissopimuksen mukaisen palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti sekä tämän artiklan soveltamista koskevista poikkeuksista humanitaarisista tai poliittisista syistä tai kansainvälisestä julkisoikeudesta johtuvista syistä.

54. Pannessaan täytäntöön yksinomaan tähän artiklaan perustuvan päätöksen asianomaisten jäsenvaltioiden on:

a) ilmoitettava asiasta hakijalle; ja

b) annettava hänelle asiakirja, jossa kolmannen maan viranomaisille ilmoitetaan kyseisen maan kielellä, että hakemuksen sisältöä ei ole tutkittu.

65. Jos turvallinen kolmas maa ei ota takaisin turvapaikanhakijaa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hän pääsee tutkintamenettelyyn II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaisesti.

7. Jäsenvaltiot, jotka ovat määrittäneet kolmansia maita turvallisiksi maiksi 1 päivänä joulukuuta 2005 voimassa olleen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa asetettujen vaatimusten perusteella, voivat soveltaa 1 kohtaa näihin kolmansiin maihin, kunnes neuvosto on hyväksynyt 3 kohdan mukaisen yhteisen luettelon.

IV LUKU

MENETTELYT PAKOLAISASEMAN ? KANSAINVÄLISEN SUOJELUASEMAN ⎪ POISTAMISEKSI

3739 artikla

Pakolaisaseman ? Kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutkinta tietyn henkilön pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamiseksi voidaan aloittaa, kun ilmenee uusia seikkoja tai perusteita, joiden nojalla hänen pakolaisasemansa ? kansainvälisen suojeluasemansa ⎪ oikeellisuutta on syytä harkita uudelleen.

3840 artikla

Menettelysäännöt

130. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun toimivaltainen viranomainen harkitsee kolmannen valtion kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamista direktiivin 2004/83/EY direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 14 ? tai 19 ⎪ artiklan mukaisesti, asianomaisella henkilöllä on seuraavat takeet:

a) hänelle ilmoitetaan kirjallisesti siitä, että toimivaltainen viranomainen harkitsee uudelleen hänen pakolaisasemaa ? kansainvälistä suojeluasemaa ⎪ koskevia edellytyksiään, sekä syyt tähän uudelleenharkintaan; ja

b) hänelle annetaan mahdollisuus esittää 10 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 12, 13, ja 14 ja 15 artiklan mukaisessa henkilökohtaisessa puhuttelussa tai kirjallisessa lausunnossa perusteet siihen, miksi hänen pakolaisasemaansa ? kansainvälistä suojeluasemaansa ⎪ ei olisi syytä poistaa.

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisen menettelyn yhteydessä:

a) toimivaltainen viranomainen voi hankkia eri lähteistä, kuten tarvittaessa YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulta ? ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolta ⎪, tarkkaa ja ajantasaista tietoa yleisestä tilanteesta asianomaisten henkilöiden alkuperämaissa; ja

b) kun kerätään tietoja yksittäisestä tapauksesta pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ uudelleenharkintaa varten, niitä ei hankita vainoavalta osapuolelta tai vainoavilta osapuolilta ? tai vakavan haitan aiheuttajilta ⎪ tavalla, jonka seurauksena tämä tai nämä saisivat suoraan tietää, että asianomainen henkilö on pakolainen ? kansainvälistä suojelua saava ⎪, jonka asemaa harkitaan uudelleen, eikä myöskään tavalla, jolla vaarannettaisiin asianomaisen henkilön ja hänestä riippuvaisten henkilöiden ruumiillinen koskemattomuus tai hänen alkuperämaassa vielä asuvien perheenjäsentensä vapaus ja turvallisuus.

131. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen päätös poistaa tietyn henkilön pakolaisasema ? kansainvälinen suojeluasema ⎪ annetaan kirjallisena. Päätöksessä on ilmoitettava sen perusteina olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat, ja asianomaiselle on annettava kirjallisesti tieto siitä, miten päätökseen voi hakea muutosta.

132. Heti kun toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen poistaa tietyn henkilön pakolaisasema ? kansainvälinen suojeluasema ⎪, myös 1518 artiklan 2 kohtaa, 1619 artiklan 1 kohtaa ja 21 25 artiklaa voidaan soveltaa.

133. Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat päättää, että pakolaisasema ? kansainvälinen suojeluasema ⎪ lakkaa lain perusteella olemasta voimassa, jos on kyse direktiivin 2004/83/EY 11 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisesta lakkaamisesta tai jos pakolainen ? kansainvälistä suojelua saava ⎪ on yksiselitteisesti luopunut pakolaiseksi ? kansainvälistä suojelua saavaksi ⎪ tunnustamisesta.

V LUKU

MUUTOKSENHAKUMENETTELYT

3941 artikla

Oikeus tehokkaisiinaseen oikeussuojakeinoihinon

134. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvapaikanhakijoilla ? kansainvälistä suojelua hakevilla ⎪ on oikeus tehokkaisiinaseen oikeussuojakeinoihinon tuomioistuimessa hakeakseen muutosta:

a) päätökseen, joka koskee heidän tekemäänsä turvapaikkahakemusta ? kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ⎪, mukaan lukien:

∫ uusi

i) päätös hakemuksen perusteettomuudesta pakolaisaseman ja/tai toissijaisen suojeluaseman suhteen,

⎢ 2005/85/EY

? uusi

i)ii) päätös hakemuksen tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttumisesta 25 29 artiklan 2 kohdan perusteella,

ii)iii) jäsenvaltion rajalla tai sen kauttakulkualueilla 35 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty päätös,

iii)iv) päätös jättää hakemus tutkimatta 3638 artiklan nojalla;

b) kieltävään päätökseen hakemuksen ottamisesta uudelleen tutkittavaksi sen jälkeen, kun tutkinta on keskeytetty 19 23 ja 20 24 artiklan nojalla;

c) päätökseen olla jatkamatta 32 ja 34 artiklan mukaisen myöhemmän hakemuksen tutkintaa;

d) päätökseen maahanpääsyn epäämisestä 35 artiklan 2 kohdassa säädetyissä menettelyissä;

e)c) päätökseen pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamisesta 38 40 artiklan nojalla.

∫ uusi

135. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöillä, joiden määrittävä viranomainen on tunnustanut tarvitsevan toissijaista suojelua, on oikeus 1 kohdassa tarkoitettuihin tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin hakeakseen muutosta päätökseen pitää hakemusta pakolaisaseman suhteen perusteettomana.

Kyseiselle henkilölle on myönnettävä direktiivin [.../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti toissijaista suojelua saaville annettavat oikeudet ja edut, kunnes muutoksenhakumenettelyissä on annettu päätös.

136. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tehokkaat oikeussuojakeinot sisältävät sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen tutkimisen kaikilta osin, myös kansainvälisen suojelun tarpeen ex nunc -tutkimisen direktiivin [..../../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukaisesti, ainakin muutoksenhakumenettelyissä ensimmäisessä oikeusasteessa.

⎢ 2005/85/EY 4 artikla

? uusi

24. Jäsenvaltioiden on säädettävä ð kohtuullisista ï määräajoista ja muista tarpeellisista säännöistä, joita hakijan on noudatettava hänen käyttäessään oikeuttaan tehokkaisiinaseen oikeussuojakeinoihinon 1 kohdan nojalla.

⎢ 2005/85/EY 4 artikla

3. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti säädettävä säännöistä, jotka koskevat:

a) kysymystä siitä, vaikuttaako 1 kohdan mukainen oikeussuojakeino siten, että hakijat saavat jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle odottamaan asiansa ratkaisua; ja

b) mahdollisuutta oikeudelliseen keinoon tai suojaaviin toimenpiteisiin, jos hakija ei 1 kohdan mukaisen oikeussuojakeinon perusteella voi jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle odottamaan asiansa ratkaisua. Jäsenvaltiot voivat myös säätää viran puolesta myönnettävästä oikeussuojakeinosta; ja

c) perusteita, joilla 25 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiseen päätökseen voidaan hakea muutosta 27 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla sovellettujen menettelyjen mukaisesti.

∫ uusi

Määräajat eivät saa tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen tehokkaiden oikeussuojakeinojen käyttöä hakijoille mahdottomaksi tai liian vaikeaksi. Jäsenvaltiot voivat säätää myös 37 artiklan nojalla tehtyjen päätösten uudelleentarkastelusta viran puolesta.

5. Tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt oikeussuojakeinot vaikuttavat siten, että hakijat saavat jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle odottamaan asiansa ratkaisua, tämän kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

6. Kun kyseessä on 27 artiklan 6 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä tehty päätös tai 29 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukainen päätös tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttumisesta eikä kansallisessa lainsäädännössä ole säädetty oikeudesta jäädä jäsenvaltion alueelle odottamaan muutoksenhaun tulosta, tuomioistuimella on oltava valtuudet ratkaista joko hakijan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, saako hakija jäädä jäsenvaltion alueelle.

Tätä kohtaa ei sovelleta 37 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin.

7. Jäsenvaltioiden on sallittava hakijan jäädä alueelleen odottamaan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn tulosta.

8. Edellä olevaa 5, 6 ja 7 kohtaa sovelletaan, jollei asetuksen (EY) N:o [.../....] [Dublin-asetus] 26 artiklasta muuta johdu.

⎢ 2005/85/EY 4 artikla

? uusi

49. Jäsenvaltioident voivat säätää ? on säädettävä ⎪ määräajasta, jonka kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen on tutkittava määrittävän viranomaisen päätös.

510. Jos hakijalle on myönnetty asema, joka tarjoaa kansallisen ja yhteisön lainsäädännön nojalla samat oikeudet ja edut kuin direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] mukainen pakolaisasema, hakijalla voidaan katsoa olevan käytössään tehokkaatas oikeussuojakeinot, jos tuomioistuin päättää, että 1 kohdan mukaisiata oikeussuojakeinoja ei voida käyttää tai että se ne eivät todennäköisesti olisi tuloksellisianen, koska hakijan edun kannalta ei ole tarpeellista jatkaa menettelyä.

611. Jäsenvaltiot voivat kansallisessa lainsäädännössä säätää myös edellytyksistä, joiden perusteella voidaan olettaa, että hakija on peruuttanut 1 kohdan mukaisetn oikeussuojakeinonsa implisiittisesti tai luopunut siitä niistä, sekä tällöin noudatettavista menettelysäännöistä.

VI LUKU

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

4042 artikla

Viranomaisten valitusmahdollisuus

Tämä direktiivi ei vaikuta viranomaisten mahdollisuuteen valittaa hallinnollisista ja/tai oikeudellisista päätöksistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4143 artikla

Salassapitovelvollisuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä direktiiviä täytäntöön panevia viranomaisia koskee heidän työssään saamiensa tietojen osalta kansallisen lainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

∫ uusi

44 artikla

Yhteistyö

Jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteysviranomainen ja ilmoitettava tämän osoite komissiolle. Komissio toimittaa kyseiset tiedot muille jäsenvaltioille.

Jäsenvaltioiden on toteutettava yhteistyössä komission kanssa aiheelliset toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat toimia suoraan yhteistyössä ja vaihtaa tietoja keskenään.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

4245 artikla

Kertomus

Komissio toimittaa viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2009 ? [...] ⎪ Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot. Kertomuksen esitettyään komissio laatii vähintään kahden vuoden ? viiden vuoden ⎪ välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.

4346 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin √ […] artiklan [artiklat, joiden sisältöä on muutettu suhteessa aiempaan direktiiviin] ∏ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2007 √ [...] ∏. 15 artiklan osalta jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2008. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä √ viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko ∏.

∫ uusi

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 27 artiklan 3 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

? uusi

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. √Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään. ∏

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa √ keskeiset ∏ kansalliset säännökset √ sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko ∏ kirjallisina komissiolle.

4447 artikla

Siirtymäkausi Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltioiden on sovellettava 43 46 artiklanssa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä 1 päivän joulukuuta 2007 ? [...] ⎪ jälkeen jätettyihin turvapaikkahakemuksiin ? kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin ⎪ ja 1 päivän joulukuuta 2007 ? [...] ⎪ jälkeen aloitettuihin pakolaisaseman ? kansainvälisen suojeluaseman ⎪ poistamista koskeviin menettelyihin. ? Ennen [...] jätettyihin hakemuksiin ja ennen [...] aloitettuihin pakolaisaseman poistamista koskeviin menettelyihin on sovellettava direktiivin 2005/85/EY mukaisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä. ⎪

∫ uusi

Jäsenvaltioiden on sovellettava 46 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä [...] jälkeen jätettyihin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin. Ennen [...] jätettyihin hakemuksiin on sovellettava direktiivin 2005/85/EY mukaisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

4748 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2005/85/EY [tämän direktiivin 46 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainittua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava liitteessä III olevassa B osassa mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

⎢ 2005/85/EY

4549 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Edellä olevia […] artiklaa sovelletaan [46 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyä päivää seuraavasta päivästä].

⎢ 2005/85/EY (mukautettu)

4650 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty [...].

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja […]

⎢ 2005/85/EY

LIITE I

”Määrittävän viranomaisen” määritelmä

Irlanti voi, mikäli (muutetun) Refugee Act 1996:n 17 pykälän 1 momentin säännöksiä sovelletaan edelleen, tätä direktiiviä soveltaessaan katsoa, että:

- ”määrittävä viranomainen”, josta säädetään tämän direktiivin 2 artiklan e f alakohdassa, tarkoittaa Office of the Refugee Applications Commissioner -viranomaista tutkittaessa sitä, olisiko hakija määriteltävä pakolaiseksi, ja millaisissa tapauksissa häntä ei olisi määriteltävä pakolaiseksi; ja

- ”ensimmäisiin päätöksiin”, joista säädetään tämän direktiivin 2 artiklan e f alakohdassa, kuuluvat Refugee Applications Commissioner -viranomaisen antamat suositukset siitä, olisiko hakija määriteltävä pakolaiseksi, ja millaisissa tapauksissa häntä ei olisi määriteltävä pakolaiseksi.

Irlanti ilmoittaa komissiolle (muutetun) Refugee Act 1996:n 17 pykälän 1 momentin säännöksiin tehtävistä muutoksista.

LIITE II

Turvallisten alkuperämaiden määrittäminen 29 artiklan ja 30 33 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi

Tiettyä maata voidaan pitää turvallisena alkuperämaana, jos oikeudellisen tilanteen, demokraattisen järjestelmän puitteissa tapahtuvan lainsäädännön soveltamisen ja yleisen poliittisen tilanteen perusteella voidaan osoittaa, että maassa ei yleisesti eikä jatkuvasti esiinny vainoa sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2004/83/EY direktiivin […/../EY] [aseman määrittelyä koskeva direktiivi] 9 artiklassa eikä kidutusta tai epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista eikä kansainvälisen tai kansallisen aseellisen selkkauksen aiheuttamaa mielivaltaisen väkivallan uhkaa.

Arvioitaessa maan turvallisuutta on otettava huomioon muun muassa se, missä määrin annetaan suojelua vainolta ja huonolta kohtelulta, seuraavien seikkojen perusteella:

a) maan asiaa koskeva lainsäädäntö ja sen soveltamistapa;

b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja/tai kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja/tai kidutuksen vastaisessa yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien ja vapauksien noudattaminen, erityisesti niiden oikeuksien noudattaminen, joista eurooppalaisen yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei voida poiketa;

c) Geneven yleissopimuksen mukaisen palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen;

d) tehokas oikeussuojajärjestelmä niiden henkilöiden suojaamiseksi, joiden kyseisiä oikeuksia ja vapauksia on loukattu.

⎢ 2005/85/EY

? uusi

LIITE III

”Hakijan” ja ”turvapaikanhakijan” määritelmä

Tämän direktiivin säännöksiä soveltaessaan Espanja, edellyttäen että 26 päivänä marraskuuta 1992 säädetyn lain ”Ley 30/1992 de Régimen jurídico de las Administraciones Públicas y del Procedimiento Administrativo Común” ja 13 päivänä heinäkuuta 1998 säädetyn lain ”Ley 29/1998 reguladora de la Jurisdicción Contencioso-Administrativa” säännöksiä edelleen sovelletaan, voi katsoa, että direktiivin 2 artiklan c kohdassa olevaan ”hakijan” tai ”turvapaikanhakijan” määritelmään sisältyy V luvun soveltamiseksi edellä mainituissa laeissa tarkoitettu ”recurrente”.

”Recurrentella” on oikeus samoihin tässä direktiivissä säädettyihin takeisiin kuin ”hakijalla” ja ”turvapaikanhakijalla” silloin, kun hän käyttää oikeuttaan V luvun mukaiseen tehokkaaseen oikeussuojakeinoon.

Espanja antaa komissiolle tiedoksi edellä mainittuihin lakeihin tehtävät asiaa koskevat muutokset.

LIITE III

A osa

Kumottu direktiivi(48 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 2005/85/EY | (EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13) |

B osa

Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä(48 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi | Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle |

2005/85/EY | Ensimmäinen määräaika: 1. joulukuuta 2007 Toinen määräaika: 1. joulukuuta 2008 |

LIITE IV

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2005/85/EY | Tämä direktiivi |

1 artikla | 1 artikla |

2 artiklan a kohta | 2 artiklan a kohta |

2 artiklan b kohta | 2 artiklan b kohta |

2 artiklan c kohta | 2 artiklan c kohta |

- | 2 artiklan d kohta |

2 artiklan d kohta | 2 artiklan e kohta |

2 artiklan e kohta | 2 artiklan f kohta |

2 artiklan f kohta | 2 artiklan g kohta |

- | 2 artiklan h kohta |

- | 2 artiklan i kohta |

2 artiklan g kohta | 2 artiklan j kohta |

- | 2 artiklan k kohta |

- | 2 artiklan l kohta |

2 artiklan h kohta | 2 artiklan m kohta |

2 artiklan i kohta | 2 artiklan n kohta |

2 artiklan j kohta | 2 artiklan o kohta |

2 artiklan k kohta | 2 artiklan p kohta |

3 artiklan 1 kohta | 3 artiklan 1 kohta |

3 artiklan 2 kohta | 3 artiklan 2 kohta |

3 artiklan 3 kohta | - |

3 artiklan 4 kohta | 3 artiklan 3 kohta |

4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta | 4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |

4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta | - |

- | 4 artiklan 2 kohta |

4 artiklan 2 kohta | 4 artiklan 3 kohta |

4 artiklan 3 kohta | 4 artiklan 4 kohta |

- | 4 artiklan 5 kohta |

5 artikla | 5 artikla |

6 artiklan 1 kohta | - |

- | 6 artiklan 1 kohta |

- | 6 artiklan 2 kohta |

6 artiklan 2 kohta | 6 artiklan 3 kohta |

6 artiklan 3 kohta | 6 artiklan 4 kohta |

- | 6 artiklan 5 kohta |

- | 6 artiklan 6 kohta |

6 artiklan 4 kohta | 6 artiklan 7 kohta |

6 artiklan 5 kohta | - |

- | 6 artiklan 8 kohta |

- | 6 artiklan 9 kohta |

- | 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |

7 artiklan 1 kohta | 8 artiklan 1 kohta |

7 artiklan 2 kohta | 8 artiklan 2 kohta |

- | 8 artiklan 3 kohta |

8 artiklan 1 kohta | 9 artiklan 1 kohta |

- | 9 artiklan 2 kohta |

8 artiklan 2 kohdan a alakohta | 9 artiklan 3 kohdan a alakohta |

8 artiklan 2 kohdan b alakohta | 9 artiklan 3 kohdan b alakohta |

8 artiklan 2 kohdan c alakohta | 9 artiklan 3 kohdan c alakohta |

- | 9 artiklan 3 kohdan d alakohta |

8 artiklan 3 kohta | 9 artiklan 4 kohta |

8 artiklan 5 kohta | 9 artiklan 5 kohta |

9 artiklan 1 kohta | 10 artiklan 1 kohta |

9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |

9 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | - |

9 artiklan 3 kohta | 10 artiklan 3 kohta |

- | 10 artiklan 4 kohta |

10 artikla | 11 artikla |

11 artikla | 12 artikla |

12 artiklan 1 kohta | 13 artiklan 1 kohta |

12 artiklan 2 kohdan a alakohta | 13 artiklan 2 kohdan a alakohta |

12 artiklan 2 kohdan b alakohta | - |

12 artiklan 2 kohdan c alakohta | - |

12 artiklan 3 kohta | 13 artiklan 2 kohdan b alakohta |

12 artiklan 4, 5 ja 6 kohta | 13 artiklan 3, 4 ja 5 kohta |

13 artiklan 1 ja 2 kohta | 14 artiklan 1 ja 2 kohta |

13 artiklan 3 kohdan a alakohta | 14 artiklan 3 kohdan a alakohta |

- | 14 artiklan 3 kohdan b alakohta |

13 artiklan 3 kohdan b alakohta | 14 artiklan 3 kohdan c alakohta |

- | 14 artiklan 3 kohdan d alakohta |

- | 14 artiklan 3 kohdan e alakohta |

13 artiklan 4 kohta | 14 artiklan 4 kohta |

13 artiklan 5 kohta | - |

- | 15 artikla |

14 artikla | - |

- | 16 artikla |

- | 17 artikla |

15 artiklan 1 kohta, 2 kohta ja 3 kohdan ensimmäinen alakohta | 18 artiklan 1 kohta, 2 kohta ja 3 kohdan ensimmäinen alakohta |

15 artiklan 3 kohdan a alakohta | - |

15 artiklan 3 kohdan b alakohta | 18 artiklan 3 kohdan a alakohta |

15 artiklan 3 kohdan c alakohta | 18 artiklan 3 kohdan b alakohta |

15 artiklan 3 kohdan d alakohta | - |

15 artiklan 3 kohdan toinen alakohta | - |

- | 18 artiklan 3 kohdan toinen alakohta |

15 artiklan 4 kohta | 18 artiklan 4 kohta |

- | 18 artiklan 5 kohta |

15 artiklan 5 kohta | 18 artiklan 6 kohta |

15 artiklan 6 kohta | 18 artiklan 7 kohta |

16 artiklan 1 kohta | 19 artiklan 1 kohta |

16 artiklan 2 kohta | 19 artiklan 2 kohta |

- | 19 artiklan 3 kohta |

16 artiklan 3 kohta | 19 artiklan 4 kohta |

16 artiklan 4 kohta | 19 artiklan 4 kohta |

- | 20 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |

17 artiklan 1 kohta | 21 artiklan 1 kohta |

17 artiklan 2 kohdan a alakohta | 21 artiklan 2 kohdan a alakohta |

17 artiklan 2 kohdan b alakohta | - |

17 artiklan 2 kohdan c alakohta | 21 artiklan 2 kohdan b alakohta |

17 artiklan 3 kohta | - |

17 artiklan 4 kohta | 21 artiklan 3 kohta |

- | 21 artiklan 4 kohta |

17 artiklan 5 kohta | 21 artiklan 5 kohta |

- | 21 artiklan 6 kohta |

17 artiklan 6 kohta | 21 artiklan 7 kohta |

18 artikla | 22 artikla |

19 artikla | 23 artikla |

20 artikla | 24 artikla |

20 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta | 24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |

20 artiklan 2 kohta | 24 artiklan 2 kohta |

- | 24 artiklan 3 kohta |

21 artikla | 25 artikla |

22 artikla | 26 artikla |

23 artikla | 27 artikla |

23 artiklan 1 kohta | 27 artiklan 1 kohta |

23 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta | 27 artiklan 2 kohta |

23 artiklan 2 kohdan toinen alakohta | - |

- | 27 artiklan 3 kohta |

- | 27 artiklan 4 kohta |

23 artiklan 3 kohta | 27 artiklan 5 kohta |

23 artiklan 4 kohta | 27 artiklan 6 kohta |

23 artiklan 4 kohdan a alakohta | 27 artiklan 6 kohdan a alakohta |

23 artiklan 4 kohdan b alakohta | - |

23 artiklan 4 kohdan c alakohdan i luetelmakohta | 27 artiklan 6 kohdan b alakohta |

23 artiklan 4 kohdan c alakohdan ii luetelmakohta | - |

23 artiklan 4 kohdan d alakohta | 27 artiklan 6 kohdan c alakohta |

23 artiklan 4 kohdan e alakohta | - |

23 artiklan 4 kohdan f alakohta | 27 artiklan 6 kohdan d alakohta |

23 artiklan 4 kohdan g alakohta | - |

23 artiklan 4 kohdan h alakohta | - |

23 artiklan 4 kohdan i alakohta | - |

23 artiklan 4 alakohdan j alakohta | 27 artiklan 6 kohdan f alakohta |

23 artiklan 4 kohdan k–n alakohta | - |

23 artiklan 4 alakohdan o alakohta | 27 artiklan 6 kohdan e alakohta |

- | 27 artiklan 7 kohta |

- | 27 artiklan 8 kohta |

- | 27 artiklan 9 kohta |

- | 28 artikla |

24 artikla | - |

25 artikla | 29 artikla |

25 artiklan 1 kohta | 29 artiklan 1 kohta |

25 artiklan 2 kohdan a–c alakohta | 29 artiklan 2 kohdan a–c alakohta |

25 artiklan 2 kohdan d ja e alakohta | - |

25 artiklan 2 kohdan f ja g alakohta | 29 artiklan 2 kohdan d ja e alakohta |

- | 30 artikla |

26 artikla | 31 artikla |

27 artikla | 32 artikla |

27 artiklan 1 kohdan a alakohta | 32 artiklan 1 kohdan a alakohta |

- | 32 artiklan 1 kohdan b alakohta |

27 artiklan 1 kohdan b–d alakohta | 32 artiklan 1 kohdan c–e alakohta |

27 artiklan 2–5 kohta | 32 artiklan 2–5 kohta |

28 artikla | - |

29 artikla | - |

30 artikla | 33 artikla |

30 artiklan 2–4 kohta | - |

- | 33 artiklan 2 kohta |

30 artiklan 5 kohta | 33 artiklan 3 kohta |

30 artiklan 6 kohta | 33 artiklan 4 kohta |

31 artikla | 34 artikla |

31 artiklan 2 kohta | - |

31 artiklan 3 kohta | 34 artiklan 2 kohta |

32 artiklan 1–7 kohta | 35 artiklan 1–7 kohta |

- | 35 artiklan 8 ja 9 kohta |

33 artikla | - |

34 artikla | 36 artikla |

34 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta | 36 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohta |

34 artiklan 2 kohdan b alakohta | - |

34 artiklan 2 kohdan c alakohta | 36 artiklan 2 kohdan b alakohta |

34 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta | 36 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta |

35 artiklan 1 kohta | 37 artiklan 1 kohdan a alakohta |

- | 37 artiklan 1 kohdan b alakohta |

35 artiklan 2 kohta ja 3 kohdan a–f alakohta | - |

35 artiklan 4 kohta | 37 artiklan 2 kohta |

35 artiklan 5 kohta | 37 artiklan 3 kohta |

36 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a–c alakohta | 38 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a–c alakohta |

36 artiklan 2 kohdan d alakohta | - |

36 artiklan 3 kohta | - |

36 artiklan 4 kohta | 38 artiklan 3 kohta |

36 artiklan 5 kohta | 38 artiklan 4 kohta |

36 artiklan 6 kohta | 38 artiklan 5 kohta |

36 artiklan 7 kohta | - |

37 artikla | 39 artikla |

38 artikla | 40 artikla |

39 artikla | 41 artikla |

39 artiklan 1 kohdan a alakohta | 41 artiklan 1 kohdan a alakohta |

- | 41 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta |

39 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta | 41 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta |

39 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta | 41 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta |

39 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta | - |

39 artiklan 1 kohdan b alakohta | 41 artiklan 1 kohdan b alakohta |

39 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta | - |

39 artiklan 1 kohdan e alakohta | 41 artiklan 1 kohdan c alakohta |

- | 41 artiklan 2 ja 3 kohta |

39 artiklan 2 kohta | 41 artiklan 4 kohta |

39 artiklan 3 kohta | - |

- | 41 artiklan 5–8 kohta |

39 artiklan 4 kohta | 41 artiklan 9 kohta |

39 artiklan 5 kohta | 41 artiklan 10 kohta |

39 artiklan 6 kohta | 41 artiklan 11 kohta |

40 artikla | 42 artikla |

41 artikla | 43 artikla |

- | 44 artikla |

42 artikla | 45 artikla |

43 artikla | 46 artikla |

44 artikla | 47 artikla |

48 artikla |

45 artikla | 49 artikla |

46 artikla | 50 artikla |

Liite I | Liite I |

Liite II | Liite II |

Liite III | - |

- | Liite III |

- | Liite IV |

[1] EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13.

[2] Vihreä kirja – Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus – KOM(2007) 301.

[3] Neuvoston direktiivi 2004/83/EY kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä (EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12).

[4] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma – EU:n yhdennetty lähestymistapa suojeluun”, 17.6.2008 – KOM(2008) 360.

[5] Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta – KOM(2009) 66.

[6] Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus, neuvoston asiakirja 13440/08.

[7] Ks. komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tehostaminen: seuraavaksi yhteinen menettely” – KOM (2004) 503, 15.7.2004.

[8] Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003, annettu 18. helmikuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1).

[9] Tarkempaa tietoa kansallisesta lainsäädännöstä ja käytännöistä on tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa.

[10] EUVL C […], […], s. […].

[11] EUVL C […], […], s. […].

[12] EUVL C […], […], s. […].

[13] EUVL C […], […], s. […].

[14] EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13.

[15] EUVL L 304, 13.9.2004, s. 12.

[16] EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

[17] EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98.

[18] Ks. neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

[19] EUVL L 31, 6.2.2003, s. 18.