18.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 67/16

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Toinen strateginen energiakatsaus – Energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (KOM(2008)0781) (”tiedonanto toisesta strategisesta energiakatsauksesta”),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission vihreän kirjan ”Kohti toimitusvarmaa, kestävää ja kilpailukykyistä Euroopan laajuista energiaverkkoa” (KOM(2008)0782),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission kertomuksen Euroopan laajuisten energiaverkkojen täytäntöönpano-ohjelmasta ajanjaksolla 2002–2006 (KOM(2008)0770),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä 26. huhtikuuta 2004 annetusta neuvoston direktiivistä 2004/67/EY (KOM(2008)0769),

—

ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2008 antaman ehdotuksen neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (KOM(2008)0775),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon: EU:n kehitysavun 20 prosentin tavoitteen saavuttaminen (KOM(2008)0772),

—

ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (KOM(2008)0780),

—

ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (uudelleenlaadittu) (KOM(2008)0778),

—

ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi renkaiden polttoainetehokkuutta ja muita keskeisiä parametrejä koskevasta merkinnästä (KOM(2008)0779),

—

ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2008 antaman ehdotuksen neuvoston direktiiviksi ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (KOM(2008)0790),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa voi säästää energiaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon avulla” (KOM(2008)0771,

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Merituulivoima: Vuoden 2020 ja sen jälkeisten energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen” (KOM(2008)0768),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Ohjeellisen ydinalan ohjelman päivitys toisen strategisen energiakatsauksen yhteydessä” (KOM(2008)0776),

—

ottaa huomioon 10. tammikuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen: Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen” (KOM(2007)0002),

—

ottaa huomioon 23. tammikuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Kaksi kertaa 20 vuonna 2020: ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle” (KOM(2008)0030),

—

ottaa huomioon komission 23. tammikuuta 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (KOM(2008)0019),

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle ”Euroopan talouden elvytyssuunnitelma” (KOM(2008)0800),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätöksen 96/391/EY ja päätöksen N:o 1229/2003/EY kumoamisesta (1),

—

ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euratomin toiminnan arvioinnista – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa (2),

—

ottaa huomioon Euroopan etenemissuunnitelmasta uusiutuvia energiamuotoja varten 25. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman (3),

—

ottaa huomioon EU:n yhteisestä energiapolitiikasta 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman (4),

—

ottaa huomioon perinteisistä energianlähteistä ja energiateknologioista 24. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman (5),

—

ottaa huomioon energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta ja mahdollisuuksien toteuttamisesta 31. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman (6),

—

ottaa huomioon energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman (7),

—

ottaa huomioon Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta 9. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman (8),

—

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/54/EY muuttamisesta (9),

—

ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/55/EY muuttamisesta (10),

—

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetun asetuksen (EY) N:o 1228/2003 muuttamisesta (11),

—

ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1775/2005 muuttamisesta (12),

—

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (13),

—

ottaa huomioon kestävästä sähköntuotannosta fossiilisista polttoaineista: varhaisvaiheen demonstroinnin tukemisesta 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman (14),

—

ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

—

ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

—

ottaa huomioon 15. ja 16. lokakuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0013/2009),

A.

katsoo, että Euroopan energiapolitiikassa on pyrittävä erottamattomasti kolmeen yhtä tärkeään päätavoitteeseen eli toimitusvarmuuteen ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, vahva sitoutuminen EU:n tavoitteisiin ja niiden täytäntöönpano mukaan lukien, sekä kilpailukykyyn,

B.

katsoo, että energiapolitiikassa on tarpeen täydellinen suunnanmuutos, jotta saavutetaan edellä mainitut kolme tavoitetta ja löydetään samalla ratkaisu yhteiskuntaan, ympäristöön, talouteen ja työllisyyteen liittyviin kysymyksiin,

C.

katsoo, että Euroopan unionin riippuvuus perinteisistä energialähteistä ja rajallisesta määrästä energiantuottajia merkitsee vakavaa riskiä vakaudelle, hyvinvoinnille ja energian toimitusvarmuudelle,

D.

katsoo, että energiatehokkuuden lisäämisen on oltava keskeisessä asemassa tuontienergiariippuvuuden vähentämisessä, kilpailukyvyn vahvistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa,

E.

ottaa huomioon, että energian kysyntä kasvaa edelleen useimmilla aloilla Euroopan unionissa ja energiatehokkuuteen liittyvä potentiaali on siten vielä laajalti hyödyntämättä,

F.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni tuo tällä hetkellä 50 prosenttia kuluttamastaan energiasta ja että tämä osuus voi nousta 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä,

G.

ottaa huomioon, että niukkaan energiankäyttöön perustuvaan talouteen tähtäävän vision puuttuminen ja investointien vähäisyys lisäävät Euroopan unionin toimitusvarmuuden uhkia, eritoten paikallisesti ja alueellisesti, mikä aiheuttaa kaikilla energia-aloilla ja energiaan liittyvillä aloilla kapasiteetin kireyttä ja jopa riittämättömyyttä, mikä puolestaan tarkoittaa, että olisi välttämätöntä uusia voimaloita vuoteen 2030 mennessä arviolta 900 miljardin euron suuruisilla investoinneilla,

H.

ottaa huomioon, että öljyn ja kaasun hinnan laskulla on kielteinen vaikutus suunniteltuihin investointeihin, minkä vuoksi on välttämätöntä tukea kaikkia tärkeimpiä infrastruktuurihankkeita, joilla autetaan lisäämään suurten kaasumäärien tuontia Eurooppaan, monipuolistamaan lähteitä ja reittejä sekä välttämään kauttakulkuun liittyviä riskejä,

I.

katsoo, että nykyinen talouskriisi hankaloittaa entisestään energiainfrastruktuuriin tehtäviä investointeja,

J.

ottaa huomioon, että vaikka komission skenaariossa ennustetaan perinteisten energialähteiden kysynnän laskevan kahtena seuraavana vuosikymmenenä, Euroopan on tuettava kaikkia suunniteltuja investointeja uuteen tuontienergiainfrastruktuuriin; katsoo, että näin taataan turvallinen siirtyminen uuteen eurooppalaiseen energiajärjestelmään, jonka odotetaan olevan käytössä vuoteen 2020 mennessä,

K.

katsoo, että fossiilisten energianlähteiden pulan ratkaisemiseksi Euroopan unionin on kehitettävä ja suunniteltava uusia kilpailukykyisiä, kestävän kehityksen mukaisia ja vähän hiilidioksidia tuottavia energiatekniikoita vuodesta 2030 eteenpäin ja samalla huomattavasti vähennettävä energiankulutustaan,

L.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin on ripeästi kehitettävä merkittäviä verkkoinvestointeja ja toteutettava energian sisämarkkinat ja että olisi tuettava kauaskantoisia aloitteita, kuten eurooppalaisen siirtoverkonhaltijan ja yhtenäisen eurooppalaisen kaasuverkon perustaminen,

M.

ottaa huomioon, että energia-ala ja investoinnit energiainfrastruktuuriin vaativat vakaata sääntelykehystä ja tiiviimpää yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten välillä,

N.

katsoo, että energiaverkostojen kehittäminen lisää olennaisesti toimitusvarmuutta, jonka on kuuluttava Euroopan unionin energiapolitiikan tärkeimpiin painopistealueisiin,

O.

ottaa huomioon, että sähkö- ja kaasualoilla tarvitaan vakaata ja ennustettavissa olevaa sääntelykehystä, minkä vuoksi on annettava laajat toimivaltuudet energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle, jotta edistetään kansallisten sääntelykehysten yhdenmukaistamista ja vältetään epävarmuus, jota komitologiamenettely saattaisi aiheuttaa,

P.

ottaa huomioon, että toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi perinteisiä Euroopan unionin omia energialähteitä on käytettävä jäsenmaissa, joissa niitä on saatavilla, kansallista ja yhteisön ympäristölainsäädäntöä noudattaen,

1.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan tätä strategista energiakatsausta perustana Euroopan unionin energiapolitiikan täytäntöönpanolle ja vuosia 2010–2012 koskevan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimiselle;

2.

vahvistaa vuodelle 2020 asetetun kolmitahoisen tavoitteen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 20 prosentilla ja 30 prosentilla, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus, energian kulutuksen vähentämisen vähintään 20 prosentilla ja uusiutuvan energian osuuden nostamisen vähintään 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta; kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita kehittämään taloutensa energiatehokkuudeltaan parhaimmaksi, jotta voidaan aktiivisesti edesauttaa kahden celsiusasteen ilmastotavoitteen saavuttamista; kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä; kehottaa komissiota valmistelemaan kaikkia osapuolia kuullen mahdollisia energiaskenaarioita, joissa kuvataan keinoja saavuttaa nämä tavoitteet ja esitetään niiden edellytyksenä olevat tekniset ja taloudelliset oletusarvot;

3.

uskoo vahvasti, että energian kulutuksen vähentäminen on ehdottoman ensisijaista, jotta voidaan edistää kestävän kehityksen, innovoinnin, työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn tavoitteita, ja se on myös erittäin tehokas ja edullinen keino energian toimitusvarmuuden parantamiseksi;

4.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään 20 prosentin energiansäästötavoitteesta vuoteen 2020 mennessä jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovan ja ehdottamaan toimenpiteitä sen saavuttamiseksi ja panemaan ne täytäntöön;

5.

kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita asettamaan tavoitteeksi energiatehokkuuden lisäämisen 35 prosentilla ja uusiutuvan energian osuuden nostamisen 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä;

6.

kehottaa komissiota tukemaan kaikkia suunniteltuja investointeja uuteen tuontienergiainfrastruktuuriin ja uusiutuvia energialähteitä koskevaan teknologiaan, jotta voidaan kompensoida öljyn ja kaasun hinnan lasku, jolla on kielteisiä vaikutuksia suunniteltuihin investointeihin;

7.

kehottaa Euroopan unionia uhkaavien energiavarmuusriskien vuoksi jäsenvaltioita esiintymään yhtenäisesti; panee merkille, että tällä hetkellä toimitaan täysin päinvastoin; pitää välttämättömänä sekä toimitusvarmuutta, solidaarisuutta että kansainvälisen sääntelykehyksen määrittelyä koskevien neuvottelujen tehokkuutta ajatellen, että komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisen energiapolitiikan laatimista ottaen huomioon Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden vastuualueet ja toimivallan: kansainväliset suhteet, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen, kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvottelut, näkymät ja vuoropuhelu tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa, energia-alan tutkimus ja energiahuollon monipuolistaminen;

8.

kehottaa komissiota osaltaan auttamaan yhtenäisen eurooppalaisen suhtautumistavan luomisessa kolmansien maiden tuottajiin ja kehittämään molempia osapuolia hyödyttävää keskinäistä riippuvuutta sekä tukemaan Euroopan unionin yritysten markkinavoiman vahvistamista suhteessa kolmansien maiden valtionyhtiöihin;

9.

katsoo, että energiasolidaarisuudesta on tultava tärkeä eurooppalainen asia Euroopan unionissa, alueellisesti ja kahdenvälisellä tasolla, ja katsoo, että jonkin jäsenvaltion energiatoimitusvarmuuden uhkaaminen vaikuttaa koko Euroopan unioniin;

10.

korostaa paikallisten ilmastonsuojelualoitteiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa; kannattaa toimia, joilla pyritään edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kuten koheesiopolitiikkaan tai vihreään verotukseen liittyvien ohjelmien rahoittaminen tai ”kaupunginjohtajien yleiskokouksen” osallistuminen, ja kannattaa tähän liittyen ajatusta ”saarten sopimuksesta” parhaiden käytäntöjen levityksessä ja korkeasti energiatehokkaiden ja uusiutuvaa energiaa käyttävien kuntien ja kaupunkien kehittämisessä;

11.

katsoo, että asianmukaisen unionin energiapolitiikan on perustuttava tasapainoiselle energialähteiden yhdistelmälle, joka pohjautuu hiilettömien energialähteiden, mahdollisimman vähäpäästöisten fossiilisten energialähteiden sekä sellaisten uusien tekniikoiden käytölle, jotka mahdollistavat kiinteiden fossiilisten energialähteiden kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähentämisen;

12.

uskoo, että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä kansallisia strategioita energiaköyhyyteen liittyvän kysymyksen ratkaisemiseksi alueellaan;

13.

katsoo, että yritysten ja poliittisten päättäjien välinen tehtävänjako, jossa yritykset kantavat vastuun toimitusvarmuudesta, on osoittautunut hyväksi ja että sitä olisi tämän vuoksi periaatteessa jatkettava; edellyttää yhä hankalammaksi käyvän globaalin toimintaympäristön perusteella poliittisilta päättäjiltä yritystoiminnan tuntuvampaa tukemista;

14.

palauttaa mieliin jäsenvaltioiden Lissabonin sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tekemät sitoumukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja solidaarisuuden harjoittamiseksi energiakriisin aikana;

15.

katsoo, että Lissabonin sopimuksen ratifiointi vahvistaa entisestään pyrkimyksiä yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan luomiseksi;

16.

pitää myönteisenä energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskevaa Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa;

17.

panee merkille erittäin merkittävän viivytyksen ensisijaisten ja Euroopan laajuisesti tärkeiden energiaverkkojen toteutuksessa; korostaa, että tämä investointien alhainen taso estää sisämarkkinoiden toimintaa ja aiheuttaa sen, että kapasiteetti kaikilla energiasektoreilla on niukkaa tai jopa riittämätöntä; panee merkille myös, että tämä on vain osittain teollisuuden vastuulla, ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kansalaiset paremmin mukaan, muun muassa tiedottamalla heille uuden infrastruktuurin ja tuotantohankkeiden tarpeesta; kehottaa täten kansallisia sääntelyviranomaisia tekemään päätöksentekoaloillaan kaikkensa investointien nopeuttamiseksi;

18.

toteaa, että uusien investointien on oltava eteenpäin suuntautuvia, jotta energiankulutuksen ja -tuotannon muutokset voidaan ottaa huomioon, ja että hajautettuja energiajärjestelmiä täydentävät suuret uusiutuvat energianlähteet;

19.

muistuttaa, että Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi kymmenen prosentin yhteenliitäntäkapasiteetin kaasun ja sähkön osalta jäsenvaltioiden välillä;

20.

suhtautuu myönteisesti ajatukseen eurooppalaisen rahoituksen lisäämisestä, jotta voidaan kannustaa investointeja verkkoihin; panee kiinnostuneena merkille komission ehdotuksen myöntää vuoden 2008 talouden elvytyssuunnitelman puitteissa 5 miljardia euroa vuosien 2008 ja 2009 käyttämättä jääneistä varoista erityisesti uusiin energiayhteyksiin; pyytää parlamentin täysimääräistä osallistumista hankkeiden lopullisesta luettelosta päätettäessä; katsoo, että Euroopan investointipankilla olisi oltava merkittävämpi asema energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä sekä tutkimusta ja kehitystä koskevien hankkeiden rahoituksessa;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisesti lisäämään toimijoiden määrää energiamarkkinoilla ja erityisesti toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla edistetään pienten ja keskisuurten yritysten energiantuotantoa sekä niiden pääsyä markkinoille;

22.

korostaa Keski- ja Kaakkois-Euroopan läpi pohjoinen-etelä-akselilla kulkevien kaasu- ja sähköyhteyksien kehittämisen merkitystä ja muistuttaa, että Itämeren alueen verkkoja olisi kehitettävä edelleen ja ne olisi integroitava Länsi-Euroopan verkkoon; korostaa, että kaasun, sähkön ja varastoinnin kattavan Itämeren alueen yhteenliitäntäsuunnitelman kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2009; tukee myös yhteenliitäntöjen rakentamista saarille ja Euroopan unionin syrjäisille ja eristyneille alueille;

23.

kehottaa samasta syystä kehittämään Lounais-Euroopan yhteenliitäntöjä, eritoten Pyreneiden niemimaalta Pohjois-Ranskaan;

24.

muistuttaa, että eri mailla on jo rajatylittäviä yhteyksiä; muistuttaa, että viidenvälisen foorumin (Pentalateral Energy Forum) kaltaiset alueelliset aloitteet ovat kehittäneet käytännöllisiä ja soveltamiskelpoisia ratkaisuja, jotka nopeuttavat sisämarkkinoiden integroitumista; kannustaa jatkamaan näiden aloitteiden menestyksekästä toimintaa;

25.

kehottaa komissiota esittämään asianmukaisia toimenpiteitä yhteenliitäntöihin kannustamiseksi ja sähköverkkojen kehittämiseksi, jotta mahdollistetaan optimaalinen integraatio ja uusiutuvan energian onshore- ja offshore-tuotannon vaihtelujen tasapainottaminen;

26.

pitää myönteisenä aietta esittää Pohjanmeren offshore-tuulivoimaverkkoa koskeva suunnitelma, jolla on määrä hyödyntää valtaisaa tuulienergiapotentiaalia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä myös eurooppalaisen superverkon perustamista, jossa yhdistetään Pohjanmeren, Välimeren ja Itämeren alueiden verkkoinfrastruktuurit;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen sääntelyn ja sallimaan syrjimättömän pääsyn uuteen infrastruktuuriin, esimerkiksi Pohjanmeren offshore-verkkoon;

28.

uskoo, että EU:n on merkittävästi ja mahdollisimman nopeasti lisättävä energialähteittensä monimuotoisuutta ja toimitusvarmuutta; kehottaa komissiota ja puheenjohtajavaltio Tšekkiä esittämään seuraavalle Eurooppa-neuvoston kokoukselle kunnianhimoisen ja kaukonäköisen monipuolistamissuunnitelman;

29.

ilmaisee tukensa hankkeille, joiden avulla voidaan eriyttää energiatoimituslähteitä ja -reittejä, eritoten eteläisen kaasulinjan kehittämiselle, Nabucco-hanke, Turkin, Kreikan ja Italian kaasun yhteenliitäntähanke (TGI) ja South Stream -hanke mukaan luettuna; korostaa tarvetta toimia yhdessä kyseisten maiden, erityisesti Kaspianmeren alueen maiden, kanssa; pitää erittäin tärkeänä, että pidemmällä aikavälillä poliittisten olosuhteiden salliessa toimitukset muista alueen maista, kuten Uzbekistanista ja Iranista, voisivat muodostaa uuden merkittävän toimituslähteen Euroopan unionille;

30.

ilmaisee myös tukensa sille, että liitetään yhteen Algerian, Espanjan ja Ranskan sekä Manner-Euroopan MEDGAZ-hanke, jota komissio pitää tärkeimpiä yhteenliitäntöjä koskevassa suunnitelmassa Euroopan unionin edun mukaisena hankkeena, jolla kaasun Eurooppaan tulevia reittejä voidaan monipuolistaa edelleen;

31.

kannattaa kotimaisten maakaasutoimitusten vähentymisen ja useissa jäsenvaltioissa ilmenevän energialähteiden valinnan muutosten perusteella kaikkien tällä hetkellä suunnitteilla olevien maakaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeiden pikaista toteuttamista, jotta kysynnän tyydyttäminen voidaan varmistaa myös jatkossa;

32.

katsoo, että suhteet ja kumppanuus tärkeimpien energiantoimittajien, kauttakulkumaiden ja kuluttajamaiden kanssa ovat tärkeitä ja niitä pitää syventää; huomauttaa kuitenkin, että suhteiden ja kumppanuuksien syventäminen ei saisi missään oloissa tapahtua Euroopan unionin perusarvojen eikä etenkään ihmisoikeuksien kustannuksella; korostaa tässä suhteessa, että luottamuksen sekä syvempien ja laillisesti sitovien yhteyksien kehittämisen Euroopan unionin ja tuottaja- ja kauttakulkumaiden välillä olisi tapahduttava demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittämisen ja kunnioittamisen hengessä; kehottaa laatimaan ja ottamaan käyttöön politiikkaa ja konkreettisia toimia näitä tavoitteita varten;

33.

pyytää tähän liittyen, että EU, Venäjä ja Ukraina tekisivät kolmikantasopimuksen kaasun toimittamisesta Venäjältä Euroopan unioniin, millä turvattaisiin toimitusvarmuus tulevina vuosina;

34.

kehottaa komissiota lujittamaan pyrkimyksiään ratkaisun löytämiseksi toistaiseksi avoimiin kysymyksiin siitä, millä ehdoilla maakaasua voidaan toimittaa Turkin läpi Nabuccon kaasuputkea pitkin;

35.

katsoo, että kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään riittävästi nesteytetyn maakaasun kapasiteettia eli nesteytyslaitoksia tuottajamaissa ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ja aluksilla toimivia uudelleenkaasutuslaitoksia Euroopan unionissa joko suoraan tai muiden jäsenvaltioiden välityksellä solidaarisuusjärjestelyjen perusteella; katsoo, että uusia nesteytetyn maakaasun terminaaleja olisi pidettävä Euroopan unionin kannalta merkittävinä hankkeina, koska ne ovat keskeisiä toimitusreittien monipuolistamisen kannalta;

36.

kehottaa komissiota antamaan täyden tukensa strategisten kaasuvarastojen rakentamiseen tehtäville investoinneille, sillä ne ovat tärkeä osa Euroopan unionin energiatoimitusvarmuutta;

37.

katsoo, että öljynjalostuskapasiteetti on toinen tärkeä Euroopan unionin energiatoimitusvarmuutta lisäävä tekijä; katsoo sen vuoksi, että on tärkeää lisätä unionin tarpeita vastaavaa jalostuskapasiteettia koskevan kysynnän ja tarjonnan tasapainon avoimuutta ottaen huomioon erityisesti huolen dieselpolttoaineiden saatavuudesta tulevaisuudessa;

38.

pyrkii Euroopan energiasolidaarisuuden periaatteen mukaisesti varmistamaan energian toimitusvarmuuden Itämeren alueella taloudellisen taantuman aikana;

39.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään kestävät strategiset suuntaviivat siten, että yksityisten teollisuuden toimijoiden osallistumista niiden täytäntöönpanoon kannustetaan markkinamekanismit ja sääntely tasapainoisesti huomioon ottaen;

40.

korostaa, että on tärkeätä luoda selkeä ja vakaa oikeudellinen kehys saattamalla energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädäntöpaketin neuvottelut päätökseen ennen vaalikauden päättymistä vuonna 2009; kannattaa energia-alan sääntelyviranomaisten riippumattoman yhteistyöviraston perustamista, kuten esitetään edellä mainitussa komission ehdotuksessa yhteistyöviraston perustamisesta, ja että yhteistyövirastolle annetaan laaja ja itsenäinen toimivalta, muun muassa toimitusvarmuuteen ja verkkoihin liittyen; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kolmannen energiapaketin täytäntöönpanoa ja erityisesti aloittamaan keskinäisen yhteistyön alueellisen ja kahdenvälisen solidaarisuuden edistämiseksi, jotta voidaan turvata varmat toimitukset sisämarkkinoilla;

41.

pyytää jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään merkittäviä verkkoinvestointeja ja toteuttamaan energian sisämarkkinat kauaskantoisten aloitteiden, kuten eurooppalaisen siirtoverkonhaltijan ja yhtenäisen eurooppalaisen kaasuverkon perustamisen, avulla;

42.

kehottaa komissiota esittämään tavoitteeksi älykkään yhtenäisen sähköverkon kehittämistä ja toteuttamista vuoteen 2020 mennessä olennaisena osana vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamista;

43.

pyytää jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä Euroopan unionin strategian työstämiseksi, jotta voidaan laatia tarpeellisia investointeja koskeva monivuotinen suunnitelma ja tyydyttää näin tulevat sähköntuotantotarpeet keskipitkän aikavälin energiatarpeita koskevien tutkimusten pohjalta; katsoo, että olisi harkittava suuntaa-antavan monivuotisen suunnitelman laatimista myös kaasualalla, jotta saadaan kokonaiskuva investointitarpeista Euroopan tasolla;

44.

kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia sidosryhmiä tarkastelemaan ja koordinoimaan rajatylittäviä infrastruktuuri-investointeja (kuten verkkoja, putkia ja voimaloita) koskevia tulevia suunnitelmia asianosaisten kanssa kaikissa maissa, joihin suunnitellut investoinnit voivat vaikuttaa, jotta käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin; katsoo, että infrastruktuureja käsittelevän koordinointiryhmän perustaminen Euroopan tasolla edistäisi näitä koordinointipyrkimyksiä ja voisi täydentää energian sisämarkkinoita koskevassa paketissa ehdotetun verkon kehittämistä koskevan 10-vuotissuunnitelman kehittämistä;

45.

korostaa, että energian sisämarkkinat ovat toimivat vain, jos investointien esteet poistetaan ja rakennetaan kaikki jäsenvaltiot yhteen yhteiseen energiaverkkoon liittäviä fyysisiä yhteyksiä sekä jos tietyn ajan kuluessa voidaan välttää energian hintojen vaihtelu ja varmistaa tasapuoliset markkinat kaikille energiantuottajille sekä uusien energiantuottajien ja energiateknologian verkkoyhteys, käyttö ja yhdentyminen; korostaa, että äskettäin tarkistetussa, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13. lokakuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY (15) säädetään selkeästi ja ennakoitavasti hiilidioksidipäästöjen arvioinnista;

46.

panee tyytyväisenä merkille tiedonannon toisesta strategisesta energiakatsauksesta ja erityisesti sen ehdotukset ulkoisesta energiapolitiikasta, jotka ovat suurelta osin samansuuntaisia kuin edellä mainittu 26. syyskuuta 2007 annettu päätöslauselma; ilmaisee pettymyksensä yksityiskohtaisten ehdotusten puuttumisen vuoksi ja korostaa vielä kerran, että on lujitettava Euroopan unionin ponnisteluja johdonmukaisen ja tehokkaan yhteisen ulkoisen energiapolitiikan kehittämiseksi kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota energiantuottajamaihin;

47.

kehottaa komissiota tukemaan sitä, että tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtäviin kauppa-, assosiaatio- ja kumppanuus- sekä yhteistyösopimuksiin lisätään niin sanottu energiavarmuuslauseke, jossa määrätään menettelysäännöistä ja kielletään kaupallisista kiistoista aiheutuvat keskeytykset ja hahmotellaan täsmällisesti toimenpiteet, joita toteutetaan yksipuolisen keskeyttämisen tapauksessa tai jos sopimuksen ehdoissa tai jonkun kumppanin toimitusehdoissa tapahtuu muutoksia;

48.

muistuttaa, että Euroopan unioni on kunnianhimoisten ja määrätietoisesti toteutettujen energiatehokkuus- ja energiansäästösuunnitelmien olemassaolosta huolimatta todennäköisesti keskipitkällä aikavälilläkin riippuvainen kolmansien maiden fossiilienergiatoimituksista; pyytää näin ollen, että vuoropuhelua tuottaja-, kauttakulkumaiden ja muiden kuluttajamaiden kanssa lujitetaan ja yleisemmin, että kansainvälistä yhteistyötä lujitetaan, jotta lisätään maailman energiamarkkinoiden avoimuutta ja käsitellään kestävän kehityksen kysymystä;

49.

muistuttaa pitkäaikaisten toimitussopimusten merkityksestä tuottaja- ja ostajamaiden luotettavien pitkän aikavälin suhteiden kehittämisen kannalta ja niiden merkityksestä aiempien ja myöhempien vaiheiden tarvittavia investointeja turvattaessa;

50.

kehottaa Euroopan unionia yhteistyöhön Välimeren alueen ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa ottaen huomioon kyseisten maiden huomattavan energiaresurssipotentiaalin sekä Afrikalle näin tarjoutuvat merkittävät kehitysmahdollisuudet; katsoo, että olisi erityisesti tutkittava ja edistettävä aurinkoenergian hyödyntämistä; kehottaa siksi sisällyttämään uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat yhteiset tavoitteet Välimeren alueen unionia koskevaan Barcelonan prosessiin;

51.

kehottaa Euroopan unionia yhteistyöhön Lähi-idän maiden kanssa ottaen huomioon kyseisten maiden huomattavan energiaresurssipotentiaalin;

52.

tukee aikomusta neuvotella Venäjän kanssa uudesta laaja-alaisesta sopimuksesta, joka korvaa vuoden 1997 kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja joka sisältää energiaa koskevan luvun, jossa olisi täysin kunnioitettava energiaperuskirjan ja sen kauttakulkupöytäkirjojen periaatteita; panee merkille, että Venäjä on allekirjoittanut ja Ukraina ratifioinut energiaperuskirjan; palauttaa mieleen, että se sisältää muun muassa riitojenratkaisumekanismin, joka koskee riitojen sovittelua esimerkiksi silloin, kun peruskirjan osapuolten välillä ilmenee kauttakulkua tai kauppaa koskevia kiistoja;

53.

korostaa tarvetta ottaa Ukraina mukaan käynnissä olevaan eurooppalaiseen vuoropuheluun Venäjän kanssa johtuen Ukrainan avainasemasta kauttakulkumaana;

54.

kehottaa komissiota toimitusvarmuuden takaamiseksi harkitsemaan Euroopan unionin ja Kaakkois-Euroopan välisen energiasopimuksen ulottamista muihin kolmansiin maihin ja uusien alueellisten energiamarkkinoiden luomista naapurimaiden kanssa Kaakkois-Euroopan energiayhteisön mallin mukaan, kuten Euro–Välimeri-energiayhteisön perustamista,;

55.

korostaa tarvetta ottaa Turkki mukaan käynnissä olevaan eurooppalaiseen vuoropuheluun Kaspianmeren ja Kaukasuksen alueen kanssa johtuen sen mahdollisesta avainasemasta kauttakulkumaana; palauttaa samalla mieliin, että se on ehdokasvaltiona sitoutunut saattamaan lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön mukaiseksi;

56.

korostaa Mustanmeren alueen geopoliittista merkitystä Euroopan unionin energian toimitusvarmuuden ja sen energialähteiden monipuolistamisen kannalta;

57.

pyytää jäsenvaltioita jatkamaan energia-alan suhteiden syventämistä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa nykyisten ja tulevien assosiaatio- ja yhteistyösopimuksien puitteissa;

58.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään euroa kansainvälisten rahoitussuhteiden strukturointivälineenä, jotta voidaan vähentää heilahteluita, jotka johtuvat öljy- ja kaasuostojen laskutuksesta; kehottaa Euroopan unionia tarkastelemaan ulkomaisia investointeja Euroopan energia-alalla koskevaa kysymystä soveltamalla vastavuoroisuuslauseketta; katsoo, että niin kauan kuin Euroopan unioni ei takaa parlamentin ja komission ehdottamaa markkinoille pääsyn vastavuoroisuutta, Euroopan unionin olisi sovellettava toimivaa kolmannen maan lauseketta siirtoverkon tai siirtoverkon haltijan hankkimisen yhteydessä;

59.

kehottaa komissiota analysoimaan erilaisia tapoja maaöljyn ja maakaasun hintojen volatiliteetin vähentämiseksi; muistuttaa erityisesti avoimuuden, riittävän varatukikapasiteetin ja rahoituskeinottelun katalysaattorivaikutusten merkityksestä hinnanmuodostuksessa markkinoilla; torjuu taloudellisista syistä strategisten öljyvarastojen käytön hintojen vaihtelun hillitsemiseen;

60.

kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan ja koordinoimaan toimiaan, kun kyse on toimitusreittien turvaamisesta, eritoten merellä;

61.

kehottaa jäsenvaltioita tunnistamaan parhaat kansainvälisen tason käytännöt ja lujittamaan teknologista yhteistyötä näiden maiden kanssa tietojen ja kokemusten lisäämiseksi tällä alalla; kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan teknologista yhteistyötään erityisesti Japanin kanssa, jonka talous on täysin riippuvainen energiantuonnista ja joka on kehittänyt yhden maailman tehokkaimmista energiajärjestelmistä;

62.

panee merkille, että Kiinan kasvava energiankulutus ja lisääntyvät kasvihuonekaasupäästöt merkitsevät valtavaa haastetta ympäristötavoitteiden saavuttamiselle ja energian toimitusvarmuudelle; kehottaa Euroopan unionia ja Kiinaa tehostamaan yhteistyötään edistääkseen vain vähän hiilidioksidia tuottavan teknologian siirtoa ottaen huomioon erityisesti energiatehokkuuden ja uudistuvat energialähteet; korostaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämisen ja käyttöönoton ratkaisevaa merkitystä Kiinassa ottaen huomioon kivihiilen merkityksen maan taloudelle;

63.

panee merkille EU:n ja Opecin energiaa koskevan vuoropuhelun ja kehottaa komissiota tehostamaan Norjan kanssa käytävää energia-alan vuoropuhelua;

64.

pitää myönteisenä komission aikomusta tarkistaa jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (kodifioitu toisinto) 24. heinäkuuta 2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/67/EY (16) ja ehdottaa kuukausittaisten tietojen julkaisemisen sijasta viikoittaisten tietojen julkaisemista, jotta lisätään markkinoiden avoimuutta ja vältetään suhteetonta reaktiota Yhdysvaltain tilanteeseen;

65.

panee merkille, että jäsenvaltiot eivät Ukrainan ja Venäjän välisen viimeaikaisen kaasukriisin aikana pystyneet osoittamaan solidaarisuutta lisäämällä kriisin kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden käytössä olevan kaasun määrää; kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti solidaarisuusmekanismin, joka antaisi EU:lle mahdollisuuden toimia tehokkaasti, nopeasti ja johdonmukaisesti kriisitilanteissa, jotka aiheutuvat toimitusten keskeytymisestä, kriittisen infrastruktuurin vahingoittumisesta tai muusta syystä;

66.

pitää edellä mainitun viimeaikaisen kaasukriisin valossa myönteisenä komission aikomusta parantaa maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä 26. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/67/EYfootnote_call (17) puitteita ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen direktiivin tarkistamiseksi ennen vuoden 2009 loppua edellä mainitussa tiedonannossa (KOM(2008)0769) esitetyn mukaisesti;

67.

korostaa, että neuvoston direktiivin 2004/67/EY tarkistamisen tärkeimpien elementtien olisi oltava pakollisia ja niihin olisi sisällyttävä toimivia kansallisia ja eurooppalaisia hätätilasuunnitelmia, joissa muun muassa määritellään yhteinen hätätilan julistaminen, käytettävissä olevien varastojen ja infrastruktuurin jakaminen hätätilasta kärsivien valtioiden kesken, koordinoidut toimitukset sekä hätätoimenpiteiden käynnistäminen valtioissa, joita tilanne ei koske tai koskee vähemmässä määrin, jotta voidaan lisätä saatavilla olevan kaasun määrää hätätilasta kärsivillä markkinoilla kaikin mahdollisin keinoin, mukaan luettuna esimerkiksi keskeytymättömät sopimukset, polttoaineiden vaihto, varastojen tyhjentäminen ja toimitusten joustavuus; katsoo, että on olennaista parantaa markkinoiden toimintaa avoimuudella ja lisätä kaasun saatavuutta markkinoilla; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioitakehittämään kaasun varastointia siten, että varastot voidaan purkaa nopeasti;

68.

ehdottaa, että tietotekniikkaa hyödynnetään paremmin toimitusten täydelliseen tai osittaiseen keskeyttämiseen kriisitilanteessa, ja katsoo, että tätä tarkoitusta varten olisi sääntelyelimen valvonnan alaisuudessa pantava täytäntöön mekanismi, jonka avulla kulutusta voidaan yhteisellä päätöksellä vähentää;

69.

katsoo, että energiatehokkuuden parantaminen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä on ensisijainen tavoite, jotta voidaan edistää kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn tavoitteita, ja se on myös tehokkain ja edullisin keino energiavarmuuden parantamiseksi; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan välittömästi oikeudellisesti sitovasta, vähintään 20 prosentin energiatehokkuustavoitteesta vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tiedotuskampanjoita ja siten antamaan käyttöön käytännön tietoa toteutettavista energiatehokkuutta lisäävistä ratkaisuista ja myös edistämään energiakoulutusohjelmia Euroopan unionin kouluissa ja yliopistoissa;

70.

korostaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio panevat energiatehokkuutta ja energiansäästämistä koskevan lainsäädännön täytäntöön tehokkaasti ja oikea-aikaisesti ja valvovat sen soveltamista; korostaa, että on tärkeää hyväksyä julkisia hankintoja koskevia pakollisia toimenpiteitä yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan edistää innovatiivisten, energiatehokkuutta parantavien tuotteiden ja palvelujen kysyntää; vaatii sen vuoksi kunnianhimoista otetta tulevaan energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevaan lainsäädäntötyöhön (erityisesti rakennusalan, teollisuuden, liikenteen, kaupunkisuunnittelun ja sähkölaitteiden suhteen);

71.

panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen seurata tarkasti sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistymistä ja kehottaa komissiota päättämään vuonna 2009 muista tukitoimenpiteistä energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamiseksi; muistuttaa komissiota siitä, että primäärienergian säästöt, kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon ensisijaisia tavoitteita riippumatta siitä, mitä teknologiaa käytetään; katsoo, että markkinoiden on vastattava tehokkaimpien teknologioiden kehittämisestä ja valitsemisesta; kannattaa strategian kehittämistä sellaisten infrastruktuurien tukemista ja rahoitusta varten, kuten lämpö- ja kylmäverkot, joiden avulla voidaan käyttää paikallisia energialähteitä, esimerkiksi maalämpöä ja lämmön ja sähkön yhteistuotantoa;

72.

tukee kansainvälistä kumppanuutta energiatehokkuutta koskevassa yhteistyössä, jotta voidaan edistää normien yhdenmukaistamista ja edistää kunnianhimoisia maailmanlaajuisia tavoitteita;

73.

kehottaa öljyn tehokkaampaan käyttöön erityisesti liikenteen alalla, jossa käytetään olennainen osa kyseisestä polttoaineesta; pyytää hyväksymään kunnianhimoiset keskipitkän aikavälin (2020) tavoitteet ajoneuvojen polttoainetehokkuudelle, siten että kannustetaan jäsenvaltioita pohtimaan vaihtoehtoisia energialähteitä ja käyttöteknologioita, esimerkiksi sähkömoottoreita, tavara- ja henkilökuljetuksiin, erityisesti kaupunkialueilla; katsoo, että Euroopan unionin strategiaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tulisi kuulua olennaisena osana merkittävä siirtyminen ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, esimerkiksi siirtyminen yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen;

74.

katsoo, että jos Euroopan autoteollisuudella olisi edelläkävijän rooli, tämä auttaisi saamaan takaisin erityisesti aasialaisille valmistajille menetettyjä kansainvälisiä markkinoita;

75.

pitää valitettavana, että rautatieliikenteen osuus eurooppalaisesta tavaraliikenteestä on vain 10 prosenttia; vaatii jäsenvaltioita lisäämään rautatie- ja vesiliikenteen käyttöä; vaatii lisäämään ponnisteluja rautatie-, vesi- ja maantieliikenteen välisen optimaalisen yhdistelmän saavuttamiseksi;

76.

korostaa, että on tärkeää hyväksyä joukko erilaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sekä nykyisten että uusien sähkölaitteiden energiatehokkuuden parantamiseksi;

77.

katsoo, että uusiutuvat energianlähteet, kuten tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia, vesivoima, biomassa, geoterminen energia ja merten resurssit, ovat kaikkein tärkein mahdollinen energianlähde Euroopan unionissa ja ne voivat osaltaan vaikuttaa energian hintojen vakiintumiseen ja auttaa energiariippuvuuden torjumisessa, ja pitää myönteisenä hanketta tiedonannosta, joka koskee uusien energialähteiden esteiden poistamista; korostaa tässä yhteydessä, että mikään uusi aloite ei saa johtaa nykyisten hankkeiden lykkääntymiseen;

78.

katsoo, että Euroopan energiaomavaraisuutta voidaan parantaa hyödyntämällä sen omia fossiilisten polttoaineiden varoja, erityisesti maalla ja merellä sijaitsevia luonnonkaasukenttiä, ja että saatavilla olevia varoja on hyödynnettävä jäsenvaltioiden ja yhteisön ympäristölainsäädännön mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota pyrkimään Euroopan unionin maa- ja merialueita koskevassa säätelyssä asianmukaiseen tasapainoon ympäristönsuojelun ja tuotantomahdollisuuksien välillä;

79.

muistuttaa, että uusiutuvien energialähteiden jatkuvasti muuttuvan luonteen vuoksi on välttämätöntä kiihdyttää sähköverkkojen yhteenliittämiskapasiteettia unionin tasolla ja samalla kiinnittää erityishuomiota jäsenvaltioihin ja alueisiin, jotka ovat hyvin eristäytyneitä unionin energiamarkkinoilla, ja varustaa jäsenvaltiot välineillä, joita ne tarvitsevat uusiutuvia energialähteitä koskevan 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä;

80.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä paikallisviranomaisia mullistamaan maatalous- ja energia-alojen väliset suhteet suunnitelman avulla, jonka tarkoituksena on maatalousrakennusten kattojen varustaminen aurinkopaneeleilla ja muilla vastaavilla uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä laitteilla; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia luomaan paikallisia kannusteita käytettyjen öljyjen ja ekologisesti kestävien paikallisten biomassan varantojen käytön edistämiseksi sekä varmistamaan asianmukaisen tasapainon energiakasvien ja ravintokasvien välillä;

81.

kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille kertomuksen, jossa käsitellään niitä teknisiä esteitä ja standardeja, jotka estävät pk-yrityksiä investoimasta energiantuotantoon ja käyttämästä olemassa olevia verkkoja tuottamansa energian jakeluun;

82.

kehottaa komissiota lujittamaan ensisijaista asemaa, joka on annettu sähkön varastointia koskevalle tutkimukselle ja kehittämiselle, hajautettujen tuotantolaitosten tietotekniikkapohjaisille yhteyksille (virtuaaliset voimalaitokset), älykkäille verkoille ja infrastruktuurivalmiuksien parantamiselle, jotta mahdollistetaan uusiutuvien energialähteiden ensisijainen verkkoon liittäminen;

83.

kehottaa komissiota määrittelemään uudelleen Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan integroimalla siihen uuden energiaosion; katsoo tähän liittyen, että Pohjois-Afrikkaan suunniteltujen aurinkokeskushankkeiden on oltava ensisijaisesti tarkoitettuja paikallisiin tarpeisiin;

84.

muistuttaa, että rusko- ja kivihiilellä on Euroopan unionin energialähteiden yhdistelmässä ja toimitusvarmuudessa siirtymävaiheessa keskeinen rooli suurista omista varannoista johtuen ja koska ne muodostavat vaihtoehdon öljylle ja kaasulle; korostaa kuitenkin, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin muilla primäärienergialähteillä; kehottaa näin ollen vähentämään näitä päästöjä uudistamalla energialaitoksia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian avulla ja kehottaa tähän liittyen komissiota harkitsemaan kaikkia mahdollisuuksia rahoittaa vuoteen 2015 mennessä 12 esittelylaitosta;

85.

muistuttaa, että biomassan polttaminen moderneissa hiilivoimalaitoksissa saavuttaa jo nykyään 45 prosentin hyötysuhteen ja että sähkön ja lämmön yhteistuotannossa voidaan saavuttaa jopa 90 prosentin hyötysuhde; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia eloperäisten polttoaineiden käyttöönoton lisäämiseksi fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa;

86.

yhtyy komission analyysiin, jonka mukaan on tärkeää säilyttää ydinenergia energialähteiden yhdistelmässä ja tätä silmällä pitäen on viipymättä edistettävä yhdenmukaistetun lainsäädäntökehyksen ja taloudellisen kehyksen käyttöönottoa, sillä nämä auttaisivat tarpeellisten investointipäätösten tekemisessä; kehottaa komissiota kehittämään konkreettisen etenemissuunnitelman ydinvoima-alan investointeja varten; katsoo, että on hyvin tärkeää aloittaa – ilman ennakkoluuloja – yhteiskunnallinen keskustelu tämän energialähteen turvallisesta käytöstä; kehottaa komissiota edistämään Euroopan naapuruuspolitiikan kiinteänä osana ydinturvallisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista naapurimaissa aina kun niissä suunnitellaan uutta voimalaa tai uudistetaan vanhoja;

87.

muistuttaa ydinvoiman merkityksestä, jota tuotetaan 27 jäsenvaltiosta 15:ssä, jota käytetään vielä useammassa jäsenvaltiossa ja joka tyydyttää noin kolmanneksen Euroopan unionin sähkönkysynnästä; muistuttaa myös tällä hetkellä kuuden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta neljässä jäsenvaltiossa;

88.

korostaa ydinvoiman kilpailukykyä, sillä uraanipolttoainekustannusten alhainen osuus tuotantokustannuksista tekee siitä paljolti riippumattoman polttoaineiden hintojen heilahduksista;

89.

korostaa, että Euroopan unionin ydinenergia-ala on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa kaikissa ydinpolttoainekiertoon liittyvissä tekniikoissa, erityisesti rikastamisessa, mikä merkittävästi parantaa unionin energiantoimitusvarmuutta;

90.

panee tyytyväisenä merkille komission yleisesti ottaen myönteisen kannan ydinvoimaan; huomauttaa kuitenkin, ettei komissio puutu riittävästi radioaktiivisen jätteen loppuvarastointiin, vaikka tämä on yleisen mielipiteen kannalta hyvin merkittävä asia; vaatii asianosaisia jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan löytääkseen ratkaisun kaiken radioaktiivisen jätteen, erityisesti korkea-aktiivisen ydinjätteen, loppuvarastointiin;

91.

pitää välttämättömänä taata unionin kansalaisille, että ydinenergiaa käytetään Euroopan unionissa turvallisesti ja avoimesti, niin turvallisesti kuin edistyneintä tekniikkaa käyttäen on mahdollista, erityisesti mitä tulee ydinjätteen hallinnointiin; suhtautuu myönteisesti edellä mainittuun komission ehdotukseen neuvoston direktiiviksi ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta; kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään yhdessä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa malleja ja menettelyjä, joiden avulla varmistetaan se, että ydinenergian rauhanomainen käyttö ei johda ydinaseiden leviämiseen;

92.

korostaa, että komissio ei tarkistetussa ohjelmassaan tai strategisessa katsauksessaan tarkastele kestävän ydinenergian teknologiayhteisön viiteasiakirjassa ehdotetulla tavalla ydinteknologian kehitystä vuoteen 2050 mennessä eikä valvottua fuusiota koskevalle ITER-hankkeelle annettua asemaa;

93.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rakentamaan sellaista eurooppalaista energiapolitiikkaa, joka mahdollistaa massiivisen siirtymisen energiatehokkaaseen ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen energiateknologiaan, jotta voidaan vastata energiankulutuksen kasvaviin tarpeisiin; korostaa, että jos ensisijaisina tavoitteina on energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen edelleen, energiatarpeet voidaan vuoteen 2050 mennessä tyydyttää vähäpäästöisistä energialähteistä;

94.

muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita, että erittäin energiatehokkaaseen järjestelmään siirtymisen hallinta vaatii järjestelmällistä lähestymistapaa, joka perustuu eri alojen väliseen synergiaan; korostaa, että on erityisen tärkeää arvioida kaikkia toimenpiteitä sen perusteella, miten ne vaikuttavat hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen; katsoo, että tässä tarkoituksessa etusijalle on asetettava paikalliset kokonaisvaltaiset ratkaisut;

95.

katsoo, että koko maailmaa ja Eurooppaa koskevat pitkän tähtäimen energia- ja ilmastonmuutoshaasteet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden uusiin liiketoiminnan malleihin kaikilla talouden aloilla vihreiden innovaatioiden ja yrittäjyyden vahvistamiseksi;

96.

pyytää komissiota tekemään tutkimuksia tuulivoimahankkeiden toteuttamiskelpoisuudesta Pohjanmerellä sekä aurinkokeskushankkeista Afrikassa;

97.

hyväksyy energiatekniikoita koskevan strategisen suunnitelman yhteydessä poliittisen esityslistan laatimisen vuotta 2030 varten sekä energiapoliittisen etenemissuunnitelman laatimisen vuotta 2050 varten; kehottaa tätä varten komissiota arvioimaan energialähteiden yhdistelmän muodostumista useiden eri skenaarioiden valossa ja ottamaan huomioon energiankysynnän kehityksen, mahdolliset energiaresurssit, ympäristövaikutukset, arvioidun energianhinnan sekä hiilidioksidipäästöt;

98.

pyytää komissiota varmistamaan, että etenemissuunnitelmassa annetaan suuntaviivat sellaiselle energiateknologian tutkimus- ja kehitystyölle sekä koulutukselle, jonka avulla vähennetään uusiutuvien energianlähteiden kustannuksia, edistetään energian varastointia sekä neljännen sukupolven ydinreaktoreiden ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin onnistumista ja eritoten vaihtoehdon löytämistä öljyn käytölle kuljetuksissa sekä korostetaan aurinkoenergiaa, joka tarjoaa rajattomat resurssit;

99.

muistuttaa, että on tarpeen kannustaa jatkuvasti ydinjätteiden transmutaatiota ja ydinfuusiota pitkän aikavälin energianlähteinä koskevaa tutkimusta;

100.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.