[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.9.2009

KOM(2009) 459 lopullinen

2009/0128 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelystä

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tällä asetuksella on tarkoitus säätää menettelyistä, jotka koskevat eurokolikoiden aitouden tarkistamista ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelyä.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 säädetään euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä[1]. Muiden säännösten ohella siinä velvoitetaan luottolaitokset ja eräitä muita tahoja, kuten rahankuljettajat, varmistamaan, että niiden vastaanottamat eurosetelit ja -kolikot, jotka on tarkoitus palauttaa kiertoon, ovat aitoja ja että väärennökset havaitaan.

Tähän asti eurokolikoiden aitouden tarkistaminen on perustunut eurometallirahojen tunnistamisesta ja liikkeeseen sopimattomien eurometallirahojen käsittelystä 27. toukokuuta 2005 annettuun komission suositukseen[2]. Nyt annettava asetusehdotus on oikeudellisesti sitova säädös, joka on välttämätön, jotta voidaan luoda yhteinen menetelmä, jolla rahaa käsittelevät laitokset tarkistavat eurokolikoiden aitouden, ja jotta jäsenvaltiot voivat järjestää tarvittavan valvonnan.

- Yleinen tausta

i) Eurokolikoiden aitouden tarkistaminen

Eurokolikoiden väärentämisvaara on huomattava, etenkin nimellisarvoltaan suurimpien kolikoiden kohdalla. Jotta kuluttajien olisi turvallista käyttää euroja, liikkeessä olevien kolikoiden aitous on tarkistettava säännöllisesti, jotta väärennökset voidaan havaita ja poistaa kierrosta. Tätä koskeva nimenomainen velvollisuus otettiin neuvoston asetukseen (EY) N:o 1338/2001 18. joulukuuta 2008 tehdyllä muutoksella. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön 27. toukokuuta 2005 annetun komission suosituksen mukaisia aitouden tarkistamismenettelyjä, ja tehokkaat väärennösten havaitsemismenetelmät ovat näin yleistyneet.

Kolikoiden aitouden tarkistamismenetelmien täytäntöönpanon tasossa on kuitenkin vielä huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Koska pakollista yhteistä kolikoiden aitouden tarkistamisjärjestelmää ei ole, joissakin jäsenvaltioissa tämä voi johtaa siihen, että rahaa käsittelevät laitokset eivät aktiivisesti etsi väärennöksiä. Tästä seuraa, että rahan suojausaste on erilainen eri puolilla EU:ta. Tällä ehdotuksella on tätä taustaa vasten tarkoitus varmistaa, että yhteiset menettelyt kierrossa olevien eurokolikoiden aitouden tarkistamiseksi ja näihin menettelyihin kohdistuvan viranomaisvalvonnan mekanismit pannaan tehokkaasti täytäntöön kaikkialla euroalueella.

ii) Kiertoon kelpaamattomat eurokolikot

Kolikoiden aitouden tarkistamisprosessissa ainoastaan aidot eurokolikot pitäisi hyväksyä takaisin kiertoon. Näin ollen kaikki muut esineet, joita ovat lähinnä väärennökset ja sellaiset aidot eurokolikot, jotka eivät enää kelpaa kiertoon, olisi hylättävä. Siksi on tarpeen säätää myös näiden käyttökelvottomien eurokolikoiden käsittelystä. Eurokolikot voivat tulla kiertoon kelpaamattomiksi pitkän käyttöiän, vahingoittumisen tai vahingoittamisen seurauksena. Tällaisia kolikoita on vaikeampi käyttää, etenkin kolikoilla toimivissa automaateissa, mikä voi saada käyttäjät epäilemään kolikoiden aitoutta. Siksi tällaiset käyttökelvottomat kolikot on poistettava kierrosta. Poistamisen kierrosta katsotaan näin ollen olevan osa niitä menettelyjä, joilla euroa pyritään suojaamaan petoksilta ja väärentämiseltä.

Kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelyyn tarvitaan yhteisiä sääntöjä, ja myös tähän on syynä se, että tällaisia kolikoita käsitellään eri jäsenvaltioissa eri tavoin, mikä johtaa vääristymiin. Edellä mainitun komission suosituksen asiaa koskevien säännösten täytäntöönpanosta huolimatta jäsenvaltioissa käytössä olevat säännöt ja ehdot ovat edelleen erilaisia, ja joissakin tapauksissa niitä ei ole ollenkaan. Lisäksi on myös varmistettava, että nämä kierrosta poistetut käyttökelvottomat kolikot tuhotaan niin, että niitä ei voida käyttää petokseen.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

Eurokolikoiden aitouden tarkistamista ja käyttökelvottomia eurokolikoita koskevien sitovien yhteisten sääntöjen tarvetta korostettiin edellä mainitun komission suosituksen arvioinnissa, joka on tehty suositusten 12 artiklan mukaisesti. Arviointi tehtiin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltiot ilmaisivat laajalti tukensa nyt ehdotetuille säännöksille. Arviointia varten järjestettiin useita seminaareja ja kokouksia, joissa oli mukana myös yksityissektorin edustajia.

Ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne eivät häiritse rahaa käsittelevien laitosten toimintaa. Esimerkiksi eurokolikoiden aitouden tarkistaminen suoritetaan joko siihen tarkoitetuilla kolikonkäsittelylaitteilla tai sen suorittavat koulutetut työntekijät. Päätoimijoilla eli arvokuljetusyrityksillä on jo nyt tehokkaita laitteita, joilla voidaan havaita väärennökset tai jotka voidaan helposti muuntaa havaitsemaan ne. Jos rahaa käsittelevissä laitoksissa käytetään manuaalisia aitouden tarkistamismenetelmiä, henkilöstö (kassanhoitajat) ovat yleensä saaneet asianmukaisen koulutuksen.

Käyttämällä olemassa olevia kolikonlajitteluprosesseja ja -laitteita eurokolikoiden aitouden tarkistaminen voidaan panna täytäntöön rahankierron häiriintymättä ja luomatta merkittävää investointitarvetta.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotetut menettelyt perustuvat eurometallirahojen tunnistamisesta ja liikkeeseen sopimattomien eurometallirahojen käsittelystä 27. toukokuuta 2005 annettuun komission suositukseen[3], ja niissä on otettu huomioon suosituksen toimivuudesta tehty arviointi.

Asetusehdotuksen säännökset koskevat seuraavia:

i) Eurokolikoiden aitouden tarkistaminen

Rahaa käsittelevien laitosten on varmistettava, että eurokolikoiden aitouden tarkistamisessa käytetään väärennökset havaitsevaa kolikonkäsittelylaitteistoa tai sen suorittavat koulutetut työntekijät. Euroopan teknis-tieteellinen keskus (ETTK) määrittää tunnistustestin, jonka perusteella kolikonkäsittelylaitteita on parannettava. Laitteita on mahdollista testata kansallisissa metallirahojen tutkimuskeskuksissa ja ETTK:ssa. Komissio julkaisee luettelon laitteista, jotka ovat läpäisseet testin. Jäsenvaltioiden tehtävänä on valvoa eurokolikoiden aitouden tarkistamisjärjestelmän toimivuutta.

ii) Käyttökelvottomien eurokolikoiden käsittely

Jäsenvaltiot poistavat kierrosta väärennösten lisäksi myös aidot eurokolikot, jotka eivät enää kelpaa kiertoon. Jäsenvaltiot hyvittävät sellaiset kolikot, joista on tullut käyttökelvottomia pitkän käyttöiän tai vahingoittumisen vuoksi, mutta eivät sellaisia, joita on vahingoitettu tarkoituksella. Jäsenvaltioissa peritään 5 prosentin maksu niille toimitettujen käyttökelvottomien kolikoiden arvosta. Yrityksille, jotka tekevät viranomaisten kanssa läheistä yhteistyötä markkinoiden siivoamiseksi väärennöksistä ja käyttökelvottomista kolikoista, voidaan kuitenkin myöntää laajasti poikkeuksia. Palautettavat kolikot on pakattava tietyllä tavalla, ja jäsenvaltiot tuhoavat kierrosta poistetut käyttökelvottomat kolikot.

Raportoinnista ja tietojen välittämisestä on säännös, jolla pyritään siihen, että jäsenvaltiot saavat toiminnasta kokonaiskuvan.

Ehdotetut eurokolikkoja koskevat menettelyt täydentävät menettelyjä, joita Euroopan keskuspankki on esittänyt väärennettyjen euroseteleiden havaitsemiseksi ja lajittelemiseksi niiden kunnon perusteella.

Ehdotetut säännökset on laadittu niitä jäsenvaltioita varten, jotka käyttävät rahanaan euroa. Näin on siksi, että eurokolikoiden aitouden tarkistamismenetelmistä, joskin vähemmän täydellisessä muodossa, on säädetty euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden osalta jo muutetussa asetuksessa (EY) N:o 1338/2001.

- Oikeusperusta

Oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohta, ja erityisesti sen kolmas virke.

- Toissijaisuusperiaate

EY:n perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa kolikoiden liikkeeseenlasku annetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi, mutta euron käyttöön ottaneissa jäsenvaltioissa yhteisesti sovellettavista toimenpiteistä on sovittu yhteisön tasolla, yleensä neuvostossa. Tällaiset toimenpiteet koskevat joko yksikköarvojen ja teknisten eritelmien yhdenmukaistamista 106 artiklan 2 kohdan nojalla tai yleisimmin euron suojaamista 123 artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen nojalla. Eurokolikkoväärennösten osalta yhteisön tason toimien tarve johti neuvoston päätöksen 2003/861/EY[4] tekemiseen. Kyseisellä päätöksellä jäsenvaltiot antavat toimivaltaisten teknisten viranomaisten toteuttamien, eurokolikkoja väärentämiseltä suojaavien toimenpiteiden koordinoinnin komission tehtäväksi.

Eurokolikoiden aitouden tarkistamista koskevat EU:n tason toimet käynnistettiin 27. toukokuuta 2005 annetulla komission suosituksella. Jotkin jäsenvaltiot antoivat suosituksen perusteella säädöksiä, mutta suurin osa panee sen säännöksiä täytäntöön yleisluonteisten kansallisten sääntöjen perusteella. Koska asetuksessa (EY) N:o 1338/2001 nimenomaisesti edellytetään kolikoiden aitouden tarkistamista, on selvää, että eurokolikoiden yhdenmukainen aitouden tarkistamismenettely on välttämätön. Tämä edellyttää EU:n tasolla vahvistettuja menettelyjä[5].

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotukseen sisältyvät säännökset eivät mene pidemmälle kuin on tarpeen, jotta tavoitteet eli eurokolikoiden suojaaminen väärentämiseltä ja käyttökelvottomien eurokolikoiden käsittely voidaan saavuttaa. Ehdotetut toimenpiteet on lisäksi suunniteltu niin, että ne eivät häiritse rahaa käsittelevien laitosten toimintaa.

- Sääntelytavan valinta

Valittu sääntelytapa – asetus – soveltuu parhaiten sen varmistamiseen, että eurokolikot saavat samantasoisen suojan väärentämiseltä kaikkialla unionissa. Näin on siksi, että ehdotettu menetelmä on hyvin tarkkaan määritetty ja sitä on sovellettava suoraan, eikä siihen liity kansallisia eroja.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

2009/0128 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelystä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 123 artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[6],

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[7],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[8],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2001[9] edellytetään, että luottolaitokset ja – maksutoimintansa asettamissa rajoissa – muut maksupalvelujen tarjoajat sekä muut laitokset, jotka osallistuvat setelien ja kolikoiden käsittelyyn ja niiden jakeluun yleisölle, varmistavat, että niiden vastaanottamien euroseteleiden ja -kolikoiden, jotka ne aikovat palauttaa kiertoon, aitous tarkistetaan ja että väärennökset havaitaan.

(2) Eurometallirahojen tunnistamisesta ja liikkeeseen sopimattomien eurometallirahojen käsittelystä 27 päivänä toukokuuta 2005 annetussa komission suosituksessa 2005/504/EY[10] esitetään eurokolikoiden aitouden tarkistamista ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelyä koskevia käytäntöjä. Koska pakollista yhteistä kolikoiden aitouden tarkistamisjärjestelmää ei kuitenkaan ole, jäsenvaltioiden käytännöt ovat erilaisia, eikä sen vuoksi voida varmistaa, että rahan suojaaminen olisi yhdenmukaista kaikkialla yhteisössä.

(3) Jotta kaikkialla euroalueella päästäisiin tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen eurokolikoiden aitouden tarkistamiseen, on välttämätöntä ottaa käyttöön sitovia sääntöjä kierrossa olevien eurokolikoiden aitouden tarkistamista koskevien yhteisten menettelyjen ja kansallisten viranomaisten näihin menettelyihin kohdistamien valvontamekanismien täytäntöönpanemiseksi.

(4) Aitouden tarkistamisen yhteydessä havaitaan myös aitoja eurokolikoita, jotka eivät enää kelpaa kiertoon. Tällaisia kolikoita on vaikeampi käyttää, etenkin kolikoilla toimivissa automaateissa, mikä voi saada käyttäjät epäilemään kolikoiden aitoutta. Tällaiset käyttökelvottomat kolikot olisi poistettava kierrosta. Sen vuoksi tarvitaan jäsenvaltioita sitovia yhteisiä sääntöjä näiden käyttökelvottomien aitojen eurokolikoiden käsittelyyn ja hyvittämiseen.

(5) Euroopan teknis-tieteellisen keskuksen (ETTK), joka on perustettu 29 päivänä lokakuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2005/37/EY[11], olisi aitouden tarkistamismenettelyjen täytäntöönpanon koordinoimiseksi määritettävä kolikoiden aitouden tarkistamista koskevien testausvaatimusten yksityiskohdat sekä käyttökelvottomien eurokolikoiden tarkastamista koskevat vaatimukset.

(6) Tavoitetta eli eurokolikoiden aitouden tehokasta ja yhdenmukaista tarkistamista koko euroalueen laajuisesti ei kansallisten käytäntöjen eroavaisuuksien vuoksi voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku: Aihe ja määritelmät

1 artikla

Aihe

Tässä asetuksessa säädetään menettelyistä, joita tarvitaan eurokolikoiden aitouden tarkistamisessa ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelyssä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1. ’eurokolikoiden aitouden tarkistamisella’ prosessia, jossa varmistetaan, että eurokolikot ovat aitoja ja kiertoon kelpaavia;

2. ’kiertoon kelpaamattomilla eurokolikoilla’ aitouden tarkistamisen yhteydessä hylättyjä aitoja eurokolikoita tai eurokolikoita, joiden ulkoasu on merkittävästi muuttunut;

3. ’nimetyllä kansallisella viranomaisella’ kansallista metallirahojen tutkimuskeskusta tai kyseisen jäsenvaltion määrittelemää viranomaista;

4. ’laitoksilla’ asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laitoksia.

II luku: Eurokolikoiden aitouden tarkistaminen

3 artikla

Eurokolikoiden aitouden tarkistaminen

1. Laitosten on varmistettava, että niiden vastaanottamien eurokolikoiden, jotka ne aikovat palauttaa kiertoon, aitous tarkistetaan. Velvollisuuden täytäntöönpanosta huolehtivat

5. pääasiassa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kolikonkäsittelylaitteiden luetteloon sisältyvät kolikonkäsittelylaitteet; tai

6. koulutettu henkilöstö.

2. Aitouden tarkistamismenettelyn jälkeen kaikki väärennetyt eurokolikot ja kiertoon kelpaamattomat eurokolikot on lähetettävä nimetyille kansallisille viranomaisille. Kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden osalta sovelletaan luvun III säännöksiä.

3. Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan mukaisesti toimitetuista väärennetyistä eurokolikoista ei saa periä käsittelymaksuja tai muita maksuja.

4 artikla

Vaadittu testaus

1. Laitosten on annettava kolikoidenkäsittelylaitteensa nimettyjen kansallisten viranomaisten tai Euroopan teknis-tieteellisen keskuksen (ETTK) tunnistustesteihin testattavaksi. Tällainen testi on suunniteltava niin, että sillä voidaan varmistaa, että kolikonkäsittelylaite onnistuu hylkäämään tunnetut kolikkoväärennöstyypit ja muut kolikonkaltaiset esineet, joiden ominaisuudet eivät vastaa aitojen eurokolikoiden ominaisuuksia.

2. ETTK:n on määriteltävä tunnistustestin tekniset vaatimukset ja aitojen kolikoiden hyväksymisen raja-arvot.

5 artikla

Kolikonkäsittelylaitteiden säätö

1. Jotta kolikonkäsittelylaitteiden valmistajat voivat saada tarpeelliset tiedot laitteidensa säätämiseksi niin, että ne havaitsevat väärennetyt eurokolikot, 4 artiklassa tarkoitettuja testejä voidaan suorittaa kansallisissa metallirahojen tutkimuskeskuksissa, ETTK:ssa tai kahdenvälisten sopimusten perusteella valmistajan tiloissa.

2. Kolikonkäsittelylaitteen onnistuneesti suoritetun testin jälkeen laitteen valmistajalle on annettava testistä yhteenveto, joka on kopioitava ETTK:lle.

3. Komissio julkaisee verkkosivuillaan kootun luettelon kaikista kolikonkäsittelylaitteista, joista ETTK on saanut tai laatinut myönteisen ja pätevän testiyhteenvedon.

6 artikla

Jäsenvaltioiden suorittama valvonta ja tarkastus

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava valvonnasta, jolla varmistetaan, että laitokset täyttävät aitouden tarkistamisvelvollisuutensa.

2. Jäsenvaltioiden on tehtävä vuosittain tarkastuksia laitoksissa paikan päällä. Tarkoituksena on todeta tunnistustestein, että edustava määrä kolikoidenkäsittelylaitteita toimii asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa saatava vakuutus, että henkilöstö, jonka odotetaan tarkistavan eurokolikoiden aitouden, on saanut aitouden manuaaliseen tarkistamiseen asianmukaisen koulutuksen.

3. Kussakin jäsenvaltiossa on joka vuosi tarkastettava sellainen määrä laitteita, että näillä laitteilla kyseisenä vuotena käsiteltyjen eurokolikoiden määrä on vähintään kolmannes niiden kolikoiden yhteenlasketusta kumulatiivisesta nettomäärästä, jotka kyseinen jäsenvaltio on laskenut liikkeeseen eurokolikoiden käyttöönotosta edellisen vuoden loppuun. Tarkastettavien laitteiden määrä on laskettava kolmen yksikköarvoltaan suurimman kiertoon tarkoitetun eurokolikon määrien perusteella.

4. Näiden vuotuisten tarkastusten osana jäsenvaltioiden on myös seurattava seuraavien seikkojen perusteella laitosten kykyä tarkistaa eurokolikoiden aitous:

7. väärennösten havaitsemista koskevien kirjallisten toimintaohjeiden ja organisaation olemassaolo;

8. asianmukaiset henkilöresurssit;

9. laitteiden asianmukaisen suoritustason ylläpitämiseen tähtäävän kirjallisen huoltosuunnitelman olemassaolo; ja

10. sellaisten kirjallisten menettelyohjeiden olemassaolo, jotka koskevat väärennösten ja muiden eurokolikoiden kaltaisten esineiden sekä kiertoon kelpaamattomien kolikoiden luovuttamista nimetyille kansallisille viranomaisille.

III luku: Kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittely

7 artikla

Käyttökelvottomien eurokolikoiden poistaminen kierrosta ja niiden hyvittäminen

1. Jäsenvaltioiden on poistettava käyttökelvottomat eurokolikot kierrosta.

2. Jäsenvaltioiden on hyvitettävä tai vaihdettava uusiin eurokolikot, jotka eivät pitkän käyttöiän tai vahingoittumisen vuoksi enää kelpaa kiertoon. Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä hyvittämästä kiertoon kelpaamattomia eurokolikoita, joita on joko muutettu tarkoituksella tai jotka ovat muuttuneet prosessissa, jonka voidaan kohtuudella odottaa muuttavan niitä, lukuun ottamatta hyväntekeväisyystarkoituksiin kerättyjen kolikoiden, kuten toivomuslähteisiin heitettyjen kolikoiden, hyvittämistä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiertoon kelpaamattomat eurokolikot tuhotaan pysyvällä fyysisellä muodonmuutoksella, jotta niitä ei voida palauttaa kiertoon tai esittää hyvitettäväksi.

8 artikla

Käsittelymaksut

1. Hyvitettäessä kiertoon kelpaamattomia eurokolikoita tai vaihdettaessa niitä uusiin pidätetään käsittelymaksu, joka on 5 prosenttia näiden eurokolikoiden yksikköarvosta. Jos koko pussi tai laatikko tarkastetaan 10 artiklan mukaisesti, käsittelymaksuun lisätään maksu, joka on 15 prosenttia palautettavien eurokolikoiden yksikköarvosta.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää yleisiä vapautuksia käsittelymaksuista silloin, jos kolikoita palauttavat oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä nimettyjen kansallisten viranomaisten kanssa eurokolikkoväärennösten ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden poistamiseksi kierrosta.

3. Kolikoita palauttavan oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön on maksettava kuljetuskustannukset ja muut vastaavat kustannukset.

4. Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö voi palauttaa vuoden aikana ilman käsittelymaksua enintään yhden kilogramman kiertoon kelpaamattomia eurokolikoita kutakin yksikköarvoa kohden, rajoittamatta kuitenkaan 2 kohdassa säädetyn vapautuksen soveltamista.

9 artikla

Kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden pakkaaminen

1. Kolikoita palauttavan oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön on lajiteltava hyvitettävät tai vaihdettavat eurokolikot standardoituihin pusseihin tai laatikoihin yksikköarvon mukaan seuraavasti:

11. pusseissa tai laatikoissa on oltava:

12. 500 yksikköarvoltaan 2 euron tai 1 euron kolikkoa,

13. 1 000 yksikköarvoltaan 0,50 euron, 0,20 euron tai 0,10 euron kolikkoa,

14. 2 000 yksikköarvoltaan 0,05 euron, 0,02 euron tai 0,01 euron kolikkoa,

15. pienempien määrien ollessa kyseessä 100 kolikkoa kutakin yksikköarvoa;

16. kussakin pussissa tai laatikossa on oltava selkeästi merkittynä kolikot palauttavan oikeussubjektin tunnistetiedot, sisältönä olevien kolikoiden kokonaisarvo ja yksikköarvo, paino, pakkauspäivämäärä ja pussin/laatikon numero; kolikot palauttavan oikeussubjektin on toimitettava pakkausluettelo, jossa on kooste palautettavista pusseista tai laatikoista;

17. jos kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden kokonaismäärä on a alakohdassa vaadittua pienempi, ne on lajiteltava yksikköarvon mukaan ja ne voidaan palauttaa muussa kuin standardinmukaisessa pakkauksessa.

2. Tämän asetuksen tullessa voimaan jäsenvaltiot voivat 1 kohdasta poiketen pitää voimassa kansallisten säännöstensä mukaisia poikkeavia pakkausvaatimuksia.

10 artikla

Kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on tarkastettava palautetut kiertoon kelpaamattomat eurokolikot seuraavasti:

18. ilmoitettu määrä on tarkistettava punnitsemalla kukin pussi tai laatikko;

19. aitous ja ulkoasu on tarkistettava vähintään 10 prosenttia palautuksesta sisältävän näytteen perusteella.

2. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan poikkeavuuksia tai poikkeamista 9 artiklan säännöksistä, koko pussi tai laatikko on tarkastettava.

11 artikla

Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot kolikoiden hyvittämistä ja vaihtoa varten nimetyistä viranomaisista sekä noudatettavista menettelyistä, kuten pakkausvaatimuksista ja maksuista, ovat saatavilla asiaa koskevilla verkkosivuilla ja asiaa koskevissa julkaisuissa.

IV luku: Loppusäännökset

12 artikla

Raportointi ja tietojen välittäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle vuosittain kertomus eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta. Kertomuksissa on oltava tieto 6 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettujen tarkastusten ja testattujen kolikonkäsittelylaitteiden määrästä, testituloksista, laitosten käsittelemästä kolikkomäärästä, analysoitujen epäilyttävien eurokolikoiden määrästä ja hyvitettyjen kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden määrästä.

2. Komissio raportoi talous- ja rahoituskomitealle eurokolikoiden aitouden tarkistamista ja kiertoon kelpaamattomia eurokolikoita koskevasta kehityksestä.

13 artikla

Sovellettavuus

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 974/1998 liitteessä luetelluissa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä, EYVL L 181, 4.7.2001, s. 6, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2009, EUVL L 17, 22.1.2009, s. 1.

[2] EUVL L 184, 15.7.2005, s. 60.

[3] EUVL L 184, 15.7.2005, s. 60.

[4] Neuvoston päätös, tehty 8 päivänä joulukuuta 2003, väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä, EUVL L 325, 12.12.2003, s. 44.

[5] Eurokolikkojen aitouden tarkastamiseen liittyvät kansalliset säännökset ovat nyt ehdotettavien yhteisten sääntöjen mukaiset, sillä kummatkin perustuvat 27. toukokuuta 2005 annettuun komission suositukseen.

[6] EUVL C , , s. .

[7] EUVL C , , s. .

[8] EUVL C , , s. .

[9] Neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä, EYVL L 181, 4.7.2001, s. 6, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2009, EUVL L 17, 22.1.2009, s. 1.

[10] EUVL L 184, 15.7.2005, s. 60.

[11] EUVL L 19, 21.1.2005, s. 73.