[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 10.2.2009

KOM(2009) 46 lopullinen

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

yhteisön puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Vuoden 1995 kansainvälinen viljasopimus käsittää kaksi osaa: elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen ja viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen.

Yhteisö teki elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 2000/421/EY. Yleissopimuksen voimassaoloa jatkettiin elintarvikeapukomitean 98:nnessa istunnossaan 6. kesäkuuta 2008 tekemällä päätöksellä 30. kesäkuuta 2009 asti.

Viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaoloa jatkettiin 30. kesäkuuta 2009 asti kansainvälisen viljaneuvoston (IGC) 25:nnessä istunnossaan 11. kesäkuuta 2007 tekemällä päätöksellä. Viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen jatkamisesta kahdella lisävuodella päätetään IGC:n kokouksessa kesäkuussa 2009.

Komissio hoitaa elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen tarkistuksen Euroopan yhteisön puolesta sille 27. marraskuuta 2003 tehdyllä neuvoston päätöksellä annettujen neuvotteluvaltuuksien mukaisesti.

On sekä yhteisön että jäsenvaltioiden edun mukaista tehdä nykyiseen yleissopimukseen joitakin olennaisia muutoksia. Yleisellä tasolla ollaan yhtä mieltä siitä, että kyseisistä muutoksista olisi keskusteltava elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen muiden jäsenten kesken. Tämä prosessi on alkanut epävirallisesti marraskuussa 2008 elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen puitteissa. Yleissopimuksen muodollisia jatkoneuvotteluja on lykätty, jotta niissä voidaan ottaa huomioon WTO:n Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen lopputulos. Vaikka tarkoituksena on sisällyttää sopimukseen WTO:n Dohan kehitysohjelmaneuvotteluiden tulokset, koska elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen viimeksi tapahtuneista jatkoneuvotteluista on kulunut jo huomattavasti aikaa ja koska kyseisten neuvotteluiden päättymisen aikataulusta ei myöskään ole varmuutta, komissio on korostanut Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden puolesta yhdessä elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen muiden jäsenten kanssa Lontoossa 9. joulukuuta 2008 järjestetyssä elintarvikeapua koskevaan yleissopimukseen liittyneessä kokouksessa, että neuvottelut elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen jatkamisesta on aloitettava mahdollisimman pian.

Koska jatkoneuvotteluiden aloittamispäivästä tehdään päätös lopullisesti elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen kaikkien jäsenten yhteisellä sopimuksella, elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen jatkaminen enintään yhdellä vuodella näyttää väistämättömältä. Muussa tapauksessa nykyisen elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen voimassaolo päättyisi kesäkuun 2009 lopussa, ja sillä olisi kielteisiä seurauksia.

Sen vuoksi sopimuksen jatkaminen yhdellä vuodella olisi oikeansuuntainen viesti elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen jatkoneuvotteluiden kannalta ja mahdollistaisi sen, että tosiasiallisella neuvotteluprosessilla olisi riittävästi aikaa.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Neuvoston päätös 2000/421/EYNeuvoston päätös 2006/906/EYNeuvoston päätös 2007/317/EY

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä päätös on johdonmukainen viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen kanssa, joka pysyy voimassa 30. kesäkuuta 2009 asti. Viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen jatkamisesta kahdella lisävuodella tehdään päätös IGC:n kokouksessa kesäkuussa 2009.

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Neuvoston elintarvikeapua käsittelevään työryhmään 12. marraskuuta 2008 kokoontuneet jäsenvaltiot kannattivat komission ehdotusta elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen jatkamisesta yhdellä vuodella eli 30. kesäkuuta 2010 asti. Asiasta päätetään seuraavassa elintarvikeapua koskevaan vuoden 1999 yleissopimukseen liittyvässä kokouksessa, joka pidetään Lontoossa 5. kesäkuuta 2009.

Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

- Vaikutusten arviointi

Ei sovellettavissa.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Oikeusperusta

EY:n perustamissopimuksen 181 artikla yhdessä 300 artiklan 2 kohdan kanssa.

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu yhteisön jaettuun toimivaltaan.

- Oikeasuhteisuus

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston päätös.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä: tämä on ainoa keino ilmaista hyväksyä kanta, jonka Euroopan yhteisö ilmaisee elintarvikeapukomiteassa.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen voimassaoloa voidaan jatkaa ainoastaan, jos viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on voimassa samalla ajanjaksolla. Kansainvälisen viljasopimuksen hallinnollisen talousarvion osuus kattaa myös elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen. Osuus kuuluu yhteisön talousarvion alamomenttiin 05 06 01 (Kansainväliset maataloussopimukset). Tämän ehdotuksen kustannuksiksi on arvioitu 0,450 miljoonaa euroa, ja se päivitetään ja otetaan huomioon, kun viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaoloa jatketaan. Rahoitusselvitys on viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen jatkamista koskevan päätöksen liitteenä.

Elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimassaolon jatkaminen tarkoittaa sitä, että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vuotuisia sitoumuksia toimittaa elintarvikeapua yleissopimuksen III artiklan e alakohdan mukaisesti jatketaan ainoastaan yhdellä vuodella. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välisen sopimuksen mukaisesti komissio vastaa osasta EY:n ja sen jäsenvaltioiden elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen puitteissa tekemistä vähimmäissitoumuksista. EU:n jäsenvaltiot laativat yhdessä yhden ilmoituksen elintarvikeapua koskevasta yleissopimuksesta, eikä se edellytä erillisiä toimia. Elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen (V1 artiklassa) määrätään, että määrärahoja voidaan siirtää seuraaville vuosille tai käyttää etukäteen, mutta niihin ei ole koskaan tarvinnut turvautua.

PÄÄTELMÄT

Komissio ehdottaa, että neuvosto antaa elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen XXV artiklan b alakohdan mukaisesti komissiolle valtuudet äänestää Euroopan yhteisön nimissä tämän yleissopimuksen voimassaolon jatkamisen puolesta siten, että se on voimassa vielä vuoden eli 30. kesäkuuta 2010 asti, sillä viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus pysyy voimassa kyseiseen päivään asti, kuten elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen XXV artiklan a alakohdassa määrätään.

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

yhteisön puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimassaolon jatkamiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisö teki elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 2000/421/EY[1], ja sen voimassaoloa jatkettiin elintarvikeapukomitean kesäkuussa 2003, kesäkuussa 2005, kesäkuussa 2007 ja kesäkuussa 2008 tekemillä päätöksillä siten, että se on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2009.

(2) Yleissopimuksen voimassaolon jatkaminen edelleen yhdellä vuodella on sekä yhteisön että sen jäsenvaltioiden etujen mukaista. Yleissopimuksen XXV artiklan b alakohdan mukaan voimassaolon jatkamisen edellytyksenä on, että viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on edelleen voimassa saman ajan. Viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on edelleen voimassa 30 päivään kesäkuuta 2009 asti, ja sen voimassaoloa on tarkoitus jatkaa. Komissio, joka edustaa yhteisöä elintarvikeapukomiteassa, olisi sen vuoksi valtuutettava neuvoston päätöksellä äänestämään sopimuksen jatkamisen puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Euroopan yhteisön kanta elintarvikeapukomiteassa on äänestää elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 voimassaolon jatkamisen puolesta edellyttäen, että yleissopimus on voimassa vielä yhden vuoden, sillä viljojen kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on edelleen voimassa saman ajan eli 30 päivään kesäkuuta 2010 asti. Viljakauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen voimassaolon jatkamisesta päätetään kansainvälisen viljaneuvoston kokouksessa kesäkuussa 2009.

Komissio valtuutetaan ilmaisemaan tämä kanta elintarvikeapukomiteassa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Toimintalohko: Maatalous ja maaseudun kehittäminen Toiminto: Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkon kansainväliset näkökohdat |

TOIMENPITEEN NIMI: ELINTARVIKEAPUA KOSKEVAN VUODEN 1999 YLEISSOPIMUKSEN VOIMASSAOLON JATKAMINEN (YHTEISÖN RAHOITUSOSUUS KANSAINVÄLISELLE VILJANEUVOSTOLLE) |

1. BUDJETTIKOHTA JA -OTSAKE

Otsake 4 – Euroopan unioni kansainvälisenä toimijana05 06 01: Kansainväliset maataloussopimukset

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismääräraha: Yleissopimuksen jatkamista yhdellä vuodella koskeva määrä on arviolta 450 000 euroa.

2.2. Toimenpiteen soveltamiskausi: 1.7.2009–30.6.2010 (vuoden 2010 talousarvio)

2.3. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

2.5. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

3. BUDJETTITIEDOT

Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

Pakoll. | Jakso-tetut määrä-rahat | EI | EI | EI | 4 EU kansainvälisenä toimijana |

4. OIKEUSPERUSTA

Perustamissopimuksen 181 artikla yhdessä 300 artiklan 2 kohdan kanssa.Neuvoston päätös 96/88/EY, tehty 27.1.1996 (EYVL L 21, 27.1.1996) sekä neuvoston päätökset 2001/C 195/01 (EYVL C 195, 11.7.2001) ja 2000/421/EY (EYVL L 163, 4.7.2000).

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön tuen tarve

Erityisesti maatalousalansa taloudellisen merkityksen vuoksi Euroopan yhteisön on oltava osallisena kansainvälisissä maataloussopimuksissa, jotka ovat tärkeä keino seurata maailmanlaajuista kehitystä ja puolustaa yhteisön etuja kyseisten tuotteiden osalta.

Kansainvälisen viljaneuvoston tavoitteet voidaan saavuttaa EY:n jäsenmaksun ansiosta. Kansainvälinen viljaneuvosto, joka hallinnoi sopimusta viljojen kauppaa koskevasta vuoden 1995 yleissopimuksesta ja elintarvikeapua koskevasta vuoden 1999 sopimuksesta, edistää sopimusten tavoitteita, joihin kuuluvat mm. kansainvälinen yhteistyö, tilastotietojen vaihto ja markkinakehityksen ennakoiminen sekä elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen osalta sen takaaminen, että kehitysmaat saavat Euroopan unionilta vähimmäismäärän elintarvikeapua. Näin ollen mainittuihin sopimuksiin osallistuminen on EY:n etujen mukaista.

Jäsenmaksut sovitaan vuosittain, ja ne on maksettava niin kauan kuin EY on sopimusten osapuoli.

Jos EY:n pitäisi toteuttaa yksinään samat toimet kuin kansainvälinen viljaneuvosto toteuttaa, niistä aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat epäilemättä paljon korkeammat kuin jäsenmaksut.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

EY maksaa jäsenmaksun vuosittain kansainväliselle viljaneuvostolle.

Maksuja maksetaan niin kauan kuin EY on sopimusten allekirjoittajana.

Euroopan yhteisö ja jäsenvaltiot osallistuvat täysipainoisesti kansainvälisen viljaneuvoston toimintaan ja saavat nauttia kaikista jäsenyyden mukanaan tuomista eduista.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus

Maksusitoumusmäärärahat (kolmen desimaalin tarkkuudella): Tämän ehdotuksen kustannusten arvioidaan olevan 0,450 miljoonaa euroa.

6.2. Laskenta

Näiden kahden yleissopimuksen soveltamiseen liittyvät menot katetaan kaikkien viljoja koskevan yleissopimuksen jäsenten maksamilla vuotuisilla osuuksilla. Kunkin jäsenen maksuosuus kunakin varainhoitovuonna vahvistetaan suhteessa kyseisen jäsenen äänimäärään, joka suhteutetaan jäsenten kokonaisäänimäärään. Kunkin jäsenen äänimäärää mukautetaan kansainvälisen viljaneuvoston kokoonpanon mukaan, kun kyseisen varainhoitovuoden talousarvio hyväksytään. Yleissopimuksen osalta kokonaisäänimäärä on 2 000, josta Euroopan unionilla on 399 ääntä varainhoitovuonna 2007/2008. Luvun on määrä olla sama varainhoitovuonna 2009/2010. Äänikohtaisten kustannusten arvioidaan voimassaolon jatkokaudella olevan 1 128 euroa (399 ääntä x 1 128 €/ääni = 450 000 €). Koska tämä määrä on ohjeellinen, sitä voidaan päivittää viljojen kauppaa koskevan vuoden 1995 yleissopimuksen jatkamista koskevassa tulevassa ehdotuksessa.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

Laji | Toimenpiteen hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö | Yhteensä | Tehtävien kuvaus |

Vakinaisten virkojen ja/tai toimien määrä | Väliaikaisten toimien määrä |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | A B C | 0,2 0,1 – | – – – | 0,2 0,1 – | Kansainvälisen viljaneuvoston kokousten valmistelut ja seuranta |

Muu henkilöstö | – | – | – |

Yhteensä | 0,3 | – | 0,3 |

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

Henkilöstön laji | Määrä euroina | Laskentamenetelmä* |

Virkamiehet Väliaikaiset toimihenkilöt | 36 600 | 0,3 x 122 000 |

Muu henkilöstö |

Yhteensä | 36 600 |

* Henkilöstö- ja hallintotarpeet katetaan toimenpiteen hallinnosta vastaavalle pääosastolle myönnetyistä varoista vuotuisen talousarvion puitteissa. Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja. |

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantamenettely

Komission yksiköt osallistuvat täysipainoisesti kansainvälisen viljaneuvoston hallintokomiteoiden ja neuvoston työhön. Nämä elimet vahvistavat talousarvion maksuosuudet.

Kokousraportit ja kokouksissa tehdyt päätökset julkaistaan, ja ne ovat vapaasti jäsenten käytettävissä.

8.2. Suunniteltua arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja arviointitiheys

Ehdotetun tukitoimen erityisluonteen (jatketaan Euroopan yhteisön osuutta kansainvälisen viljasopimuksen hallinnollisesta talousarviosta) ja suhteellisen pienen summan vuoksi riippumattoman arvioinnin tekeminen ei vaikuta perustellulta. Euroopan yhteisön osuuden jatkamisen asianmukaisuutta ja hyötyä arvioidaan sisäisesti säännöllisin väliajoin sillä perusteella, kuinka aktiivisesti komissio osallistuu hallintokomiteoiden ja kansainvälisen viljaneuvoston työhön.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

EY:n rahoitusosuuksien toteutuminen ja valvonta tarkastetaan kansainvälisen viljaneuvoston sopimuksen sääntöjen mukaisesti.

Erityiset tilintarkastusta ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan tämän kansainvälisen järjestön oikeusperustan puitteissa.

Riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa järjestön tilit. Tämän jälkeen kansainvälisen viljaneuvoston toimivaltainen elin hyväksyy ja julkaisee varmennetut tilit.

[1] EYVL L 163, 4.7.2000, s. 37.