Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi asetus renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä {SEC(2008) 2860} {SEC(2008) 2861} /* KOM/2009/0348 lopull./2 - COD 2008/0221 */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 14.7.2009 KOM(2009) 348 lopullinen/2 2008/0221 (COD) CORRIGENDUMAnnule et remplace le document COM(2009)348 final du 30.6.2009Concerne toutes les versions linguistiques Muutettu e E hdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI ASETUS renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä {SEC(2008) 2860}{SEC(2008) 2861} PERUSTELUT Komissio esittää muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä. Muutettuun ehdotukseen on sisällytetty Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ehdottamat muutokset, jotka komissio hyväksyy. Siihen on sisällytetty myös teknisiä muutoksia, jotka ovat tarpeen ehdotuksen muuttamiseksi direktiivistä asetukseksi. 1. Taustaa Komissio antoi 13. marraskuuta 2008 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä. Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 13. marraskuuta 2008. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi komission ehdotuksesta lausuntonsa 12. maaliskuuta 2009 ja ehdotti siihen tarkistuksia. Euroopan parlamentti hyväksyi lainsäädäntöpäätöslauselman ensimmäisessä käsittelyssä 22. huhtikuuta 2009. 2. Komission ehdotuksen tarkoitus Ajoneuvojen energiaintensiteetin ja päästöjen vähentäminen on suuri haaste EU:lle, sillä 23 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä on peräisin tieliikenteestä[1]. Merkintää koskeva ehdotus on osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että renkaiden polttoainetehokkuudesta, märkäpidosta ja vierintämelusta on saatavilla standardoitua tietoa, jonka perusteella loppukäyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvan ostopäätöksen. Tavoitteena on parantaa markkinavoimien avulla kaikkia parametrejä enemmän kuin tyyppihyväksynnässä (menettely EU:n markkinoille pääsemiseksi) asetetut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Tämän ansiosta tieliikenteen energiatehokkuus paranee. 3. Komission kanta Euroopan parlamentin tarkistuksiin Euroopan parlamentti teki 22. huhtikuuta 2009 ehdotukseen 42 tarkistusta. Komissio katsoo, että suurin osa Euroopan parlamentin tekemistä tarkistuksista voidaan hyväksyä, sillä ne säilyttävät ehdotuksen tavoitteet ja poliittisen toteutettavuuden sekä parantavat monissa tapauksissa alkuperäistä ehdotusta. Näin ollen komissio hyväksyy seuraavat Euroopan parlamentin tarkistukset kokonaan, osittain tai uudelleenmuotoiltuina: 3.1. Ehdotuksen muoto Tärkein Euroopan parlamentin tekemistä tarkistuksista on ehdotuksen muodon muuttaminen direktiivistä asetukseksi ( tarkistus 1 ). Komissio hyväksyy tämän muutoksen, koska asetuksen ansiosta kustannukset, jotka liittyvät direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, vähenevät, ja merkintäjärjestelmän soveltamispäivä on kaikille osapuolille sama. 3.2. Soveltamisala ja muut yleissäännökset (1–3 artikla) Tarkoitus ja kohde: Tarkistuksessa 11 täsmennetään, että ehdotuksen tarkoituksena on edistää polttoainetehokkuuden lisäksi sellaisten renkaiden käyttöä, joiden märkäpito on hyvä ja vierintämelu vähäinen. Tämä on yhdenmukaista koko merkintäjärjestelmässä noudatetun lähestymistavan kanssa. Sen vuoksi komissio hyväksyy tarkistuksen kokonaan, kuten myös tarkistuksen 30 , jossa noudatetaan samaa logiikkaa. Johdanto-osan 20 kappaleen sanamuotoa muutetaan johdonmukaisuuden vuoksi, kuten tarkistuksessa 7 ehdotetaan. Tarkistuksessa 13 poistetaan myyntipaikan määritelmästä ilmaisu ”varastoituina”. On hyväksyttävää tarkentaa sanamuotoa siten, että myyntipaikan määritelmään ei sisällytetä varastoja, joissa renkaita ei tarjota myytäviksi loppukäyttäjille (esim. rengastoimittajien varastot), mutta komission mielestä on välttämätöntä, että renkaissa, jotka varastoidaan loppukäyttäjille tarkoitetuissa myyntipisteissä ( jakelijoiden varastoimat renkaat), on merkintä. Tämä takaa merkintäjärjestelmälle mahdollisimman hyvän näkyvyyden ja estää tilanteet, joissa (mahdollisessa) näyttelytilassa pidetään esillä merkinnällä varustettuina vain parhaita renkaita. Tällainen tilanne heikentäisi järjestelmän tehokkuutta, sillä järjestelmä perustuu toimittajien velvollisuuteen merkitä luokka kaikkiin renkaisiin, myös alhaisen luokituksen saaneisiin. Näin ollen komissio hyväksyy tarkistuksen osittain ja uudelleenmuotoiltuna: renkaiden varastointi säilytetään myyntipisteen määritelmässä, mutta määritelmää selvennetään siten, että rengastoimittajien varastoimat renkaat jäävät sen ulkopuolelle. Tarkistuksella 14 kavennetaan teknisen mainosmateriaalin määritelmän soveltamisalaa (teknisen mainosmateriaalin esimerkkiluettelosta tulee suljettu luettelo) ja suljetaan määritelmästä pois ”tiedotusvälineissä tapahtuva mainonta”. Komission mielestä ”tiedotusvälineissä tapahtuvan mainonnan” poissulkemista ei selkeyden vuoksi olisi otettava mukaan, koska kyseistä ilmaisua ei ole määritelty ja koska esittelylehtisiä ja rengastoimittajien verkkosivustoja voidaan pitää tällaisena mainontana. Lisäksi jo ehdotuksen alkuperäisestä sanamuodosta käy ilmi, että teknisenä mainosmateriaalina pidetään ainoastaan sellaisia markkinointivälineitä, joissa kuvataan renkaita koskevia parametrejä . Määritettäessä, mikä on teknistä mainosmateriaalia, olennaista on juuri markkinointivälineen välittämän tiedon sisältö , eikä itse väline. 3.3. Rengastoimittajien ja -jakelijoiden velvollisuudet (4–6 artikla) Merkinnän selittäminen loppukäyttäjille: Tarkistuksen 6 mukaan loppukäyttäjille olisi tarjottava standardoitua täydentävää tietoa, jossa selvitetään merkinnän jokainen osa. Komissio kannattaa kyseistä periaatetta. Kuten liitteessä III olevan 3 kohdan i alakohdassa mainitaan, toimittajien on selitettävä merkinnässä käytettyjä kuvamerkkejä. Lisätietoja koskevat vaatimukset, kuten polttoainesäästölaskuri tai EU:n verkkosivusto, vaikuttavat kuitenkin kohtuuttomilta. EU:n laajuisen verkkosivuston ja polttoainesäästölaskurin ylläpito olisi erittäin kallista ja hankalaa ja niiden vaikutukset vähäisiä. Ongelmia aiheuttaisivat myös tietojen päivittäminen ja luotettavuus. Kuluttajatiedotus olisi parempi järjestää kansallisella tasolla. Sen vuoksi tarkistus hyväksytään vain osittain lisäämällä johdanto-osaan uusi 18 kappale, joka on sanamuodoltaan erilainen. Rengastoimittajien velvollisuudet: Tarkistuksen 19 mukaan toimittajien on ilmoitettava teknisessä mainosmateriaalissa luokkien C2 ja C3 renkaista myös mitattu vierintävastuskerroin. Koska tarkistuksesta ei aiheudu alalle lisätaakkaa tai -kustannuksia, komissio voi hyväksyä sen kokonaan. Tarkistuksen 20 mukaan toimittajien on esitettävä tyyppihyväksyntätestissä mitatut vierintävastuskertoimen, märkäpitoindeksin ja melupäästöjen arvot julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa. Merkinnässä ilmoitetut mittausarvot eivät välttämättä ole samoja kuin tyyppihyväksytyt arvot. Komissio ei myöskään kannata julkisesti saatavilla olevan tietokannan perustamista (ks. edellä tarkistusta 6 koskevat huomautukset). Sitä vastoin komissio hyväksyy, että ilmoitetut vierintävastuskertoimen, märkäpitoindeksin ja melupäästöjen arvot julkaistaan toimittajan verkkosivustolla täsmentämättä kuitenkaan, onko arvot saatu tyyppihyväksyntämenettelyssä vai ei. Rengasjakelijoiden velvollisuudet: Tarkistuksen 24 mukaan jakelijoiden on ilmoitettava loppukäyttäjille nykyisessä 5 artiklan 3 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi ”merkinnän selittävä versio” ”laskussa tai sen yhteydessä”. Komissio katsoo, että tällainen ”merkinnän selittävä versio” (eli tieto, joka annetaan loppukäyttäjän jo tehtyä ostopäätöksensä) olisi melko hyödytön eikä sitä pitäisi vaatia, vaan olisi pyrittävä minimoimaan jakelijoille aiheutuva taakka. Komissio hyväksyy kuitenkin ehdotetun ilmaisun ”laskussa tai sen yhteydessä”, koska se antaa jakelijoille liikkumavaraa sen suhteen, millä tavoin ne noudattavat 5 artiklan 3 kohtaa. Ajoneuvojen toimittajien ja niiden jakelijoiden velvollisuudet: Tarkistukset 25 ja 44 parantavat alkuperäistä sanamuotoa, minkä vuoksi komissio hyväksyy ne kokonaan. 3.4. Tietovaatimusten noudattaminen (7, 8 ja 12 artikla) Testimenetelmät: Tarkistuksessa 26 korostetaan, että testimenetelmillä on voitava tarjota loppukäyttäjälle luotettavaa ja toistettavissa olevaa tietoa. Vaikka komissio yhtyy tähän näkemykseen, ilmaisu on muotoiltava uudelleen, jotta se olisi yhdenmukainen olemassa olevien merkintäaloitteiden kanssa. Johdanto-osan 19 kappaleeseen tehdään vastaava muutos. Markkinavalvonta ja seuraamukset: Tarkistuksilla 8, 27, 28, 29 ja 33 pyritään vahvistamaan markkinavalvontaa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä, mitä komissio periaatteessa tukee täysin. Se myöntää, että nämä ovat tärkeitä kysymyksiä sidosryhmille. Komissio ei kuitenkaan voi hyväksyä ehdotettua sanamuotoa, jossa tehdään englannin kielellä ero sanktioiden (sanctions) ja seuraamusten (penalties) välillä. EU:n lainsäädännössä ilmaisu ’seuraamus’ käsittää jo hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset. Lisäksi tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 vahvistetaan jo säännöt, joita on sovellettava markkinavalvontaan 1. tammikuuta 2010 alkaen. Koska asetuksessa (EY) N:o 765/2008 vahvistetaan hyvin täsmälliset markkinavalvontaa ja seuraamuksia koskevat säännöt, joilla pyritään samaan tavoitteeseen kuin edellä mainituissa tarkistuksissa, komissio ehdottaa, että johdanto-osan 21 kappaleeseen ja uuteen täytäntöönpanon valvontaa koskevaan 12 artiklaan lisätään viittaukset kyseiseen asetukseen. Nykyinen seuraamuksia koskeva 12 artikla poistetaan, koska siitä tulee tarpeeton mainitun asetuksen 41 artiklan takia. 3.5. Komiteamenettely ja uudelleentarkastelu (11 ja 14 artikla) Talvirenkaat ja pohjoismaiset talvirenkaat: Tarkistukset 4, 12 ja 31 koskevat mahdollisuutta sovittaa merkintäjärjestelmä komiteamenettelyllä talvirenkaiden ja pohjoismaisten talvirenkaiden teknisten ominaisuuksien mukaiseksi. Vaikka komissio kannattaa näitä tarkistuksia periaatteessa, ongelmana on se, ettei talvirenkaille ole täsmällistä määritelmää (jollaista parhaillaan laaditaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissiossa) eikä pohjoismaisille talvirenkaille minkäänlaista määritelmää. Tästä syystä talvirenkaiden tai pohjoismaisten talvirenkaiden sijasta ehdotetaan ilmaisua ” rengas, joka on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan jää- ja/tai lumiolosuhteissa tavallista rengasta parempi suorituskyky, kun ajoneuvo lähtee liikkeelle tai on liikkeellä ”, jotta sääntelykomitea voisi mukauttaa merkintää joustavammin, kun määritelmät vahvistetaan. Lisäksi muutetaan tarkistuksen 31 sanamuotoa, jotta Euroopan komission valtuudet komiteamenettelyssä kävisivät paremmin ilmi. Uudelleenmuotoillun 11 artiklan mukaan kyseisten renkaiden pitoluokitus voidaan sovittaa renkaiden teknisten ominaisuuksien mukaiseksi komiteamenettelyllä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siihen asti kun asiasta annetaan täytäntöönpanotoimenpide, nämä renkaat kuuluvat merkintäjärjestelmän soveltamisalaan ja niissä on ilmoitettava tiedot polttoainetehokkuudesta, märkäpidosta ja vierintämelusta samalla tavalla kuin muissakin renkaissa. Johdanto-osan 10 ja 24 kappaleeseen tehdään vastaavat muutokset. Uusien parametrien lisääminen merkintään: Jos 11 artiklan 2 kohta poistetaan tarkistuksen 32 mukaisesti, merkintään ei voida enää lisätä uusia parametrejä komiteamenettelyllä. Komissio hyväksyy tämän ja muuttaa johdanto-osan 24 kappaletta vastaavasti. Uudelleentarkastelun aikataulu ja laajuus: Tarkistuksissa 10 ja 34 luetellaan seikkoja, jotka olisi otettava ehdotuksen uudelleentarkastelussa huomioon, sekä edellytetään, että uudelleentarkastelu tehdään kolmen vuoden kuluttua ehdotuksen voimaantulosta eikä viiden vuoden kuluttua, kuten alun perin ehdotettiin. Komissio hyväksyy periaatteessa tarkistuksissa luetellut seikat, mutta kolme vuotta on uudelleentarkastelun kannalta liian lyhyt aika. Tarvitaan keskimäärin kahdeksan vuotta ennen kuin merkintäjärjestelmällä saadaan aikaan todellinen markkinamuutos. Kolmen vuoden kuluttua osa loppukäyttäjistä ei ole vaihtanut renkaita kertaakaan. Sitä paitsi 11 artiklassa säädetty komiteamenettely antaa mahdollisuuden mukauttaa merkintäjärjestelmää tekniikan kehitykseen, jos se on tarpeen. 3.6. Soveltamispäivä (17 artikla) Aikainen soveltaminen: Tarkistuksen 5 mukaan sidosryhmiä olisi kannustettava aloittamaan renkaiden merkitseminen ennen ehdotetun asetuksen pakollista soveltamispäivää. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen, koska ykyisessä tekstissä ei ole mitään, mikä estäisi saattamasta renkaita markkinoille merkinnällä varustettuina ennen ehdotuksen soveltamispäivää. Ennen 1. heinäkuuta 2012 valmistettujen renkaiden vapauttaminen merkintävaatimuksista: Tarkistuksessa 45 vapautetaan ennen 1. heinäkuuta 2012 valmistetut renkaat vaatimuksesta, jonka mukaan renkaat on varustettava merkinnällä 1. marraskuuta 2012 alkaen. Komissio ei näe mitään syytä vapauttaa ennen 1. heinäkuuta 2012 valmistettuja renkaita tästä vaatimuksesta. Alalle jää 2–3 vuotta aikaa mukautua merkintäjärjestelmään, ja tämä ajan pitäisi riittää. Lisäksi tarkistus vaikuttaa kohtuuttomalta ottaen huomioon, mitä kustannuksia ja ongelmia jäsenvaltioille aiheutuisi markkinavalvonnasta. 4. PÄÄTELMÄT Ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan komissio muuttaa ehdotustaan seuraavasti: 2008/0221 (COD) Muutettu e E hdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI ASETUS renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä ETA:n kannalta merkityksellinen teksti EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen[2], ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[4], noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[5], sekä katsovat seuraavaa: (1) Kuten komission tiedonannossa ”Ympäristöystävällisempi liikenne”[6] korostetaan, kestävä liikkuvuus on suuri haaste, johon yhteisön on vastattava ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseksi. (2) Komission tiedonannossa ”Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen”[7] osoitetaan, että kokonaisenergiankulutusta voidaan vähentää 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä tietyillä kohdennetuilla toimilla, muun muassa renkaiden merkintäjärjestelmällä. (3) Renkaiden osuus ajoneuvojen polttoainekulutuksesta on 20–30 prosenttia, mikä johtuu ennen kaikkea renkaiden vierintävastuksesta. Sen vuoksi tieliikenteen energiatehokkuutta voidaan lisätä huomattavasti pienentämällä renkaiden vierintävastusta, mikä vähentää myös päästöjä. (4) Renkailla on useita parametrejä, jotka liittyvät toisiinsa. Yhden parametrin, esimerkiksi vierintävastuksen, parantamisesta voi olla haittaa muille parametreille, esimerkiksi märkäpidolle, kun taas märkäpidon parantaminen voi lisätä vierintämelua. Rengasvalmistajia olisi kannustettava optimoimaan kaikki rengasparametrit. (5) Polttoainetehokkaat renkaat ovat kustannustehokas vaihtoehto, sillä niillä saavutettavat polttoainesäästöt enemmän kuin kompensoivat niiden korkeamman ostohinnan, joka johtuu tavallista suuremmista tuotantokustannuksista (6) [Moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetussa asetuksessa (EY) N:o …/…][8] säädetään renkaiden vierintävastusta koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknologian kehityksen ansiosta renkaiden vierintävastuksesta johtuvaa energiahävikkiä voidaan vähentää huomattavasti enemmän kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Tieliikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi on aiheellista säätää, että loppukäyttäjille annetaan yhdenmukaisia tietoja tästä parametristä tästä parametristä annetaan yhdenmukaisia tietoja , ja siten kannustaa loppukäyttäjiä ostamaan polttoainetehokkaampia renkaita. (7) Liikennemelu on merkittävä häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen haitallisesti. [Moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetussa asetuksessa (EY) N:o …/…] säädetään renkaiden vierintämelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Uusilla teknologisilla saavutuksilla renkaiden vierintämelua voidaan vähentää huomattavasti enemmän kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Liikennemelun vähentämiseksi on aiheellista säätää, että loppukäyttäjille annetaan yhdenmukaisia tietoja tästä parametristä tästä parametristä annetaan yhdenmukaisia tietoja , ja siten kannustaa loppukäyttäjiä ostamaan pienen vierintämelun renkaita. (8) Antamalla yhdenmukaisia tietoja renkaiden vierintämelusta voitaisiin myös edistää liikennemelun torjuntatoimien täytäntöönpanoa ja lisätä tietoisuutta renkaiden aiheuttamasta liikennemelusta ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY[9] mukaisesti. (9) [Moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetussa asetuksessa (EY) N:o …/…] säädetään renkaiden märkäpitoa koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknologian kehityksen ansiosta märkäpitoa voidaan parantaa huomattavasti enemmän kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät ja siten lyhentää märkäjarrutusmatkaa. Tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi on aiheellista säätää, että loppukäyttäjille annetaan yhdenmukaisia tietoja tästä parametristä tästä parametristä annetaan yhdenmukaisia tietoja , ja siten kannustaa loppukäyttäjiä ostamaan renkaita, joilla on hyvä märkäpito. (10) Tieliikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös muut rengasparametrit, esimerkiksi vesiliirto ja kaarrekäyttäytyminen. Näille parametreille ei kuitenkaan vielä ole saatavilla yhdenmukaistettuja testimenetelmiä. Siksi on aiheellista säätää, että myöhemmin voidaan tarvittaessa antaa säännöksiä yhdenmukaistetun tiedon antamisesta loppukäyttäjille näistä rengasparametreistä. (10) Märkäpitoa koskevat tiedot eivät ehkä kuvaa erityisesti lumi- ja jääolosuhteisiin suunniteltujen renkaiden ensisijaisia ominaisuuksia. Koska tällaisia renkaita varten ei ole vielä saatavilla yhdenmukaistettuja testimenetelmiä, olisi säädettävä mahdollisuudesta muuttaa tarvittaessa myöhemmin niiden pitoluokitusta komiteamenettelyllä. (11) Antamalla loppukäyttäjille tietoja rengasparametreistä standardimerkinnän muodossa voidaan todennäköisesti vaikuttaa loppukäyttäjien ostopäätöksiin ja siten saada heidät ostamaan turvallisempia, äänettömämpiä ja polttoainetehokkaampia renkaita. Tämä puolestaan todennäköisesti kannustaisi rengasvalmistajia optimoimaan vastaavat rengasparametrit, mikä edistäisi kestävämpää kulutusta ja tuotantoa. (12) Useiden erilaisten kansallisten rengasmerkintäsääntöjen soveltaminen loisi esteitä yhteisön sisäiselle kaupalle ja lisäisi rengasvalmistajien hallinnollista rasitetta sekä testikuluja. (13) Vararenkaiden osuus rengasmarkkinoista on 78 prosenttia. Siksi on perusteltua antaa loppukäyttäjille tietoa sekä vararenkaiden että uusien ajoneuvojen renkaiden parametreistä. (14) Kuluttajat, myös ajoneuvokantaa hallinnoivat tahot ja kuljetusyritykset, tarvitsevat enemmän tietoa renkaiden polttoainetehokkuudesta ja muista parametreistä, sillä niiden on vaikea vertailla eri rengasmerkkien parametrejä, kun käytössä ei ole renkaiden merkintäjärjestelmää eikä yhdenmukaistettua testijärjestelmää. Siksi on aiheellista sisällyttää luokkien C1, C2 ja C3 renkaat direktiivin asetuksen soveltamisalaan. (15) Kuluttajat tuntevat hyvin energiamerkinnän, jolla kodinkoneet luokitellaan asteikolla A–G kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin annetun direktiivin 92/75/EY[10] mukaisesti, ja energiamerkintä on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi edistää tehokkaampia kodinkoneita. Samaa mallia olisi käytettävä renkaiden polttoainetehokkuuden merkinnässä. (16) Renkaiden merkintöjen olisi oltava esillä myyntipisteissä ja teknisessä mainosmateriaalissa, jotta jakelijat ja mahdolliset loppukäyttäjät saisivat yhdenmukaisia tietoja renkaiden polttoainetehokkuudesta, märkäpidosta ja vierintämelusta. (17) Jotkin loppukäyttäjät tekevät rengasvalintansa jo ennen myyntipisteessä käyntiä tai ostavat renkaansa postimyynnistä. Jotta myös nämä loppukäyttäjät voisivat perustaa ostopäätöksensä yhdenmukaisiin tietoihin renkaiden polttoainetehokkuudesta, märkäpidosta ja vierintämelusta, merkintöjen olisi oltava esillä kaikessa teknisessä mainosmateriaalissa, myös internetissä. (18) Potentiaalisille loppukäyttäjille olisi selvitettävä merkinnän jokainen osa ja sen merkitys. Kyseiset tiedot olisi annettava teknisessä mainosmateriaalissa, esimerkiksi rengastoimittajan verkkosivustolla. ( 19 8 ) Tiedot olisi annettava [moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetussa asetuksessa (EY) N:o …/…] säädettyjen yhdenmukaistettujen testimenetelmien mukaisesti , joiden olisi oltava luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia, jotta loppukäyttäjät voisivat tehdä rengasvertailuja ja jotta valmistajille koituvia testikuluja voitaisiin vähentää. ( 20 19 ) Jotta kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät ja tieliikenteen turvallisuus paranisi, jotkin j J äsenvaltiot saattavat ottaa käyttöön kannustimia polttoainetehokkaiden ja turvallisempien renkaiden edistämiseksi . , minkä vuoksi o O n aiheellista määritellä polttoainetehokkuuden ja märkäpidon vähimmäisluokat, joita alemmille luokille tällaisia kannustimia ei saa myöntää, jotta voidaan välttää sisämarkkinoiden pirstoutuminen. Tällaiset kannustimet voivat olla valtiontukea. Tämä direktiivi asetus ei vaikuta sellaisten valtiontukimenettelyjen tuloksiin, joita voidaan käynnistää tulevaisuudessa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti tällaisten kannustimien vuoksi. ( 21 20 ) Merkintäsäännösten tavoitteet voidaan saavuttaa ja yhtäläiset toimintaedellytykset koko yhteisössä varmistaa vain, jos valmistajat , toimittajat ja jakelijat noudattavat kyseisiä säännöksiä. Jäsenvaltioiden olisi siksi seurattava merkintäsäännösten noudattamista valvomalla markkinoita ja tekemällä säännöllisiä jälkitarkastuksia tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008[11] mukaisesti. ( 22 21 ) Rengastoimittajia ja -jakelijoita olisi kannustettava noudattamaan tämän asetuksen säännöksiä ennen vuotta 2012, jotta merkinnän hyväksyminen ja sen hyötyjen toteutuminen nopeutuisivat. ( 23 21 ) Tämän direktiivin asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[12] mukaisesti. ( 24 22 ) Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä valta ottaa käyttöön luokkien C2 ja C3 renkaiden märkäpitoluokitusta koskevia vaatimuksia , ja muita keskeisiä rengasparametrejä kuin polttoainetehokkuutta, märkäpitoa ja vierintämelua koskevia vaatimuksia mukauttaa erityisesti lumi- ja jääolosuhteisiin suunniteltujen renkaiden pitoluokitusta sekä ja mukauttaa liitteitä tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa direktiivin asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. (25) Tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen sen määrittämiseksi, miten loppukäyttäjät ymmärtävät merkinnän ja saadaanko sillä aikaan markkinamuutos, OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN ASETUKSEN: 1 artikla Tarkoitus ja kohde Tämän direktiivin asetuksen tarkoituksena on edistää polttoainetehokkaiden , turvallisten ja meluttomien renkaiden käyttöä ja siten lisätä polttoainetehokkuutta turvallisuutta sekä taloudellista ja ympäristöllistä tehokkuutta tieliikenteen alalla. Tällä direktiivillä asetuksella luodaan oikeudellinen kehys rengasparametrejä koskevien yhdenmukaistettujen tietojen antamiseksi merkinnän avulla , jotta kuluttajat voivat tehdä renkaita ostaessaan tietoon perustuvan valinnan . 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä asetusta sovelletaan luokkien C1, C2 ja C3 renkaisiin. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä direktiiviä asetusta ei sovelleta: a) pinnoitettuihin renkaisiin; b) ammattikäyttöön tarkoitettuihin maastorenkaisiin; c) renkaisiin, jotka on tarkoitettu asennettaviksi yksinomaan ennen 1 päivää lokakuuta 1990 ensirekisteröityihin ajoneuvoihin; d) T-tyypin väliaikaisesti käytettäviin vararenkaisiin; e) renkaisiin, joiden nopeusluokitus on alle 80 km/h; f) renkaisiin, joiden vanteen nimellishalkaisija on enintään 254 mm tai vähintään 635 mm; g) pito-ominaisuuksia parantavilla lisälaitteilla varustettuihin renkaisiin, kuten nastarenkaisiin. 3 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä asetuksessa tarkoitetaan: 1) ’luokkien C1, C2 ja C3 renkailla’ rengasluokkia, jotka on määritelty [moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o …/…][13] 8 artiklassa; 2) ’T-tyypin väliaikaisesti käytettävällä vararenkaalla’ väliaikaisesti käytettävää vararengasta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vakiorenkaille ja vahvistetuille renkaille säädettyjä täyttöpaineita korkeammilla täyttöpaineilla; 3) ’myyntipisteellä’ paikkaa, jossa renkaat ovat esillä , tai varastoituina tai ja myynnissä loppukäyttäjille , myös sellaista autojen näyttelytilaa, jossa on esillä loppukäyttäjille myytäviksi tarjottavia asentamattomia renkaita; 4) ’teknisellä mainosmateriaalilla’ kaikkea loppukäyttäjille tai jakelijoille tarkoitettua tarkoitettuja renkaiden tai ajoneuvojen markkinoimiseen käytettävää painettua ja sähköistä materiaalia mainostamiseen käytettäviä painettuja tai sähköisiä teknisiä käsikirjoja, esitteitä, esittelylehtisiä ja luetteloja , jossa joissa kuvataan renkaita koskevia parametrejä, internet-markkinointi mukaan luettu i na tekniset käsikirjat, esitteet, internet-markkinointi, lentolehtiset ja luettelot ; 5) ’teknisellä asiakirja-aineistolla’ renkaita koskevia tietoja, mukaan luettuina tiedot renkaan valmistajasta ja merkistä, kuvaus rengastyypistä tai rengasryhmästä, josta on ilmoitettava polttoainetehokkuusluokka, märkäpitoluokka ja vierintämelun mittausarvo, sekä testiraportit ja testaustarkkuus; 6) ’valmistajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa, suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillä; 7) ’tuojalla’ yhteisöön sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka saattaa tuotteita kolmannesta maasta yhteisön markkinoille; 8) ’toimittajalla’ valmistajaa tai sen valtuuttamaa edustajaa yhteisössä taikka tuojaa; 9) ’jakelijalla’ toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista tai oikeushenkilöä, joka asettaa renkaan saataville markkinoilla, ei kuitenkaan toimittajaa eikä tuojaa; 10) ’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista yhteisön markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta; 11) ’loppukäyttäjällä’ kuluttajaa, muun muassa autokantaa hallinnoivaa tahoa tai maantiekuljetusyritystä, joka ostaa tai jonka oletetaan ostavan renkaita; 12) ’keskeisellä parametrillä’ rengasparametriä, kuten vierintävastusta, märkäpitoa ja vierintämelua, jolla on renkaan käytön aikana huomattavia vaikutuksia ympäristöön, tieliikenneturvallisuuteen ja terveyteen. 4 artikla Rengastoimittajien velvollisuudet Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rengastoimittajat noudattavat seuraavia säännöksiä: 1. (1) Toimittajien on varmistettava, että jakelijoille tai loppukäyttäjille toimitettavien luokkien C1 ja C2 renkaiden kulutuspintaan on kiinnitetty tarra, joka osoittaa polttoaineluokan liitteessä I olevan A osan mukaisesti ja vierintämelun mittausarvon liitteessä I olevan C osan mukaisesti. Luokan C1 renkaista on ilmoitettava myös märkäpitoluokka liitteessä I olevan B osan mukaisesti. 2. (2) Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tarran on oltava muodoltaan liitteen II mukainen. 3. (3) Toimittajien on ilmoitettava luokkien C1, C2 ja C3 renkaiden polttoainetehokkuusluokka , märkäpitoluokka ja vierintämelun mittausarvo sekä tapauksen mukaan märkäpitoluokka teknisessä mainosmateriaalissa liitteen I mukaisesti ja liitteessä III mainitussa järjestyksessä ; luokkien C2 ja C3 renkaiden osalta on ilmoitettava myös mitattu vierintävastuskerroin . 4. Toimittajien on julkaistava internetsivustollaan luokkien C1, C2 ja C3 renkaiden vierintävastuskerroin, vierintämelun mittausarvo ja tapauksen mukaan märkäpitoindeksi. 5. (4) Toimittajat ovat viiden vuoden ajan siitä, kun tietyn rengastyypin viimeinen rengas on asetettu saataville markkinoilla, velvollisia saattamaan teknisen asiakirja-aineiston jäsenvaltioiden viranomaisten saataville pyynnöstä. Teknisen asiakirja-aineiston on oltava tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta viranomaiset voivat tarkistaa merkinnässä ilmoitettujen polttoainetehokkuutta, märkäpitoa ja vierintämelua koskevien tietojen paikkansapitävyyden. 5 artikla Rengasjakelijoiden velvollisuudet Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rengasjakelijat noudattavat seuraavia säännöksiä: 1. (1) Jakelijoiden on varmistettava, että tarra, jonka toimittajat ovat kiinnittäneet renkaisiin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on selkeästi näkyvissä myyntipisteessä. 2. (2) Jos myynnissä olevat renkaat eivät ole loppukäyttäjän nähtävillä, jakelijoiden on annettava loppukäyttäjälle tietoa niiden polttoainetehokkuusluokasta, märkäpitoluokasta ja vierintämelun mittausarvosta. 3. (3) Jakelijoiden on ilmoitettava loppukäyttäjille luokan C1 , ja C2 ja C3 renkaiden polttoainetehokkuusluokka , ja vierintämelun mittausarvo ja tapauksen mukaan märkäpitoluokka liitteen I mukaisesti rengasoston yhteydessä loppukäyttäjille rengasostoksesta annettavassa laskussa tai sen yhteydessä. Luokan C1 renkaista on ilmoitettava myös märkäpitoluokka. 6 artikla Autontoimittajien ja -jakelijoiden Ajoneuvojen toimittajien ja jakelijoiden velvollisuudet Jäsenvaltioiden on varmistettava, että autontoimittajat ja -jakelijat noudattavat seuraavia säännöksiä: 1. (1) Autontoimittajien ja -jakelijoiden Ajoneuvojen toimittajien ja jakelijoiden on varmistettava, että tekninen mainosmateriaali sisältää annettava tieto j a uusien ajoneuvojen renkaista. Siinä Tiedoissa on ilmoitettava polttoainetehokkuusluokka liitteessä I olevan A osan mukaisesti, vierintämelun mittausarvo liitteessä I olevan C osan mukaisesti ja luokan C1 renkaiden märkäpitoluokka liitteessä I olevan B osan mukaisesti , liitteessä III mainitussa järjestyksessä . Nämä tiedot on sisällytettävä ainakin sähköiseen tekniseen mainosmateriaaliin ja annettava loppukäyttäjille ennen ajoneuvon myyntiä. 2. (2) Jos uuteen ajoneuvoon voidaan asentaa erilaisia rengastyyppejä eikä loppukäyttäjälle anneta mahdollisuutta valita niiden välillä, 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa teknisessä mainosmateriaalissa on ilmoitettava kyseisten rengastyyppien polttoainetehokkuudeltaan ja märkäpidoltaan pienin luokka sekä suurin vierintämelun mittausarvo liitteessä III mainitussa järjestyksessä. 3. (3) Jos loppukäyttäjälle annetaan mahdollisuus valita uuteen ajoneuvoon asennettavat renkaat eri rengastyypeistä, autontoimittajien on ilmoitettava teknisessä mainosmateriaalissa kyseisten rengastyyppien polttoainetehokkuus- ja märkäpitoluokka sekä vierintämelun mittausarvo liitteessä III mainitussa järjestyksessä sovelletaan seuraavaa: a) jos loppukäyttäjälle annetaan mahdollisuus valita vanteiden koko muttei muita rengastyypin parametrejä, 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on ilmoitettava kaikkien vannekokojen alhaisin polttoainetehokkuusluokka, märkäpitoluokka sekä korkein vierintämelun mittausarvo; b) lukuun ottamatta tämän kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tapauksia 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on ilmoitettava polttoainetehokkuusluokka, märkäpitoluokka ja vierintämelun mittausarvo kaikista rengastyypeistä, jotka loppukäyttäjä voi valita. (4) Jos loppukäyttäjä voi valita rengastyypin uuteen ajoneuvoon, autonjakelijoiden on ilmoitettava asianomaisten rengastyyppien polttoainetehokkuus- ja märkäpitoluokka sekä vierintämelun mittausarvo ennen myyntiä. 7 artikla Yhdenmukaistetut testimenetelmät Edellä 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti annettavat, renkaiden polttoainetehokkuus- ja märkäpitoluokkaa sekä vierintämelun mittausarvoa koskevat tiedot on hankittava soveltamalla liitteessä 1 I tarkoitettuja yhdenmukaistettuja testimenetelmiä. 8 artikla Tarkistusmenettely Jäsenvaltioiden on arvioitava liitteessä IV esitetyn menettelyn mukaisesti, ovatko ilmoitetut polttoainetehokkuus- ja märkäpitoluokat liitteessä I olevien A ja B osan mukaiset ja onko ilmoitettu vierintämelun mittausarvo liitteessä I olevan C osan mukainen. Jäsenvaltiot voivat vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi käyttää 4 artiklan 5 kohdassa säädetyn teknisen asiakirja-aineiston lisäksi [moottoriajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetussa asetuksessa (EY) N:o …/…][14] säädettyjä renkaan tyyppihyväksyntäasiakirjoja. 9 artikla Sisämarkkinat 1. Tämän direktiivin asetuksen säännöksiä noudatettaessa jäsenvaltiot eivät saa tämän direktiivin asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotetietojen perusteella kieltää eivätkä rajoittaa renkaiden asettamista saataville markkinoilla. 2. Jäsenvaltioiden on pidettävä merkintöjä ja tuotetietoja tämän direktiivin asetuksen säännösten mukaisina, jollei niillä ole näyttöä päinvastaisesta. Ne voivat vaatia toimittajia esittämään teknisen asiakirja-aineiston 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti sen arvioimiseksi, ovatko ilmoitetut arvot paikkansapitävät. 10 artikla Kannustimet Jäsenvaltiot eivät saa tarjota kannustimia sellaisten renkaiden edistämiseksi, joiden polttoainetehokkuus on huonompi kuin liitteessä I olevassa A osassa tarkoitetussa luokassa C liitteessä I olevassa A osassa tarkoitettu polttoainetehokkuus tai liitteessä I olevassa B osassa tarkoitettu märkäpito ovat huonommat kuin luokassa C . 11 artikla Direktiivin muuttaminen ja mukauttaminen tekniseen kehitykseen Seuraavista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin asetuksen muita kuin keskeisiä osia, muun muassa sitä täydentämällä, säädetään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen: 1) luokkien C2 ja C3 renkaiden märkäpitoluokitusta koskevien vaatimusten käyttöönotto, edellyttäen että saatavilla on soveltuvia yhdenmukaistettuja testimenetelmiä; 2) muita ympäristöön, terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavia keskeisiä parametrejä koskevien vaatimusten käyttöönotto, edellyttäen että saatavilla on soveltuvia yhdenmukaistettuja testimenetelmiä ja että kyseiset vaatimukset ovat kustannustehokkaat pitoluokituksen mukauttaminen tarvittaessa sellaisten renkaiden teknisiin ominaisuuksiin, jotka on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan jää- ja/tai lumiolosuhteissa tavallista rengasta parempi suorituskyky, kun ajoneuvo lähtee liikkeelle tai on liikkeellä ; 3) liitteiden I–IV mukauttaminen tekniseen kehitykseen. 12 artikla Täytäntöönpanon valvonta Jäsenvaltioiden on varmistettava, että markkinavalvonnasta vastuussa olevat viranomaiset tarkistavat tässä asetuksessa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti ja erityisesti kyseisen asetuksen 41 artiklan mukaisesti, jossa säädetään seuraamuksista. 12 artikla Seuraamukset 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. 2. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi nämä säännökset viimeistään 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista viipymättä. 13 artikla Komitea 1. Komissiota avustaa komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. 14 artikla Uudelleentarkastelu 3. Komissio arvioi tarvetta tarkastella tätä asetusta liitteessä I vahvistettuja energiatehokkuus- ja märkäpitoluokkia uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin soveltamispäivästä. ottaen huomioon muun muassa seuraavat seikat: a) merkinnän tehokkuus loppukäyttäjien tietoisuuden kannalta; b) mahdollinen tarve ulottaa merkintäjärjestelmä koskemaan pinnoitettuja renkaita; c) mahdollinen tarve ottaa käyttöön uusia rengasparametrejä; d) ajoneuvojen toimittajien ja jakelijoiden loppukäyttäjille rengasparametreistä antamat tiedot. 4. Komissio esittää arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä. 15 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2011. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko. Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä marraskuuta 2012. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle 16 15 artikla Voimaantulo 5. Tämä direktiivi asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . 6. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2012. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. 17 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille . Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja Liite I Rengasparametrien luokitus A osa: Polttoainetehokkuusluokat Polttoainetehokkuusluokka on määritettävä vierintävastuskertoimen ( RCC ) perusteella jäljempänä olevan asteikon A–G mukaisesti ja mitattava Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön nro 117[15] ja sen myöhempien muutosten mukaisesti . Jos tietty rengastyyppi hyväksytään useampaan kuin yhteen rengasluokkaan (esimerkiksi luokkiin C1 ja C2), sen polttoainetehokkuusluokka määritetään asteikolla, jota sovelletaan korkeimpaan rengasluokkaan (esimerkiksi luokkaan C2 eikä luokkaan C1). Luokan C1 renkaat | Luokan C2 renkaat | Luokan C3 renkaat | RRC kiloa/tonnia | Energia-tehokkuus-luokka | RRC kiloa/tonnia | RRC kiloa/tonnia | Energia-tehokkuus-luokka | RRC kiloa/tonnia | RRC≤6,5 | A | RRC≤5,5 | A | RRC≤4,0 | A | 6,6≤RRC≤7,7 | B | 5,6≤RRC≤6,7 | B | 4,1≤RRC≤5,0 | B | 7,8≤RRC≤9,0 | C | 6,8≤RRC≤8,0 | C | 5,1≤RRC≤6,0 | C | - | D | - | D | 6,1≤RRC≤7,0 | D | 9,1≤RRC≤10,5 | E | 8,1≤RRC≤9,2 | E | 7,1≤RRC≤8,0 | E | 10,6≤RRC≤12,0 | F | 9,3≤RRC≤10,5 | F | RRC≥8,1 | F | RRC≥12,1 | G | RRC≥10,6 | G | - | G | B osa: Märkäpitoluokat Luokan C1 renkaiden märkäpitoluokka on määriteltävä märkäpitoindeksin ( G ) perusteella jäljempänä olevan asteikon A–G mukaisesti ja mitattava Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön nro 117 (”Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat renkaiden hyväksyntää vierintämelun ja märkäpidon osalta”) ja sen myöhempien muutosten mukaisesti. G | Märkäpitoluokat | 155≤G | A | 140≤G≤154 | B | 125≤G≤139 | C | - | D | 110≤G≤124 | E | G≤109 | F | - | G | C osa: Vierintämelu Vierintämelun mittausarvo on ilmoitettava desibeleinä ja mitattava Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön nro 117 (”Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat renkaiden hyväksyntää vierintämelun ja märkäpidon osalta”) ja sen myöhempien muutosten mukaisesti. Liite II: Merkinnän muoto Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarra koostuu kahdesta osasta: 1) merkinnästä, joka on painettu jäljempänä esitetyn mallin mukaisesti, ja 2) kentästä, johon on merkitty toimittajan nimi, renkaan merkki, renkaan mitat, kuormitusindeksi, nopeusluokitus ja muita teknisiä eritelmiä, jäljempänä ’tuotemerkkikenttä’. 1. Merkinnän malli 1.1 Merkinnän, joka painetaan 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tarraan, on oltava seuraavan mallin mukainen: [pic] [pic] 1.2 Merkinnän eritelmät ovat seuraavat: [pic] [pic] 1.3 Merkinnän on oltava vähintään 75 mm leveä ja 110 mm korkea. Jos merkintä painetaan suuremmassa koossa, sen on kuitenkin noudatettava edellä olevien eritelmien mukaisia suhteita. 1.4 Merkinnän on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) Käytettävät värit ovat CMYK – syaani, magenta, keltainen ja musta. Esimerkiksi 00-70-X-00: 0 % syaania, 70 % magentaa, 100 % keltaista ja 0 % mustaa. b) Jäljempänä mainitut luvut viittaavat kohdassa 1.2 esitettyyn malliin. [pic] Polttoainetehokkuus Mallin mukainen kuvamerkki: leveys: 19,5 mm, korkeus: 18,5 mm – Kuvamerkin kehyksen viiva: 3,5 pt, leveys: 26 mm, korkeus: 23 mm – Luokituksen kehys: viiva: 1 pt – Kehyksen loppu: viiva: 3,5 pt, leveys: 36 mm – Väri: X-10-00-05. [pic] Märkäpito Mallin mukainen kuvamerkki: leveys: 19 mm, korkeus: 19 mm – Kuvamerkin kehys: viiva: 3,5 pt, leveys: 26 mm, korkeus: 23 mm – Luokituksen kehys: viiva: 1 pt – Kehyksen loppu: viiva: 3,5 pt, leveys: 26 mm – Väri: X-10-00-05. [pic] Vierintämelu Mallin mukainen kuvamerkki: leveys: 23 mm, korkeus: 15 mm – Kuvamerkin kehys: viiva: 3,5 pt, leveys: 26 mm, korkeus: 24 mm – Arvon kehys: viiva: 1 pt – Kehyksen loppu: viiva: 3,5 pt, korkeus: 24 mm – Väri: X-10-00-05. [pic] Merkinnän reuna: viiva: 1,5 pt – Väri: X-10-00-05. [pic] Asteikko A–G - Nuolet: korkeus: 4,75 mm, nuolten väli: 0,75 mm, musta viiva: 0,5 pt – Värit: ? A: X-00-X-00; ? B: 70-00-X-00; ? C: 30-00-X-00; ? D: 00-00-X-00; ? E: 00-30-X-00; ? F: 00-70-X-00; ? G: 00-X-X-00. - Teksti: Helvetica Bold 12 pt, 100 % valkoista, musta ääriviiva: 0,5 pt. [pic] Luokitus - Nuoli: leveys: 16 mm, korkeus: 10 mm, 100 % mustaa - Teksti: Helvetica Bold 27 pt, 100 % valkoista. [pic] Asteikon rivit: viiva: 0,5 pt, katkoviiva: 5,5 mm, 100 % mustaa. [pic] Asteikon teksti: Helvetica Bold 11 pt, 100 % mustaa. [pic] Meluarvo - Kenttä: leveys: 25 mm, korkeus: 10 mm, 100 % mustaa. - Teksti: Helvetica Bold 20 pt, 100 % valkoista. - Yksikön teksti: Helvetica Bold Regular (esimerkki ”(A)”) 13 pt, 100 % valkoista. [pic] EU-logo: leveys: 9 mm, korkeus: 6 mm. [pic] DirektiiviAsetusviite: Helvetica Regular 7,5 pt, 100 % mustaa. Rengasluokan tiedot: Helvetica Bold 7,5 pt, 100 % mustaa. c) Taustan on oltava valkoinen. 1.5 Rengasluokka (C1, C2 tai C3) on ilmoitettava merkinnässä kohdassa 1.2 esitetyn mallin mukaisessa muodossa. 2. Tuotemerkkikenttä 2.1 Toimittajien on ilmoitettava tarrassa merkinnän ohella nimensä, renkaan merkki, renkaan mitat, kuormitusindeksi, nopeusluokka ja muita teknisiä eritelmiä. Väri, muoto ja malli ovat valinnanvaraiset. Tuotemerkkikentän koon on säilyttävä merkinnän kokoon nähden suhteessa 4:5, eivätkä annetut tiedot saa häiritä merkinnän sanomaa. Liite III Teknisessä mainosmateriaalissa annettavat tiedot 1. Renkaita koskevat tiedot on annettava seuraavassa järjestyksessä: i) Polttoainetehokkuusluokka (kirjaimet A–G) ; luokkien C2 ja C3 renkaista on ilmoitettava myös vierintävastuskerroin . ii) Märkäpitoluokka (kirjaimet A–G). iii) Vierintämelun mittausarvo (dB). 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen t T ietojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: i) Niiden on oltava helposti luettavat. ii) Niiden on oltava helposti ymmärrettävät. iii) Jos tietty rengastyyppi voi mittojen tai muiden parametrien perusteella kuulua eri luokkiin, on ilmoitettava koko skaala suorituskyvyltään huonoimmasta parhaimpaan renkaaseen. 3. Toimittajien on verkkosivustollaan: i) selitettävä merkinnässä käytettyjä kuvamerkkejä ii) tähdennettävä, että tosiasialliset polttoainesäästöt ja tieliikenneturvallisuus riippuvat erittäin suuresti kuljettajan käyttäytymisestä, erityisesti, että: - taloudellisella ajotavalla voidaan vähentää polttoainekulutusta huomattavasti - rengaspaine olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin, koska oikea rengaspaine parantaa märkäpitoa ja polttoainetehokkuutta - pysähtymismatkan edellyttämää turvaväliä olisi aina noudatettava tarkasti. Liite IV: Tarkistusmenettely Ilmoitettujen polttoainetehokkuus- ja märkäpitoluokkien ja ilmoitetun vierintämelun mittausarvon paikkansapitävyys on tarkistettava jokaisen rengastyypin tai rengasryhmän osalta, siten kuin toimittaja on ne määritellyt, seuraavan menettelyn mukaisesti: 1) Ensin testataan yksi rengas. Jos mittausarvo vastaa ilmoitettua luokkaa tai ilmoitettua vierintämelun mittausarvoa, testi katsotaan läpäistyksi. 2) Jos mittausarvo ei vastaa ilmoitettua luokkaa tai ilmoitettua vierintämelun mittausarvoa, testataan kolme muuta rengasta. Ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyyttä arvioidaan kaikista neljästä testatusta renkaasta saatujen mittausarvojen keskiarvon perusteella. [1] Euroopan ympäristövirasto, Annual European Community Greenhouse Gas Inventory 1990–2005 and Inventory Report 2007, s. 88. [2] EUVL C , , s. . [3] EUVL C , , s. . [4] EUVL C , , s. . [5] EUVL C , , s. . [6] KOM(2008) 433. [7] KOM(2006) 545. [8] Ehdotus KOM(2008) 316, ei vielä hyväksytty, EUVL C, , s. . [9] EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12. [10] EYVL L 297, 13.10.1992, s. 16. [11] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30 [12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. [13] [Huomautus: Asetusehdotuksen (KOM(2008) 316) rengasluokituksessa ei oteta huomioon kevyitä hyötyajoneuvoja (N1). Neuvostossa on kuitenkin sovittu, että asetusehdotuksen KOM(2008) 316 8 artiklassa esitettyä määritelmää tarkistetaan n[14]"#$+,569=>@CNPQ`abn¬Ö×áâéê óìßÖÈÖ½ó´©ì󢞢ž¢žìó•Š‚Š‚ŠseYìóh¾D`h¤eEmHnHu[pic]h¾D`hŸn§7?mHnHu[pic]h¾D`hŸn§5?>*[pic]mHnHu[pic] hümH sH heG[15]hümH sH hŸn§mHnHu[pic]hü hühŸn§heG[16]hümHsHhümHiin, että siihen sisällytetään luokan N1 renkaat. Tämä toteutetaan viimeistään lokakuussa ennen renkaiden merkintää koskevan direktiiviehdotuksen hyväksymistä. Tämä alaviite on lisätty vain tiedoksi lainsäädäntömenettelyn tässä vaiheessa, ja se on poistettava, kun direktiiviehdotus hyväksytään]. [17] EUVL L …, …. 2009, s. [18] EUVL L 231, 29.8.2008, s. 19.