24.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 46/1

—

ottaa huomioon poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun asetuksen (EY) N:o 2007/2000 muuttamisesta 14. marraskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2005 (1),

—

ottaa huomioon liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (2),

—

ottaa huomioon Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa kaikille Länsi-Balkanin valtioille luvattiin Euroopan unionin jäsenyys,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 16. joulukuuta 2005 tekemän päätöksen antaa ehdokasvaltion asema entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle sekä 15. ja 16. kesäkuuta 2006, 14. ja 15. joulukuuta 2006 ja 19. ja 20. kesäkuuta 2008 pidettyjen Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 3. lokakuuta 2005 tekemän päätöksen aloittaa liittymisneuvottelut Kroatian kanssa,

—

ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Länsi-Balkan – lähemmäksi EU-jäsenyyttä” (KOM(2008)0127),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston 10. kesäkuuta 1999 antaman päätöslauselman 1244,

—

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Kosovon tulevaisuudesta ja Euroopan unionin roolista (3),

—

ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 esittämänsä kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi yhteisön poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Kosovolle (4),

—

ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta (5),

—

ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Kroatian edistymiskertomuksesta vuodelta 2007 (6),

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2007 antamansa suosituksen neuvostolle Bosnia ja Hertsegovinasta (7),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa suosituksen neuvostolle Euroopan unionin ja Serbian suhteista (8),

—

ottaa huomioon 6. syyskuuta 2006 esittämänsä kannan ehdotukseen neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemisestä (9),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 esittämänsä kannan ehdotukseen neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemisestä (10),

—

ottaa huomioon komission 31. tammikuuta 2007 antaman tiedonannon ”Euroopan laajuisten tärkeimpien liikennereittien jatkaminen naapurimaihin” ja ”Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla” (KOM(2007)0032),

—

ottaa huomioon komission 5. maaliskuuta 2008 antaman tiedonannon naapurimaiden kanssa liikenteen alan yhteistyöstä käytävien tunnustelevien neuvottelujen etenemisestä (KOM(2008)0125),

—

ottaa huomioon Ateenassa 25. lokakuuta 2005 allekirjoitetun EU:n ja Kaakkois-Euroopan välisen energiayhteisösopimuksen,

—

ottaa huomioon komission 6. marraskuuta 2007 antaman tiedonannon laajentumisstrategiasta sekä vuosien 2007 ja 2008 tärkeimmistä haasteista (KOM(2007)0663),

—

ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2005 laajentumisstrategiasta (11) ja 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007 (12),

—

ottaa huomioon kaikki aikaisemmat päätöslauselmansa Länsi-Balkanin valtioista,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0489/2008),

A.

ottaa huomioon, että Thessalonikissa pidetyssä Eurooppa-neuvostossa muotoiltiin selkeästi Länsi-Balkanin valtioiden ”lähentyminen Eurooppaan” ja todettiin, että jatkossa yhteisön ja Länsi-Balkanin valtioiden välisiä suhteita kehitetään vakautus- ja assosiaatioprosessin tarjoamassa kehyksessä,

B.

ottaa huomioon, että Kroatia käy tällä hetkellä liittymisneuvotteluita Euroopan unionin kanssa ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on saanut ehdokasvaltion aseman vuonna 2005,

C.

ottaa huomioon, että EU:n tekemät kauppaa koskevat myönnytykset ja EU:n myöntämä rahoitusapu ovat olleet keskeisiä tekijöitä Länsi-Balkanin vakautus- ja assosiaatioprosessissa,

D.

ottaa huomioon, että Kroatia on matkalla Euroopan unionin täysjäseneksi, sillä on edellytykset saattaa neuvottelut päätökseen vuonna 2009, se on jatkanut Kööpenhaminan poliittisten ja taloudellisten kriteerien täytäntöönpanoa ja sillä on tunnustetusti toimiva markkinatalous, mikä voisi toimia myönteisenä esimerkkinä muille alueen maille,

E.

ottaa huomioon, että Kosovon parlamentti antoi 17. helmikuuta 2008 päätöslauselman, jolla Kosovo julistettiin itsenäiseksi; ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 18. helmikuuta 2008, että jäsenvaltiot päättäisivät suhteistaan Kosovoon kansallisten käytäntöjensä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; ottaa huomioon, että kaiken kaikkiaan EU antaa Kosovolle vuosina 2007–2010 apua arviolta yli miljardi euroa ja että kyseiset varat käytetään Kosovon poliittisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen ja Kosovossa olevien kansainvälisten joukkojen EU:n osuuden rahoittamiseen,

F.

katsoo, että taloudellinen hyvinvointi ja talouden täysimääräinen liittäminen EU:n sisämarkkinoihin ja maailman kauppajärjestelmään ovat olennaisia tekijöitä pitkän aikavälin vakauden ja kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kasvun turvaamiseksi koko Länsi-Balkanin alueella,

G.

ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin valtioiden järkevästi vaiheistetun markkinoiden avautumiskehityksen, pääasiassa alueellisten markkinoiden perustamista edistävä maakohtainen lähestymistapa mukaan luettuina, odotetaan edistävän merkittävästi poliittista ja taloudellista vakauttamisprosessia alueella,

H.

ottaa huomioon, että taloudellisen yhteistyön lisääntyminen Länsi-Balkanin alueella tarjoaa myönteisiä näkymiä myös Kaakkois-Euroopan jäsenvaltioiden talouskasvulle ja edesauttaa niiden EU:n yhtenäismarkkinoihin integroitumisen syventämistä,

I.

ottaa huomioon, että Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksessa (Cefta) yhdistettiin 32 Etelä-Euroopassa sovellettua kahdenvälistä vapaakauppasopimusta yhdeksi kattavaksi alueelliseksi vapaakauppasopimukseksi, jolla alueen nykyistä vapauttamisastetta nostetaan yhden ainoan oikeudenmukaisten, avointen ja ennustettavien sääntöjen muodostaman verkoston avulla,

J.

ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin talouskasvu vaihtelee merkittävästi vuoden 2006 kolmen prosentin kasvusta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 10,3 prosenttiin Montenegrossa; ottaa huomioon, että työttömyysaste vaihtelee esimerkiksi Kosovon korkeasta työttömyysasteesta (40 %) vuonna 2007 Montenegron alhaisempaan työttömyysasteeseen (11,9 %),

K.

ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin maiden taloudet ovat voimakkaasti riippuvaisia ulkomaankaupasta ja että niiden viennin ja tuonnin kokonaismäärä vastaa huomattavaa osaa niiden BKT:stä; ottaa huomioon, että 61 prosenttia alueen kauppavirroista suuntautuu Euroopan unioniin, mutta ne muodostavat vain kaksi prosenttia EU:n ulkomaankaupasta,

L.

katsoo, että liikenteen perusrakenteet ja liikenteen helpottaminen ovat keskeisiä tekijöitä talouskehityksessä, sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa ja integraatiokehityksessä,

M.

katsoo, että Länsi-Balkanin pieniä ja keskisuuria yrityksiä on tuettava voimakkaammin kestävän talouskasvun, uusien työpaikkojen luomisen ja viennin varmistamiseksi,

N.

ottaa huomioon, että palvelualalla, erityisesti matkailulla, on merkittävä rooli Länsi-Balkanin maiden taloudessa,

O.

ottaa huomioon, että joidenkin Länsi-Balkanin maiden kaltaiset pienet markkinat ovat erityisen alttiita kärsimään kartelleista, rajoittavista käytännöistä ja markkina-aseman väärinkäytöksistä, mikä saattaa vaikuttaa merkittävästi alueelliseen talouskasvuun, työttömyysasteeseen ja sosiaaliseen kehitykseen,

P.

ottaa huomioon, että Länsi-Balkanin taloudet ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden ominaispiirteet ovat erilaisia; esimerkiksi Albania, Kroatia ja Montenegro poikkeavat muista Länsi-Balkanin talouksista sen suhteen, että matkailuala on niille ratkaisevan tärkeä,

Q.

ottaa huomioon, että kaikki Länsi-Balkanin maat ovat tehneet vakautus- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa,

1.

suhtautuu myönteisesti vakautus- ja assosiaatioprosessin edistymiseen ja erityisesti vakautus- ja assosiaatiosopimusten allekirjoittamiseen äskettäin Bosnian ja Hertsegovinan sekä Serbian kanssa; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan kaikkien vakautus- ja assosiaatiosopimusten ratifiointiprosessin päätökseen mahdollisimman pian; panee tyytyväisenä merkille väliaikaisten sopimusten täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen ja kehottaa Länsi-Balkanin valtioita jatkamaan ponnisteluja tällä alalla; korostaa, että on tärkeää edelleen laajentaa vakautus- ja assosiaatioprosessin monenvälistä ulottuvuutta, jotta alueellinen yhteistyö kaikilla aloilla voidaan käynnistää kaikilta osin uudelleen;

2.

palauttaa mieliin Thessalonikin Eurooppa-neuvoston, jossa Länsi-Balkanin valtioiden ilmaistiin selvästi ”lähentyvän Eurooppaa”; huomauttaa kuitenkin, että jos Länsi-Balkanin maat haluavat tulevaisuudessa liittyä Euroopan unioniin, tinkimättöminä ehtoina on kaikkien EU:n asettamien ehtojen ja vaatimusten täyttyminen, mukaan luettuina Kööpenhaminan jäsenkriteerit sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin saattaminen päätökseen menestyksellisesti, mikä tarkoittaa muun muassa alueellista yhteistyötä, hyviä naapuruussuhteita ja saumatonta yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa;

3.

korostaa, että vakavasti otettava mahdollisuus saada EU-jäsenyys voi toimia Länsi-Balkanin valtioissa alullepanijana ja rohkaista niiden väestöjä ja hallituksia jättämään taantumuksellisen kansallismielisyyden ja väestöryhmien väliset väkivaltaisuudet taakseen ja suuntaamaan katseensa tulevaan integroitumiseen muuhun Eurooppaan; katsoo, että se voi lisäksi kohentaa Länsi-Balkanin äskettäisten sotien ja viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana esiintyneiden poliittisten kiistojen vuoksi suhteellisen heikkoa julkisuuskuvaa Euroopan unionissa, mikä vuorostaan kannustaa EU:ssa toimivia yrityksiä lisäämään liiketoimintaansa alueella;

4.

rohkaisee Euroopan unionia osoittamaan jatkuvasti sitoutumisensa Länsi-Balkaniin, erityisesti nykyisenä poliittisesti herkkänä aikana; kehottaa neuvostoa ja komissiota ymmärtämään, että ei ole Euroopan unionin sen enempää kuin Länsi-Balkaninkaan edun mukaista luoda ”musta aukko” Kosovoon; pyytää näin ollen EU:n toimielimiä neuvottelemaan ja toimimaan aktiivisesti jännityksen välttämiseksi;

5.

katsoo, että on tärkeää ottaa Länsi-Balkaniin sovelletussa yleisessä lähestymistavassa huomioon alueen eri maiden väliset erot taloudellisen kehityksen asteessa ja sen suhteen, missä määrin niiden lainsäädäntö vastaa yhteisön säännöstöä ja Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä; painottaa siksi sen tärkeyttä, että kullekin Länsi-Balkanin valtiolle kehitetään täysin erillinen EU:n jäsenyyteen pyrkivä suunnitelma, joka perustuu muun muassa kunkin valtion kykyyn täyttää Kööpenhaminan kriteerit sekä Euroopan unionin asettamat ehdot ja vaatimukset;

6.

suhtautuu myönteisesti viisumin myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskeviin sopimuksiin, jotka tulivat voimaan tammikuussa 2008, ja vuoropuheluun, jota käydään etenemissuunnitelmista Länsi-Balkanin maita koskevan viisumijärjestelmän vapauttamiseksi vaiheittain; katsoo, että kauppavirtojen helpottaminen ja tiiviimmän talous-, tiede-, teknologia- ja kauppayhteistyön varmistaminen todella edellyttää toimivien tullijärjestelmien luomista ja parantamista; suhtautuu myönteisesti komission päätökseen tarjota enenevässä määrin stipendejä Länsi-Balkanin opiskelijoille Erasmus Mundus -ohjelman puitteissa;

7.

kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin aiheellisiin toimiin kannustaakseen Länsi-Balkanin tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään etenkin siten, että ne alueen maat, jotka eivät vielä ole WTO:n jäseniä, liittyvät siihen; panee tyytyväisenä merkille, että Albania, Kroatia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat jo WTO:n jäseniä; korostaa, että kaupan vapauttamisen on tapahduttava yhdessä köyhyyden vähentämisen ja työttömyysasteen pienentämisen kanssa edistämällä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittamalla;

8.

korostaa alueellisen yhteistyön ja hyvien naapurisuhteiden kannustavaa vaikutusta alueen talouskasvulle sekä Cefta-sopimuksen keskeistä merkitystä kyseisessä prosessissa; tähdentää, että Cefta voi olla tärkeässä asemassa myös syvennettäessä alueen integroitumista Euroopan unioniin siten, että se auttaa vahvistamaan Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin välisiä talous- ja kauppasuhteita; on näin ollen sitä mieltä, että Cefta-sopimus edistää merkittävästi Länsi-Balkanin valtioiden valmistautumista Euroopan unionin jäsenyyteen;

9.

kehottaa Länsi-Balkanin maiden hallituksia tarkastelemaan lähemmin mahdollisuuksia toteuttaa kaupan vapautustoimia aloilla, joilla toimia ei ole tähän mennessä toteutettu, sekä perustamaan mekanismeja, joilla torjutaan järjestelmällisesti kaikki kansainvälisiä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat loukkaukset; kehottaa alueen hallituksia myös saattamaan oman toimintansa yhteisön säännöstön mukaiseksi ja ryhtymään toimenpiteisiin kaikkia sellaisia käytäntöjä ja toimenpiteitä vastaan, joilla lisätään tulleihin perustumattomia kaupan esteitä;

10.

tukee Länsi-Balkanin maiden pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia ja tehdä alueellista yhteistyötä liittymistä valmistelevien tukivälineidensä avulla; korostaa, että Länsi-Balkanin valtiot ovat uudistusprosessiensa ainoat ”omistajat”; kehottaa Länsi-Balkanin maita kantamaan vastuunsa riittävän useiden kunnianhimoisten hankkeiden kehittämiseksi ja saatavilla olevien yhteisön varojen käyttämiseksi, jotta ne eivät ole liian passiivisia ja riippuvaisia yhteisön aloitteista;

11.

korostaa alueiden merkitystä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä ja näin ollen liittymistä valmistelevan tukivälineen merkitystä Länsi-Balkanin valtioiden demokratisoitumisessa, talouden ja yhteiskunnan muutoksessa ja mukautumisessa eurooppalaisiin standardeihin sekä näiden valtioiden lähentämisessä Euroopan unionin rakenteisiin;

12.

pyytää, että komissio ja jäsenvaltio myöntäisivät liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen tarvittavat lisävarat tarkoituksenmukaisempien projektien kehittämiseksi ja tehokkaan ja keskitetyn tuen antamiseksi paikallis- ja aluetasolle; korostaa ihmisten välisten hankkeiden merkitystä erityisesti Euroopan unionin tuoman lisäarvon tiedostamiseksi paikallisväestön keskuudessa;

13.

panee tyytyväisenä merkille, että yksi liittymistä valmistelevan tukivälineen ensisijaisista tavoitteista on edesauttaa Länsi-Balkanin valtioiden institutionaalisen ja hallintokapasiteetin kehittämistä kansallisella ja alueellisella tasolla; kannustaa komissiota vahvistamaan tätä toimintalinjaa hallinnon kehittämisen vauhdittamiseksi ja kyseisten valtioiden valmistamiseksi käyttämään rakennerahastoja tulevaisuudessa sekä tukemaan niiden mukautumista eurooppalaisiin standardeihin tähdäten näin niiden mahdolliseen EU-jäsenyyteen tulevaisuudessa; vaatii komissiota varmistamaan täyden avoimuuden instituutioiden perustamisen yhteydessä ja ryhtymään tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin korruption estämiseksi;

14.

pyytää neuvostoa ja komissiota toimittamaan asianmukaisesti pätevöityneiden henkilöiden avulla taloudellista ja hallinnollista teknistä apua alueen maille yhdessä Länsi-Balkanin talouskysymysten parissa toimivien kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa, jotta voitaisiin vahvistaa paikallisia julkisia rakenteita, luoda tehokkaampi ja monipuolisempi talouspohja ja jotta parannettaisiin paikallisten tuotteiden pääsemistä ulkomaisille ja etenkin Euroopan unionin markkinoille;

15.

ehdottaa, että jäsenvaltiot tarjoavat Länsi-Balkanin maille niin kutsuttuja hallitukselta hallitukselle -ohjelmia, joilla kyseisille maille annetaan niiden ministeriöissä erityistä apua, koulutusta ja valmennusta aloilla, joiden osalta Länsi-Balkanin valtioiden viranomaiset ovat sitä nimenomaisesti pyytäneet; korostaa, että kyseiset ohjelmat voivat olla tärkeä tekijä yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa alueella ja että ne tarjoavat samalla Länsi-Balkanin valtioille mahdollisuuden määrittää tarkasti, millaista apua ne kaipaavat;

16.

pyytää komissiota esittämään asianmukaisesti ja hyvissä ajoin Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi kaikki uudet Länsi-Balkanin maita koskevat poikkeukselliset talousarvioapuehdotukset; painottaa, että Länsi-Balkanille (ja etenkin Kosovolle) myönnettävän talousavun lisäämisen ehdoksi olisi asetettava kattavan ja toteuttamiskelpoisen pitkän aikavälin talouskehitystä koskevan suunnitelman vahvistaminen kansainvälisten rahoituslaitosten tuen avulla;

17.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kestävässä talouskehityksessä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa heidän toteuttaessaan käytännössä kansallisia ja yhteisön tason ensisijaisia tavoitteita projektein, joissa solmitaan kumppanuussuhteita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken;

18.

korostaa rajat ylittävän ja ylikansallisen yhteistyön merkitystä yhteisten projektien kehittämiseksi ja kestävien suhteiden luomiseksi sekä Länsi-Balkanin alueiden välille että Länsi-Balkanin alueiden ja jäsenvaltioiden alueiden välille; korostaa myös, että tällaisessa yhteistyössä edut eivät ole ainoastaan taloudellisia, vaan niillä on myös poliittinen ja inhimillinen ulottuvuus, joka edistää kansojen ja hallitusten lähentymistä ja varmistaa alueen vakauden ja vaurauden pitkällä aikavälillä;

19.

kannustaa unionin alueita toimimaan aloitteentekijöinä rajat ylittävien projektien käynnistämiseksi Länsi-Balkanin alueiden kanssa tavoitteena aloittaa tiivis ja pitkäaikainen yhteistyö alueellisella tasolla sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi alueellisen kehityksen eurooppalaisten verkkojen sisällä; katsoo, että alueen yhteistyötä voidaan tukea vahvistamalla alueellista yhteistyöneuvostoa;

20.

kehottaa alueen maita, toimien tiiviissä yhteistyössä komission ja muiden asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, pitämään kiinni edistymisestään makrotalouden vakauden saavuttamisessa ja pyrkimään edelleen edistymään alalla, asianmukaisen vero- ja rahapolitiikan avulla, sillä makrotalouden vakaus on kestävän talouskasvun edellytys; kehottaa maita lisäksi nopeuttamaan rakenteellisten uudistusten tahtia etenkin veropolitiikan, tullin ja hallinnon alalla edistämällä avoimuuden ja vastuullisuuden periaatetta ja tukemalla hyvää hallintotapaa julkisella sektorilla;

21.

korostaa, että on tarpeen myöntää entistä enemmän tukea alueen yksityisen sektorin kehittämiseen ja infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin muun muassa Euroopan investointipankin tehostetun yhteistyön, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kautta;

22.

pitää alueen taloudellisen kehityksen kannalta suotuisan sijoitusilmapiirin luomista olennaisena ja kehottaa komissiota ja Länsi-Balkanin valtioita työskentelemään taloudellisten uudistusten tehostamisen puolesta kehittämällä strategisia kehityssuunnitelmia, joilla pannaan täytäntöön koko alueen kannalta merkittävät investointihankkeet;

23.

antaa Länsi-Balkanin hallituksille kiitosta niiden talouden alalla tähän mennessä saavuttamasta edistyksestä säilyttäen samalla kuitenkin makrotaloudellisen vakauden; pitää myönteisenä, että hallitukset ovat toteuttaneet sellaista veropolitiikkaa ja kurinalaista budjettipolitiikkaa, jotka ovat johtaneet valtion tulojen kasvuun;

24.

korostaa, että on tärkeää jatkaa alueellisen energiayhteistyön kehittämistä, erityisesti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä, luoda avoimet, luotettavat ja kilpailukykyiset markkinat ja kohentaa alueen energiaperusrakenteiden laajentamisen yleisiä olosuhteita, mukaan lukien läheisten EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanuusmaiden välisten yhteenliittämisvalmiuksien parantaminen; korostaa energiayhteisön merkittävää roolia tämän päämäärän saavuttamiseksi;

25.

katsoo, että Rijekan sataman kehittäminen Kroatiassa on äärimmäisen tärkeä hanke Euroopan unionille; katsoo, että on Euroopan unionin edun mukaista, että tämä kehitys etenee mahdollisimman nopeasti;

26.

painottaa, että ympäristönsuojelu on Länsi-Balkanin alueen kestävän kehityksen tärkeä osatekijä; pitää välttämättömänä, että komissio ja Länsi-Balkanin hallitukset edistävät ympäristöasioissa tarkoituksenmukaisia toimintalinjoja ja -strategioita, jotka ovat Euroopan unionin ympäristölainsäädännön mukaisia;

27.

pitää tärkeänä, että Länsi-Balkanin valtiot noudattavat yhteisen eurooppalaisen meripolitiikan periaatteita ja suuntaviivoja, ja korostaa tarvetta käyttää Tonavaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti merkittävänä liikennekäytävänä ja arvokkaana luonnonvarojen lähteenä; kannattaa tässä mielessä parhaillaan toteutettavia aloitteita sekä järjestöjä (erityisesti kansainvälistä Tonavan suojelukomissiota), jotka työskentelevät ympäristönsuojelun ja sisävesien kuljetuskapasiteetin tehokkaamman käytön puolesta ja jotka pyrkivät ehkäisemään Tonavaa uhkaavia katastrofeja entistä paremmin;

28.

palauttaa mieliin, että on tarpeen lisätä maatalouskauppaa myös Kroatian kanssa, jotta Kroatian liittyessä unioniin se voi mahdollisimman vaivattomasti mukautua yhteiseen maatalouspolitiikkaan;

29.

tunnustaa alueen maantieteelliset erityispiirteet ja strategisen sijainnin, mikä tekee alueesta Euroopan ja Aasian välisen tavarakaupan, etenkin energian raaka-ainetuotteiden (raakaöljy ja maakaasu) luonnollisen kauttakulkupisteen; pitää myönteisenä ”kaakkoisakselin” kaltaisten, suurten paikallisten liikennehankkeiden käynnistämistä, jotka helpottavat käytännössä Länsi-Balkanin maiden mukaan ottamista entistä laajempaan energiaverkostoon, joka yhdistää Euroopan unionin Turkkiin ja Kaukasuksen maihin; kehottaa komissiota ja Länsi-Balkanin maiden hallituksia osoittamaan riittävästi varoja perusrakenteiden nykyaikaistamiselle erityisesti logistiikan alalla, sekä toteuttamaan tarvittavat uudistukset alan muuttamiseksi kilpailukykyisemmäksi ja dynaamisemmaksi;

30.

korostaa, että vähittäiskaupasta on poistettava hallinnolliset esteet, jotka haittaavat entistä kilpailukykyisempien elintarvikekaupan yritysten muodostumista, koska elintarvikekaupan tehottomuus vaikeuttaa Euroopan tuottajien pyrkimyksiä päästä markkinoille;

31.

korostaa tarvetta lisätä tukea pk-yritysten kehittämiselle kaikkien Länsi-Balkanin maiden hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan pohjalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää Euroopan unionin rakennerahastoja sekä lisäämään pk-yrityksiin liittyvien hankkeiden rahoitusta; pyytää komissiota luomaan institutionaaliset puitteet yhteisön ja Länsi-Balkanin maiden yksityisen sektorin välisen yhteistyön tiivistämistä varten, millä varmistetaan yhteisön varojen asianmukainen käyttö;

32.

korostaa tarvetta laajentaa Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden välistä yhteistyötä koulutuksen ja tieteen alalle, mikä luo edellytykset vakaalle talouskehitykselle ja kasvulle alueella rohkaisten näin Länsi-Balkanin maiden integroitumista yhteiseen talousalueeseen ja yhteiseen tutkimus- ja koulutusalueeseen sekä niiden osallistumista työmarkkinoille Euroopan unionin sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti;

33.

panee merkille, että kansainvälinen rahoituskriisi ulottuu Eurooppaan ja se saattaa vaikuttaa epäsuorasti kauppaan ja ulkomaisiin sijoituksiin Länsi-Balkanilla, ja kehottaa komissiota tämän vuoksi seuraamaan kehitystä ja tarvittaessa hyväksymään asianmukaisia toimia, jotta voidaan varmistaa vakautus- ja assosiaatioprosessin jatkuminen keskeytyksettä, sillä tämä on tärkeää alueen vakaudelle ja Euroopan unionin oman edun mukaista;

34.

katsoo alueen maiden talouskehityksen edellyttävän syvällisiä muutoksia niiden pankki- ja vakuutusjärjestelmiin, toimivan mikroluottojärjestelmän perustamista ja pankkitoiminnan parempaa sääntelyä ja valvontaa, jotta niiden rahoitusmarkkinoiden asteittainen vapauttaminen voidaan aloittaa;

35.

kehottaa virkamieskunnan lahjonnasta kärsivän alueen valtioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen torjumiseksi ja varmistamaan, että niiden tulliyksiköt toimivat tehokkaammin ja avoimemmin Euroopan unionin ja Maailman tullijärjestön asettamien normien mukaisesti;

36.

korostaa tarvetta lisätä ja tiukentaa tullivalvontaa salakuljetuksen ja tuotteiden väärentämisen ja laittoman jäljentämisen torjumiseksi, sillä niillä aiheutetaan taloudellisen haitan lisäksi huomattavaa vaaraa niin Euroopan unionin kuin Länsi-Balkanin maiden asukkaiden terveydelle;

37.

pitää myönteisenä parantunutta liiketoimintaympäristöä ja toimia, joilla vähennetään liiketoiminnan aloittamisen lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä; esittää kuitenkin huolensa kartellien olemassaolon johdosta ja siitä, että johtavat liikemiehet ja hallitsevassa markkina-asemassa olevat yritykset syyllistyvät markkinavoimansa väärinkäyttöön joissakin Länsi-Balkanin maissa; kehottaa Länsi-Balkanin maiden hallituksia tehostamaan taisteluaan lahjontaa vastaan sekä kehittämään asianmukaisen kilpailupolitiikan, jonka on koskettava myös valtionyrityksiä;

38.

pyytää Länsi-Balkanin maita kehittämään sellaisia työllisyys- ja verotuspolitiikan toimintalinjoja, joilla voidaan puuttua työttömyyttä, suhteellisen korkeita palkkoja ja epävirallisen talouden suurta kokoa koskeviin ongelmiin;

39.

painottaa, että julkisia hankintoja koskeva oikeudenmukainen, avoin ja alueellinen rajat ylittävä kilpailu on aidosti integroituneiden alueellisten markkinoiden tärkeä osatekijä; kehottaa Länsi-Balkanin maita arvioimaan julkisten hankintojen tarjoamia mahdollisuuksia kestävän taloudellisen kehityksen vakauttamiseksi ja moninkertaistamaan ponnistuksensa tiiviimmin integroituneen ja toimivamman, julkisia sopimuksia koskevan järjestelmän aikaansaamiseksi soveltaen syrjimättömyyden periaatetta kotimaan ja alueellisten ehdokkaiden kesken;

40.

pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja asianomaisten maiden hallituksille ja parlamenteille.