18.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 67/101

—

ottaa huomioon Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

—

ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät Lissabonin strategiasta,

—

ottaa huomioon komission 6. toukokuuta 2003 antaman suosituksen 2003/361/EY (1) mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä,

—

ottaa huomioon komission 21. tammikuuta 2003 antaman tiedonannon ”Pienyritykset etusijalle laajentuvassa Euroopassa” (KOM(2003)0026),

—

ottaa huomioon komission 10. marraskuuta 2005 antaman tiedonannon ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka” (KOM(2005)0551),

—

ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (KOM(2006)0567),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ”Globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat” (2),

—

ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2007 antaman tiedonannon ”Pienet ja keskisuuret yritykset avainasemassa kasvun ja työllisyyden edistämisessä – nykyaikaisen pk-yrityspolitiikan puolivälitarkastelu” (KOM(2007)0592),

—

ottaa huomioon komission 18. huhtikuuta 2007 antaman tiedonannon ”Globaali Eurooppa: markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla” (KOM(2007)0183),

—

ottaa huomioon komission (kaupan pääosasto) 28. helmikuuta 2007 esittämän kertomuksen julkisesta kuulemisesta, joka koskee Euroopan unionin markkinoillepääsyä koskevaa strategiaa,

—

ottaa huomioon komission (yritysmaailman ja teollisuuden pääosasto, pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen) joulukuussa 2007 julkaiseman asiantuntijaryhmän loppuraportin (3) pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisesta,

—

ottaa huomioon komission 25. kesäkuuta 2008 antaman tiedonannon ”Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (‧Small Business Act‧)” (KOM(2008)0394),

—

ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2006 antaman tiedonannon ”Globaali Eurooppa: Euroopan kaupan suojakeinot muuttuvassa maailmantaloudessa – Vihreä kirja julkista kuulemista varten” (KOM(2006)0763),

—

ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä (4),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille yhteisön ulkopuolisten maiden yhteisöä vastaan toteuttamista polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä sekä suojatoimenpiteistä (2004) (5),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen (6),

—

ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi (7),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä (8),

—

ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä (9),

—

ottaa huomioon 6. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman tekstiili- ja vaatetusalasta vuoden 2005 jälkeen (10),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden 14. marraskuuta 2006 antaman työasiakirjan, joka on liitteenä komission tiedonannossa ”Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit” (SEC(2006)1467),

—

ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (7775/1/2006),

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä (11),

—

ottaa huomioon Maailman kauppajärjestöä käsittelevän parlamentaarisen konferenssin vuosikokouksen yhteydessä 2. joulukuuta 2006 yksimielisesti hyväksytyn julistuksen,

—

ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä” (12),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman alkuperämerkinnöistä (13),

—

ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 12. helmikuuta 2007 antamat päätelmät WTO:n julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta ja pk-yrityksistä,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0001/2009),

A.

ottaa huomioon, että EU:ssa pk-yritykset, jotka määritellään yrityksiksi, joilla on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa, edustavat 23:a miljoonaa yritystä (99 prosenttia kaikista) ja 75:tä miljoonaa työpaikkaa (70 prosenttia),

B.

ottaa huomioon, että 96 prosentissa EU:n pk-yrityksistä on vähemmän kuin 50 työntekijää ja vuotuinen liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia viedä tuotteitaan ja palveluitaan kansallisten rajojensa ulkopuolelle kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvien korkeiden kiinteiden kustannusten takia,

C.

katsoo, että pk-yritysten kansainvälinen toiminta on näin ollen rakenteellisesti heikkoa, vaikka kahdeksan prosenttia Euroopan unionin pk-yrityksistä harjoittaa vientiä kansallisten rajojensa ulkopuolelle ja lähes kolmelle prosentille pk-yrityksistä vienti Euroopan unionin ulkopuolelle on ensisijaista; ottaa huomioon, että sen sijaan kymmenen suurinta eurooppalaista yritystä vastaa yksinään 96 prosentista unionin viennistä ja suorista investoinneista ulkomaille,

D.

ottaa huomioon, että kolmansissa maissa talouskasvun odotetaan olevan suurempaa kuin sisämarkkinoilla, mikä luo uusia mahdollisuuksia pk-vientiyrityksille,

E.

ottaa huomioon, että pk-yritykset kohtaavat kireämpää kilpailua Euroopan unionissa kolmansien maiden kilpailijoiden taholta,

F.

ottaa huomioon, että vapaat markkinat ja reilu kilpailu voivat parhaiten taata pk-yritysten mahdollisuudet globaalistuneessa taloudessa,

G.

ottaa huomioon, että kansainvälistyneet yritykset ovat osoittaneet muita parempaa innovaatiokykyä; ottaa huomioon, että kansainvälistyminen ja innovaatiot ovat avaintekijöitä kilpailukyvyssä ja kasvussa, jotka puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä kasvuun ja työpaikkoihin liittyvien Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa,

H.

ottaa huomioon, että kansainvälistyminen edistää kilpailukykyä ja kasvua ja edesauttaa yrityksen laajentumista ja siten työllisyyttä ja että pk-yritykset luovat 80 prosenttia uusista työpaikoista EU:ssa,

I.

katsoo, että käynnistäessään kansainvälistymisprosessiaan pk-yritykset kohtaavat erityisongelmia, kuten kansainvälisen kokemuksen puuttuminen, rahoituksen saannin vaikeus, kokeneen henkilöstön vähyys, erittäin mutkikkaat kansainväliset määräykset, ja näiden vaikeuksien vuoksi ne jättävät tekemättä tarvittavat rakenteelliset muutokset voidakseen hyödyntää kansainvälistymistä,

J.

ottaa huomioon, että kansainväliseen kaupankäyntiin osallistuvat pk-yritykset tulevat osaltaan uudistamaan EU:n talouden ja niiden joukosta tulevat seuraavat suuryritykset, joita EU tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa nostaa tutkimuksen ja kehityksen BKT-osuus vähintään kolmeen prosenttiin,

K.

katsoo, että unionin pk-yrityksillä on merkittäviä etuja maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähimmillä markkinoilla eli EU:n lähialueilla, kuten Välimeren maissa ja Länsi-Balkanilla,

L.

katsoo, että kilpailukyky riippuu myös valmiudesta taata pk-yrityksille asianmukainen suojelu vilpillistä kaupankäyntiä vastaan, ja katsoo, että tavaranvalmistus on merkittävä ala EU:ssa talouskasvun ja työllisyyden kannalta,

1.

painottaa, että WTO:n järjestelmän on otettava aiempaa enemmän huomioon pk-yritysten rooli ja intressit; muistuttaa, että pk-yritykset tarvitsevat avoimia ja toimivia kansainvälisiä sääntöjä;

2.

pyytää komissiota ajamaan WTO:n neuvotteluissa yksinkertaistettuja erityissääntöjä pk-yrityksille vapaakauppa-alueilla sekä pk-yritysten vaatimuksia koskevia erityislausekkeita;

3.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan painopisteitään monenvälisyyden puitteissa suosimalla tulli- ja muiden esteiden poistamista sekä tukemalla kansainvälistä kauppaa riittävillä toimilla säännösten yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;

4.

katsoo, että kansainvälisen kaupan järjestelmästä olisi tehtävä vähemmän rasittava pk-yrityksille ja olisi harkittava kansainvälisten välimiestuomioistuinten järjestelmän luomista nopeita ja kustannuksiltaan edullisia oikeudenkäyntejä varten, jotta pk-yritysten olisi mahdollista välttää viivästykset ja vaikeudet, joita aiheutuu riita-asioista tulleista tai kaupasta vastaavien viranomaisten kanssa tietyissä kolmansissa maissa;

5.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti kaupan helpottamista koskevan kattavan monenvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jotta mahdollistetaan muun muassa se, että EU:n pk-yritykset voivat täysipainoisesti hyötyä globalisaatiosta ja kolmansien maiden markkinoiden avautumisesta;

6.

kannattaa erityisesti sitä, että kaupan helpottamismenettelyistä käytävissä neuvotteluissa omaksutaan päättäväinen kanta, jotta voidaan pienentää tullimenettelyjen kustannuksia, jotka voivat muodostaa jopa 15 prosenttia kauppatavaran hinnasta, muuttamalla menettelyjä avoimemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, yhdenmukaistamalla kansainvälisiä normeja, tehostamalla tavaroiden alkuperän rekisteröintiä ja nykyaikaistamalla tullivalvontaa;

7.

korostaa Dohan kehityskierroksen kaikkien neuvottelulukujen päättämisen merkitystä pk-yrityksille;

8.

tukee komission pyrkimyksiä luoda EU:lle globaali strategia, joka kattaa kaikki Euroopan kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat ja joka osaltaan takaa Lissabonin strategian tavoitteiden täysimääräisen saavuttamisen, mutta pahoittelee, ettei kaksi kolmasosaa EU:n työvoimasta työllistävien pk-yritysten hyväksi ole tehty erityisaloitetta; kehottaa komissiota ja neuvostoa korjaamaan tämän puutteen viipymättä asettamalla kunnianhimoisia mutta realistisia tavoitteita pk-yritysten etujen turvaamiseksi ja antamalla käyttöön tarvittavat keinot ja resurssit niiden saavuttamiseksi; panee merkille kaupan esteitä koskevan tehokkaan asetuksen merkityksen täydentävänä välineenä;

9.

katsoo, että pk-yritykset tarvitsevat kaupan vastavuoroista vapauttamista ja että pk-yritysten tarpeiden vuoksi komission pitää puuttua erityisesti EU:n pk-yritysten vientivaikeuksiin täsmentämällä, millä kansallisilla tai EU:n säädöksillä unioni voisi auttaa pk-yrityksiä parantamaan tuloksiaan maailmanmarkkinoilla;

10.

on tyytyväinen komission päätökseen perua kaupan suojakeinojen uudistusta koskevat ehdotukset, jotka esitettiin komission edellä mainitussa vihreässä kirjassa julkista kuulemista varten;

11.

katsoo, että komission uudistukset eivät olisi ainoastaan olleet hyödyttämättä EU:n teollisuuden ulkoista kilpailukykyä vaan ne olisivat myös aiheuttaneet uutta vakavaa haittaa niille EU:n teollisuudenaloille, jotka ovat vaarassa laittomasti subventoitujen tai polkumyyntikäytännöstä aiheetonta hyötyä saavien ulkomaisten tuotteiden takia; korostaa, että kaupan suojakeinojen järjestelmän pitää jatkossakin olla objektiivisiin asia-arviointeihin perustuva tuomioistuintyyppinen menettely, jotta voidaan varmistaa ennustettavuus ja oikeusvarmuus;

12.

katsoo, että kansainvälisesti tunnustettujen kilpailusääntöjen puuttuessa EU:n kaupan suojakeinojen järjestelmä on paras vastaus tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi kaikille toimijoille ja katsoo, että EU:n yhtiöt, erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tehokkaan järjestelmän sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjumiseksi;

13.

painottaa, että kaupan suojakeinojen järjestelmä suojelee tuottajien ja työntekijöiden etuja polkumyynnistä tai laittomista tukiaisista aiheutuvilta haitoilta; kaupan suojakeinojen järjestelmän merkityksen vuoksi kehottaa komissiota parantamaan tutkimusten avoimuutta, ennakoitavuutta ja esteettömyyttä erityisesti pk-yrityksille ja nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan menettelyitä;

14.

suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot ryhtyvät pk-yrityksille suunnattuihin tiedotus- ja koulutustoimiin, jotta yrityksiä kannustetaan käyttämään kaupan suojakeinoja; katsoo, että samalla kun komissio säilyttää puolueettomuutensa, sen olisi annettava pk-yrityksille kohdennettua avustusta kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten kaikissa vaiheissa; tässä mielessä katsoo, että on parannettava pk-yritysten kaupan suojakeinoja käsittelevän palvelupisteen tarjoamia palveluja;

15.

pahoittelee, että vain pieni määrä tutkimuksia on koskenut teollisuudenaloja, joilla pk-yrityksiä on paljon; kehottaa komissiota tekemään viipymättä tarvittavat korjaukset nykyiseen käytäntöön, siten että taataan pk-yritysten oikeuksien tehokkaampi puolustaminen ja se, että ne saavat helpommin käyttöönsä kaupan suojakeinojen takaaman suojelun;

16.

katsoo tältä osin, että kaupan esteitä koskevan asetuksen (14)”yhteisön kokonaistuotannon osuuden” käsite tarjoaa jo nyt pk-yrityksille mahdollisuuksia tehdä valituksia, mutta pyytää komissiota kuitenkin varmistamaan, että ammatilliset yhdistykset niillä aloilla, joilla pk-yrityksiä on eniten, voivat tehokkaasti edustaa niitä komissioon päin nykyistä kynnystä muuttamatta;

17.

pyytää komissiota toimimaan ripeästi ja asianmukaisesti kaupan suojakeinoja mielivaltaisesti käyttäviä kolmansia maita vastaan erityisesti, jos asia koskee EU:n pk-yrityksiä;

18.

korostaa, että tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on välttämätöntä pk-yrityksille, jotta ne voisivat kehittää uutta tekniikkaa ja toimia kansainvälisesti; toteaa näin ollen, että yksinkertainen ja tehokas järjestelmä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi on tärkein tapa edistää pk-yritysten kansainvälistymistä;

19.

muistuttaa, että EU:n pk-yrityksiä koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina ja että väärennökset eivät koske ainoastaan suuryrityksiä, vaan myös pk-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet luomaan laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita ja jotka kärsivät väärennösten vakavista seurauksista, jotka tietyissä tapauksissa uhkaavat jopa yritysten selviytymistä;

20.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan uudella teholla väärentämisen estämiseen ja tukahduttamiseen, tapahtui se sitten soveltuvilla sisäisillä toimintatavoilla tai kansainvälisillä monenvälisillä (esimerkiksi tuoteväärennösten torjuntaa koskeva monenvälinen kauppasopimus) ja kahdenvälisillä (uudet kaupallista yhteistyötä koskevat sopimukset kolmansien maiden kanssa) aloitteilla, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon väärentämisen vaikutukset pk-yrityksille; painottaa, että pk-yrityksille maantieteellisten merkintöjen ja patenttioikeuksien suojaaminen on yhtä tärkeää, ehkä jopa tärkeämpääkin kuin tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien suojaaminen; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tietosuojan korkea taso Euroopan unionissa ei vaarannu näiden toimien seurauksena;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan pk-yrityksiä turvautumaan kaupan suojakeinoihin kuten patentteihin oman osaamispääomansa suojaamiseksi ja puolustautuakseen kopioinnilta ja/tai väärentämiseltä;

22.

pyytää lisäksi, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat tapauksia ja toimivat tapauksissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia rikotaan, ja että ne kehottavat kauppakumppaneitaan noudattamaan tiukemmin TRIPS-sopimusta ja kansallisia säännöksiä, joilla suojellaan teollis- ja tekijänoikeuksia;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tulliviranomaisten suorittamaa tuonnin valvontaa, jotta voidaan varmistaa tehokkaampi suojelu EU:n yritysten teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita vastaan;

24.

pahoittelee viivästystä yhteisön alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönotossa tiettyjen Euroopan ulkopuolisista maista peräisin olevien tuotteiden (tekstiilit ja kengät) (15) osalta ja on huolestunut tästä EU:n kuluttajien oikeuksien selvästä rikkomisesta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan välittömästi esteet, jotka ovat tähän asti estäneet tämän lainsäädännön voimaantulon, ja tekemään oikeutta näiden tuotteiden eurooppalaiselle alkuperälle, jota kuluttajat usein pitävät laadun, turvallisuuden ja korkeiden tuotantostandardien noudattamisen takeena;

25.

muistuttaa, että pk-yritysten kansainvälisille markkinoille pääsyn helpottaminen voi myötävaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen ja nykyisten työpaikkojen suojeluun ja lisäarvoon, taitotiedon ja EU:n teollisuuden erityispiirteiden säilyttämiseen ja levittämiseen sekä antaa jäsenvaltioille perustan vakaalle ja kestävälle talouskasvulle;

26.

on tyytyväinen komission pyrkimyksiin, mitä tulee pk-yritysten pääsyyn kolmansien maiden markkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan markkinoillepääsyä käsittelevien EU-tiimien moitteettoman toiminnan kolmansissa maissa, etenkin nousevien talouksien maissa, merkittävien ammatillisten järjestöjen myötävaikutuksella;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan kolmansien maiden markkinoita koskevien tietojen levittämistä mm. perustamalla pk-yrityksille omistettuja osastoja, rationalisoimalla markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa ja tekemällä sinne pääsystä helpompaa etenkin pk-yritysten toimijoille;

28.

pyytää komissiota yksinkertaistamaan markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa, jotta sen käyttäminen olisi pk-yrityksille helpompaa; pyytää komissiota myös ryhtymään toimiin tällaisten tietokantojen mainostamiseksi;

29.

toivoo, että komission kolmansissa maissa oleviin edustustoihinsa luomia markkinoille pääsyä käsitteleviä tiimejä vahvistetaan ja että niihin perustetaan yksikkö, joka vastaa erityisesti pk-yrityksiin liittyvien ongelmien seurannasta ja joka koostuu yritystoiminnan asiantuntijoista;

30.

tukee eurooppalaisten yrityskeskusten perustamista Intian ja Kiinan kaltaisille avainmarkkinoille tekemään yhteistyötä kansallisten kauppakamarien ja yhtiöiden edustustojen kanssa, jotta pk-yritykset löytäisivät sopivia kumppaneita, joiden avulla ne pääsevät paikallisille markkinoille;

31.

katsoo, että markkinoillepääsystrategian onnistuminen vaatii tukea tiedotukseen sekä EU:n ulkopuolella toimivien kansallisten kauppakamarien suurempaa vaikutusvaltaa; tukee kahdenvälisiä ohjelmia, joilla edistetään erityisesti pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille, ottaen huomioon AL Investin (Latinalainen Amerikka), Medinvestin (Välimeren alue) ja Proinvestin (AKT-maat) saavuttamat tulokset;

32.

huomauttaa, että standardointi voi edistää innovointia ja kilpailukykyä helpottamalla markkinoillepääsyä ja mahdollistamalla yhteentoimivuuden; kannustaa komissiota edistämään aiempaa tehokkaammin eurooppalaisia standardeja kansainvälisesti;

33.

panee tyytyväisenä merkille komission pk-yrityksiä tukevan aloitteen, joka oli merkittävä tilaisuus keskittää tehokkaasti kaikki unionin toimet pk-yritysten hyväksi; katsoo tältä osin, että pienet ensin -periaatteen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten täysimääräistä osallistumista;

34.

toteaa, että on olemassa hyvin kilpailukykyisiä EU:n pk-yrityksiä, jotka ovat johtavia maailmassa pitkälle erikoistuneilla markkinoiden osilla ja jotka siksi ovat Lissabonin strategiaa edistävä voima;

35.

katsoo, että pk-yritysten kansainvälistyminen on kauppapolitiikan ensisijainen tavoite ja sen on oltava kulmakivenä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevalle aloitteelle, joka muodostaa komission pk-yrityksiä koskevan politiikan vakaan, yhtenäisen, velvoittavan ja globaalin kehyksen;

36.

katsoo, että pk-yritysten tukemiseksi kolmansien maiden markkinoilla niillä pitäisi olla työntekijöitä, jotka keskittyvät hoitamaan erityisesti kansainvälistymistä, mikä on erittäin harvinaista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tämän esteen poistamiseksi kannustamaan pk-yritysten kansainvälistymistä tukemaan tarkoitettujen palvelukeskittymien perustamista;

37.

kehottaa vahvistamaan kaikkia pk-yritysten innovointia ja niiden perustamista tukevia toimia; tukee Euroopan kilpailukykykeskusten perustamista, joihin pk-yritykset voivat osallistua ja saada aikaan kriittisen massan selviytyäkseen kansainvälisestä kilpailusta; tukee myös sellaisten ohjelmien laajentamista ja saattamista ajan tasalle, joiden kautta pk-yritykset saavat kansainvälisten kehityshankkeiden rahoitusta, sekä kaikkia toimia niiden kiinteiden toimintakustannusten vähentämiseksi; muistuttaa, että on hyväksyttävä mahdollisimman pian koko EU:ssa voimassa oleva patentti ja eurooppayhtiön säännöt, jotta edistetään siirtymistä EU:n markkinoiden ulkopuolella käytävään kauppaan;

38.

katsoo, että poliittinen ja taloudellinen tuki tuotteita ja prosesseja koskevien innovaatioiden edistämiseksi, rahoituksen saatavuuden ja verotusasioiden parantamiseksi sekä tutkimusyhteistyö ja teknologian siirto ovat avainasemassa parannettaessa pk-yritysten kilpailukykyä, joka on kaikkien pk-yritysten menestyksellisten kansainvälistymisstrategioiden perusta;

39.

katsoo, että sisämarkkinapolitiikkojen tulisi keskittyä parantamaan EU:n pk-yritysten tilannetta luomalla pk-yrityksille suotuisa liiketoimintaympäristö ja varmistamalla, että pk-yritykset pystyvät hyötymään täysimääräisesti sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista; katsoo myös, että tarvittaessa näillä politiikoilla tulisi myös vahvistaa pk-yritysten kansainvälistä roolia;

40.

kehottaa komissiota pohtimaan, miten sisämarkkinat voivat tukea paremmin EU:n yritysten kansainvälistä kilpailukykyä;

41.

on tyytyväinen komission allekirjoittamaan sopimukseen pk-yritysten kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen toteuttamisesta; katsoo, että tutkimuksen avulla saadaan perusteellinen kokonaiskuva unionin pk-yritysten kansainvälistymisen tilasta; kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaita toimia pk-yritysten tuloksellisuuden edistämiseksi globaalistuneessa maailmassa;

42.

panee merkille ammattitaitoisten ja koulutettujen yrittäjien merkityksen kansainvälisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yrittäjille suunnattuja koulutusohjelmia, joissa käsitellään globaalia liiketoiminnan ympäristöä (esimerkkeinä Enterprise Europe -verkosto ja ”Gateway to China” -järjestely); vaatii pk-yritysten ja yliopistojen tiiviimpää yhteistyötä tutkimustoiminnan ja innovoinnin tehostamiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan erityisen EU:n vaihto-ohjelman luomista nuorille yrittäjille Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien pohjalta;

43.

pitää myönteisenä ”eurooppalaisten pk-yritysten viikon” järjestämistä toukokuussa 2009 ja ehdottaa, että tätä käytettäisiin tilaisuutena antaa pk-yrityksille tietoa siitä, miten ne voivat kehittää vientitoimiaan EU:n ulkopuolella;

44.

kehottaa komissiota arvioimaan entistä tarkemmin vaikutusta, joka uudella, kolmansien maiden kanssa neuvoteltujen vapaakauppasopimusten sukupolvella voi olla EU:n pk-yrityksiin, ja ottamaan sen huomioon neuvotteluvaiheessa;

45.

on sitä mieltä, että komission olisi pyrittävä tekemään vapaakauppa- tai muita kauppasopimuksia, jotka olisivat suotuisia Euroopan taloudelle kokonaisuudessaan ja pk-yrityksille erityisesti tai joissa määrättäisiin vastaavantasoisista kauppamyönnytyksistä, lukuun ottamatta vähiten kehittyneitä maita;

46.

painottaa, että EU:n ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen jäseninä olevien kolmansien maiden välisiä talous- ja kauppasuhteita on tärkeää edistää, ja kehottaa komissiota kauppasuhteissaan näiden maiden kanssa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin;

47.

suosittaa, että komissio takaa näiden sopimusten jatkuvan valvonnan ja puuttuu välittömästi asiaan, jos osapuolten allekirjoittamia velvoitteita ei noudateta;

48.

painottaa maantieteellisesti lähimpien maiden markkinoiden merkitystä pk-yrityksille ja kehottaa komissiota kauppasuhteissaan näiden maiden kanssa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin; panee tältä osin tyytyväisenä merkille viittauksen Välimeren liike-elämän kehittämisaloitteeseen, joka sisältyy Pariisin huippukokouksessa 13. heinäkuuta 2008 annettuun yhteiseen julkilausumaan Välimeren unionista;

49.

panee merkille pk-yritysten keskeisen roolin ilmastonmuutosta koskevan tekniikan siirrossa sekä niiden merkittävän aktiivisen osallistumisen kehitysapuun;

50.

muistuttaa, että julkiset hankintasopimukset ovat yksi lupaavimpia taloudenaloja Euroopan talouselämän ja erityisesti pk-yritysten kannalta; on huolestunut jatkuvista rajoituksista lukuisissa kolmansissa maissa, jotka kieltäytyvät takaamasta EU:n yrityksille vastaavaa pääsyä julkisille markkinoilleen tai jotka soveltavat usein tuskin lainkaan avoimia ja tasapuolisia normeja;

51.

katsoo, että EU:n pk-yritysten pitäisi saada tärkeimmissä teollisuusmaissa (muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Japani) samantasoiset edut ja mahdollisuudet julkisten hankintasopimusten yhteydessä kuin niiden yritykset saavat EU:ssa; kehottaa komissiota siksi takaamaan, että EU:n pk-yrityksillä on paremmat mahdollisuudet osallistua kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille ja saada tasapuoliset kilpailuolosuhteet aloilla, joita hankintasopimukset koskevat, soveltamalla tarvittaessa vastavuoroisuuden periaatetta;

52.

katsoo, että EU:n yritysten ja etenkin pk-yritysten yhdenvertaisuus vaatii Euroopan unionilta kohdennettuja ja tehokkaita toimia;

53.

pyytää komissiota esittämään realistisia ja rakentavia ehdotuksia ajatellen julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen tulevaa neuvottelemista uudelleen ja sen lujittamista;

54.

katsoo, että julkisten hankintojen pitäisi olla avainasemassa kaikissa EU:n käymissä kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa, jotta julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen olisi tasapuolista;

55.

on tyytyväinen komission ehdotukseen, joka sisältyy sen tiedonantoon ”Globaali Eurooppa” ja joka koskee Euroopan julkisia hankintasopimuksia koskevien kohdennettujen rajoitusten soveltamista maihin, jotka eivät tarjoa pääsyä omille hankintamarkkinoilleen; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille tuloksista, jotka on saavutettu tähän mennessä, ja aloitteista, joita se aikoo tehdä parantaakseen EU:n pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden julkisia hankintoja koskeville markkinoille;

56.

muistuttaa, kuinka tärkeää EU:n pk-yrityksille on maatalousalan markkinoille pääsy, ja pyytää komissiota tulevien monen- ja kahdenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä olemaan myymättä polkuhinnalla jäljellä olevia alan tullisuojia ja sen sijaan takaamaan, että kilpailukykyisimpiä ja tunnetuimpia eurooppalaisia maataloustuotteita ei rangaista aiheettomasti muiden WTO:n jäsenten kilpailun vastaisilla käytännöillä; katsoo, että merkittävä edistys maantieteellisissä merkinnöissä on välttämätöntä Dohan kierroksen neuvotteluiden tasapainoisen lopputuloksen kannalta;

57.

tukee komission aloitteita, joilla pyritään luomaan selkeämpi ja tasapainoisempi kansainvälinen viitekehys maantieteellisille merkinnöille; ei pidä hyväksyttävänä, että lukuisien maataloustuotteiden maantieteellisiä nimityksiä ja merkintöjä käytetään perusteetta etenkin EU:n pk-yritysten vahingoksi; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan päättäväisesti asiaan, jos tietyt maat käyttävät näitä muita kuin tulliesteitä omien markkinoidensa perusteettomaan suojaamiseen;

58.

tukee sellaisen monenvälisen kansainvälisen rekisterin perustamista maantieteellisistä merkinnöistä, joka mahdollistaisi pk-yrityksille niiden maantieteellisten merkintöjen suojaamisen yksinkertaisesti ja taloudellisesti; katsoo, että on täydennettävä ja laajennettava suojattujen maantieteellisten merkintöjen luettelo kattamaan kaikki EU:n tuotteet, jotka luonteensa vuoksi tai tuotantopaikkansa tai -edellytystensä vuoksi takaavat EU:n pk-yrityksille ”suhteellisen edun”, mitä tulee samankaltaisiin, kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin;

59.

kehottaa painokkaasti muita WTO:n jäseniä takaamaan EU:n tuotteille, jotka on suojattu maantieteellisellä merkinnällä, vapaan pääsyn markkinoilleen ja tarvittaessa vetämään markkinoilta sellaiset kansalliset tuotteet, jotka käyttävät perusteettomasti näitä nimityksiä, tai ainakin antamaan vapaan pääsyn markkinoilleen niille EU:n suojatuille maantieteellisille merkinnöille ja suojatuille alkuperänimityksille, joita käytettiin jo aiemmin tai joista on tullut yleisiä nimityksiä;

60.

katsoo, että kansalliset tai alueelliset ohjelmat pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi ovat erittäin hyödyllisiä ja niistä on saatu hyviä tuloksia; pyytää, että niiden yhteisrahoitusta jatketaan Euroopan aluekehitysrahaston varoista ja että varoja kohdistetaan enemmän alakohtaisten järjestöjen välillä kehitettyihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on pk-yritysten vientivalmiuksien ja kansainvälistymisen tukeminen ja uusien markkinoiden avaaminen yhteisesti sekä yhteisten markkinointistrategioiden kehittäminen kolmansissa maissa;

61.

korostaa, että on parannettava rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille, erityisesti mikroluottojen osalta; katsoo, että yhteisön välineet kuten Euroopan investointirahasto, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelma sekä Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi (JEREMIE) voivat edesauttaa kansainvälisiin hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten rahoituksen saantia;

62.

katsoo, että on edistettävä pk-yritysten välisten yhteisyritysten tai muiden kumppanuussopimusten perustamista pääsystrategiana uusille markkinoille ja keinona kehittää suoria investointihankkeita kolmansissa maissa ja osallistua tarjouskilpailuihin; pyytää komissiota myöntämään varoja erityisesti ”alueellinen yhteistyö Euroopassa” -tavoitteen puitteissa EU:n pk-yritysten kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi;

63.

katsoo, että EU:n pk-yritysten kehittyminen ja kansainvälistyminen edellyttää erityistä huomiota ja tukea EU:n kauppapolitiikan määrittelyssä;

64.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan täyden tuen pk-yrityksille nykyisessä rahoituskriisissä varmistamalla, että niiden on mahdollista saada edelleen lainoja toimintansa kehittämiseksi;

65.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä sellaisen johdonmukaisen ja kunnianhimoisen politiikan määrittelemisessä, joka tekee EU:n pk-yrityksille mahdolliseksi kehittyä sopusointuisesti ja kasvaa nopeammin, päästä uusille markkinoille ja yleisemmällä tasolla lisätä niiden halukkuutta vientiin ja kansainvälistymiseen;

66.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävän poliittisen ja taloudellisen tuen myötä EU:n pk-yritysten kehittymisen sekä niiden nykyaikaistamisen osalta että niiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden kouluttamisen osalta; korostaa erityisesti pk-yritysten toimijoiden elinikäisen oppimisen merkitystä ja katsoo että tällaiselle toiminnalle on luotava edellytyksiä; pitää erittäin tärkeänä, että EU huolehtii kaikin tavoin siitä, että säilytetään tiedot, perinteet ja osaaminen, joita pk-yritykset ovat vaalineet ja hyödyntäneet;

67.

katsoo, että on taattava parempi koordinointi sekä yhteisön sisällä että komission ja jäsenvaltioiden ja muiden asianosaisten välillä; pyytää, että parlamentille ilmoitetaan hyvissä ajoin pk-yritysten ulkoista kilpailukykyä koskevista tulevista aloitteista ja että se otetaan tiiviisti mukaan kaikkiin EU:n tuleviin aloitteisiin;

68.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, WTO:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:lle.