[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 8.1.2009 KOM(2009) 4 lopullinen Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Latvialle sekä Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EU:n keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Latvialle sekä Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EU:n keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle PERUSTELUT 1. JOHDANTO Latvian talouteen on viime vuosina kertynyt huomattavaa epätasapainoa, sillä löyhät luottoehdot ja liian elvyttävä finanssipolitiikan viritys ovat ruokkineet talouden nopeaa laajenemista. Tämä on ollut vastoin komission ja neuvoston antamia neuvoja, varsinkin Latvian perättäisistä lähentymisohjelmista annettuja lausuntoja. Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja asenteiden yleinen kovettuminen nousevan talouden maita kohtaan ovat pahentaneet tilannetta huomattavasti, minkä vuoksi luotonsaanti on koko ajan vaikeutunut ja kallistunut. Latvian pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin on kohdistunut huomattavaa painetta lokakuusta lähtien, mikä heijastaa kasvavaa huolta maan talous- ja rahoitustilanteen kestävyydestä. Erityistä huolta on aiheuttanut pankkiala, varsinkin maan suurimman kotimaisessa omistuksessa olleen, ulkoisesta rahoituksesta hyvin riippuvaisen ja lopulta valtion omistukseen ja määräysvaltaan otetun Parex-pankin elinkelpoisuus. Kaiken kaikkiaan Latviaa on kohdannut äkillinen ja ankara pankkialan ja ulkoisen rahoituksen kriisi. Tätä taustaa vasten Latvian viranomaiset ottivat yhteyttä EU:hun ja IMF:ään rahoitustuen saamiseksi. Komissio ja neuvoston puheenjohtajamaa ilmoittivat 22. marraskuuta, että EU oli valmis osallistumaan IMF:n kanssa koordinoituun rahoituspakettiin, jolla tuettaisiin Latvian maksutaseen kestävyyttä. Samalla kuitenkin korostettiin, että rahoitustukea annettaisiin ainoastaan sillä edellytyksellä, että Latvian viranomaiset sitoutuisivat lujasti tiukkaan ja uskottavaan talouden sopeutusohjelmaan. Komission ja IMF:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Latvian parlamentti hyväksyi 12. joulukuuta viranomaisten ehdotuksen talouden vakauttamiseen ja kasvun elvyttämiseen tähtäävästä ohjelmasta, jäljempänä ’ohjelma’. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on säilyttää kotimainen ja kansainvälinen luottamus rahoitusjärjestelmään, myötävaikuttaa suoraan ja välillisesti siihen, että kustannuskilpailukyvyn heikkenemis- ja inflaation nopeutumissuuntaus saataisiin pysäytettyä ja käännettyä päinvastaiseksi alentamalla julkisen sektorin palkkakustannuksia aiempaa huomattavasti tiukemman finanssipolitiikan virityksen keskeisenä osatekijänä, sekä lisätä talouden kasvupotentiaalia useiden rakenneuudistusten turvin. 2. MAKROTALOUDEN VIIMEAIKAINEN KEHITYS Latvian kokonaistuotanto kasvoi 1990-luvun loppupuolelta jatkuneen, lähinnä kotimaiseen kysyntään pohjautuneen korkean kasvun kauden myötä kaksinumeroisin luvuin vuosina 2005–2007. Kasvua ruokki ennen kaikkea luotonannon voimakas kasvu, mikä lisäsi yksityistä kulutusta ja kiinteistösijoituksia. Tilanne muuttui kuitenkin vuoden 2007 puoliväliin mennessä, kun kiinteistöjen ylihinnoittelu kävi kestämättömäksi. Näinä vuosina talouden rakenteessa tapahtui siirtymä pois avoimelta sektorilta suljetulle sektorille, mikä heikensi talouden ulkoista kestävyyttä ja johti vakaviin ylikuumenemispaineisiin. BKT:n kasvu hidastui huomattavasti vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan lähinnä yksityisen kulutuksen ja yksityisten sijoitusten hiipumisen myötä. Yksityistä kulutusta ovat supistaneet nopea inflaatio, kiinteistöjen hintojen lasku, lainanhoitokulujen kasvu, lainansaannin vaikeutuminen sekä heikentyneet työllisyys- ja tulonäkymät. Rakennusalan kiinteät investoinnit ovat vähenemässä kiinteistömarkkinoiden ja laiteinvestointien noususuhdanteen päättymisen myötä, kun otetaan huomioon heikot kysyntänäkymät sekä kotimaassa että ulkomailla. Yritysmaailmaan kohdistuu työvoimakustannusten kasvusta johtuvia huomattavia kustannuspaineita, ja rahoituksen saanti vaikeutuu koko ajan. EU:n rahoitusta saavat hankkeet ja yleensäkin julkiset hankkeet tarjoavat jonkinlaisen suojan muiden investointien huomattavaa vähenemistä vastaan. BKT:n kasvun odotetaan kuitenkin supistuvan hyvin pitkään, sillä kotimainen kysyntä on erittäin heikkoa eikä nettoviennin kasvu kata sitä riittävässä määrin. Työmarkkinaolosuhteet ovat ruvenneet elpymään vasta viime aikoina, mutta työmarkkinoiden reaktio kotimaisen kysynnän heikentymiseen tulee olemaan huomattava. Työttömyys kasvoi vuoden 2008 toisen neljänneksen 6,3 prosentista 7,2 prosenttiin kolmannella neljänneksellä, ja palkkojen nimelliskasvu on kohtuullistumassa, vaikka lähtötaso onkin korkea. Latvian työmarkkinoita pidetään hyvin joustavina, minkä pitäisi rajoittaa tuotanto- ja työvoimakustannuksia, jotka liittyvät palkkojen mukauttamiseen tuottavuuteen. YKHI-inflaatio oli enimmillään 17,7 prosenttia toukokuussa 2008, jonka jälkeen se supistui 11,8 prosenttiin marraskuussa. Pohjainflaatio[1] (11,0 % marraskuussa) ja palveluhintainflaatio hidastuvat koko ajan, kun kysyntäpaine pienenee. Näkymät inflaation huomattavasta hidastumisesta jatkossakin ovat hyvät, kun otetaan huomioon ennuste kotimaisen kysynnän jyrkästä laskusta, yksityisen sektorin maltilliseen palkkakehitykseen johtavasta julkisen sektorin palkkojen alenemisesta (ks. 6 jakso) ja hyödykkeiden yleismaailmallisesta hintojen laskusta. Ulkoinen epätasapaino on ollut hyvin huomattavaa, ja ulkoinen velka on lisääntynyt kestämättömällä tavalla. Ulkomainen luotonotto väheni kuitenkin huomattavasti vuonna 2008, kun kotimainen kysyntä hiipui. Maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa käsitellään jäljempänä 5 jaksossa. 3. JULKINEN TALOUS Julkisen talouden asema korostuu Latviassa, koska rahapolitiikan mahdollisuudet ovat rajalliset valuuttakurssijärjestelmän ollessa lähes kiinteä[2]. Latvia harjoitti kuitenkin myötäsyklistä finanssipolitiikkaa kotimaisen kysynnän ollessa huipussaan vuosina 2005–2007, vaikka julkisen talouden toteutuma oli kohenemassa. Tämä oli myös vastoin Latvian perättäisistä lähentymisohjelmista annetuissa neuvoston lausunnoissa esitettyjä toistuvia neuvoja. Odottamattomat tulot tavallisesti käytettiin vuoden aikana tehdyissä lisätalousarvioissa eikä varantoja kerrytetty huonojen aikojen varalta. Julkisen sektorin palkkojen kasvu kiihdytti yksityisen sektorin palkkojen nousua, sillä verrannolliset palkat olivat julkisella sektorilla korkeammat. Latviassa yli 30 prosenttia työllistetyistä on töissä julkisella sektorilla, ja kun otetaan huomioon, että palveluala on suhteellisen suuri, noin 75 prosenttia bruttoarvonlisäyksestä, julkisen sektorin palkat vaikuttavat paljon yksityisen sektorin palkkoihin. Vuoden 2008 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana alv-tulot tippuivat huomattavasti (-3 % vuositasolla), mikä johtui yksityisen kulutuksen jyrkästä laskusta. Muista keskeisistä verolajeista saadut tulot säilyivät aluksi suhteellisen hyvällä tasolla nopean inflaation myötä, mutta nämä suotuisat vaikutukset ovat katoamassa. Latvian valtionkassa arvioi, että valtion vuoden 2008 konsolidoidun talousarvion (eli keskushallinnon ja sosiaaliturvakassan) alijäämä saattaa olla noin 2 ½–2 ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen[3]. Kun otetaan huomioon, että näissä olosuhteissa paikallishallintoon saattaa kertyä hienoinen alijäämä (vaikka tämä osa-ala on tiettyjen rajoitusten avulla pyritty pitämään tasapainossa tai ylijäämäisenä), julkisen talouden vuoden 2008 alijäämä vaikuttaa olevan lähellä 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2009 talousarviossa, sellaisena kuin parlamentti sen hyväksyi 14. marraskuuta, tavoitteena oli konsolidoidun julkisen talouden 1 ½ prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. Perusteena oli kuitenkin epärealistinen oletus siitä, että tuotanto supistuisi ainoastaan 1 prosentin. Talousarvioon sisältyi huomattavia välittömien verojen alennuksia ja menolisäyksiä. Jo tuolloin oli selvää, että tuotanto supistuisi huomattavasti esitettyä enemmän ja että ilman tasapainottavia toimenpiteitä alijäämä olisi vaarassa kasvaa hyvinkin suureksi. Paikallishallinnon hyvin vähäinen alijäämä mukaan luettuna viranomaiset ennustivat julkisen talouden alijäämän olevan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja perusalijäämän 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun huomioon otettiin vuoden 2008 viimeisten kuukausien veronkantotiedot ja vuoden 2009 heikkenevät talousnäkymät, ennuste julkisen talouden rahoitusasemasta heikkeni huomattavasti verrattuna komission yksiköiden syksyn talousennusteessa esitettyyn ennusteeseen 5,6 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhde oli sitä vastoin vuoden 2007 lopussa EU:n alhaisimpia eli 9,5 prosenttia. 4. RAHOITUSMARKKINAT Latvian rahoitusjärjestelmää dominoi lähes yksinomaan pankkiala, joka on kehittynyt hyvin nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Kaksi osa-aluetta voidaan selkeästi erottaa toisistaan. Yhtäältä maassa on ulkomaisessa omistuksessa olevia pankkeja, jotka saavat rahoituksensa lähinnä emoyhtiöiden suoraan antamista luotoista. Niiden markkinaosuus on noin 70 prosenttia. Toisaalta kotimaiset pankit saavat rahoituksensa lähinnä ulkomaisista syndikoiduista luotoista ja muiden maiden asukkaiden tekemistä talletuksista. Muiden maiden asukkaiden tekemien talletusten osuus oli huomattava eli 43,5 prosenttia kaikista muista kuin raha- ja rahoituslaitosten tekemistä talletuksista marraskuun 2008 alussa. Tämä onkin erityisen silmiinpistävä piirre. Latvian rahoitusjärjestelmä on näin ollen riippuvainen ennen kaikkea ulkoisesta rahoituksesta riippumatta siitä, onko rahoitus peräisin emoyhtiöiltä, muiden maiden asukkaiden tekemistä talletuksista vai ulkomaisista syndikoiduista luotoista. Tämän vuoksi ulkomaista velkaa on hyvin paljon ja sen määrä kasvaa, ja asukkaille tarjotut luotot ovat ennen kaikkea valuuttalainoja (lähes 90 % kaikista lainoista). Kotimainen luotonanto on kasvanut vuoden 1997 10 prosentista suhteessa BKT:hen 90 prosenttiin vuonna 2007. Sen vuoksi näyttää siltä, että kaksi merkittävintä Latvian pankkijärjestelmään vaikuttavaa riskiä ovat likviditeetti ja luottoriskit. Likviditeettiriskit ovat jo toteutuneet, sillä likviditeettipaineet ovat jatkuneet lokakuusta 2008 lähtien. Takaisinmaksuvaikeuksia ounastellen kaksi ulkomaista yhtymää antoi selkeää osviittaa siitä, että ne saattaisivat pyytää Parex-pankille myönnettyjen lainojen aikaista takaisinmaksua. Lainaa oli yhteensä 0,8 miljardia euroa, ja sen oli tarkoitus erääntyä helmikuussa ja kesäkuussa 2009. Tämä johti pankin osittaiseen kansallistamiseen 10. marraskuuta 2008. Tällä tavoin myönnetyt julkiset lainatakaukset katsottiin kuitenkin riittämättömiksi, minkä vuoksi Parex kansallistettiin kokonaan joulukuun alussa ja talletuksille asetettiin nostoraja (50 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohden). Näistä toimenpiteistä huolimatta muiden maiden asukkaat ovat nostaneet huomattavia määriä talletuksia Parexista ja muista samanlaisella liiketoimintamallilla toimivista kotimaisista pankeista, ja näistä talletuksista vain pieni osa on talletettu uudelleen muihin pankkeihin Latviassa. Järjestelmään kohdistuvien likviditeettipaineiden vuoksi Latvian keskuspankki ilmoitti 13. marraskuuta, että se edelleen alentaisi vaadittua varantosuhdetta 7 prosentista 5 prosenttiin lyhytaikaisten velkojen osalta ja 5 prosentista 3 prosenttiin yli kahden vuoden velkojen osalta, mikä vapautti likviditeettiä (päätökset tulivat voimaan kahdessa yhden prosenttiyksikön erässä 24. marraskuuta ja 24. joulukuuta). Varantojen hupeneminen on kuitenkin jatkunut, ja Latvian keskuspankin ulkomainen nettovelka kasvoi 0,9 miljardia euroa lokakuun 2008 alusta vuoden loppuun mennessä. Latvian asukkaiden ja muiden maiden asukkaiden ulkomaisessa omistuksessa oleviin pankkeihin tekemät talletukset kasvoivat samalla ajanjaksolla, ja ennen kaikkea emoyhtiöiden likviditeettituki vaikutti turvatulta. Luottoriski ei ole vielä toteutunut huomattavassa määrin, mutta sen odotetaan kasvavan tulevina kuukausina. Vaikka erääntyneiden lainojen määrä on jo kasvanut, järjestämättömien luottojen määrä on tähän mennessä pysytellyt alle 1 prosentissa kaikista lainoista, mikä osaltaan johtuu ongelmalainojen parhaillaan käynnissä olevasta uudelleenjärjestelystä. Ennakoidun pitkittyneen taantuman kielteinen vaikutus asukkaiden tuloihin ja näin ollen heidän velanmaksukykyynsä kasvaa kuitenkin selvästi. Vakavaraisuussuhteet alenevat ja saattavat lähestyä lakisääteistä vähimmäismäärää, jolloin saatetaan tarvita pääomalisäyksiä. Pankkialan nykyinen ja tuleva asema riippuu objektiivisista seikoista mutta myös uskottavuudesta ja luottamukseen liittyvistä odotuksista. Nykyisessä taloustilanteessa on olennaisen tärkeää varmistaa luottamus, jotta talletuspohja voidaan vakauttaa ja lieventää likviditeettipaineita jatkossa. Kun otetaan huomioon tiukka julkisen talouden tilanne, luottamuksen palauttaminen rahoitusalaan julkisin toimin on uskottavaa ainoastaan, jos näillä toimilla on vahva kansainvälinen rahoitustuki. 5. MAKSUTASE JA ULKOISET RAHOITUSTARPEET Latvian talouden voimakkaalle kasvulle vuoteen 2007 saakka oli luonteenomaista huomattavan ulkoisen epätasapainon syntyminen ja kestämättömän ulkoisen velan kertyminen. Ulkomainen bruttovelka oli yli 135 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2007 lopussa (ulkomainen nettovelka oli 52 % suhteessa BKT:hen). Ulkomainen varallisuusasema vuoden 2007 lopussa heikkeni siten, että nettovelka oli 79 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2008 toisen neljänneksen loppuun mennessä nettovelka oli arvioiden mukaan kasvanut 82 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuonna 2008 kotimaisen kysynnän laskiessa ulkomainen luotonotto supistui huomattavasti. Latvian keskuspankin alustavien arvioiden mukaan vaihtotaseen alijäämä supistui noin 12 ½ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä (oltuaan enimmillään yli 27 % suhteessa BKT:hen vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä). Kauppataseen alijäämän odotetaan vuonna 2009 pysyttelevän noin 10 prosentissa suhteessa BKT:hen (kuten vuoden 2008 viimeisinä kuukausina), mutta koska palvelutase on positiivinen ja tulotili on paranemassa, vaihtotaseen alijäämä lienee vähäisempi. Jotta varmistettaisiin, että BKT:n kasvuperusta vaihtuu supistuvasta kotimaisesta kysynnästä kasvavaan vientiin, palkat on mukautettava paremmin tuottavuuteen ja on jatkettava rakenneuudistuksia, jotka vahvistavat talouden tarjontapuolta. Vaikka vaihtotaseen alijäämän korjaaminen viime vuosien kestämättömältä tasolta on elintärkeä osatekijä moitteettoman maksutasetilanteen palauttamisessa, se ei sinällään riitä ulkoisen kestävyyden saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon maan huomattava, usein lyhyen aikavälin velkakanta. Ulkoiseen rahoitukseen odotetaan kohdistuvan huomattavaa painetta jonkin aikaa, sillä ulkomaisten luottojen saatavuus on heikentynyt, Latvian asukkaiden ja muiden maiden asukkaiden talletuksia mahdollisesti menetetään ja maahan suuntautuvien sijoitusten näkymät ovat heikentyneet. Valuuttavarantojen (jotka pienenivät noin 25 % lokakuun alun ja joulukuun alun 2008 välillä) hupeneminen entisestään vaarantaisi Latvian kurssisidonnaisuuden. Tätä taustaa vasten tarvitaan ulkoista rahoitustukea, jonka turvana on vahva poliittinen ohjelma, maksuvalmiuden parantamiseksi lyhyellä aikavälillä samalla kun tuetaan järjestäytynyttä ulkoista sopeutusta keskipitkällä aikavälillä. Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että Latvian maksutase on vakavasti uhattuna. Sen vuoksi komissio suosittelee, että neuvosto tekee päätöksen keskinäisen avun antamisesta. 6. TALOUDEN VAKAUTTAMISEEN JA KASVUN ELVYTTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄ LATVIAN OHJELMA: MAKROTALOUTTA JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET Latvian viranomaisten ja koordinoituun kansainvälisen rahoitustuen pakettiin mahdollisesti osallistuvien tahojen väliset keskustelut johtivat siihen, että viranomaiset hyväksyivät kunnianhimoisen politiikkaohjelman (joka esitettiin parlamentille ja jonka parlamentti hyväksyi 12. joulukuuta, kuten edellä on todettu). Ohjelma perustuu latin nykyisen kurssisidonnaisuuden säilyttämiseen. Kurssisidonnaisuus on jatkossakin keskeinen politiikan kiinnekohta. Ohjelman tarkoituksena on puuttua rahoitusalan haavoittuvuuteen, korjata julkisen talouden epätasapaino ja parantaa kilpailukykyä samalla kun säilytetään valuuttakurssin kapea vaihteluväli. Siihen sisältyy viipymätön ja kestävä julkisen talouden vakauttaminen, kattava strategia pankkialan ongelmien ratkaisemiseksi, sääntelyviranomaisten kriisinhallintavalmiuksien vahvistaminen, laajoja rakenneuudistuksia sekä muita merkittäviä toimenpiteitä. Ohjelman sisältämän makrotalouden skenaarion mukaan BKT supistuu 5 prosenttia vuonna 2009 ja edelleen 3 prosenttia vuonna 2010, minkä jälkeen tapahtuu hienoinen 2 prosentin elpyminen vuonna 2011. Julkisen talouden strategiana on alijäämän supistuminen enintään 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011. Tavoitteena on näin ollen Maastrichtin alijäämäkriteerin saavuttaminen kyseisenä vuonna. EU:n, IMF:n ja muiden osapuolten kanssa käydyissä neuvotteluissa korostuivat tulevat julkisen talouden huomattavat alijäämät, ja neuvottelujen seurauksena hallitus hyväksyi vuoden 2009 tarkistetun talousarvioluonnoksen. Parlamentti hyväksyi talousarvion 12. joulukuuta talouden vakauttamiseen tarkoitetun kiireellisen ohjelman mukaisesti. Tarkistettu talousarvio perustuu tarkistettuun ennusteeseen BKT:n supistumisesta 5 prosenttia vuonna 2009, ja siinä otetaan huomioon talousnäkymien viimeaikainen heikkeneminen. Tavoitteena on julkisen talouden alle 5 prosentin suuruinen alijäämä suhteessa BKT:hen[4], mikä merkitsee ainoastaan hienoista rakenteellista sopeutusta verrattuna vuoden 2008 arvioituun toteutumaan (sopeutus on kuitenkin paljon suurempi kuin marraskuussa hyväksytyssä talousarviossa). Lisäksi on tarkoitus hyväksyä viimeistään maaliskuun 2009 lopussa kyseiselle vuodelle täysimittainen lisätalousarviolaki, joka vastaa joulukuussa esitettyä talousarvioluonnosta. Menopuolella vakauttamisessa keskitytään julkisen sektorin palkkojen huomattavaan alentamiseen (keskimääräistä palkkaa alennetaan 15 % verrattuna alkuperäiseen 14. marraskuuta 2008 hyväksyttyyn talousarvioon – tämä kattaa kuitenkin ainoastaan osittain viime vuosien huomattavat reaalimääräiset korotukset) ja henkilöstömäärän lisäsupistuksiin. Lisäksi suunnitteilla on muuhun kuin henkilöstöön liittyvien juoksevien kustannusten huomattava alentaminen. Muita merkittäviä suunnitteilla olevia toimenpiteitä ovat tukien (ei koske sosiaaliturvaa) ja tavaroihin ja palveluihin käytettyjen menojen alentaminen sekä paikallishallinnon menonkiristykset. Tässä yhteydessä EU-rahoitteisten hankkeiden kansallinen yhteisrahoitus säilytetään suunnitellulla tasolla ja taloutta autetaan siirtymään kohti avointa sektoria. Tulopuoleen sisältyy yleisen arvonlisäverokannan 3 prosenttiyksikön korotus 21 prosenttiin, kapeampaan veropohjaan (lähinnä lääkkeisiin) sovellettavan alennetun arvonlisäverokannan korotus 5 prosentista 10 prosenttiin, polttoaineen valmisteveron korotus (vastaamaan EU:n säännöstöä) sekä näiden korotusten osittainen tasoittaminen alentamalla henkilökohtaista tuloveroastetta 2 prosenttiyksikköä. Julkisen talouden lisävakauttamista suunnitellaan vuodeksi 2010, ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys on kytköksissä tavoitteeseen saada julkisen talouden alijäämä supistettua vuonna 2011 enintään 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, joka vastaisi Maastrichtin julkisen talouden lähentymiskriteeriä. Lisäksi menoja rajoitetaan edelleen vuonna 2010 ja käyttöön otetaan pääomatulovero (10 %). Verovapautukset poistamalla ja veropohjaa näin laajentamalla kasvatetaan kiinteistö- ja varallisuusverosta saatavaa tuloa, mikä lisää vakautusta kyseisenä vuonna. Lisäksi toteutetaan budjettimenettelyjen suunnittelua ja toteuttamista lujittavia toimenpiteitä hyväksymällä uusi julkisen talouden kehys ja talousarviouudistusta koskeva laki. Edellä kuvatun julkisen talouden paketin lisäksi ennakkoedellytyksenä ulkoisen rahoitustuen saamiseksi on Parex-pankin ongelmien ratkaiseminen niin, ettei nykyisillä osakkeenomistajilla olisi enää omistusoikeutta. Ensimmäisen tilintarkastuksen jälkeen valtio on jo ottanut yli 85 prosenttia pankin omasta pääomasta määräysvaltaansa. Pankin johto on vaihdettu. Uudella johdolla on valmisteilla pankin ongelmien ratkaisemiseksi suunnitelma, joka merkitsisi valtiolle mahdollisimman vähäisiä tappioita. Johto hakee piakkoin ulkoisten kumppaneiden lujaa sitoumusta uudistaa Parexin syndikoitu rahoitus. Muilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan pankkialan laajempi vakaus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ensimmäisessä vaiheessa viranomaiset pyrkivät palauttamaan luottamuksen pankkijärjestelmään. Pankkijärjestelmää tarkastellaan kohdennetusti sen varmistamiseksi, että kaikki pankit ovat vakavaraisia ja niillä on riittävästi pääomaa. Pääomakorotuksia tarvitsevien elinkelpoisten pankkien on haettava yksityisiä uudelleenjärjestelyjä ulkopuolisten sijoittajien tai sulautumien kautta taikka pyydettävä pääomatukea emopankeiltaan. Lähes kaikki nykyinen ulkomaan velka on yksityisellä sektorilla. Jotta velkataso saataisiin tulevaisuudessa vastaamaan kestävää kasvua, velkojen uudelleenjärjestely on vakavaraisuuteen, valvontaan ja rahapolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden ohella ohjelman keskeisiä osatekijöitä. Samalla lujitetaan tarkoituksenmukaista oikeusperustaa olemassa olevan velan juoksuaikojen ja valuuttayksiköiden uudelleenjärjestämiseksi. Etusijalle asetetaan myös maksukyvyttömyysmenettelyjen helpottaminen ja tervehdyttämissuunnitelmien nopea täytäntöönpano. Talouspoliittinen ohjelma sisältää myös Lissabonin strategian mukaisia rakenneuudistustoimenpiteitä, kuten aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja elinikäinen oppiminen, yksityisen sektorin toimijoiden laajempi osallistuminen T&K:een ja innovointitoimintaan, vienninedistämistoimenpiteet ja yritysten hallinnollisen rasitteen vähentäminen. 7. EU:N TUKI KANSAINVÄLISTEN TOIMIEN MAKSUTASEJÄRJESTELYÄ KOSKEVASSA OSUUDESSA Kun otetaan huomioon Latvian parhaillaan kokemat vakavat maksutaseongelmat ja edellyttäen, että Latvian viranomaiset lujasti sitoutuvat toteuttamaan merkittävän talouden sopeutusohjelman, komissio suosittaa kuultuaan talous- ja rahoituskomiteaa 12. tammikuuta 2009, että neuvosto hyväksyisi EY:n perustamissopimuksen 119 artiklassa tarkoitetun keskinäisen avun antamisen. Komissio ehdottaa talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan lisäksi, että hyväksyttyään komission suosituksesta edellä mainitun neuvoston päätöksen keskinäisen avun antamisesta Latvialle neuvosto hyväksyisi päätöksen, joka koskee EU:n jäsenvaltioille myöntämän järjestelyn (18 päivänä helmikuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002) mukaisen 3,1 miljardin euron suuruisen keskipitkän aikavälin rahoitustuen myöntämistä Latvialle sen maksutaseen kestävyyden tukemiseksi. Keskipitkän aikavälin rahoitustuki myönnettäisiin tilanteessa, jossa Latviaa uhkaa vakavasti kotimaisen ja kansainvälisen luottamuksen menettäminen maan rahoitusjärjestelmää kohtaan, julkisen talouden tilanne heikkenee ja Latviaan kohdistuu huomattavia rahoituspaineita lähitulevaisuudessa. Tuella on kaiken kaikkiaan tarkoitus helpottaa tarpeellisia ulkoisia ja sisäisiä sopeutuksia. Rahoituksen arvioitu kokonaistarve on vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti 7,5 miljardia euroa. Tämä summa kattaa ulkomaan taseen (vaihto- ja pääomataseen) odotetun alijäämän, talletusten noston, erääntyvien lainojen vaillinaisen uusiminen, maksutaseessa olevat virheet ja poisjäännit sekä kansainvälisten varantojen kerryttämisen vakaalle tasolle. Tukea myönnettäisiin yhdessä IMF:n ja muiden monen- ja kahdenvälisten tahojen kanssa. Se maksettaisiin kuudessa erässä, ja siihen liittyisi talouspoliittisia ehtoja. Ehdotetun päätöksen voimassaolo päättyisi kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. EY:n lainojen nostoon liittyvät talouspoliittiset ehdot vahvistetaan Latvian viranomaisten kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa. Nämä ehdot ovat pääpiirteissään seuraavat: Julkisen talouden merkittävä vakauttaminen aina vuoteen 2011 saakka . Alkuperäiseen 14. marraskuuta 2008 hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna vuodeksi 2009 on suunnitteilla hyvin huomattavia julkisen talouden vakauttamistoimia, joiden tavoitteena on enintään 5 prosentin suuruinen julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen. Vakauttaminen jatkuu vuonna 2010. Vakauttamista tukeviin julkisen talouden toimenpiteisiin sisältyvät erityisesti seuraavat: i) julkisen talouden selkeä keskipitkän aikavälin ohjelma, jonka tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä alle perustamissopimuksen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011; ii) julkisen sektorin keskimääräisen palkkatason nimellismääräinen alentaminen noin 15 prosenttia vuonna 2009 talousarvion keskipitkän aikavälin enimmäismäärien rajoissa; tämän pitäisi koskea myös paikallishallintoa, valtion virastoja ja valtion omistamia yrityksiä; iii) bonusten ja vastaavien korvausten poistaminen; iv) julkisen sektorin ja paikallishallinnon työpaikkojen vähentäminen vähintään 5 prosenttia; v) tukien (ei koske sosiaaliturvaa) ja tavaroihin ja palveluihin käytettyjen menojen huomattava alentaminen; vi) EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttaminen aiemmin suunnitellulla tasolla. Rahoituksellisia ehtoja koskevat toimenpiteet, jolla pyritään varmistamaan pankkialan laajempi vakaus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Aluksi viranomaiset pyrkivät palauttamaan luottamuksen pankkijärjestelmään. Pankkijärjestelmää tarkastellaan kohdennetusti sen varmistamiseksi, että kaikki pankit ovat vakavaraisia ja niillä on riittävästi pääomaa. Pääomakorotuksia tarvitsevien elinkelpoisten pankkien on haettava yksityisiä uudelleenjärjestelyjä ulkopuolisten sijoittajien tai sulautumien kautta taikka pyydettävä pääomatukea emopankeiltaan. Tässä prosessissa tärkeällä sijalla olivat kolmen suuren ulkomaisen pankkiryhmittymän erilliset ilmoitukset 18. joulukuuta 2008 niiden sitoumuksesta pysytellä Latviassa ja tukea siellä toimintojaan. Yksityisen sektorin velkojen uudelleenjärjestely , jotta vähennettäisiin korkeasta velkatasosta aiheutuvaa haavoittuvuutta (lähes kaikki ulkomainen velka on yksityisellä sektorilla), minkä lisäksi tulevat vakavaraisuuteen, valvontaan ja rahapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet. Samalla olisi lujitettava tarkoituksenmukaista oikeusperustaa olemassa olevan velan juoksuaikojen ja valuuttayksiköiden uudelleenjärjestämiseksi. Etusijalle on asetettava myös maksukyvyttömyysmenettelyjen helpottaminen ja tervehdyttämissuunnitelmien nopea täytäntöönpano. Tähän sisältyy maksukyvyttömyyslain tarkistaminen, jotta helpotettaisiin yritysten ja niiden velkojien välisiä lainajärjestelyjä, sekä henkilökohtaista konkurssia koskevien säännösten parantaminen. Rakenteelliset toimenpiteet tulopolitiikan, budjettikurin sekä budjettimenettelyjen ja -hallinnon alalla. Talousarvio- ja varainhoitolakia tarkistetaan taloudellista vastuuta, avoimuutta ja tilintekovelvollisuutta koskevien säännösten tiukentamiseksi ja keskipitkän aikavälin talousarviokehys saatetaan toimintaan. Maltillisen palkkakehityksen seurantaan perustetaan erityinen komitea, joka myös antaa suosituksia sen varmistamiseksi, että palkat kehittyvät kilpailukykyä palauttavalla tavalla. Lissabonin strategian mukaiset rakenneuudistustoimenpiteet , kuten aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja elinikäinen oppiminen, yksityisen sektorin toimijoiden laajempi osallistuminen T&K:een ja innovointitoimintaan, vienninedistämistoimenpiteet ja yritysten hallinnollisen rasitteen vähentäminen. Jotta varmistettaisiin nykyisessä markkinatilanteessa välttämätön joustavuus, olisi sallittava mahdollisuus käyttää koronvaihtosopimuksia lainanottotoimessa, jolla laina rahoitetaan. Mahdollisen vaihdon vastapuolten luottoluokan olisi oltava korkein mahdollinen EU:n talousarvion turvaamiseksi. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Latvialle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 119 artiklan, ottaa huomioon komission suosituksen, jonka tämä on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Tilanteessa, jossa ulkoisen rahoituksen tarve on hyvin suuri, Latvian pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin on viime aikoina kohdistunut painetta, mikä heijastaa asenteiden yleistä kovenemista ja Latvian talouden tilasta tunnettua kasvavaa huolta, jonka taustalla on huomattava epätasapaino eli suuri ulkoinen vaje ja hyvin suuri ulkomaan velka, julkisen talouden heikentyminen sekä nopea kustannus- ja hintainflaatio. Latvian pankkiala on kokenut vakavia likviditeetti- ja luottamusongelmia. Valuuttavarannot ovat pienentyneet, sillä keskuspankki on toteuttanut toimia valuuttakurssikiinnityksen säilyttämiseksi. (2) Neuvosto tarkastelee säännöllisesti Latvian harjoittamaa talouspolitiikkaa erityisesti Latvian lähentymisohjelman, kansallisen uudistusohjelman sekä lähentymiskehityksen arvioinnin yhteydessä. (3) Latvian arvioidaan tarvitsevan ulkoista rahoitusta vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti 7,5 miljardia euroa. (4) Latvian viranomaiset ovat pyytäneet huomattavaa rahoitustukea EU:lta ja muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja mailta maksutaseen kestävyyden tukemiseksi. (5) Latvian maksutase on vakavasti uhattuna, minkä vuoksi on perusteltua, että yhteisö antaa keskinäistä apua kiireellisesti yhdessä IMF:n ja muiden avustajien kanssa. (6) Rahoitustukipaketin edellytyksenä on Latvian viranomaisten luja sitoumus soveltaa kunnianhimoista julkisen talouden ja rahoituksen järjestelmää ja rakenneuudistusohjelmaa tarpeellisten ulkoisten ja sisäisten sopeutusten helpottamiseksi, talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi talouspolitiikkaan. Komissio tarkistaa säännöllisesti ja tarkkaan yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa, että tukeen liittyvät talouspoliittiset ehdot täyttyvät kokonaisuudessaan, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: Ainoa artikla Yhteisö antaa keskinäistä apua Latvialle. Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002[5] ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Latvialle päätettiin antaa keskinäistä apua neuvoston päätöksellä [….]. (7) Tilanteessa, jossa ulkoisen rahoituksen tarve on hyvin suuri, Latvian pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin on viime aikoina kohdistunut painetta, mikä heijastaa asenteiden yleistä kovenemista ja Latvian talouden tilasta tunnettua kasvavaa huolta, jonka taustalla on huomattava epätasapaino eli suuri ulkoinen vaje, julkisen talouden heikentyminen sekä nopea kustannus- ja hintainflaatio. Latvian pankkiala on kokenut vakavia likviditeetti- ja luottamusongelmia. Valuuttavarannot ovat pienentyneet, sillä keskuspankki on toteuttanut toimia valuuttakurssikiinnityksen säilyttämiseksi. (8) Latvian arvioidaan tarvitsevan ulkoista rahoitusta vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti 7,5 miljardia euroa. (9) On aiheellista antaa Latvialle yhteisön tukea enintään 3,1 miljardia euroa osana asetuksella (EY) N:o 332/2002 käyttöönotettua järjestelyä, jolla jäsenvaltioiden maksutaseille myönnetään keskipitkän ajan rahoitustukea. Yhteisön tuki olisi yhdistettävä kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valmiusluottojärjestelyllä myöntämään 1,5 miljardin erityisnosto-oikeuden (1 200 prosenttia Latvian IMF-kiintiöstä, noin 1,7 miljardia euroa) lainaan, joka hyväksyttiin 23 päivänä joulukuuta 2008. Pohjoismaat (Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja) osallistuvat yhteensä 1,8 miljardilla eurolla, Maailmanpankki 0,4 miljardilla eurolla sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Tšekki, Puola ja Viro yhteensä 0,5 miljardilla eurolla, mikä nostaa kokonaissumman 7,5 miljardiin euroon vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen kestävällä ajanjaksolla. (10) Yhteisön tuen hoitaminen olisi annettava komission tehtäväksi. Latvian viranomaisten kanssa talous- ja rahoituskomitean kuulemisen jälkeen sovitut erityiset talouspoliittiset ehdot olisi vahvistettava yhteisymmärryspöytäkirjassa. Niihin olisi sisällyttävä muun muassa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on hillitä välittömiä likviditeettipaineita, palauttaa pitkän aikavälin vakaus lujittamalla pankkialaa, korjata julkisen talouden epätasapaino ja harjoittaa kilpailukykyä lisäävää kansallista politiikkaa. Toimenpiteisiin olisi sisällyttävä viipymätön ja kestävä julkisen talouden vakauttaminen, kattava strategia pankkialan ongelmien ratkaisemiseksi, sääntelyviranomaisten kriisinhallintavalmiuksien vahvistaminen, laajoja rakenneuudistuksia sekä muita merkittäviä toimenpiteitä. Komission olisi vahvistettava yksityiskohtaiset rahoitusehdot lainasopimuksessa. (11) Tuki olisi myönnettävä välittömien likviditeettipaineiden hillitsemiseksi, ja sen edellytyksenä olisi oltava politiikka, jolla palautetaan pitkän aikavälin vakaus lujittamalla pankkialaa, korjaamalla julkisen talouden epätasapaino ja harjoittamalla kilpailukykyä lisäävää kansallista politiikkaa samalla kun säilytetään valuuttakurssin kapea vaihteluväli nykyisellä keskuskurssilla, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Yhteisö myöntää Latvialle keskipitkän aikavälin lainan, jonka määrä on enintään 3,1 miljardia euroa ja keskimääräinen erääntymisaika enintään viisi vuotta. 2. Yhteisön rahoitustuki on saatavilla kolmen vuoden ajan ensimmäisestä tämän päätöksen voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen. 2 artikla 1. Komissio hallinnoi tukea tavalla, joka vastaa Latvian tekemiä sitoumuksia ja neuvoston suosituksia. Kyseiset ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset rahoitusehdot lainasopimuksessa. 2. Komissio tarkastaa yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa säännöllisin väliajoin, että tukeen liittyvät talouspoliittiset ehdot täyttyvät. Komissio tiedottaa talous- ja rahoituskomitealle lainanoton mahdollisesta jälleenrahoituksesta tai rahoitusehtojen muuttamisesta. 3. Latvian on oltava valmiina hyväksymään ja toteuttamaan talouden vakauttamiseksi lisätoimenpiteitä, jos tällaiset toimenpiteet ovat tarpeen tukiohjelman voimassaoloaikana. Latvian viranomaisten on kuultava komissiota ennen tällaisten lisätoimenpiteiden hyväksymistä. 3 artikla 1. Komissio asettaa yhteisön rahoitustuen Latvian käyttöön enintään kuudessa erässä, joiden suuruus vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. 2. Ensimmäinen erä annetaan käyttöön lainasopimuksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen. 3. Lainan rahoittamiseksi on tarvittaessa sallittua käyttää harkitusti koronvaihtosopimuksia korkeinta luottoluokkaa olevien vastapuolten kanssa. 4. Komissio päättää seuraavien erien käyttöön antamisesta talous- ja rahoituskomitean lausunnon saatuaan. 5. Kukin seuraava erä maksetaan sillä edellytyksellä, että Latvian lähentymisohjelmaan sisältyvä Latvian hallituksen hyväksymä uusi talousohjelma (talouden vakauttamiseen ja kasvun elvyttämiseen tähtäävä ohjelma) on toteutettu tyydyttävästi ja erityisesti että yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettuja erityisiä talouspoliittisia ehtoja noudatetaan. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa seuraavat: 1. Hyväksytään julkisen talouden selkeä keskipitkän aikavälin ohjelma, jonka tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä enintään perustamissopimuksen 3 prosentin viitearvoon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011. 2. Toteutetaan vuoden 2009 talousarvio, sellaisena kuin se on tarkistettuna 12 päivänä joulukuuta 2008 hyväksytyllä lisätalousarviolla (talousarviota on lisäksi tarkoitus tarkistaa yksityiskohtaisesti vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä), jonka tavoitteena on julkisen talouden enintään 5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. 3. Alennetaan julkisen sektorin keskimääräisiä palkkoja vuonna 2009 nimellismääräisesti vähintään 15 prosenttia verrattuna alkuperäiseen, 14 päivänä marraskuuta 2008 hyväksyttyyn talousarvioon, ja edelleen 2 prosenttia vuosina 2010–2011. 4. Vähennetään julkisen sektorin ja paikallishallinnon työpaikkoja vuonna 2009 vähintään 5 prosenttia. 5. Vahvistetaan budjettimenettelyjen suunnittelua ja toteutusta hyväksymällä julkisen talouden kehys ja talousarviouudistusta koskeva laki. 6. Otetaan käyttöön selkeä ja avoin palkkajärjestelmä julkisen hallinnon suoraan työllistämille työntekijöille ja luodaan yksi yhtenäinen henkilöresurssien suunnittelu- ja hallintojärjestelmä julkishallinnon laitoksia varten. 7. Mekanismit, joilla varmistetaan pankkialan laajempi vakaus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien useat vakavaraisuuteen, valvontaan ja rahapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet. Näiden mekanismien olisi rajattava luotonannon kasvu kestävälle tasolle ja vältettävä liiallinen turvautuminen vakuudettomaan ulkomaiseen rahoitukseen. Pankkijärjestelmää tarkastellaan kohdennetusti sen varmistamiseksi, että kaikki pankit ovat vakavaraisia ja niillä on riittävästi pääomaa. 8. Tarkoituksenmukaiset yksityisen sektorin velkojen uudelleenjärjestelyä koskevat toimenpiteet. Samalla on lujitettava tarkoituksenmukaista oikeusperustaa olemassa olevan velan juoksuaikojen ja valuuttayksiköiden uudelleenjärjestämiseksi. Etusijalle on asetettava myös maksukyvyttömyysmenettelyjen helpottaminen ja tervehdyttämissuunnitelmien nopea täytäntöönpano. 9. Kansallistamalla Parex-pankki kokonaan varmistetaan, etteivät pankin jäljellä olevat vähemmistöosakkeenomistajat hyödy pankin ongelmien ratkaisemisesta ja rahoitusvakauden lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. 10. Lissabonin strategian mukaiset, Latvian kansallisen uudistusohjelman yhteydessä toteutettavat rakenneuudistustoimenpiteet, mukaan lukien aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja elinikäinen oppiminen, yksityisen sektorin toimijoiden laajempi osallistuminen T&K:een ja innovointitoimintaan, vienninedistämistoimenpiteet ja yritysten hallinnollisen rasitteen vähentäminen. 11. EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttaminen suunnitellulla tasolla, jotta avoin sektori voisi paremmin myötävaikuttaa talouskasvuun. 12. Toimenpiteet, joilla parannetaan sellaisten yritysten ja yrittäjien rahoituksen saantia, joiden rakennerahastoille esittämät tukihakemukset on hyväksytty tai jotka ehkä aikovat hakea rakennerahastojen tukea. Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja SELVITYS VAIKUTUKSISTA TALOUSARVIOON (Ks. sisäisten sääntöjen 16 artikla) TOIMINTALOHKO: OSASTO 01 – TALOUS- JA RAHOITUSASIAT TOIMINTO: RAHOITUSTOIMINNOT JA -VÄLINEET TOIMENPITEEN NIMI: EU:N KESKIPITKÄN AJAN RAHOITUSTUKI LATVIALLE 1. EHDOTUKSEN NIMI: BUDJETTIKOHTA JA NIMIKE 01 04 01 01 Euroopan yhteisön takaus yhteisön antamille maksutaseiden tukemiseen tarkoitetuille lainoille 2. OIKEUSPERUSTA 119 artikla; neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002 (18.2.2002). 3. VARAINHOITOVUOTTA KOSKEVAT NUMEROTIEDOT (EUROINA) Alamomentille otetaan Euroopan unionin takaus lainan takaisinmaksusta. Sen avulla komissio voi ottaa vastatakseen lainanhoidosta (pääoma, korot ja muut kustannukset) velallisen (Latvia) maksukyvyttömyystilanteessa. Talousarviotakausta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takauksen maksua todella vaaditaan. Talousarviotakauksen maksua ei tavallisesti odoteta vaadittavan. 3a – Tämä vuosi Ei sovelleta MSM | Varainhoitovuoden alustavat määrärahat (talousarvio) | Siirrot | Lisämäärärahat | Määrärahat yhteensä | Ehdotettuun toimintaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | 3b – Siirrot Ei sovelleta MSM | Siirrot | Ehdotettuun toimintaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | 3c – Seuraava varainhoitovuosi Ei sovelleta MSM | Varainhoitovuoden alustavat määrärahat (talousarvio) | p.m. | Siirrot | Lisämäärärahat | Määrärahat yhteensä | Ehdotettuun toimintaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | p.m. | 4. TOIMEN KUVAUS Latvialle myönnettäväksi ehdotettu keskipitkän aikavälin rahoitustuki koostuu yhteisön lainasta (joka rahoitetaan yhteisön kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ottamilla lainoilla), jonka määrä on 3,1 miljardia euroa. Laina myönnetään osana kansainvälistä rahoituspakettia, johon sisältyy erityisesti IMF:n valmiusluottojärjestelyllä myöntämä 1,5 miljardin erityisnosto-oikeuden (noin 1,7 miljardia euroa) laina. Pohjoismaat osallistuvat 1,8 miljardilla eurolla. Viro, Tšekki, Puola ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ovat myös sitoutuneet myöntämään yhteensä 0,5 miljardia euroa. Tuki heijastaa halua avustaa Latviaa, jonka pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin on kohdistunut painetta, kun asenteet ovat yleisellä tasolla koventuneet nousevan talouden maita kohtaan. Yhteisön Latvialle myöntämän keskipitkän aikavälin rahoitustuen tarkoituksena on hillitä välittömiä likviditeettipaineita, palauttaa pitkän aikavälin vakaus lujittamalla pankkialaa, korjata julkisen talouden epätasapaino ja harjoittaa kilpailukykyä lisäävää kansallista politiikkaa samalla kun säilytetään valuuttakurssin kapea vaihteluväli. Tällä tavoin tuettuun talouspoliittiseen pakettiin sisältyy viipymätön ja kestävä julkisen talouden vakauttaminen, kattava strategia pankkialan ongelmien ratkaisemiseksi, sääntelyviranomaisten kriisinhallintavalmiuksien vahvistaminen, laajoja rakenneuudistuksia sekä muita merkittäviä toimenpiteitä. Tuki, jota komissio hallinnoi talous- ja rahoituskomiteaa kuullen, on keino varmistaa, että EU osallistuu edelleen tiiviisti Latvian talouspolitiikan muotoiluun ja että tämä politiikka vastaa Latvian EU:lle antamia sitoumuksia ja neuvoston suosituksia erityisesti kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman toteuttamisen osalta. Yhteisön pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista Latvian tukemiseksi ottamilla lainoilla on yhteisön takaus. Laina otetaan pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista. Latvialle myönnettävien lainojen pääoma on 3,1 miljardia euroa. Euroopan unionin takauksen avulla komissio voi ottaa vastatakseen lainanhoidosta Latvian maksukyvyttömyystilanteessa. Komissio voi velvoitteidensa täyttämiseksi väliaikaisesti taata lainanhoidon käteisvaroillaan. Tällöin sovelletaan yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2000/597/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1) 12 artiklaa. 5. KÄYTETTY LASKENTATAPA Ei sovellettavissa. 6. MAKSUAIKATAULU (EUROINA) Ei sovellettavissa. Budjetti-kohta | Määrärahat | Maksut | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Seuraavat varainhoito-vuodet | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n | Vuosi n+ 1 | Yhteensä | [1] Yleisindeksi ilman energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita. [2] Latvia on pitkään sitonut valuuttansa, latin, ensin vuodesta 1994 erityiseen nosto-oikeuteen ja vuodesta 2005 euroon. Toukokuussa 2005 Latvia liittyi ERM II -valuuttakurssimekanismiin ja otti yksipuolisesti käyttöön +/-1 %:n vaihtelualueen keskuspariteetin ympärillä. [3] Kansalliseen menetelmään perustuva numerotieto, ei sisällä paikallishallintoa. [4] Tukiohjelmassa todetaan, että Latviaa tulee koskemaan liiallista alijäämää koskeva menettely vuonna 2009. [5] EYVL L 53, 23.2.2002, s.1.