Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös tehty […] päivänä […]kuuta […], rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavasta yhteisön ohjelmasta {SEK(2009) 54} /* KOM/2009/0014 lopull. - COD 2009/0001 */

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 23.1.2009

KOM(2009) 14 lopullinen

2009/0001 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty […] päivänä […]kuuta […],

rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavasta yhteisön ohjelmasta

{SEK(2009) 54}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Yhteisön odotetaan tukevan taloudellisesti eräiden sekä eurooppalaisten että kansainvälisten elinten toimintaa rahoituspalvelujen sekä tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen alalla, jotta yhteisön politiikka näillä aloilla olisi tehokasta. Tämän päätöksen tarkoituksena on siksi perustaa uusi yhteisön ohjelma, jonka nojalla näille elimille voidaan osoittaa suoria rahoituseriä yhteisön talousarviosta. Näin varmistetaan vakaa, hajautettu, tervepohjainen ja riittävä rahoitus, jonka turvin elimet voivat suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti.

Komissio katsoo, että valvontaviranomaisten komiteoilla, IASCF:llä, EFRAG:llä ja PIOB:llä on keskeinen rooli sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja toiminnassa. Komissio on kuitenkin samaan aikaan havainnut, että joidenkin keskeisten yhteisön sopimien poliittisten linjausten asianmukainen toteutuminen saattaa olla vaarassa, koska elimet eivät saa riittävästi rahoitusta. Tällainen tilanne johtuu tällä hetkellä joko siitä, että i) tiettyjen hankkeiden toteuttamiseen ei ole riittävästi määrärahoja (valvontaviranomaisten komiteat, EFRAG), tai siitä, että ii) rahoitus ei ole riittävän laajapohjaista ja perustuu intressitahojen vapaaehtoiseen osallistumiseen (IASCF, EFRAG, PIOB). Viimeksi mainitun kaltaiset rahoitusjärjestelyt herättävät jatkuvasti myös epäilyjä elinten riippumattomuudesta. Komissio tarkasteli laajassa ennakkoarvioinnissa viittä mahdollista toimintavaihtoehtoa: 1) nykytilanteen säilyttäminen, 2) rahoitusosuuksien kasvattaminen nykyisten rahoitusmallien puitteissa, 3) kansallisten rahoitusjärjestelyjen luominen, 4) osarahoitus yhteisön talousarviosta ja 5) erityisten EU-virastojen perustaminen (valvontaviranomaisten komiteoiden ja EFRAG:n yhteyteen). Komission arviointi perustui teoreettiseen analyysiin, asianomaisten elinten itsensä toimittamiin tietoihin ja tilastoihin sekä muiden EU:n toimielinten esittämiin ehdotuksiin ja arvioihin. Lisäksi komissio kävi läpi tällä hetkellä voimassa olevat säännökset, joilla luodaan velvoitteita tai siirretään tehtäviä näille elimille. Arvioinnin perusteella katsottiin, että paras keino olisi osallistua valvontaviranomaisten komiteoiden, IASCF:n, EFRAG:n ja PIOB:n rahoitukseen joko myöntämällä toimikohtaisia avustuksia (valvontaviranomaisten komiteat) tai yleinen toiminta-avustus (IASCF, EFRAG ja PIOB). Tällä lähestymistavalla varmistettaisiin, että 1) valvontaviranomaisten komiteat ja EFRAG saavat riittävästi rahoitusta tiettyjen sellaisten strategisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka ylittävät merkittävästi nykyiset rahoitusjärjestelyt, ja että 2) IASCF, EFRAG ja PIOB eivät ole ainoastaan hajauttamattomista lähteistä saatavan, intressitahojen antaman vapaaehtoisen rahoituksen varassa, jolloin standardisointitoiminnan riippumattomuutta ei tarvitse epäillä.

Ehdotetun yhteisön ohjelman tavoitteet ovat entistäkin tärkeämpiä parhaillaan vallitsevan rahoituskriisin vuoksi. EU:n jäsenvaltiot pitävät ensisijaisina tavoitteina valvonnan lähentämistä ja yhteistyön tiivistämistä rahoituspalvelualalla sekä tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen yhteydessä[1]. Komissio antoi 29. lokakuuta 2008 tiedonannon "Finanssikriisistä talouden elpymiseen: eurooppalainen toimintakehys" , jonka mukaan EU:n rahoitusalan sääntely- ja valvontamallia on uudistettava erityisesti useammassa maassa toimivien suurten rahoituslaitosten osalta[2]. EU:n tasolla käsitelläänkin parhaillaan useita aloitteita, jotka tuovat huomattavia parannuksia nykyisiin valvontarakenteisiin (esim. tulevat muutokset valvontaviranomaisten komiteoiden perustamisesta tehtyihin komission päätöksiin[3] ja valvontakollegioiden asettaminen vakavaraisuusdirektiivin tarkistusehdotuksen mukaisesti[4]). Näitä aloitteita viedään eteenpäin samanaikaisesti kun komission 21. lokakuuta 2008 perustama korkean tason ryhmä[5] pohtii Jacques de Larosièren johdolla tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta, mutta ne eivät vaikuta sen työskentelyyn. Komission 29. lokakuuta 2008 antamassa tiedonannossa[6] todetaan, että kriisi on myös osoittanut tarpeen koordinoida toimia sekä Euroopan tasolla että kansainvälisesti. Washingtonissa 15. marraskuuta 2008 pidetyn G20-maiden huippukokouksen päätelmät[7] ovat tässä yhteydessä erittäin merkittävät, sillä niissä korostetaan erityisesti tarvetta lisätä rahoitusvalvojien kansainvälistä koordinointia ja tiukentaa kansainvälisiä standardeja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän hallinnon parantamiseksi. Tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa muutos on mahdollinen sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla. Ehdotettu yhteisön ohjelma voisi tukea tätä kehitystä ja kasvattaa EU:n osuutta G20-huippukokouksen julkilausumassa esitetyn toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

1.1. Valvontaviranomaisten komiteat

Valvontaviranomaisten komiteat ovat riippumattomia neuvoa-antavia elimiä, jotka komissio on perustanut vuosien 2001 ja 2004[8] välillä. Ne koostuvat jokaisen jäsenvaltion kansallisista arvopaperimarkkina-, pankki- ja vakuutusvalvontaviranomaisista. Niillä on kolme tehtävää. Ensinnäkin ne ovat riippumattomia pohdinta- ja keskusteluelimiä, jotka neuvovat komissiota edellä mainituilla aloilla. Toiseksi ne edistävät yhteisön lainsäädännön johdonmukaista ja ajallaan tapahtuvaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Kolmanneksi ne edistävät valvontakäytäntöjen lähentymistä yhteisössä ja tukevat mainittujen alojen yhteistyötä, muun muassa tietojen vaihtoa. Valvontaviranomaisten komiteat hoitavat tehtävänantonsa toisen ja kolmannen osa-alueen riippumattomasti, sillä rahoituslaitosten valvonta ei sinällään kuulu EU:n toimivaltaan. EU:n toimielinten ja erilaisten neuvoa-antavien ryhmien viimeaikaiset arviot komiteoiden toiminnasta[9] sekä vuonna 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi[10] ovat osoittaneet, että näillä aloilla kaivataan ripeää edistystä.

Yhteisön osallistuminen valvontaviranomaisten komiteoiden yksittäisten toimien rahoitukseen on perusteltua sikäli, että komiteat i) hoitavat keskeisiä tehtäviä Euroopan valvontarakenteessa, ii) toteuttavat hankkeita, joiden merkitys EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa voi olla tärkeä, ja iii) luovat eurooppalaista rahoitusvalvontakulttuuria, sillä ne toimivat kaikkia rahoituspalvelualan haaroja edustavien kansallisten valvontaviranomaisten verkostoina.

Mikään kolmesta valvontaviranomaisten komiteasta ei ole oikeushenkilö Euroopan tasolla. Valvontaviranomaisten komiteoiden jäsenet ovat kuitenkin perustaneet oikeushenkilöyden omaavia tukirakenteita niihin jäsenvaltioihin, joissa komiteat toimivat, eli Ranskaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Saksaan[11], voidakseen tehdä sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa ja helpottaakseen komiteoiden käytännön toimintaa ja hallintoa. Yhteisö aikoo tukea näitä tukirakenteita rahallisesti myöntämällä niille toimikohtaisia avustuksia. Näillä avustuksilla rahoitetaan yksinomaan tiettyjä tukirakenteiden toteuttamia hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutukseen ja tietotekniikkahankkeiden hallinnointiin. Toimikohtaiset avustukset eivät vaikuta millään tapaa komiteoiden tehtävänantoon. Avustuspäätöksissä todetaan lisäksi, että kaikki valvontaviranomaisten komiteoille osoitetusta yhteisön rahoituksesta seuraavat velvollisuudet kuuluvat tuensaajan eli oikeudellisen tukirakenteen vastuulle. Komiteoiden oikeudellisia tukirakenteita myös neuvotaan varmistamaan, että niiden säännöissä todetaan selvästi niiden tehtävien rajoittuvan hallinnollisiin tukitoimintoihin, joihin luetaan erityisesti kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutus ja tietotekniikkahankkeiden hallinnointi.

1.2. Tilinpäätösraportointi

Yhteisön sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan tukena on korkealaatuisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien sarja, jonka avulla varmistetaan, että investoijat, velkojat ja muut sidosryhmät saavat ajankohtaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa yhtiöiden rahoitustilanteesta.

Vuonna 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi on nostanut tilinpäätösstandardit rahoituslaitosten valvonnan tapaan EU-politiikan polttavimpien kysymysten joukkoon[12]. Avoimuus ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat tarpeen, jotta rajat ylittäviä pääomavirtoja ja liiketoimia pystytään seuraamaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. Samaan aikaan on varmistettava, että yrityksille eri puolilla maailmaa asetettavat tilinpäätöstietojen raportointivaatimukset eivät aseta niitä epätasa-arvoiseen asemaan.

Asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 (nk. IAS-asetus) säädetään kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) pakollisesta soveltamisesta yhtiöissä, joiden arvopaperit on noteerattu säännellyillä markkinoilla EU:ssa.

IFRS-standardit antaa kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB), ja niitä tulkitsee kansainvälinen tilinpäätösasioiden tulkintakomitea (IFRIC). Molemmat ovat kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön (IASCF) [13] elimiä.

IFRS-standardien kuuluminen yhteisön oikeuteen merkitsee, että standardeilla on merkittävä rooli yhtenäismarkkinoiden toiminnassa ja EU:n taloudessa. On siksi yhteisön omien etujen mukaista varmistaa, että standardien laadinta- ja hyväksyntäprosesseissa syntyy standardeja, jotka ovat linjassa yleisen edun (esim. taloudellinen vakaus), yhteisön oikeuskehyksen ja Euroopassa vallitsevien liiketoimintaolosuhteiden kanssa.

Erityisen tärkeää on varmistaa standardisointiprosessin riippumattomuus eli se, etteivät IASB:n standardisointiprosessin tuloksiin pääse vaikuttamaan ne tahot, joilla on omat intressit pelissä. Tässä mielessä tärkeintä on välttää tilanne, jossa standardin laatija on riippuvainen intressitahojen (kuten tilintarkastajat tai pörssinoteeratut yhtiöt) vapaaehtoisesta rahoituksesta. IASCF:lle on luotava soveltuvat rahoitusjärjestelyt tällaisen riippuvuussuhteen lopettamiseksi. Näin taattaisiin sen standardisointitoiminnan riippumattomuus ja hälvennettäisiin pelko mahdollisista eturistiriidoista. Kun otetaan huomioon, että IFRS-standardit on määrä sisällyttää yhteisön oikeuteen, edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen osoittaa yhteisön talousarviosta IASCF:n budjettiin rahoitusosuus, joka on suhteutettu yhteisön painoarvoon maailmantaloudessa ja pääomamarkkinoilla. IASCF:n rahoitusjärjestelyihin liittyviä ongelmia on tuotu esiin toistuvasti jo jonkin aikaa, muun muassa ECOFIN-neuvoston päätöslauselmissa heinäkuussa 2006[14] ja heinäkuussa 2007[15] sekä Euroopan parlamentissa[16].

IASCF:n rahoitusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen, mutta se ei yksin riitä turvaamaan IASCF:n riippumattomuutta. Rahoitusjärjestelyjä onkin arvioitava ehdotettuun IASCF:n hallinnonuudistukseen liittyvissä laajemmissa puitteissa. Komissio pyrkii toteuttamaan käynnissä olevan IASCF:n perussäännön viisivuotistarkistuksen yhteydessä myös joitakin hallinnonuudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa IASCF:n vastuuvelvollisuutta ja riippumattomuutta, sekä parantaa IASB:n oikeusturvaa. Uudistusten on määrä olla tehty siihen mennessä, kun yhteisön osarahoitus alkaa.

Liikkeeseenlaskijoita, sijoittajia ja tilinpäätösprosessiin osallistuvia kirjanpitäjiä edustavat eurooppalaiset järjestöt perustivat vuonna 2001 Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG)[17]. EFRAG antaa Euroopan komissiolle IAS-asetuksen mukaisesti lausuntoja siitä, onko vahvistusta odottava IASB:n antama tilinpäätösstandardi tai IFRIC:n tulkinta yhteisön lainsäädännön ja erityisesti IAS-asetuksessa asetettujen ymmärrettävyyden, olennaisuuden, luotettavuuden ja vertailtavuuden vaatimusten sekä neuvoston direktiiveissä 78/660/ETY ja 83/349/ETY vahvistettujen yleisen edun ajamista sekä oikeaa ja riittävää kuvaa koskevien periaatteiden mukaisia. EFRAG:n asema virallistettiin komission yksiköiden kanssa maaliskuussa 2006 tehdyssä työjärjestelysopimuksessa.

Lisäksi EFRAG:tä on käytetty yhä enemmän eurooppalaisten sidosryhmien (sekä julkisten että yksityisten) foorumina, joka esittää korkeammalle tasolle eli IASB:lle teknisiä kannanottoja valmisteilla olevista tilinpäätösstandardeista.

Tämä osa EFRAG:n työtä on kuitenkin kärsinyt resurssien puutteesta, minkä seurauksena EU:n yritys- ja talousmaailman edut eivät ole olleet riittävästi edustettuina kansainvälisellä tasolla keskusteluissa IASB/IFRIC:n kanssa. Samaan aikaan EFRAG:tä on haitannut myös riippuvuus intressitahojen (esim. tilintarkastajat) vapaaehtoisesta rahoituksesta, joka ei ole riittävän laajapohjaista. Se on herättänyt epäilyjä standardien arviointitoiminnan riippumattomuudesta ja mahdollisista eturistiriidoista. ECOFIN-neuvosto piti 8. heinäkuuta 2008 antamissaan päätelmissä myönteisenä pyrkimyksiä vahvistaa EFRAG:n roolia sen varmistamiseksi, että Euroopan näkökulma otetaan riittävästi huomioon kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja laadittaessa[18]. Euroopan parlamentti esitti samansuuntaisen kannan oma-aloitteisessa mietinnössään, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2008. Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta toisti lisäksi 10. syyskuuta 2008 antamassaan lausunnossa, että ” riittävä rahoitus on varattava yhteisön rahoitusosuuteen, joka koskee […] kansainvälisen tilinpitostandardin määrittämistä erityisesti kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön ja kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan sekä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän osalta ”[19]. Myös monet yksityiset sidosryhmät esittivät tämänsuuntaisia huolenaiheita EFRAG:n heinäkuussa 2008 käynnistämässä EFRAG:n kehittämishankkeessa[20].

EFRAG käy parhaillaan läpi hallinnonuudistusta, jossa lisätään sen vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta ja tehostetaan organisaatioon kohdistuvaa julkista valvontaa. Uudistusten on määrä tulla voimaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. Niillä varmistetaan, että EFRAG:n hallintorakenne vastaa odotuksia, jotka perustuvat sen rooliin yleisen edun puolustajana.

Kun otetaan huomioon EFRAG:n keskeiset tehtävät yhteisön lainsäädännön ja toiminnan tukijana ja Euroopan etujen edustajana kansainvälisissä standardisointiprosesseissa, on tarpeen, että yhteisö osallistuu EFRAG:n rahoittamiseen ja varmistaa näin, että saadut neuvot ovat perusteltuja ja riippumattomia ja että IASB:n standardisointiprosesseihin pystytään vaikuttamaan tehokkaasti ja hyvissä ajoin.

1.3. Tilintarkastus

Yhteisön lainsäädännössä vaaditaan, että yhtiön tilinpäätökset tarkastaa tilintarkastaja, joka antaa riippumattoman lausunnon yhtiön taloudellisesta asemasta sellaisena kuin se käy ilmi tilinpäätöksestä.

Kansainvälisellä tasolla sovittuihin korkealaatuisiin standardeihin perustuva yhdenmukainen lähestymistapa lakisääteiseen tilintarkastukseen parantaa yleisesti tilintarkastusten laatua sekä yhteisössä että maailmanlaajuisesti, vahvistaa yleisön luottamusta tilintarkastuksiin ja auttaa näin varmistamaan yhteisön pääomamarkkinoiden ja sisämarkkinoiden toimivuuden.

Direktiivin 2006/43/EY mukaan kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA) voidaan hyväksyä sovellettavaksi Euroopan unionissa, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Niiden pitää erityisesti olla laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen. Kansainväliset tilintarkastusstandardit laatii ja hyväksyy kansainvälinen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunta IAASB, joka on kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) perustama elin.

IFAC:n hallinnonuudistuksen seurannasta vastaava kansainvälinen seurantaryhmä[21] perusti julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) 28. helmikuuta 2005. PIOB:n tehtävänä on valvoa kansainvälisten tilintarkastusstandardien vahvistamiseen johtavaa prosessia ja muuta kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. PIOB on paras mahdollinen taho varmistamaan, että kansainväliset tilintarkastusstandardit on laadittu ja hyväksytty asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen, kuten direktiivin 2006/43/EY 26 artiklassa vaaditaan. Komissio nimitti maaliskuussa 2008 kolmivuotiseksi toimikaudeksi kaksi PIOB:n jäsentä kymmenestä, mikä kertoo siitä, että PIOB:n tehokas toiminta on EU:lle tärkeää.

Koska kansainväliset tilintarkastusstandardit voidaan direktiivin 2006/43/EY mukaisesti siirtää osaksi yhteisön lainsäädäntöä, on yhteisön omien etujen mukaista varmistaa, että standardien laadinta- ja hyväksyntäprosesseissa syntyy standardeja, jotka ovat linjassa yleisen edun (esim. taloudellinen vakaus), yhteisön oikeuskehyksen ja Euroopassa vallitsevien liiketoimintaolosuhteiden kanssa.

Erityisen tärkeää on taata valvontaprosessin riippumattomuus ja estää asiaton vaikuttaminen. Olennaista tässä yhteydessä on välttää PIOB:n riippuvuus hajauttamattomista lähteistä saatavasta, sellaisten intressitahojen myöntämästä vapaaehtoisesta rahoituksesta, joilla on omia etuja ajettavanaan tilintarkastusstandardeissa. Tästä ovat olleet huolissaan muun muassa kaikki PIOB:tä tukevat julkiset elimet.

PIOB:lle on luotava soveltuvat rahoitusjärjestelyt tällaisen riippuvuussuhteen lopettamiseksi. Näin taattaisiin myös sen valvontatoiminnan riippumattomuus ja hälvennettäisiin pelko mahdollisista eturistiriidoista. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on tarpeen, että yhteisö osallistuu riittävällä osuudella PIOB:n rahoitukseen.

1.4. Muut mahdolliset tuensaajat

Vuonna 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi saattaa vaikuttaa rahoituslaitosten ja markkinoiden valvontaan sekä tilinpäätösraportointiin ja lakisääteiseen tilintarkastukseen. Yksi kriisin seurauksista saattaa olla, että yhteisöön tai kansainväliselle tasolle perustetaan uusia elimiä, jotka toimivat yhdellä tai useammalla näistä aloista ja joiden tehtäväkenttä kattaa samoja yhteisön tavoitteita kuin edellä mainitut ehdotetun yhteisön ohjelman tuensaajat. Lisäksi on mahdollista, että jokin tämän yhteisön ohjelman tuensaajista korvataan uudella elimellä päätöksen tekopäivän ja ehdotetun yhteisön ohjelman päättymispäivän välisenä aikana. Siksi on erittäin tärkeää, että päätöksessä säädetään mahdollisuudesta mukauttaa ohjelmaa joustavasti institutionaalisessa kehyksessä tapahtuviin muutoksiin, puuttumatta kuitenkaan ohjelman yleiseen tavoitteeseen. Päätöksessä todetaan näin ollen, että komissio voi lisätä liitteeseen uuden tuensaajan tai korvata aiemman tuensaajan yksittäisellä päätöksellä, joka tehdään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Uuden tuensaajan lisääminen tai aiemman vaihtaminen rahoituskauden aikana on mahdollista vain jommassakummassa seuraavista tilanteista:

1. Jokin ohjelman tuensaajista korvataan suoraan uudella elimellä. Komissio päättää tällöin, täyttääkö seuraaja tukikelpoisuusperusteet ja voidaanko sille siten siirtää edeltäjänsä oikeus saada rahoitusta tästä yhteisön ohjelmasta. Liitettä olisi muutettava vastaavasti. Valinta olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY[22] 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

2. Päätöksen 9 artiklan 1 kohdassa vahvistettua rahoituskehystä ei ole käytetty kokonaan. Komissio voi tällöin ehdottaa toimikohtaista avustusta uudelle tuensaajalle, edellyttäen että tämä täyttää tässä päätöksessä vahvistetut tukikelpoisuusperusteet. Komissio päättää, ovatko ehdotettu tuensaaja ja sen toimet tässä päätöksessä asetettujen perusteiden mukaisia. Liitettä olisi muutettava vastaavasti. Muutos olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY[23] 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

Mahdollisen uuden tuensaajan on täytettävä jompikumpi seuraavista edellytyksistä:

- sen on oltava oikeudelliselta muodoltaan ja tehtävänannoltaan edellä 1.1 kohdassa mainittua valvontaviranomaisten komiteaa vastaava (eli se on perustettu yhteisön lainsäädännön nojalla ja harjoittaa toimintaa, jolla tuetaan valvonnan lähentämiseen ja rahoituspalvelualan yhteistyöhön pyrkivän yhteisön politiikan toteuttamista);

- sen on oltava tehtävänannoltaan edellä 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettuja tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen alalla toimivia elimiä vastaava (eli se osallistuu suoraan standardien laadinta-, soveltamis- ja seurantaprosesseihin tai standardisointiprosessin valvontaan ja tukee näin yhteisön politiikan toteuttamista tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen aloilla).

2. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

2.1. Oikeusperusta

Euroopan yhteisön perustamissopimus ja erityisesti sen 95 artikla.

2.2. Toissijaisuusperiaate

Yhteisön ohjelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua eräiden elinten toiminnan rahoittamiseen, kun ne ajavat yhteisön yleistä etua yhteisön laajuisissa rahoituspalveluihin liittyvissä asioissa tai suunnittelevat tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä standardeja, hyväksyvät niitä tai valvovat näiden alojen standardisointiprosesseja. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti, sillä sen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla.

2.3. Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Kuten ennakkoarvioinnissa on määritetty, tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön rahoitusta ehdotetaan annettavaksi tarkasti määritellyille, määrältään rajatuille merkittävimmille rahoituspalvelualan elimille. Uudet rahoitusjärjestelyt takaavat nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä vakaan, hajautetun, tervepohjaisen ja riittävän rahoituksen, jonka turvin asianomaiset elimet pystyvät täyttämään yhteisöön liittyvät tai yhteisön yleisen edun mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. Rahoitustukea myönnetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002[24] ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002[25] vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

3. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Yhteisön talousarviosta kaudella 2010−2013 käytettävä kokonaismäärä on 36,2 miljoonaa euroa. Ohjelma on nelivuotinen, jotta se vastaisi vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen kestoa.

2009/0001 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

tehty […] päivänä […]kuuta […],

rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavasta yhteisön ohjelmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[26],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[27],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[28],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Rahoituspalveluala on keskeinen osa sisämarkkinoita. Se on ratkaisevan tärkeä ala Euroopan talouden toimivuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta. Terve ja dynaaminen rahoitusala tarvitsee vakaan sääntely- ja valvontakehyksen, joka pystyy tukemaan rahoitusmarkkinoiden yhä tiiviimpää yhdentymistä yhteisössä.

(2) Maailmantaloudessa on myös tarpeen lähentää eri lainkäyttövaltojen alaisia standardeja tai laatia kansainvälisiä standardeja. Siksi on tärkeää, että yhteisö osallistuu rahoitusmarkkinoiden kansainvälisten standardien laadintatyöhön. Yhteisön etujen on oltava riittävästi edustettuina kansainvälisessä standardisointitoiminnassa, jotta voidaan olla varmoja siitä, että yhteisön edut otetaan huomioon ja että maailmanlaajuiset standardit ovat korkealaatuisia ja sopusoinnussa yhteisön lainsäädännön kanssa.

(3) Rahoituskriisi nosti rahoituslaitosten valvonnan, erityisesti rajatylittävän valvonnan, ja tilinpäätösraportoinnin yhteisön ensisijaisiksi poliittisiksi huolenaiheiksi. Tässä tilanteessa saattaa nousta esiin uusia ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla pyritään lähentämään sisämarkkinoiden toteuttamista tai toiminnan kehittämistä koskevia jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

(4) Tästä syystä on tarpeen perustaa yhteisön ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden osallistua Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG), kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön (IASCF) ja julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) toiminnan rahoittamiseen, kun toiminnalla pyritään turvaamaan Euroopan unionin yleinen etu Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002[29] 162 artiklan mukaisesti suunnittelemalla tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä standardeja, hyväksymällä niitä tai valvomalla standardisointiprosesseja.

(5) On myös tarpeen myöntää toimikohtaisia avustuksia kolmelle oikeudelliselle tukirakenteelle, joiden yksinomaisena tavoitteena on antaa hallinnollista tukea komission päätöksellä 2001/527/EY[30] perustetulle Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitealle, komission päätöksellä 2004/5/EY[31] perustetulle Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitealle ja komission päätöksellä 2004/6/EY[32] perustetulle Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitealle, kun ne toteuttavat esimerkiksi kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutukseen liittyviä hankkeita tai hallinnoivat tietotekniikkahankkeita.

(6) Valvonnan, kirjanpidon ja tilintarkastuksen alalla työskentelevät tahot ovat hyvin riippuvaisia rahoituksesta. Vaikka niillä on keskeinen asema yhteisössä, mikään yhteisön ohjelman ehdotetuista tuensaajista ei saa rahoitusta yhteisön talousarviosta. Tämä voi haitata niiden kykyä hoitaa sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä tehtäviään.

(7) Rahoittamalla näiden elinten toimintaa yhteisö varmistaa, että ne saavat selkeää, vakaata, hajautettua, tervepohjaista ja riittävää rahoitusta ja että ne pystyvät täyttämään yleisen edun mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti.

(8) Rahoitusmalliensa muuttamisen lisäksi IASCF ja EFRAG uudistavat parhaillaan myös hallintoaan, jotta niiden rakenne ja prosessit varmasti tukisivat niiden kykyä suorittaa yleisen edun mukaiset tehtävät riippumattomasti ja tehokkaasti. Uudistusten on määrä olla tehty siihen mennessä, kun yhteisön osarahoitus alkaa.

(9) Rahoitusmarkkinoiden kriisi saattaa johtaa siihen, että yhteisöön tai kansainväliselle tasolle perustetaan uusia elimiä, joiden tehtäväkenttä kattaa samoja yhteisön tavoitteita kuin ehdotetun yhteisön ohjelman tuensaajat.

(10) Ohjelmaan pitäisi voida liittää uusia elimiä, mikäli ne täyttävät tässä päätöksessä asetetut tiukat tukikelpoisuusperusteet.

(11) Koska uusien tuensaajien valinta on menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY[33] 2 artiklassa tarkoitettu laajakantoinen toimenpide, valinta olisi tehtävä kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

(12) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[34] (varainhoitoasetus) ja asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002[35], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän säilyminen oikeassa suhteessa verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(13) Ehdotuksessa säädetään mahdollisuudesta osallistua eräiden elinten toiminnan rahoittamiseen, kun ne ajavat yhteisön yleistä etua yhteisön laajuisissa rahoituspalveluihin liittyvissä asioissa tai suunnittelevat tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä standardeja, hyväksyvät niitä tai valvovat standardisointiprosesseja. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti, sillä sen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla.

(14) Ehdotus on perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Kuten ennakkoarvioinnissa on tarkasti määritetty, tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön rahoitusta ehdotetaan annettavaksi tarkasti määritellyille, määrältään rajatuille merkittävimmille rahoituspalvelualan elimille. Nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä toteutettavat uudet rahoitusjärjestelyt takaavat vakaan, hajautetun, tervepohjaisen ja riittävän rahoituksen, jonka turvin asianomaiset elimet pystyvät täyttämään yhteisöön liittyvät tai yhteisön yleisen edun mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. Rahoitustukea myönnetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002[36] ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002[37] vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Perustetaan tammikuun 1 päivän 2010 ja joulukuun 31 päivän 2013 väliseksi ajaksi yhteisön ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jolla tuetaan sellaisten elinten toimintaa, jotka tukevat valvonnan lähentämiseen ja rahoituspalvelualan yhteistyöhön sekä tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yhteisön tavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Tavoitteet

1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea eräiden elinten toimintaa tai yksittäisiä toimia rahoituspalvelujen, tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen aloilla.

2. Ohjelma kattaa seuraavat toiminnot:

a) toiminnot, joilla tuetaan valvonnan lähentämiseen pyrkivän yhteisön politiikan toteuttamista erityisesti kouluttamalla henkilöstöä ja hallinnoimalla tietotekniikkahankkeita rahoituspalvelujen alalla;

b) toiminnot, joilla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvän yhteisön politiikan toteuttamista laatimalla standardeja tai osallistumalla niiden laadintaan, soveltamalla, arvioimalla tai seuraamalla standardeja tai valvomalla standardisointiprosesseja.

3 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

Jotta elin voi saada yhteisön rahoitusta ohjelman kautta, sen on täytettävä seuraavat ehdot:

a) sen on oltava voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen oikeushenkilö, jonka tavoitteena on turvata Euroopan unionin yleinen etu asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 162 artiklan mukaisesti;

b) mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa, 94 artiklassa tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyistä tilanteista ei saa koskea sitä avustuksen myöntämisajankohtana.

4 artikla

Ohjelman tuensaajat

Ohjelmasta saavat tukea liitteessä mainitut tuensaajat.

5 artikla

Avustusten myöntäminen

1. Komissio myöntää ohjelmaan perustuvaa rahoitusta avustuksina ja vain saatuaan asianmukaisen työohjelman ja arvion kokonaisbudjetista.

2. Liitteen mukaiseen ryhmään A kuuluvat tuensaajat voivat saada yhteisön rahoitusta ainoastaan toiminta-avustuksina, joilla rahoitetaan toimintakustannuksia, joihin luetaan sihteeristökulut ja työntekijöiden palkkakustannukset. Toiminta-avustukset eivät ole automaattisesti väheneviä, jos ne uusitaan.

3. Liitteen mukaiseen ryhmään B kuuluvat tuensaajat voivat saada yhteisön rahoitusta ainoastaan toimikohtaisina avustuksina. Avustuksia voidaan myöntää ainoastaan 6 artiklan mukaisiin yksittäistoimiin, ja niiden on täytettävä molemmat seuraavat edellytykset:

a) avustus ei saa kattaa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean, Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean ja Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean tehtävänantoon kuuluvia toimintoja;

b) liitteen ryhmässä B mainittujen tuensaajien hallinnollisen tukitehtävän on oltava selvästi mainittu niiden perussäännössä. Hallinnollisen tuen on oltava liitteen ryhmässä B mainittujen tuensaajien ainoa tehtävä, ja sen on käsitettävä 6 artiklan mukaisia toimintoja, jotka suoritetaan Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean, Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean tai Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean hyväksi.

4. Komissio päättää rahoituksen määrän ja enimmäisprosenttiosuuden. Komission päätökset julkistetaan.

6 artikla

Toiminnot, joihin tuensaaja voi saada toimikohtaista avustusta

Seuraaviin toimintoihin voi saada toimikohtaista avustusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 5 artiklan soveltamista:

a) kokousten, seminaarien, koulutusten ja asiantuntijatapaamisten järjestäminen,

b) julkaisujen laatiminen ja julkaiseminen, muiden tiedotustoimien valmistelu ja toteuttaminen,

c) tutkimusten toteuttaminen ja valmistelu,

d) muut tukitoiminnot, joka liittyvät yhteisön kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntöön tai -politiikkaan,

e) tietotekniikkahankkeet, jotka liittyvät muun muassa kansallisten valvontaviranomaisten väliseen tietojen vaihtoon,

f) kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutusohjelmat ja henkilöstövaihtojärjestelyt.

7 artikla

Uusien tuensaajien valinta

1. Komissio voi valita uusia tuensaajia 13 artiklan 2 kohdassa mainitun menettelyn mukaisesti ja muuttaa liitettä vastaavasti.

2. Uudeksi tuensaajaksi päästäkseen elimen on täytettävä 3 artiklassa vahvistetut edellytykset ja lisäksi jokin seuraavista edellytyksistä:

a) elin on jonkin liitteessä mainitun tuensaajan suora seuraaja;

b) elin harjoittaa toimintaa, joka tukee valvonnan lähentämiseen ja rahoituspalvelualan yhteistyöhön pyrkivän yhteisön politiikan toteuttamista;

c) elin on suoraan osallisena toiminnassa, jolla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvän yhteisön politiikan toteuttamista laatimalla standardeja tai osallistumalla niiden laadintaan, soveltamalla, arvioimalla tai seuraamalla standardeja tai valvomalla standardisointiprosesseja.

3. Mikäli komission uudeksi tuensaajaksi valitsema elin

a) täyttää 6 artiklan mukaiset tukikelpoisille toiminnoille asetetut edellytykset ja tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun edellytyksen, sille voidaan myöntää liitteessä mainitulle edeltäjälle kuulunut avustus; tai

b) täyttää 6 artiklan mukaiset tukikelpoisille toiminnoille asetetut edellytykset ja tämän artiklan 2 kohdan b tai c alakohdassa vahvistetut edellytykset, sille voidaan myöntää toimikohtainen avustus. Tällöin toimikohtaisina avustuksina myönnettävän rahoituksen enimmäismäärä ei saa ylittää käyttämättömiä vuotuisia toimikohtaisiin avustuksiin tai toiminta-avustuksiin tarkoitettuja 9 artiklan mukaisia määrärahoja.

8 artikla

Avoimuus

Ohjelmasta rahoitusta saavan tuensaajan on ilmoitettava näkyvästi, kuten verkkosivuilla tai vuosikertomuksessa, saaneensa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta.

9 artikla

Rahoitussäännökset

1. Rahoitusohje tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten kaudelle 2010–2013 on 36,2 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä määrittää vuosittain tämän päätöksen mukaisesti myönnettävät määrärahat rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.

10 artikla

Täytäntöönpano

Komissio päättää tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä varainhoitoasetuksessa ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002[38] vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

11 artikla

Seuranta

1. Komissio varmistaa, että tuensaaja toimittaa vuosittain kertomuksen ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä ja loppukertomuksen toimen päätyttyä. Komissio määrittää kertomusten muodon ja sisällön.

2. Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[39] mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä toimivaltaisten kansallisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaista valvontaa. Tarvittaessa tarkastukset tekee Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[40].

3. Komissio varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanoa varten tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta rahoitusta koskevasta ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa suorittaa paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4. Komission henkilöstölle sekä komission valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki – myös sähköisessä muodossa olevat – tiedot, joita he tarvitsevat tarkastuksensa suorittamisessa.

5. Tilintarkastustuomioistuimella sekä Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, kuten oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

6. Toiminta-avustuksen tai toimikohtaisen avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki kyseisenä avustusvuonna aiheutuneita menoja koskevat tositteet, myös tarkastettu tilinpäätös, viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saajan on varmistettava, että sen yhteistyökumppaneiden tai jäsenten hallussa olevat tositteet toimitetaan tarvittaessa komissiolle.

7. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio varmistaa, että alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai myös maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa.

8. Komissio huolehtii siitä, että toteutetaan kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti ja tätä päätöstä ja varainhoitoasetusta noudattaen.

12 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojelu

1. Komissio varmistaa, että yhteisön taloudelliset edut on ohjelmasta rahoitettavia toimia toteutettaessa suojattu petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä todetaan, soveltamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95[41] ja (Euratom, EY) N:o 2185/96[42] sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[43] mukaisesti.

2. Tästä ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä väärinkäytöksellä tarkoitetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[44] 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hoidossa oleville talousarvioille, joko suoraan yhteisöjen puolesta kannettujen omien varojen vähenemisen tai lakkaamisen taikka perusteettoman menon takia.

3. Komissio varmistaa, että toimikohtaista rahoitustukea vähennetään, tuen suorittamista lykätään tai se peritään takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos vain osa myönnetystä rahoitustuesta on perusteltua toimen toteutuksen edistymisen johdosta, tuensaajan on esitettävä komissiolle selvitys asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen tuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Komissio varmistaa, että kaikki aiheettomasti maksetut erät palautetaan komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

13 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa sääntelykomitea.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 ja 8 artikla.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

14 artikla

Arviointi

1. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 Euroopan parlamentille ja neuvostolle muun muassa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vuosikertomuksiin perustuvan kertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta.

Kertomuksessa on arvioitava ainakin ohjelman yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, sen toteutuksen tehokkuutta sekä eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutettuja tuloksia 2 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Kertomus toimitetaan tiedoksi myös talous- ja sosiaalikomitealle.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät perustamissopimuksen mukaisesti, jatketaanko ohjelmaa 1 päivästä tammikuuta 2014.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Päätöksessä tarkoitetut tuensaajat ovat seuraavat:

Ryhmä A

Tuensaajat tilinpäätösraportoinnin alalla:

- Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG)

- kansainvälinen tilinpäätösstandardikomitean säätiö (IASCF)

Tuensaajat tilintarkastuksen alalla:

- julkisen edun valvontalautakunta (PIOB)

Ryhmä B

Seuraavat elimet, joiden tehtävänä on antaa hallinnollista tukea Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitealle, Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitealle ja Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitealle:

- Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea (CEBS): CEBS Secretariat Limited, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukainen takuuosakeyhtiö (”limited company by guarantee without share capital”). Sen kotipaikka on Lontoossa, ja se on rekisteröity yritysrekisteriin (Companies House) numerolla 5161108.

- Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (CESR): ranskalainen voittoa tavoittelematon organisaatio (” Association Loi 1901 ”), jonka kotipaikka on Pariisissa ja joka on rekisteröity poliisirekisteriin ( prefecture de Police ) numerolla 441545308.

- Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea (CEIOPS): saksalainen voittoa tavoittelematon organisaatio (”eingetragener Verein (e.V.)”), jonka kotipaikka on Frankfurtissa ja joka on rekisteröity oikeusrekisteriin ( Amstgericht Frankfurt am Main ) numerolla VR 12777.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Yhteisön ohjelma rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Toimintalohko: 12 sisämarkkinat ja palvelut

Toiminto: Yhtiöiden toimintaympäristö, kirjanpito ja tilintarkastus

Toiminto: Rahoitusmarkkinat

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat [entiset BA-budjettikohdat]) ja budjettinimikkeet:

Otsake 1A: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

12.0401 − pyydetään uusi toimintamäärärahojen budjettikohta

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Toiminnan kesto: 4 vuotta (2010–2013)

Rahoitusvaikutusten, joihin luetaan myös maksut, ohjeellinen kesto: 5 vuotta (2010−2014)

3.3. Budjettitiedot

12.0401 | Ei pakoll. | JM[45] | KYLLÄ | EI | EI | Nro 1A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimintamenot[46] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 5,300 | 10,300 | 10,300 | 10,300 | 36,200 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 2,650 | 7,800 | 10,300 | 10,300 | 5,150 | 36,200 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[47] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | C |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 5,300 | 10,300 | 10,300 | 10,300 | 36,200 |

Maksumäärärahat | b+c | 2,650 | 7,800 | 10,300 | 10,300 | 5,150 | 36,200 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[48] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | D | 1,406 | 1,406 | 1,406 | 1,406 | 1,406 | 7,030 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | E | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,100 |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 6,726 | 11,726 | 11,726 | 11,726 | 1,426 | 43,330 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 4,076 | 9,226 | 11,726 | 11,726 | 6,576 | 43,330 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Ehdotukseen liittyy tuensaajien omista varoista tai kolmansilta osapuolilta (esim. jäsenorganisaatiot, sidosryhmät) saaduista varoista maksettavaa osarahoitusta[49].

Seuraavassa taulukossa esitetään tämän yhteisrahoituksen arvioitu määrä:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

IASCF: omat varat ja kolmansilta osapuolilta saadut varat (Tuensaajan keskimääräinen rahoitusosuus 76 %) | f | --- | 16,000 | 16,000 | 16,000 | 0 | 48,000 |

EFRAG: omat varat ja kolmansilta osapuolilta saadut varat (Tuensaajan keskimääräinen rahoitusosuus 50 %) | f | 3,000 | 3,000 | 3,000 | 3,000 | 0 | 12,000 |

PIOB: omat varat ja kolmansilta osapuolilta saadut varat (Tuensaajan keskimääräinen rahoitusosuus 70 %) | f | 0,700 | 0,700 | 0,700 | 0,700 | 0 | 2,800 |

CESR, CEBS ja CEOIPS (tason 3 komiteat): omat varat ja kolmansilta osapuolilta saadut varat (Tuensaajan keskimääräinen rahoitusosuus 52 %) | f | 2,153 | 2,153 | 2,153 | 2,153 | 0 | 8,612 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 12,579 | 33,579 | 33,579 | 33,579 | 1,426 | 114,742 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Henkilöstön määrä yhteensä | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Toimintatavoite 1: taata asianomaisille elimille suhteellisen pian, kun otetaan huomioon EU:n ja kansainvälisen tilanteen kiireellisyys, vakaa, hajautettu, tervepohjainen ja riittävä rahoitus, jotta ne voisivat hoitaa tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvät yleishyödylliset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti (kansainvälinen tilinpäätösstandardikomitean säätiö IASCF, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG ja julkisen edun valvontalautakunta PIOB). Toimintatavoite 2: varmistaa suhteellisen pian, kun otetaan huomioon EU:n ja kansainvälisen tilanteen kiireellisyys, että valvontaviranomaisten komiteoiden (kolme tason 3 komiteaa) rahoitus on riittävä.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

− Yhteisön osallistuminen vahvistaa Euroopan unionin asemaa muun muassa parhaillaan käytävissä keskusteluissa kyseisten EU:n ja kansainvälisten elinten (IASCF, EFRAG ja PIOB) hallinnosta.

− Yhteisön rahoitus osoittaa EU:n halukkuuden parantaa rahoituslaitosten valvontaa ja kehittää tilinpäätösstandardeita (IASCF, EFRAG ja valvontaviranomaisten komiteat) nykyisen rahoituskriisin yhteydessä.

− Yhteisön valitsemat rahoituskohteet kertovat yhteisön tärkeinä pitämistä asioista kaikille asianomaisille osapuolille, ja yhteisön rahoitus kannustaa muita EU:n julkisia elimiä ja laitoksia myöntämään lisää rahoitusta näille organisaatioille ja seuraamaan tarkemmin niiden toimintaa.

− Yhteisön osallistuminen auttaa tuensaajaorganisaatioita myös saamaan laajempaa tunnustusta (erityisesti EFRAG ja PIOB) ja tarjoaa vakaan rahoituksen elimille, joiden rahoitus on ollut riittämätöntä (erityisesti valvontaviranomaisten komiteat ja EFRAG).

− Ehdotettu yhteisön rahoitus on ratkaisevan tärkeä rahoitusalan yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen tähtääville lyhyen tähtäimen toimille.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

− Tavoite : vältetään IASCF:n, EFRAG:n ja PIOB:n riippuvuus yksityisen sektorin intressitahojen vapaaehtoisesta rahoituksesta ja varmistetaan näin niiden työskentelyn riippumattomuus. Odotettu tulos : hälvennetään jatkuvat epäilyt mahdollisista eturistiriidoista ja riippuvuussuhteista standardisointitoiminnassa (kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) laadinta IASCF:ssä, IFRS-standardien uudelleentarkastelu vahvistamisprosessien yhteydessä EFRAG:ssä ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA) laadintatyön arviointi PIOB:ssä, ottaen huomioon, että mainitut standardit ovat osa tai voivat tulla osaksi yhteisön säännöstöä).

− Tavoite : edistää IFRS- ja IAS-standardien maailmanlaajuista käyttöönottoa yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden maiden/alueiden viranomaisten kanssa. Odotettu tulos : IFRS- ja IAS-standardien koordinoitu tunnustaminen kansainvälisesti, mikä on EU:n pitkän aikavälin tavoite.

− Tavoite : jakaa IASCF:n ja EFRAG:n rahoitustaakka tasapuolisemmin EU:ssa, sillä tällä hetkellä vain muutamat EU:n sidosryhmät muutamissa jäsenvaltioissa rahoittavat näitä elimiä. Odotettu tulos : yhteisön rahoitusosuus tasaa EU-maiden kansalliset maksuosuudet tärkeissä kansainvälisissä ja EU:n standardisointielimissä (IASCF ja EFRAG).

− Tavoite : varmistaa, että valvontaviranomaisten komiteoilla ja EFRAG:llä on riittävät tekniset ja taloudelliset resurssit. Odotettu tulos : yhteisön rahoitusosuudella varmistetaan elinten nykyisten toimintojen jatkuminen ja mahdollistetaan tiettyjä uusia korkealaatuisia toimia, jotka ovat olennaisia EU:n yleisessä rahoitusalan politiikassa. Myös asianomaisten elinten hallinnon avoimuus paranee.

− Tavoite : saavuttaa edellä mainitut päämäärät mahdollisimman nopeasti, kun otetaan huomioon tämänhetkinen rahoituskriisi. Odotettu tulos : yhteisön osarahoitus asetetaan tuensaajien saataville hyvin nopeasti, jos lainsäätäjät hyväksyvät päätöksen vuoden 2009 aikana.

− Mittaaminen / indikaattorit : tehokkuutta ja laatua mitataan tarkastelemalla toteutettuja toimia / laadittuja asiakirjoja ja niiden käytännön vaikutuksia Euroopan unionin rahoitusmarkkinapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen.

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Komissio seuraa ohjelmien toteutusta tarkasti ja arvioi ehdotetun rahoituksen vaikutukset. Tätä varten komissio

− seuraa ja tutkii tuensaajien vuotuisia toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia;

− arvioi yhteisöjen osarahoittaman yleisen toiminnan / yksittäistoimien laadullista tulosta. Käyttöön otetaan yksityiskohtaisia palautemekanismeja, joiden avulla varmistetaan, että yhteisön rahoitus käytetään alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti ja moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen;

− pyytää erityisen vuosikertomuksen kunkin ohjelman yksittäisten tavoitteiden perusteella ja varainhoitoasetuksissa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti;

− varmistaa tuensaajien perustamien (tai myöhemmin perustettavien) seuranta-/ohjausryhmien jäsenenä, että tuensaajat toimivat tehokkaasti ja ajavat EU:n yleistä etua;

− käy jatkuvaa vuoropuhelua muiden rahoittajien ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ennen ehdotuksen antamista on tehty yksityiskohtainen ennakkoarviointi. Siihen sisältyy yleinen arviointiraportti ja neljä yksityiskohtaista liitettä, joissa käsitellään kutakin ehdotettua yhteisön rahoituksen saajaa (valvontaviranomaisten komiteat, IASCF, EFRAG ja PIOB).

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ehdotettu aloite on täysin uudenlainen sisämarkkinoiden pääosastossa, joten väli-/jälkiarviointi ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Väliarviointi suoritetaan kahden vuoden kuluttua ohjelmien toteutuksen aloittamisesta. Jälkiarviointi on määrä suorittaa aiottujen toimien päätyttyä.

7. Petosten torjunta

− Tuensaajien kirjanpidon, vuosikertomusten ja tilintarkastustodistusten säännöllinen analysointi

− Käynnit tuensaajien tiloissa, jos ne katsotaan tarpeellisiksi budjettijärjestelmien ja tarkastusten valvomiseksi

− Kaikki varainhoitoasetuksen mukaiset avustuksen saajien säännölliset tarkastukset.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[51] (XX 01 01) | A*/AD | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |

B*, C*/AST | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[52] | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[53] | --- | --- | --- | --- | --- |

YHTEENSÄ | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Toimikohtaisten avustusten ja toiminta-avustusten operationaalinen hallinnointi

Varainhoito, avustussopimusten seuranta ja tarkastaminen

Kaikki 12 henkilöstön jäsentä osallistuvat myös osittain toimien kehittelyyn.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely): 10

X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet: 2

Kymmenen henkilöstön jäsentä nimitetään uudelleenjärjestelyjen kautta, mutta yksi AD- ja yksi AST-virka tarvitaan uusien avustussopimusten asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Nämä kaksi virkaa ovat välttämättömät sisämarkkinoiden pääosastossa täysin uudenlaisen tehtävän eli varmastikin suurten avustussummien riittävän seurannan (rahoitus, tilintarkastus, tekniset tehtävät) ja jälkitoimien hoitamiseen.

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

− sisäinen |

− ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 1,342 | 1,342 | 1,342 | 1,342 | 1,342 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) | 0,064 | 0,064 | 0,064 | 0,064 | 0,064 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 1,406 | 1,406 | 1,406 | 1,406 | 1,406 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

9 virkamiestä toiminnallisissa yksiköissä 1 virkamies taloudellisessa yksikössä 1 virkamies IAC:ssa (sisämarkkinoiden pääosaston sisäinen tarkastus) |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

1 sopimussuhteinen toimihenkilö taloudellisessa yksikössä |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,100 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[55] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,100 |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,020 | 0,100 |

Mahdollisten kokousten kustannuksia ei ole sisällytetty tähän rahoitusselvitykseen, koska ne maksetaan sisämarkkinoiden pääosaston kokonaismäärärahoista.

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

--- |

[pic][pic][pic][pic][pic][pic]

[1] Ks. julkilausuma euroalueen maiden yhteisestä eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta (14239/08), euroalueen maiden huippukokous, Bryssel, 12. lokakuuta 2008, ja lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmät (14368/08), Bryssel, 15."16. lokakuuta 2008, 1 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

[2] Komissi−16. lokakuuta 2008, 1 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

[3] Komission tiedonanto ”Finanssikriisistä talouden elpymiseen: eurooppalainen toimintakehys” (KOM(2008) 706 lopullinen), Bryssel, 29. lokakuuta 2008, s. 4.

[4] Lisätietoja osoitteesta http://ec.europa.eu/internal_market/finances/committees/index_en.htm.

[5] Lisätietoja osoitteesta http://ec.europa.eu/internal_market/bank/regcapital/index_en.htm#capitalrequire.

[6] Ks. komission lehdistötiedote, 11. marraskuuta 2008 (IP/08/1679), osoitteessa http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1679&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en.

[7] Komission tiedonanto ”Finanssikriisistä talouden elpymiseen: eurooppalainen toimintakehys” (KOM(2008) 706 lopullinen), Bryssel, 29. lokakuuta 2008.

[8] Rahoitusmarkkinoita ja maailmantaloutta käsitelleen G20-huippukokouksen julkilausuma, Washington, 15. marraskuuta 2008.

[9] Komission päätökset 2001/527/EY Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean perustamisesta, 2004/5/EY Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean perustamisesta ja 2004/6/EY Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean perustamisesta.

[10] Ks. esimerkiksi komission tiedonanto ”Lamfalussy-prosessin uudelleentarkastelu − Valvonnan lähentäminen” (KOM(2007) 727 lopullinen), rahoituspalvelukomitean raportti pitkän aikavälin valvonta-asioista (nk. Ter Haar -raportti, FSC 4162/08), Euroopan parlamentin päätöslauselma rahoituspalvelupolitiikasta (2007)0338 ja toimielinten välisen seurantaryhmän raportti osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/finances/committees/index_en.htm#interinstitutional.

[11] Ks. esimerkiksi kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät (puheenjohtajan päätelmät, 7652/1/08) Bryssel, 13.−14. maaliskuuta 2008, 30 kohta ja sitä seuraavat kohdat, saatavilla osoitteessa http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st07/st07652-re01.fi08.pdf.

[12] Arvopaperimarkkinavalvojien komiteaa varten on perustettu Ranskaan ”Association Loi 1901”, vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komiteaa varten on perustettu Saksaan ”eingeschriebener Verein (e.V.)” ja pankkivalvontaviranomaisten komiteaa varten on perustettu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ”Limited company by guarantee and without share capital”.

[13] Ks. esimerkiksi kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät (puheenjohtajan päätelmät, 7652/1/08) Bryssel, 13.−14. maaliskuuta 2008, 30 kohta ja sitä seuraavat kohdat, saatavilla osoitteessa http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st07/st07652-re01.fi08.pdf.

[14] IASCF on EU:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen 162 artiklan a kohdassa tarkoitettu eurooppalainen standardointiyhteisö. Se laatii tilinpäätösstandardeja, joita sovelletaan EU:ssa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 säännösten nojalla.

[15] Euroopan unionin neuvoston 2741. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Bryssel, 11. heinäkuuta 2006. Lehdistötiedote osoitteessahttp://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/fi/ecofin/90611.pdf.

[16] Euroopan unionin neuvoston 2813. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Bryssel, 10. heinäkuuta 2007. Lehdistötiedote osoitteessahttp://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/fi/ecofin/95337.pdf.

[17] Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisistä kirjanpitostandardeista (IFRS) ja kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (IASB) hallinnosta, annettu 24. huhtikuuta 2008, 16 kohta, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A6-2008-0032+0+DOC+XML+V0//FI&language=FI.

[18] EFRAG, joka on jäsenvaltioissa toimivien voittoa tavoittelemattomien elinten eurooppalainen verkosto-organisaatio, on EU:n talousarvioon sovellettavan varanhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen (asetus (EY) N:o 2342/2002) 162 artiklan b kohdassa tarkoitettu Euroopan yleisen edun mukaista tavoitetta edistävä yhteisö.

[19] Euroopan unionin neuvoston 2882. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Bryssel, 8. heinäkuuta 2008. Lehdistötiedote osoitteessahttp://www.consilium.europa.eu/ueDocs/cms_Data/docs/pressData/fi/ecofin/102186.pdf.

[20] Ks. esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009 annettu lausunto, ehdotus 6, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+COMPARL+PE-407.786+02+DOC+PDF+V0//FI&language=FI.

[21] Lisätietoja osoitteesta http://www.efrag.org/projects/detail.asp?id=134.

[22] Seurantaryhmän jäseniä ovat kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien järjestö, Baselin pankkivalvontakomitea, kansainvälinen vakuutusvalvojien järjestö, Maailmanpankki ja vakausfoorumi. Ks. esimerkiksi PIOB:n ensimmäinen julkinen raportti, 2005, s. 5.

[23] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[24] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[25] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[26] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[27] EUVL C […], […], s. […].

[28] EUVL C […], […], s. […].

[29] EUVL C […], […], s. […].

[30] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[31] EYVL L 191, 13.7.2001, s. 43−44.

[32] EUVL L 3, 7.1.2004, s. 28−29.

[33] EUVL L 3, 7.1.2004, s. 30−31.

[34] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[35] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[36] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[37] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[38] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[39] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[40] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[41] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[42] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[43] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[44] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[45] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[46] Jaksotetut määrärahat (JM).

[47] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[48] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[49] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[50] Elinten toiminta rahoitetaan tällä hetkellä seuraavasti: IASCF:n toiminta rahoitetaan pääasiassa yksityisen sektorin sidosryhmien vapaaehtoisin maksuosuuksin. EFRAG:n toimintaa rahoittavat tällä hetkellä monet eurooppalaiset yhdistykset (kuten BUSINESSEUROPE, Euroopan tilintarkastajaliitto, Euroopan vakuutuskomitea, Euroopan pankkiyhdistysten liitto) ja joihinkin jäsenvaltioihin perustetut yksityiset tai julkiset kansalliset rahoitusmekanismit. PIOB:n toimintaa rahoittaa pääasiassa kirjanpitoalan edustusjärjestö IFAC. Valvontaviranomaisten komiteat (CESR, CEBS ja CEIOPS) saavat rahoituksensa jäseniltään, jotka ovat kunkin jäsenvaltion kansallisia arvopaperi-, pankki- ja vakuutusvalvojia. Tarkempia tietoja jäsenorganisaatioista ja sidosryhmistä esitetään ennakkoarvioinnin kohdassa 1.1.

[51] Tässä mainitaan kolme valvontaviranomaisten komiteaa vain viitteellisesti. Oikeudellisesti katsottuna mikään kolmesta valvontaviranomaisten komiteasta ei ole oikeushenkilö Euroopan tasolla. Valvontaviranomaisten komiteoiden jäsenet ovat kuitenkin perustaneet oikeushenkilöyden omaavia tukirakenteita niihin jäsenvaltioihin, joissa komiteat toimivat, eli Ranskaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Saksaan, voidakseen tehdä sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa ja helpottaakseen komiteoiden käytännön toimintaa ja hallintoa. Käytännössä yhteisön rahoitusosuus maksetaan siis näille tukirakenteille, kuten päätöksen 5 artiklassa ilmoitetaan.

[52] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[53] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[54] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[55] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[56] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

52009PC0014