[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24/02/2009

KOM(2009) 92 lopullinen

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käytävien, tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Euroopan unioni päätti 15. syyskuuta 2008 aloittaa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklaan perustuvat neuvottelut Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa. Päätös tehtiin, koska Mauritaniassa 6. elokuuta 2008 tehty vallankaappaus rikkoi sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettuja olennaisia osia (demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen) erityisen räikeällä ja ilmeisellä tavalla ja koska kyseessä on 96 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityisen kiireellinen tapaus. Pariisissa järjestettiin 20. lokakuuta 2008 näihin neuvotteluihin liittyvä kokous, jossa eurooppalaista sopimuspuolta edustivat neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio ja AKT-maiden edustuksessa oli mukana Mauritaniassa valtaa pitävän sotilasjuntan laittomasti muodostaman hallituksen edustajia.

Kokouksessa mauritanialaisosapuoli ei tehnyt Euroopan unionia tyydyttäviä ehdotuksia. Mauritanialaisosapuolen ehdotuksiin ja sitoumuksiin ei sisältynyt maan laillisen presidentin välitön vapauttaminen ehdoitta. Pohjimmiltaan ehdotukset ja sitoumukset olivat perustuslain vastaisia ja laittomia, eikä niissä esitetty suunnitelmaa perustuslailliseen järjestykseen palaamisesta lyhyellä aikavälillä.

Vuoropuhelulle avoimena ja täysin tietoisena Mauritanian poliittisen tilanteen monimutkaisuudesta Euroopan unioni halusi jäädä odottamaan mahdollisia edistysaskeleita, jotka perustuisivat kansainvälisen yhteisön esittämien vaatimusten mukaiseen ratkaisuun. Se ehdottikin Mauritanialle neuvottelujen jättämistä avoimiksi kuukauden ajaksi tarjoten näin maalle mahdollisuuden esittää tilanteeseen tyydyttävä ratkaisu.

Euroopan unioni ei ole sittemmin havainnut myönteistä kehitystä Mauritaniassa, jonka tilannetta se seuraa säännöllisesti yhdessä kansainvälisen yhteisön ja varsinkin Afrikan unionin kanssa. Afrikan unionin, Arabiliiton, Yhdistyneiden Kansakuntien, islamilaisten maiden järjestön, ranskankielisten maiden järjestön ja Euroopan unionin yhteinen kokous järjestettiin Addis Abebassa 10. marraskuuta 2008. Kokouksen osallistujat antoivat julkilausuman, johon yhtyivät Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet (lukuun ottamatta Kiinaa, joka ei ollut kokouksessa edustettuna) ja afrikkalaisjäsenet. Julkilausumassa muun muassa vedottiin vallankaappaajien nimittämiin viranomaisiin, jotta nämä toimisivat täydessä yhteistyössä Afrikan unionin ja muiden alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisiin. Ratkaisun perustana on oltava presidentti Sidi Ould Cheikh Abdallahin vapauttaminen ehdoitta ja hänelle laillisesti valittuna presidenttinä kuuluva oikeus osallistua kriisin ratkaisemiseen , kaikkien asianomaisten osallistuminen prosessiin sekä Mauritanian perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen .

Edellä mainitussa kokouksessa Mauritanian valtaa pitävät viranomaiset tekivät muille osallistujille ehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi. Ehdotus perustuu laillisen presidentin vapauttamiseen nykyisen juntan ja laittoman hallituksen valvonnan alaisena ”entisenä presidenttinä” tai ”entisenä valtionpäämiehenä”. Siinä ehdotetaan kansallista yhteistoimintamenettelyä, jossa vahvistettaisiin aikataulu ja yksityiskohdat siirtymäkaudelle, jonka kuluessa järjestettäisiin uudet presidentinvaalit. Ehdotus ei kuitenkaan vastaa kansainvälisen yhteisön vaatimuksia, koska se ei selvästikään ole perustuslaillisen järjestyksen mukainen, ei tarjoa minkäänlaista roolia laillisesti valitulle presidentille, laillistaa vallankaappauksella otetun vallan eikä lupaa nopeaa paluuta perustuslailliseen järjestykseen. Tällaisen ehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi vallankaappauksen hyväksymistä kansainvälisesti hyväksyttynä vallanvaihdon menetelmänä.

Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisissa neuvotteluissa mauritanialaisosapuolelle myönnetyn harkinta-ajan umpeuduttua edellä mainitut järjestöt kokoontuivat uudelleen Addis Abebassa 21. marraskuuta 2008 ja vahvistivat torjuvansa juntan ehdotukset kriisin ratkaisemiseksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa, johon yhtyivät turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet – tällä kertaa myös Kiina – ja vaihtuvat afrikkalaisjäsenet, osallistujat

1. toteavat, että juntta ei ole esittänyt mitään uutta viimeisimmän, 10. marraskuuta pidetyn kokouksen jälkeen;

2. vahvistavat jo 10. marraskuuta annetussa julkilausumassa esitetyt ehdot kriisin ratkaisemiseksi;

3. antavat ymmärtää, että kriisin ratkaisu voi sisältää vaalien järjestämisen 10. marraskuuta esitettyjen ehtojen mukaisesti;

4. tukevat turvallisuusneuvoston mahdollista koolle kutsumista, jos ratkaisuyritykset epäonnistuvat;

5. vahvistavat tekevänsä vallitsevasta pattitilanteesta omat päätelmänsä ja toteuttavansa aiheellisia, tarvittaessa myös yksilöllisiä, toimenpiteitä ajallaan;

6. päättävät lähettää paikalle valtuuskunnan esittämään kantansa ja ehdottamaan vastapuolille yhteisesti hyväksyttävää ratkaisua.

Presidentti Sidi Ould Cheikh Abdallahi, jota on pidetty vangittuna yksityisasunnossa 6. elokuuta 2008 lähtien, siirrettiin 13. marraskuuta syntymäpaikkaansa Lemdenin kylään, joka sijaitsee 250 kilometriä Nouakchottista etelään. Hän on saanut vastaanottaa vieraita ja lehdistön edustajia sotilaiden valvonnassa. Tiedotusvälineet eivät kuitenkaan saaneet välittää hänen itsenäisyyspäivän puhettaan 28. marraskuuta. Varhain aamulla 21. joulukuuta presidentti siirrettiin vastoin tahtoaan Nouakchottin kotiinsa ja vapautettiin. Hän palasi omin avuin välittömästi Lemdeniin suunnitellakseen paluutaan itse valitsemassaan aikataulussa. Hänen passinsa takavarikoitiin. Presidentti Abdallahin asteittainen vapauttaminen ei ole tähän mennessä johtanut yhteisneuvotteluihin kriisin ratkaisemiseksi. Toistaiseksi sotilasjuntta ei ole valitettavasti osannut tai halunnut hyödyntää tilaisuutta, vaan se jatkaa parlamentin ja senaatin enemmistön tuella valtansa pönkittämistä rajoittamalla vastarintaa tai tukahduttamalla sen.

Kansainvälisen yhteisön edustajat saivat Afrikan unionin johdolla 6. ja 7. joulukuuta 2008 tekemänsä matkan aikana kenraali Abdel Azizilta lupauksen laillisen presidentin vapauttamisesta ehdoitta. Presidentti on sittemmin vapautettu. Kenraali ei ollut kuitenkaan valmis hyväksymään ratkaisun muita ehtoja, ja presidentti Abdallahi ei hänkään halua neuvotella ratkaisusta ennen kuin juntta on vetäytynyt ja valta on palautunut hänelle itselleen. Edustajat tapasivat uudelleen 12. joulukuuta 2008, tällä kertaa Brysselissä, ja totesivat vallitsevan pattitilanteen. Presidentin vapauttaminen oli ensimmäinen edistysaskel, mutta aiheellisten toimenpiteiden toteuttamista pidettiin välttämättömänä, jos kehitys ei jatku myönteisenä. Muodollisesti vapautettu presidentti Abdallahi on edelleen syntymäpaikassaan eikä osallistu aktiivisesti maan poliittiseen elämään. Hän vaatii kaikkien hänelle ainoana laillisena presidenttinä kuuluvien oikeuksien ja tehtävien palauttamista.

Juntta järjesti 26.12.2008–6.1.2009 demokratiafoorumin (Etats Généraux de la Démocratie), johon osallistui parlamentin enemmistö, varsinkin sen riippumattomat, vallankumousta puoltaneet jäsenet, sekä monia eri järjestöjä. Vaikka foorumi oli jokseenkin sekava, iso joukko osallistujia käytti siellä puheenvuoron. Foorumin tärkein suositus on presidentinvaalien järjestäminen 30. toukokuuta. Foorumissa esitettiin puoltavia ja vastustavia kantoja valtaa pitävien sotilashenkilöiden asettumiseen ehdolle. Yleisesti ottaen kenraali Aziz nauttii enemmistön kannatusta eikä hänen presidenttiehdokkuuttaan aseteta kyseenalaiseksi edellyttäen, että hän luopuu sotilasasemastaan.

Demokratiavoimien yhteenliittymä (Coordination des Forces de Défense de la Démocratie, CFDD), johon kuuluu 13 demokraattisen kansanrintaman (Front National de Défense de la Démocratie) jäsenpuoluetta (jotka vastustavat vallankaappausta), kuusi keskusammattijärjestöä ja 30 kansalaisjärjestöä pysyi päätöksessään boikotoida foorumia. Ahmed Ould Daddah ja hänen RFD-puolueensa osallistuivat foorumiin aluksi mutta kritisoivat sittemmin sen huonoa organisaatiota ja kokousten sekasortoisuutta ja sanoutuivat lopulta irti päätelmistä, jotka heijastavat pikemminkin vallankaappauksen saavutuksia tarjoamatta ratkaisua siihen, miten maahan saataisiin palautettua perustuslaillinen järjestys.

Demokratiafoorumissa ei siis päästy laajaa kannatusta nauttivaan ratkaisuun eivätkä merkittävät puolueet, kuten oppositiopuolue RFD, eivätkä laillista presidenttiä tukevat puolueet – luonnollisestikaan – antaneet sille tukeaan. Foorumin sanomaksi jäi pikemminkin vallankaappaajien ohjauksessa toimivien parlamentin ja senaatin yksittäisten jäsenten mielipiteet ja vallanhaluisten tavanomainen retoriikka. Foorumissa ehdotettujen ratkaisujen perimmäisenä tarkoituksena on vallankaappauksen laillistaminen. Ne eivät poikkea olennaisesti ehdotuksista, jotka Afrikan unioni ja kansainvälisen yhteisön edustajat ovat torjuneet ja jotka Euroopan unioni torjui jo aiemmin Pariisissa lokakuussa järjestetyssä, 96 artiklan mukaisiin neuvotteluihin liittyvässä kokouksessa. Afrikan unionin korkein johto asetti 5. päivän helmikuuta takarajaksi pakotteiden käyttöönotolle, jos maahan ei palauteta perustuslaillista järjestystä.

Edellä esitettyjen huomioiden ja analyysien perusteella Euroopan unioni ei voi muuta kuin esittää paheksuntansa tilanteen johdosta. Sen on mahdoton tukea Mauritanian sotilashallituksen aloitteita. Näin ollen sen on päätettävä Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla aloitetut viralliset neuvottelut. Euroopan unioni jatkaa Mauritanian tilanteen seuraamista toivoen sen paranevan.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimivaltojensa rajoissa toteutettava aiheellisia toimenpiteitä, jotta edellytykset perustuslailliseen järjestykseen ja demokratiaan paluulle parantuisivat. Toimenpiteiden olisi katettava vallankaappaajiin, heidän läheisimpiin avustajiinsa ja perheenjäseniinsä kohdistuvat pakotteet sekä taloudelliset pakotteet, joiden johdosta hallitukselle suoraan myönnettävän avun samoin kuin valtion virastoille ja yhtiöille tai niiden hallinnoimille tahoille myönnettävän avun määrä vähenisi jyrkästi.

Päätökseen liitetyssä kirjeessä on yksityiskohtainen kuvaus yhteistyötä rajoittavista toimenpiteistä. Ne eivät vaikuta humanitaariseen apuun eivätkä väestölle ja kansalaisyhteiskunnalle suoraan annettavaan tukeen, ja niiden toteutuksessa otetaan huomioon keskeiset ongelmat, jotka liittyvät elintarviketurvaan, pakolaisten paluuseen, ihmisoikeuksiin, muuttoliikkeeseen, demokraattisen toimintatavan edistämiseen sekä valmisteluihin, joita yhteistyön asteittainen uudelleen käynnistäminen tilaisuuden tullen edellyttää.

Kalastuskumppanuussopimuksen tulevaisuutta voidaan tarkastella sitä mukaa kuin Mauritania toteuttaa sopimuksen alakohtaista tukea, ja ottaen huomioon eurooppalaisen laivaston kaupalliset painopisteet, kalavarojen tilan sekä Mauritanian poliittisen ja taloudellisen tilanteen.

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 9 ja 96 artiklan mukaisesti, että neuvosto päättää Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa aloitetut neuvottelut ja tekee liitteenä olevan päätöksen.

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käytävien, tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen[1], jäljempänä ’Cotonoun sopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella[2], ja erityisesti sen 96 artiklan,

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn sisäisen sopimuksen[3] ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Cotonoun sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettuja olennaisia osia on rikottu.

(2) AKT-maiden ja Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa aloitettiin 20 päivänä lokakuuta 2008 Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaiset neuvottelut, joiden aikana vallassa olevan sotilasjuntan edustajat eivät tehneet tyydyttäviä ehdotuksia tai sitoumuksia. Neuvotteluja seuranneen kuukauden kuluessa ei ole tullut esiin uusia näkökohtia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätetään Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käydyt, Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaiset neuvottelut.

2 artikla

Toteutetaan liitteenä olevassa kirjeessä esitetyt toimenpiteet Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina aiheellisina toimenpiteinä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Päätös on voimassa kaksikymmentäneljä kuukautta päivästä, jona neuvosto tekee sen. Sitä tarkastellaan säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden välein Euroopan unionin puheenjohtajavaltion ja komission yhteisen seurantavaltuuskunnan käyntien perusteella.

4 artikla

Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Kirjeluonnos

Arvoisa kenraali,

Euroopan unioni pitää tarkistetun Cotonoun sopimuksen 9 artiklan määräyksiä erittäin tärkeinä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen, joille AKT-maiden ja Euroopan unionin kumppanuus perustuu, ovat kyseisen sopimuksen olennaisia osia ja näin ollen suhteidemme perusta.

Tätä taustaa vasten Euroopan unioni tuomitsi 6. elokuuta 2008 tehdyn vallankaappauksen välittömästi. Se on useaan otteeseen kehottanut kunnioittamaan demokratiaa ja vuonna 2007 käyttöön otettua laillista institutionaalista kehystä ja vapauttamaan laillisesti valitun presidentin ja palauttamaan hänelle kuuluvat tehtävät.

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon, että vallankaappaus rikkoo räikeällä tavalla sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettuja olennaisia osia, Euroopan unioni käy poliittista vuoropuhelua valtaapitävien kanssa. Vuoropuhelun johdosta on aloitettu neuvottelut tilanteen tarkastelemiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi nopealle paluulle perustuslailliseen järjestykseen.

Pariisissa 20. lokakuuta 2008 pidetyn neuvottelujen avauskokouksen päätteeksi Euroopan unioni joutui toteamaan, etteivät mauritanialaisosapuolen tekemät ehdotukset olleet tyydyttäviä. Vuoropuhelulle avoimena ja täysin tietoisena Mauritanian poliittisen tilanteen monimutkaisuudesta Euroopan unioni ehdotti neuvottelujen jättämistä avoimiksi kuukauden ajaksi: jos mauritanialaisosapuoli esittää sen kuluessa lupaavan ratkaisun, siitä voidaan järjestää uusi neuvottelukokous. Se myös ilmoitti AKT-maiden ja Mauritanian edustajille, että jos kuukauden kuluessa ei ilmene uusia seikkoja, neuvottelut päätetään ja aiheellisista toimenpiteistä tehdään päätös.

Afrikan unionin johdolla Addis Abebassa 10. marraskuuta 2008 järjestetyssä kokouksessa Euroopan unionille ja viidelle muulle kokouksessa edustettuina olleelle kansainväliselle järjestölle kerrottiin kriisin ratkaisuehdotuksista, jotka Mauritanian sotilasjuntta oli muutamaa päivää aiemmin toimittanut Afrikan unionille. Ehdotukset ovat hyvin samankaltaisia 20. lokakuuta pidetyssä neuvottelukokouksessa esitettyjen kanssa, eikä niitä voida pitää tyydyttävinä. Niihin ei esimerkiksi sisälly laillisen presidentin välitön vapauttaminen ehdoitta. Ehdotukset ovat pohjimmiltaan perustuslain vastaisia ja laittomia, eikä niissä esitetä suunnitelmaa perustuslailliseen järjestykseen palaamisesta lyhyellä aikavälillä. Marraskuun 10. päivä järjestetyn kokouksen päätteeksi siihen osallistuneet kuusi alueellista järjestöä antoivat julkilausuman, jossa toistettiin seuraavat, kriisin poliittisen ratkaisun osatekijät:

- presidentti Sidi Ould Cheikh Abdallahin vapauttaminen ehdoitta,

- hänelle laillisesti valittuna presidenttinä kuuluva oikeus osallistua kriisin ratkaisemiseen,

- kaikkien asianomaisten osallistuminen prosessiin,

- Mauritanian perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen.

Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisissa neuvotteluissa mauritanialaisosapuolelle myönnetyn harkinta-ajan umpeuduttua edellä tarkoitetut järjestöt kokoontuivat uudelleen Addis Abebassa 21. marraskuuta 2008 ja vahvistivat torjuvansa juntan ehdotukset kriisin ratkaisemiseksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa, johon yhtyivät YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ja vaihtuvat afrikkalaisjäsenet, järjestöjen edustajat

1) toteavat, että juntta ei ole esittänyt mitään uutta viimeisimmän, 10. marraskuuta pidetyn kokouksen jälkeen;

2) vahvistavat jo 10. marraskuuta annetussa julkilausumassa esitetyt osatekijät kriisin ratkaisemiseksi;

3) antavat ymmärtää, että osana kriisin ratkaisua voitaisiin järjestää vaalit edellyttäen, että 10. marraskuuta esitettyjä osatekijöitä kunnioitetaan;

4) tukevat turvallisuusneuvoston mahdollista koollekutsumista, jos ratkaisuyritykset epäonnistuvat;

5) vahvistavat tekevänsä vallitsevasta pattitilanteesta omat päätelmänsä ja toteuttavansa aiheellisia, tarvittaessa myös yksilöllisiä, toimenpiteitä ajallaan.

Muut yhteydenotot ja pyrkimykset sellaisen ratkaisun löytämiseksi, joka olisi Mauritanian kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden ja sitoumusten mukainen, eivät valitettavasti ole johtaneet tuloksiin olkoonkin, että yksi edellä mainituista ratkaisun osatekijöistä – laillisen presidentin vapauttaminen – on toteutunut.

Edellä esitetyn perusteella Euroopan unioni on päättänyt lopettaa neuvottelut ja toteuttaa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla seuraavat aiheelliset toimenpiteet:

- Euroopan unionin jäsenvaltiot päättävät yksilöllisesti vallankaappaajiin ja heidän lähimpiin avustajiinsa mahdollisesti kohdistettavista pakotteista. Niiden lisäksi päätetään taloudellisista pakotteista, joiden johdosta hallitukselle sekä valtion virastoille ja yhtiöille suoraan myönnettävän avun määrä vähenee jyrkästi. Nämä yhteistyötä rajoittavat toimenpiteet eivät vaikuta humanitaariseen apuun eivätkä Mauritanian väestölle ja kansalaisyhteiskunnalle suoraan annettavaan tukeen.

- Euroopan komissio varaa oikeuden ottaa välittömästi hoitaakseen Euroopan kehitysrahaston (EKR) kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät.

- Komission yksiköt jatkavat teknisellä tasolla käytävää poliittista ja alakohtaista vuoropuhelua Mauritanian kanssa siltä osin kuin tilanteen kehittyminen ja tosiasiallisten mutta ei laillisten vallanpitäjien alakohtaista politiikkaa koskevat päätökset vaikuttavat vielä tehtävään yhteistyöhön ja siinä toivossa, että yhteistyö voidaan käynnistää uudelleen kansainvälisen yhteisön hyväksyttävissä olevan ratkaisun johdosta. Vuoropuhelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio tunnustaisi vallankaappauksella 6. elokuuta 2008 vallan anastaneiden aseman laillisuuden.

- Parhaillaan toteutettavana oleviin sopimuksiin liittyvät maksut suoritetaan niitä koskevien rahoituspäätösten mukaisesti. Tällaisia hankkeita ovat

- Rosso–Boghé- ja Kaedi–Gouaraye-tieyhteydet ja tekninen tuki liikenneministeriölle

- Adrarin keidasaluetta koskeva kehittämishanke (toteutettavana olevien sitoumusten päätökseen saattaminen)

- vesialan ”Eau de l’espoir” -hanke (hankkeen päättäminen)

- vesialan väline: kolmen toteutettavana olevan sopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen

- kansallista tulojen ja menojen hyväksyjää koskeva tukiohjelma: ohjelman päättävät toimenpiteet

- alueellinen aurinkoenergiaohjelma: Mauritaniassa toteutettavana olevien sopimusten jatkuvuuden turvaaminen

- kansalaisyhteiskuntaa tukeva ohjelma: hallintotapaan liittyvän toiminnan jatkaminen Euroopan komission suoraan hallinnoimien ehdotuspyyntöjen puitteissa

- kansallista tiehuoltolaitosta (ENER) tukeva ohjelma: toteutettavana olevien sopimussitoumusten osittainen jatkaminen

- alueellisista B-määrärahoista myönnetty avustussopimus Senegal-joen tulva-alueiden jälleenrakentamiseen

- tuki paikallisviranomaisille (EKR:ään kuulumaton): hanke Nouakchottin kunnallisen vesihuollon parantamiseksi ja kumppanuus Boustillan koulujärjestelmän tukemiseksi.

- Rahoitussopimusten puitteissa on mahdollista allekirjoittaa uusia sopimuksia seuraavien ohjelmien osalta:

- paikallisten ehdotuspyyntöjen julkaiseminen valtiosta riippumattomien toimijoiden sekä demokratian ja ihmisoikeuksien alalla (EKR:ään kuulumaton); paikallisviranomaisia suosivat ehdotuspyynnöt pysyvät jäädytettyinä

- muuttovirtojen hallintaa tukevan hankkeen täytäntöönpano yhdeksännen EKR:n alueellisista AKT-varoista

- Zazoun puhtaanapitohankkeen täydentäminen (EKR:ään kuulumaton, rahoitus yhdessä valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa)

- pakolaisia tukevan hankkeen täytäntöönpano niin, että hanke sovitetaan yhteen Euroopan komission humanitaarisen avun pääosaston antaman tuen kanssa. Edellytyksenä on, että olosuhteet Mauritaniassa sallivat hankkeen täytäntöönpanon ja että sopimusehtoja noudatetaan.

- Uusien hankkeiden mahdollisuutta voidaan tarkastella seuraavilla aloilla:

- Elintarvikekriisin helpottamiseksi on ehdotettu kymmenennen EKR:n alueellisten B-määrärahojen käyttöönottoa. Varoista 2,08 miljoonaa euroa voitaisiin osoittaa väestön tilannetta helpottavaan kohdennettuun toimeen, jonka toteutuksesta vastaisi jokin kansainvälinen järjestö ja/tai valtiosta riippumaton järjestö ilman, että maan hallinto, valtio tai valtiolliset virastot hyötyisivät toiminnasta suoraan.

- Mauritanialle osoitettujen määrärahojen ohjelmasuunnittelu uuden elintarvikerahoitusvälineen ja elintarviketurvaa koskevan budjettikohdan osalta voitaisiin toteuttaa maatalouden tukihankkeilla kansainvälisten järjestöjen tai valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla.

Muiden aloitettujen hankkeiden ja kymmenennen EKR:n maaohjelman täytäntöönpanoa ei vieläkään jatketa jäljempänä lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Yhteistyö voidaan käynnistää uudelleen asteittain , mikäli jäljempänä esitetyt edellytykset täyttyvät.

Kymmenennen EKR:n maaohjelmassa yleiseen budjettitukeen oli varattu 40 miljoonaa euroa käytettäväksi köyhyyden torjuntastrategiaan. Tätä hanketta ei voida käynnistää ennen kuin yhteistyö jatkuu täysimääräisesti jäljempänä esitetyin edellytyksin. Samoin edellytetään, että tämäntyyppisen ohjelman täytäntöönpanolle asetetut yleiset tukikelpoisuusehdot täyttyvät.

Ohjelman ohjeellinen määräraha on vähennetty 25 miljoonaan euroon. Käytettävissä olevista 15 miljoonasta eurosta 10 miljoonaa varataan mahdolliseen vaalitukeen siinä toivossa, että kriisiin löydetään kansainvälisen yhteisön vaatimusten mukainen, perustuslaillinen ratkaisu. Loput 5 miljoonaa euroa varataan vakaviin humanitaarisiin kriiseihin, joita 6. elokuuta 2008 tehty vallankaappaus saattaa aiheuttaa.

Muuttovirtojen hallinnan tukiohjelmaan on maaohjelmassa varattu 8 miljoonaa euroa. Ohjelma pannaan poikkeuksellisesti täytäntöön ennen yhteistyön mahdollista uudelleen käynnistämistä erikseen määriteltävien tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti.

- Heti kun kaikki konfliktin osapuolet ovat hyväksyneet ratkaisun, jossa täyttyvät kansainvälisen yhteisön edellyttämät osatekijät, ja kun osallistava ja avoin poliittinen vuoropuhelu on johtanut sellaisen vaalijärjestelmän käyttöönottoon, joka mahdollistaa vapaiden, läpinäkyvien ja edustuksellisten vaalien järjestämisen, seuraavia hankkeita voidaan jatkaa:

- Nouadhiboun mineraalisataman uudistaminen: sataman uudistamisesta tehtävän sopimuksen neuvotteleminen ja allekirjoittaminen, jos voimassa olevat säännöt ja tarjouspyynnön tulokset sitä puoltavat. Jos sopimusta ei allekirjoiteta viimeistään maaliskuussa 2009, EKR:n rahoitusosuus (45 milj. euroa) ei ole enää Mauritanian käytettävissä;

- hylkyjen raivaamista Noudhiboun satamasta koskevan hankkeen uudelleenohjelmointi, koska hankkeeseen Stabex-varoista osoitetut varat (23 milj. euroa) siirrettiin 31. joulukuuta 2008 kymmenenteen EKR:ään. Hankesopimus oli määrä allekirjoittaa vuoden 2008 loppuun mennessä, mutta vallankaappaus muutti tilanteen;

- aiemmin jäädytettyjen paikallisviranomaisia suosivien paikallisten ehdotuspyyntöjen julkaiseminen.

- Yhteistyötä voidaan laajentaa lisää heti kun edellä tarkoitettu ratkaisu on pantu tosiasiallisesti ja peruuttamattomasti täytäntöön eli maahan on nimitetty uusi siirtymävaiheen hallitus, etenemissuunnitelma on hyväksytty ja sotilaat luopuneet vallasta. Esimerkiksi voitaisiin

- auttaa uusien parlamentti- tai presidentinvaalien järjestämisessä,

- jatkaa oikeusalan tukiohjelman täytäntöönpanoa,

- panna täytäntöön paikallishallinnon elimiä ja yksikköjä tukeva eurooppalainen ohjelma,

- panna täytäntöön kaikki kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n puitteissa allekirjoitetut tai suunnitellut ohjelmat ja hankkeet, joita koskevia sopimuksia ei ole vielä tehty.

- Mauritanian täydellinen paluu perustuslailliseen järjestykseen mahdollistaisi kaikkien edellä lueteltujen rajoitusten poistamisen tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan mukaisesti. Perustuslaillisen järjestyksen katsotaan vallitsevan, kun maassa on laillisesti valittu presidentti ja parlamentti ja perustuslakia noudatetaan. Tällöin kymmenennen EKR:n maaohjelma (156 milj. euroa) voitaisiin panna kokonaisuudessaan täytäntöön. Ohjelmaan saatetaan joutua tekemään joitakin muutoksia 6. elokuuta 2008 tehdystä vallankaappauksesta aiheutuneiden sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten haittavaikutusten johdosta.

Euroopan unioni seuraa jatkossakin tiiviisti Mauritanian tilanteen kehittymistä ja voi tarvittaessa tukea poliittista ratkaisua kriisiin edellyttäen, että ratkaisu täyttää edellä mainitut, kansainvälisen yhteisön esittämät ehdot. Euroopan unioni varaa oikeuden tarkastella uudelleen ja muuttaa edellä lueteltuja toimenpiteitä Mauritanian tilanteen muuttuessa.

Tehty Brysselissä

Kunnioittavasti

Komission puolesta | Neuvoston puolesta |

[1] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

[2] EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4.

[3] EYVL L 317, 15.12.2000, s. 376, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna 10. huhtikuuta 2006 tehdyllä sisäisellä sopimuksella, EUVL L 247, 9.9.2006, s. 48.