[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 23.12.2009

KOM(2009)699 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

VUODEN 2008 KERTOMUS LIITTYMISTÄ VALMISTELEVAN TUKIVÄLINEEN (IPA) TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

SEK(2009)1719

Johdanto

EU:hun liittymistä valmistelevaa rahoitusta on 1. tammikuuta 2007 alkaen kanavoitu yhden yhteisen välineen kautta. Tämä väline on liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), jonka tarkoituksena on antaa keskitettyä tukea sekä ehdokasmaille[1] että mahdollisille ehdokasmaille[2]. IPA (neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006) korvaa aiemmat liittymistä valmistelleet tukivälineet Pharen[3], ISPA:n[4], Sapardin[5], Turkin liittymistä valmistelleen tukivälineen[6] sekä Länsi-Balkanin rahoitusvälineen Cardsin[7].

Liittymistä valmistelevan tukivälineen tarkoituksena on tarjota kohdennettua tukea EU:n jäseniksi pyrkiville ehdokasmaille tai mahdollisille ehdokasmaille. Jotta kunkin valtion tavoitteet saavutettaisiin tehokkaimmin, IPA-välineeseen on perustettu viisi osa-aluetta:

I. Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, joiden tarkoituksena on rahoittaa instituutioiden kehittämistoimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja.

II. Rajatylittävä yhteistyö, jolla tuetaan rajatylittävää yhteistyötä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä EU:n välillä. Sillä voidaan rahoittaa soveltuvin osin myös osallistumista kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin (rakennerahastot) sekä merialueita koskeviin monenvälisiin ohjelmiin (Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden väline ENPI).

III. Aluekehitys, jolla rahoitetaan investointeja ja niihin liittyvää teknistä tukea liikenteelle, ympäristölle ja taloudelliselle yhteenkuuluvuudelle.

IV. Henkilövoimavarojen kehittäminen, jonka tarkoituksena on vahvistaa inhimillistä pääomaa ja auttaa torjumaan syrjäytymistä.

V. Maaseudun kehittäminen, jolla rahoitetaan maaseudun kehittämisen kaltaisia toimenpiteitä ja edistetään maaseudun kestävää kehitystä. Tällä osa-alueella tuetaan maatalouden rakenneuudistusta ja maatalouden sopeuttamista vastaamaan yhteisön normeja ympäristönsuojelun, kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin sekä työturvallisuuden aloilla.

Osa-alueet I ja II ovat avoimia kaikille edunsaajille. Osa-alueet III, IV ja V ovat avoimia vain ehdokasmaille, ja ne on tarkoitettu vastaamaan rakenne- ja koheesiorahastoja sekä maaseudun kehittämisrahastoa valmistauduttaessa näiden rahastojen hallinnointiin liittymisen jälkeen. Edellytyksenä on, että tukea saavalla maalla on tarvittavat hallinnolliset valmiudet ja rakenteet, jotta se pystyy ottamaan vastuun tuen hallinnoinnista. Mahdollisissa ehdokasmaissa aluekehityksen, henkilövoimavarojen kehittämisen ja maaseudun kehittämisen kaltaiset toimenpiteet toteutetaan osa-alueen I kautta.

Tässä kertomuksessa käsitellään IPA-välineen täytäntöönpanoa vuonna 2008 tarkastelujakson päättymisajankohtaan 31. joulukuuta 2008 asti. Koska vuoden 2007 ja 2008 IPA-ohjelmia on alettu toteuttaa vasta äskettäin, näiden ohjelmien seurannasta ja niiden tulosten arvioinnista on saatavilla vain vähän tietoja.

TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA VUOSI

Laajentumisprosessin tärkein kehitys

Ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa vuonna 2008 saavutetut tulokset esitettiin marraskuussa 2008 julkistetussa laajentumispaketissa. Komission tiedonannossa laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2008–2009 kehitetään Euroopan unionin nykyistä lähestymistapaa, joka perustuu Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 saavuttamalle laajentumista koskevalle uudelle yksimielisyydelle.

Strategia-asiakirjassa esitetään komission lähestymistapa tuleviin laajentumisen haasteisiin ja määritellään toimenpiteet, joilla maita voidaan avustaa jäsenyyteen. Siihen sisältyy ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita koskevat edistymiskertomukset, joissa arvioidaan jokaisen maan edistymistä Kööpenhaminassa vahvistettujen jäsenyyden arviointiperusteiden täyttämisessä. Vuoden 2008 strategia-asiakirjassa esitettiin Kroatiaa koskeva suuntaa-antava ja ehdollinen etenemissuunnitelma teknisten neuvottelujen viimeisen vaiheen saavuttamiseksi vuoden 2009 lopussa. Neuvosto[8] on pitänyt laajentumispakettia erittäin tervetulleena, ja myös laajentumisprosessissa olevat maat ovat suhtautuneet siihen myönteisesti.

Turkin strateginen merkitys EU:lle on kasvanut keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa energiavarmuus, konfliktien ehkäisy ja ratkaisu sekä alueellinen turvallisuus Etelä-Kaukasiassa ja Lähi-idässä. Maa on sitoutunut EU:hun liittymisneuvottelujen ja niihin liittyvien, käynnissä olevien uudistusten myötä, ja tämä sitoutuneisuus tekee siitä voimakkaamman vakautustekijän alueella, jolla on monia haasteita ratkottavanaan. Liittymisneuvottelut Turkin kanssa ovat edenneet uudistusten tahdissa. Komission vuonna 2008 tekemän arvion mukaan Turkki täytti ensimmäistä kertaa Kööpenhaminan taloudellisissa arviointiperusteissa määritellyt toimivan markkinatalouden vaatimukset.

Mitä tulee Kyproksen kysymykseen, saaren kreikkalais- ja turkkilaisyhteisöjen johtajat ovat aloittaneet Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa neuvottelut kokonaisvaltaisesta ratkaisusta. Komissio jatkoi näiden pyrkimysten tukemista ja on valmiina antamaan teknisiä neuvoja EU:n toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä.

Vakautus- ja assosiaatioprosessin toteuttaminen Länsi-Balkanilla jatkui. Kaikki alueen maat ovat allekirjoittaneet vakautus- ja assosiaatiosopimukset. Vastaavat väliaikaiset sopimukset ovat tulleet voimaan useimmissa niistä, ja vakautus- ja assosiaatiosopimusten ratifiointi oli käynnissä. Serbian vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ratifiointi ja vastaavan väliaikaisen sopimuksen voimaantulo riippuvat siitä, tekeekö Serbia täyttä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Laajentumisasioiden pääosaston toimet Länsi-Balkanin maissa edistivät vakautta alueella, myös Kosovossa[9], joka antoi yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen 17. helmikuuta 2008. Kosovo on tämän jälkeen hyväksynyt vuosiksi 2008–2010 suunnitelman, joka koskee yhdentymistä EU:hun. Suunnitelman tavoitteena on tukea maan sitoutumista vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Rajatylittävä yhteistyö edistyi alueella, ja kaikille alueen maille on laadittu etenemissuunnitelmat, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä niiden kansalaiset voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia.

Alueellisten yhteistyöaloitteiden tukemiseksi on toteutettu merkittäviä toimia Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti. Maaliskuussa 2008 Länsi-Balkanista annetussa komission tiedonannossa esitettiin useita uusia yhteistyöaloitteita. Äskettäin perustettu alueellinen yhteistyöneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2008.

Montenegro haki EU:n jäsenyyttä joulukuussa 2008. Komissio on valmistautunut vastaamaan Montenegron jäsenyyteen liittyviin haasteisiin, kunhan neuvosto valtuuttaa komission laatimaan asiasta lausunnon.

IPA-VÄLINEEN SUUNNITTELU JA TÄYTÄNTÖÖNPANO: YLEISIÄ TIETOJA

Strateginen suunnittelu ja ohjelmointi

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys on osa vuosittaista laajentumispakettia, ja sen tarkoituksena on välittää tietoja komission ehdottaman IPA-välineen kokonaismäärärahojen alustavasta jakaumasta maittain ja osa-alueittain kolmivuotiskaudella. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys toimii linkkinä laajentumisen poliittisten puitteiden ja budjettimenettelyn välillä. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys laaditaan ja esitetään vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille IPA-asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään IPA-määrärahat miljoonina euroina maittain ja osa-alueittain sekä alueellisia ohjelmia ja useita maita koskevat ohjelmat sellaisina kuin ne on päivitettyinä vuosien 2010–2012 monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä (KOM(2008) 705, annettu 5. marraskuuta 2008). Tästä syystä luvuissa on otettu huomioon osa-alueiden I ja II[10] välillä vuonna 2009 tehdyt siirrot sekä Kosovoa varten varatut lisävarat.

Taulukko 1: Vuoden 2008 määrärahat maittain ja osa-alueittain (miljoonina euroina lähimpään 100 000 euroon pyöristettyinä)

IPA-osa-alue |Albania |Bosnia ja Hertse-govina |Kroatia |Entinen Jugosla-vian tasavalta Makedonia |Monte-negro |Serbia |Kosovo* |Turkki |Usean edun-saajan ohjelma | | Osa-alue I | 62,1 |69,9 |45,4 |41,1 |28,1 |179,4 |184,7 |256,1 |135,7 | | Osa-alue II | 8,6 |4,9 |14,7 |4,1 |4,5 |11,5 |0,0 |2,9 | | | Osa-alue III | | |47,6 |12,3 | | | |173,8 | | | Osa-alue IV | | |12,7 |6,0 | | | |52,9 | | | Osa-alue V | | |25,6 |6,7 | | | |53,0 | | | YHTEENSÄ |70,7 |74,8 |146 |70,2 |32,6 |190,9 |184,7 |538,7 |135,7 | | Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat

Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat perustuvat monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen määrärahoihin ja poliittisen kehyksen painopistealoihin, ja ne laaditaan maittain ja kullekin useita edunsaajia koskevalle ohjelmalle. Monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat edustavat komission näkemystä tukitoimenpiteiden tärkeimmistä painopisteistä, joita edunsaajamaan edellytetään kehittävän yksityiskohtaisesti suunnitteluasiakirjoissa.

Maakohtaiset monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat ja useita edunsaajia koskevat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat vuosille 2008–2010 laadittiin vuonna 2007. Tästä työstä vastasivat laajentumisasioiden pääosaston yksiköt. Monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen luonnoksia laadittaessa kuultiin kansallisia viranomaisia, jotka otettiin tiiviisti mukaan luonnosten laadintaan prosessiin sitoutumisen varmistamiseksi. Ehdokasmaiden monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen osa-alueisiin III, IV ja V liittyvien luonnosten laatimiseen osallistuivat aluepolitiikan, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastot. Lisäksi kuultiin jäsenvaltioita, kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä (kansalaisyhteiskuntaa).

Kaikki vuosia 2008–2010 koskevat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat toimitettiin hyväksyttäviksi IPA:n hallintokomitealle[11] vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla: entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Montenegroa, Kosovoa ja Turkkia sekä useita edunsaajia koskevat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat toimitettiin toukokuussa 2008, Albaniaa, Serbiaa ja Kroatiaa koskevat vastaavat asiakirjat kesäkuussa sekä Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva vastaava asiakirja heinäkuussa. Kaikki hyväksyttiin komission päätöksillä vuoden 2008 toisella puoliskolla.

IPA-ohjelmat vuonna 2008

Vuosittaiset ja monivuotiset ohjelmat suunnitellaan vastaavien monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Osa-alue I toteutetaan vuosittaisin ohjelmin ja muut osa-alueet monivuotisin ohjelmin. Komissio hyväksyy osa-alueiden I ja II ohjelmat edunsaajamaiden ehdotusten perusteella kuultuaan sidosryhmiä ja avunantajia ja saatuaan IPA-hallintokomitealta puoltavan lausunnon. Osa-alueen III ohjelmista kuullaan rahastojen yhteensovittamisesta vastaavaa komiteaa (COCOF). Osa-alueen IV ohjelmista kuullaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) komiteaa ja osa-alueen V ohjelmista maaseudun kehittämiskomiteaa.

Osa-alue I

Osa-alueen I tuen suunnittelee komissio vuosittaisissa kansallisissa ohjelmissa tai usean edunsaajan ohjelmissa, joita kutakin hallinnoi komissio tai edunsaajamaa tai joita hallinnoidaan yhdessä muiden avunantajien kanssa. Kansalliset ohjelmat käsittävät komission edunsaajamaan toimittamien hankeasiakirjojen perusteella laatimat rahoitusehdotukset tai alueellisissa ja horisontaalisissa ohjelmissa pelkästään komission laatimat rahoitusehdotukset.

Ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja koulutuksen aloilla hankkeiden toteuttaminen rahoitetaan monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä hyväksytyistä kansallisista määrärahoista ja toteutetaan keskitetysti horisontaaliselta pohjalta. Tästä syystä näiden hankkeiden rahoitus ei sisälly osa-alueen I kansallisiin ohjelmiin. Lisätietoja löytyy teknisen liitteen maakohtaisesta osasta.

Komissio hyväksyi Albanian kansallisen IPA 2008 -ohjelman 19. joulukuuta 2008. IPA 2008 -ohjelmassa käsiteltäviä tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa julkishallintouudistus ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, erityisesti hyvä hallintotapa ja korruption torjunta. Tämä näkyy siinä, että poliittisiin vaatimuksiin varattuja määrärahoja on lisätty monivuotisissa suuntaa-antavissa suunnitteluasiakirjoissa vuosille 2008–2010. Lisäksi ohjelmalla tuetaan Albanian viranomaisia vakautus- ja assosiaatiosopimuksen vaatimusten täyttämisessä rahoittamalla hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa Albanian instituutioiden hallinnollisia valmiuksia. Ohjelmassa otetaan myös huomioon tarve antaa lisätukea maan rakenneuudistuksille investoimalla aluekehitykseen ja yhteisön säännöstöön liittyvään infrastruktuuriin.

Bosnia ja Hertsegovinan kansallinen IPA 2008 -ohjelma oli jaettu kahteen osaan, jotka komissio hyväksyi 9. lokakuuta ja 5. joulukuuta 2008. Ohjelmasta annetaan tukea poliisivoimien ja oikeuslaitoksen uudistamishankkeille, joissa on tavoitteena kehittää valtakunnanoikeuden ja syyttäjänviraston valmiuksia ja rakentaa tiukasti vartioitu valtion vankila. Tavoitteena on myös auttaa maan etenemistä kohti EU-jäsenyyttä parantamalla EU:hun yhdentymisprosessin tuntemusta kansalaisten keskuudessa ja auttamalla kansallisia viranomaisia IPA-välineen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Vuoden 2008 ohjelma tarjoaa myös tukea koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseen, sillä näin voidaan parantaa maan sosioekonomista tilannetta. IPA 2008 -ohjelma auttaa Bosnia ja Hertsegovinaa selviytymään vaatimuksesta lähentyä yhteisön säännöstöä muun muassa ympäristönsuojelun, kaupan ja metrologian, maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä yhdennetyn rajavalvonnan aloilla.

Kroatian kansallinen IPA 2008 -ohjelma hyväksyttiin 5. marraskuuta 2008. Poliittisten arviointiperusteiden osalta IPA 2008 -ohjelmassa paneudutaan oikeuslaitoksen uudistamiseen, ja ohjelma sisältää useita tähän liittyviä hankkeita. Ohjelmalla pyritään myös edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista ja vähemmistöjen suojelua parantamalla kansalaisyhteiskunnan valmiuksia ja tukemalla romanivähemmistön aktiivista ja täysimääräistä osallistumista Kroatian yhteiskuntaan. Jäsenyysvelvoitteiden täyttämisvalmiuksien osalta IPA 2008 -ohjelmassa tuki keskitetään aloille, joilla suuri määrä EU-lainsäädäntöä on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön, rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisrahastojen valmisteluun sekä aloille, joilla on toteutettava yhteisön säännöstön edellyttämiä investointeja. Tämä koskee eri aloja, joita ovat elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka, kalastus, liikenne, energia, sosiaalipolitiikka ja työllisyys sekä ympäristönsuojelu.

Komissio hyväksyi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansallisen IPA 2008 -ohjelman 11. joulukuuta 2008. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa instituutioiden hallinnollisia valmiuksia, jotta voidaan varmistaa EU:n varojen moitteeton ja tehokas hoito ja vahvistaa keskus- ja paikallishallinnon valmiuksia toteuttaa hajauttamisprosessi. Ohjelmalla tuetaan myös riippumattoman ja tehokkaan oikeuslaitoksen kehittämistä sekä edistetään kansalaisyhteiskunnan aktiivista toimintaa. Sosiaalisten ja taloudellisten arviointiperusteiden osalta tavoitteena on vahvistaa institutionaalisia valmiuksia täysimääräisesti rahoitettujen eläkelaitosten sääntelyyn ja valvontaan sekä edistää siirtymistä markkinatalouteen. Jäsenyysvelvoitteiden täyttämisvalmiuksien osalta vuoden 2008 ohjelmalla rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään tavaroiden vapaata liikkuvuutta, parannetaan tullitoimintoja tai kehitetään maataloutta.

Komissio hyväksyi Montenegron kansallisen vuoden 2008 ohjelman 2. joulukuuta 2008. Poliittisten arviointiperusteiden osalta kansallisessa IPA 2008 -ohjelmassa keskitytään julkishallinnon uudistamiseen, erityisesti hajauttamiseen ja paikallishallintoon, pakolaisille ja kotiseuduiltaan siirtymään joutuneille henkilöille annettavaan kestävään tukeen sekä tiedotusvälineisiin. Tukea annetaan myös liiketoimintaympäristön parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen tasapuolisemman aluekehityksen edistämiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Muita toimenpiteitä, joita tuetaan vuoden 2008 ohjelmasta, ovat muun muassa ympäristöinfrastruktuurin nykyaikaistaminen. IPA 2008 -ohjelmalla autetaan Montenegroa selviytymään vaatimuksesta ottaa käyttöön ja panna täytäntöön yhteisön säännöstö tietyillä aloilla, joita ovat rahoitusmarkkinat, maaseudun kehittäminen, elintarviketurvallisuus, eläinlääkintäpalvelut, tullihallinto, yhdennetty rajavalvonta ja muuttoliike.

Komissio hyväksyi Serbian kansallisen vuoden 2008 ohjelman 19. joulukuuta 2008. Poliittisista arviointiperusteista etusijalle on asetettu demokraattisten instituutioiden vahvistaminen, julkishallintouudistuksen edistäminen, vallanjako ja tiedotusvälineet. Muita tärkeitä osa-alueita, joille myönnetään rahoitusta, ovat korruption torjunta, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vähemmistöjen suojelu. Taloudellisten arviointiperusteiden osalta ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joissa on tavoitteena työpaikkojen luominen, pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen sekä kansallisen työvoimapalvelun valmiuksien kehittäminen. Lisäksi vuoden 2008 ohjelmassa kiinnitetään erityishuomiota terveydenhuollon ja koulutuksen uudistamiseen. Jäsenyysvelvoitteiden täyttämisvalmiuksissa kiinnitetään huomiota etenkin alakohtaisten politiikkojen sekä eurooppalaisia normeja vastaavan sääntelykehyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon keskeisillä aloilla kuten maatalous, ympäristönsuojelu, liikenne ja yhdennetty rajavalvonta.

Komissio hyväksyi Turkin kansallisen vuoden 2008 ohjelman 15. joulukuuta 2008. Poliittisista arviointiperusteista etusijalle asetetaan oikeuslaitosuudistus, julkishallintouudistus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Yhteisön säännöstön hyväksymisen ja täytäntöönpanon osalta on monivuotisten suuntaa-antavien suunnitteluasiakirjojen mukaisesti valittu hankkeita sillä perusteella, kuinka ensisijaisia ne ovat liittymisneuvottelujen ja valmistelujen kannalta. Huomioon on otettu myös, kuinka suuria investointeja yhdenmukaistaminen edellyttää, sekä se, millä aloilla yhdenmukaistettavan lainsäädännön määrä on hyvin suuri. Tästä syystä etusija on annettu hankkeille, jotka liittyvät maatalouteen ja eläinlääkintäasioihin, oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen, tulliliittoon ja ympäristönsuojeluun. Vuoden 2008 ohjelma sisältää kuitenkin myös hankkeita, jotka kohdistuvat uusille aloille, kuten terveydenhuoltoon sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Lisäksi neljä hanketta on valittu sillä perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskuntien välisen tehokkaan ja tuloksellisen vuoropuhelun jatkumiselle sekä sille, että tätä vuoropuhelua kehitetään uuteen ja innovatiiviseen suuntaan.

Komissio hyväksyi Kosovon IPA-vuosiohjelman osa-alueen I 6. lokakuuta 2008 ja osa-alueen II 19. joulukuuta 2008. Yksi ohjelman ensisijaisista tavoitteista on täyttää EU:n poliittiset arviointiperusteet ja vahvistaa Kosovon instituutioita, hallintoa ja oikeuslaitosta. Tähän kuuluu myös korruption torjunta, ihmisoikeuksien sekä Serbien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelu ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. Taloudellisten arviointiperusteiden osalta tuetaan Kosovon talouskehitystä ja pyritään parantamaan kaikkien yhteisöjen sosioekonomista toimintaympäristöä kestävällä tavalla. IPA 2008 -ohjelmalla autetaan Kosovoa selviytymään vaatimuksesta ottaa käyttöön ja panna täytäntöön yhteisön säännöstö tietyillä aloilla, joita ovat vapaus, turvallisuus ja oikeus, elintarviketurvallisuus, eläinlääkintä ja kasvinsuojelu sekä tilastot.

Usealle edunsaajalle tarkoitettu ohjelma on suunniteltu täydentämään kansallisia ohjelmia ja vahvistamaan monenvälisiä kokemuksia Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa. Ohjelman tuki annetaan alueellisten ja horisontaalisten hankkeiden kautta. Vuoden 2008 ohjelmassa erityisen tärkeitä toimia ovat muun muassa alueellisen yhteistyöneuvoston ja korkean edustajan toimiston tukeminen sekä julkishallinnon alueellisen koulun perustaminen. Vuoden 2008 ohjelmaan kuuluvat myös katastrofiriskin vähentäminen, pakolaisten paluu Länsi-Balkanille sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen kansalaisyhteiskuntaa koskevan välineen avulla. Lisäksi tukea tarjotaan koulutukseen ja nuoriso-ohjelmiin (Tempus, Erasmus Mundus ja Youth in Action) sekä kansainvälisten rahoituslaitosten, tulli- ja verohallinnon, tilastojen, ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun kehittämiseen.

Osa-alue II

Rajatylittävällä yhteistyöllä edistetään sovinnontekoa ja hyviä naapuruussuhteita samalla kun sillä helpotetaan edunsaajamaiden liittymistä unioniin. Tämä on erityisen tärkeää niillä alueilla, joilla on äskettäin ollut konflikteja.

Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen tarkoituksena on vahvistaa kyseistä yhteistyötä yhteisin paikallisin ja alueellisin aloittein yhdistämällä ulkoinen apu ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet. Yhteistyöllä edistetään edelleen talouden ja yhteiskunnan kestävää kehittämistä raja-alueilla, yhteisiä toimia yhteisten haasteiden kohtaamiseksi ympäristöasioissa, luonnonsuojelussa ja kulttuuriperintöasioissa, terveydenhuollossa sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, tehokkaiden ja turvallisten rajojen varmistamista sekä raja-alueiden paikallisten toimijoiden pienimuotoisia yhteisiä toimia.

IPA-välineen osa-alueen II rajatylittävä yhteistyö käsittää kaksi lohkoa: rajatylittävä yhteistyö ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välillä ja rajatylittävä yhteistyö näiden maiden ja niiden naapureina olevien jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi IPA-välineen osa-alueella II voidaan myös tukea taloudellisesti ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden osallistumista rakennerahastojen kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin (joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja jotka liittyvät Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteisiin) ja merialueita koskeviin ENPI:n yhteistyöohjelmiin.

Rajatylittävän yhteistyön tukeminen osa-alueella II toteutetaan monivuotisissa rajatylittävissä ohjelmissa, jotka kattavat nyt ajanjakson vuodesta 2007 vuoteen 2009 ja jotka on laadittu yhdessä osallistujamaiden kanssa. IPA:n tuki varmistetaan vuosittaisilla rahoituspäätöksillä.

Osallistuttaessa EAKR:n kansainvälisiin ohjelmiin tai merialueita koskeviin ENPI:n ohjelmiin IPA:n tuki varmistetaan vuosittaisilla maakohtaisilla rahoituspäätöksillä.

IPA-välineen osa-alueella II tuetaan Albanian osallistumista kahteen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden eli Montenegron ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Rajatylittävässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Albanian ja Kreikan kahdenvälistä ohjelmaa ja Albanian osallistumista monenväliseen rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan, jossa Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro ja Serbia toimivat yhdessä Kreikan, Italian ja Slovenian kanssa Adrianmeren alueella. Lisäksi IPA:n osa-alueella II rahoitetaan ohjelmaa, joka koskee Kosovon rajalla olevaa Albanian Kukesin aluetta, ja Albanian osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

Bosnia ja Hertsegovinalle tarkoitettu tuki IPA:n osa-alueella II koskee maan osallistumista kolmeen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan Kroatian, Montenegron ja Serbian kanssa. Jäsenvaltioiden kanssa toteutettavassa rajatylittävässä yhteistyössä IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Bosnia ja Hertsegovinan osallistumista IPA:n rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan. Vuoden 2008 IPA-ohjelman osa-alueella II rahoitetaan myös Bosnia ja Hertsegovinan osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

IPA:n osa-alueella II Kroatia osallistuu sen naapureina olevien mahdollisten ehdokasmaiden Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Serbian kanssa kolmeen kahdenväliseen rajatylittävään ohjelmaan. Kroatia on yhdessä sen naapureina olevien jäsenvaltioiden kanssa mukana myös IPA:n kolmessa rajatylittävässä ohjelmassa: kahdessa kahdenvälisessä ohjelmassa Slovenian ja Unkarin kanssa ja IPA:n monenvälisessä rajatylittävässä Adrianmeren ohjelmassa. IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Kroatian osallistumista EAKR:n kansainvälisiin Kaakkois-Euroopan ja Välimeren ohjelmiin.

IPA:n osa-alueella II tuetaan vuonna 2008 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osallistumista kahdenväliseen ohjelmaan Albanian kanssa ja kahteen kahdenväliseen ohjelmaan maan naapureina olevien jäsenvaltioiden Bulgarian ja Kreikan kanssa. IPA:n osa-alueella II rahoitetaan myös entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

Kosovo ei täyttänyt vuonna 2007 eikä vuonna 2008 osa-alueen II ohjelmien edellytyksiä, joten osa-alueeseen II varatut varat on siirretty osa-alueeseen I.

IPA:n osa-alueeseen II kuuluu Montenegrossa neljä kahdenvälistä rajatylittävää ohjelmaa, joita toteutetaan sen naapurimaiden Kroatian, Serbian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Albanian kanssa, ja osallistuminen IPA:n Adrianmeren ohjelmaan jäsenvaltioiden kanssa. EAKR:n kansainvälisiin ohjelmiin osallistumisessa IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Montenegron osallistumista Kaakkois-Euroopan ja Välimeren ohjelmiin.

Rajatylittäviin ohjelmiin kuuluu Serbiassa kolme kahdenvälistä ohjelmaa Montenegron, Kroatian ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kolme kahdenvälistä ohjelmaa maan naapureina olevien jäsenvaltioiden Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa ja Serbian osallistuminen IPA:n monenväliseen rajatylittävään Adrianmeren ohjelmaan. Lisäksi IPA:n osa-alueella II rahoitetaan Serbian osallistumista EAKR:n kansainväliseen Kaakkois-Euroopan ohjelmaan.

IPA:n osa-alueella II tuettiin vuonna 2008 Turkin ja Bulgarian välistä rajatylittävää ohjelmaa. Lisäksi IPA:n osa-alueella II myönnettiin Turkille varoja merialueita koskevaan ENPI:n ohjelmaan osallistumista varten.

Osa-alueet III ja IV

Osa-alueet III ja IV suunnitellaan monivuotisilla ohjelmilla, jotka laaditaan alustavasti kolmeksi vuodeksi, mutta joita voidaan laajentaa kattamaan useampiakin vuosia. Edunsaajina olevat ehdokasmaat laativat strategisen yhdentymiskehyksen perusteella monenvälisten toimintaohjelmien luonnokset osa-alueittain (osa-alue IV) tai aiheittain (osa-alue III) kuulemalla sidosryhmiä. Näistä luonnoksista sovitaan sen jälkeen komission kanssa niiden muodollista hyväksymistä varten. Tätä ennen on kuultu asiaa käsittelevää jäsenvaltioiden komiteaa, joka on rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea (COCOF) osa-alueella III ja COCOF ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) osa-alueella IV.

Samoin kuin rakennerahastoissa osa-alueiden III ja IV monivuotiset ohjelmat tarjoavat vakaan rahoituskehyksen kolmeksi vuodeksi. Tämä on ratkaisevaa liikennettä, ympäristökysymyksiä, alueellista kilpailukykyä ja henkilövoimavarojen kehittämistä koskevien keskipitkän aikavälin investointistrategioiden toteuttamisessa. Samoin kuin rakennerahastoissa tämä pitkän aikavälin rahoituskehys liittyy tiiviisti tiukkaan varainhoitoon, jolla varmistetaan varojen täysimääräinen käyttö.

2.1.3.3.1. Osa-alue III

Osa-alue III kattaa kolme eri tukialuetta: liikenne, ympäristönsuojelu ja alueellinen kilpailukyky, jotka vastaavat koheesiorahaston toimia jäsenvaltioissa. Osa-alue III toteutetaan näin ollen erillisin toimintaohjelmin, jotka kattavat edellä esitetyt aiheet (entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toteutetaan vuosina 2007–2009 ainoastaan yksi ympäristö- ja liikenneohjelma).

Vuonna 2007 hyväksyttiin kolme Kroatian monivuotista toimintaohjelmaa vuosille 2007–2009. Alueellisen kilpailukyvyn toimintaohjelmaan kuuluu kolme toimintalinjaa: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehitysedellytysten parantaminen, Kroatian talouden kilpailukyvyn lisääminen ja tekninen tuki. Liikenteen toimintaohjelmaan kuuluu kolme toimintalinjaa: Kroatian rautatieliikennejärjestelmän nykyaikaistaminen, Kroatian sisävesiliikennejärjestelmän parantaminen ja tekninen tuki. Ympäristöalan toimintaohjelmaan kuuluu kolme toimintalinjaa: jätehuoltoinfrastruktuurin kehittäminen yhdennetyn jätehuoltojärjestelmän perustamista varten, Kroatian vesivarojen suojelu parannetun vesihuoltojärjestelmän ja yhdennetyn jätevesihuoltojärjestelmän avulla sekä tekninen tuki.

Komission hyväksyi 29. marraskuuta 2007 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian aluekehitystä koskevan toimintaohjelman vuosille 2007–2009. Sen yleistavoitteena on tukea maan kestävää kehitystä parantamalla liikenne- ja ympäristöinfrastruktuuria. Liikenteen alalle annettava tuki olisi keskitettävä Kaakkois-Euroopan keskeisen alueellisen liikenneverkon edelleenkehittämiseen (käytävät VIII ja X). Ensisijaisissa tavoitteissa painopiste siirretään vaiheittain käytävästä X käytävään VIII ja tieliikenteestä rautatieliikenteeseen. Ympäristöalan tukemisessa selvästi kohdennetut investoinnit olisi keskitettävä jätevesien ja kiinteän jätteen käsittelyyn, jolla on suuri vaikutus väestön ja ympäristön kannalta.

Turkin toimintaohjelmat hyväksyttiin 29. marraskuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä (alueellisen kilpailukyvyn ja ympäristöasioiden toimintaohjelmat) ja 7. joulukuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä (liikenteen toimintaohjelma). Alueellisen kilpailukyvyn toimintaohjelmaan kuuluu kolme toimintalinjaa: liiketoimintaympäristön parantaminen, yritysten valmiuksien vahvistaminen ja yrittäjyyden tukeminen sekä tekninen tuki. Liikenteen toimintaohjelmaan kuuluu kaksi toimintalinjaa: rautatieinfrastruktuurin parantaminen ja satamainfrastruktuurin kehittäminen. Ympäristön toimintaohjelmaan kuuluu kolme toimintalinjaa: vesihuollon, viemäriverkon ja jäteveden käsittelyn parantaminen, yhdennetyn kiinteän jätteen käsittelyn parantaminen ja tekninen tuki.

2.1.3.3.2 Osa-alue IV

Osa-alueella IV hyväksyttiin Kroatian henkilövoimavarojen kehittämisen monivuotinen toimintaohjelma 7. joulukuuta 2007. Siihen kuuluu neljä toimintalinjaa, joilla parannetaan työllistymismahdollisuuksia ja kestävää sijoittumista työmarkkinoille, vahvistetaan epäedullisessa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja integroitumista, laajennetaan ja parannetaan inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja ja annetaan teknistä tukea.

Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa hyväksyttiin joulukuussa 2007 henkilövoimavarojen kehittämisen toimintaohjelma. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: työllisyys – houkutellaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä, koulutus – investoidaan inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa ja sosiaalinen osallisuus – vahvistetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita.

Komissio hyväksyi Turkin henkilövoimavarojen kehittämisen monivuotisen toimintaohjelman 7. joulukuuta 2007. Siihen kuuluu neljä toimintalinjaa: työllisyys, koulutus, sopeutumiskyky edistämällä elinikäistä oppimista ja sosiaalinen osallisuus.

2.1.3.4 Osa-alue V

Osa-alueella V sovelletaan jäsenvaltioiden maatalouden kehittämisohjelmien valmistelussa käytettävää lähestymistapaa ja tukisuunnitelmat laaditaan monivuotisiksi vuosille 2007–2013. Monivuotisen suuntaa-antavan suunnitteluasiakirjan mukaisesti määrärahat määritettiin kuitenkin ainoastaan vuosille 2007–2009, ja niitä päivitetään vuosittain tulevien vuosien huomioon ottamiseksi. Näin ollen osa-alueen V ohjelmat tarkistetaan vuosittain, jotta niissä voidaan ottaa huomioon tarvittavat lisämäärärahat ja tekniset muutokset. Komissio hyväksyy ohjelmat ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan sidosryhmiä sekä jäsenvaltioiden edustajia maaseudun kehittämiskomiteassa.

Ottaen huomioon täysin hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän perustamiseen tarvittava aika ja Sapard-ohjelmasta[12] saadut kokemukset osa-alueen V määrärahoihin sovelletaan asteittaista lähestymistapaa ja IPA-välineen maaseudun kehittämisrahastojen tasapainottamista. Näin ollen täytäntöönpanokauden neljänä ensimmäisenä vuonna (2007, 2008, 2009 ja 2010) rahoituksen prosenttiosuus osa-alueen V kokonaismäärärahoista on pieni, mutta sen on määrä kasvaa huomattavasti tulevina vuosina. Kroatia on ainoa poikkeus tähän, sillä se on ainoa ehdokasmaa, joka perusti Sapard-järjestelmän hyötyäkseen Sapard-varoista ennen IPA-välineen maatalouden kehittämisen osa-alueen täytäntöönpanoa.

Komissio hyväksyi 25. helmikuuta 2008[13] Kroatian maatalouden kehittämisen monivuotisen toimintaohjelman vuosille 2007–2013. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön normien täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja paikallisten maaseudun kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa hyväksyttiin vuonna 2008[14] monivuotinen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007–2013. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön normien täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja paikallisten maaseudun kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Turkin maatalouden ja maaseudun kehittämisen monivuotinen toimintaohjelma laadittiin vuonna 2007, ja komissio hyväksyi sen 25. helmikuuta 2008[15]. Siihen kuuluu kolme toimintalinjaa: markkinoiden tehokkuuden ja yhteisön normien täytäntöönpanon parantaminen, maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja Leader-lähestymistavan täytäntöönpanon valmistelu ja maaseudun elinkeinojen kehittäminen.

Yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt ja -rakenteet

IPA-välineen tavoitteena on taitotiedon ja kokemuksen siirtäminen edunsaajamaille kehittämällä niiden sitoutumista tuen täytäntöönpanoon ja sitä koskevaan vastuuseen. Välineen keston ajan edellytetäänkin, että hajautetusta hallinnoinnista, jossa edunsaajamaiden kansalliset viranomaiset sitoutuvat täysin suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, tulisi sääntö IPA-välineen hallinnoinnissa. Tämän tavoitteen kunnollinen saavuttaminen riippuu yksittäisten edunsaajamaiden hallinnollisista valmiuksista ja niiden kyvystä varmistaa, että niillä on asianmukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Kullakin maalla on näin ollen oltava omat strategiansa, toimintasuunnitelmansa ja aikataulunsa niiden pyrkiessä tähän tavoitteeseen. Samalla niiden on pyrittävä luomaan kansallisille viranomaisille asianmukaiset valmiudet tavoitteeseen liittyvän kasvavan vastuun ottamiseen.

Mahdollisten ehdokasmaiden vuosittaiset ohjelmat osa-alueilla I ja II (lukuun ottamatta jäsenvaltioiden kanssa yhteisesti hallinnoitavia rajatylittäviä ohjelmia) toteutetaan useimmiten keskitetysti keskittymällä selvästi auttamaan näitä maita ottamaan asteittain lisävastuuta ja omaksumaan hajautetun hallinnoinnin.

Mahdolliset ehdokasmaat ovat eri vaiheissa valmistautumisessaan hallinnointivaltuuksien siirtämiseen, ja jotkin niistä ovat jo alkaneet perustaa tarvittavia hallintorakenteita ja laatineet suunnitelmansa hajautetun hallinnoinnin toteuttamiseksi. Albania ja Bosnia ja Hertsegovina jatkoivat vuonna 2008 valmistelujaan IPA-välineen rahastojen hajautettua hallinnointia varten, kun taas Kosovossa hajauttamista koskevan etenemissuunnitelman laadinta oli vasta alkuvaiheessa. Montenegro edistyi ennakkovalvonnan sisältävän hajautetun hallinnointijärjestelmän valmistelussa. Hallitus perusti instituutiot hajautettua hallinnointia varten ja nimitti niiden toiminnasta ja rakenteista vastaavat johtajat. Serbia laati tammikuussa 2008 hajautettua hallinnointijärjestelmää koskevan etenemissuunnitelman ja huhtikuussa 2008 strategian hajautetun hallinnoinnin hyväksymisen valmistelemiseksi. Serbia on nimittänyt kaikki tärkeimmät toimijat, jotka osallistuvat järjestelmän valmisteluun hallinnossa.

Kaikkien ehdokasmaiden keskipitkän aikavälin tavoitteena on täysin hajautettu hallinnointi, johon liittyy vain komission jälkeenpäin suorittama valvonta. On syytä huomata, että osa-alueen V tuki voidaan panna täytäntöön ainoastaan täysin hajautetun menetelmän mukaisesti, johon ei liity ennakkovalvontaa.

Kroatian viranomaiset ilmoittivat komissiolle huhtikuussa 2008, että IPA-välineen osa-alueiden I–IV hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaavat toimintarakenteet oli hyväksytty kansallisesti. Tämän johdosta tehtiin kuusi päätöstä, joilla myönnettiin Kroatialle hallinnointivaltuudet IPA-välineen osa-alueiden I–IV hajautettuun hallinnointiin. Kroatian on vuonna 2010 tarkoitus siirtyä täysin hajautettuun hallinnointiin eli hallinnointiin ilman ennakkovalvontaa. Viimeiset päätökset osa-alueeseen V (maaseutu ja maaseudun kehittäminen) liittyvien hallinnointivaltuuksien myöntämisestä tehtäneen vuoden lopussa.

Vuonna 2008 komissio tuki Cards-ohjelmalla entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansallisia viranomaisia hajautettuun hallinnointiin valmistautumisessa. Tukea on annettu IPA:n täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 21 artiklassa tarkoitetuille rakenteille ja viranomaisille hajautetun hallinnointijärjestelmän hyväksymisen valmistelua varten. Samalla vuoden 2008 IPA-vuosiohjelmaa on hallinnoitu keskitetysti.

Vuonna 2008 Turkki keskittyi lähinnä saattamaan päätökseen hajautetun hallinnoinnin hyväksymiseen liittyvät sisäiset menettelyt. IPA-välineen osa-alueilla I ja II näitä menettelyjä edesauttoi se, että IPA-välinettä edeltävän tukivälineen yhteydessä oli jo otettu käyttöön hajautetut rakenteet ja järjestelmät. Komissio myönsi Turkin viranomaisille valtuudet osa-alueen I hajautettuun hallinnointiin 29. lokakuuta 2008 ja osa-alueen II hajautettuun hallinnointiin Mustanmeren aluetta koskevaan ENPI:n ohjelmaan osallistumisen osalta 1. joulukuuta 2008. Maaseudun kehittämisohjelma toteutetaan myöntämällä Turkin tasavallalle valtuudet hajautettuun hallinnointiin ilman ennakkovalvontaa. Komission selvitysvaltuuskunta havaitsi lokakuussa 2008 vakavia viiveitä hyväksymisprosessin valmistelussa, ja hyväksymisen ennustettiin tapahtuvan uuden aikataulun mukaan vasta vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Näin ollen hallinnointivaltuuksia ei todennäköisesti voida myöntää ennen vuotta 2010. Komissio on sitoutunut avustamaan Turkkia tässä prosessissa tekemällä tarvittaessa uusia neuvontakäyntejä ja antamalla tapauskohtaisia ohjeita.

Useita edunsaajia koskeviin ohjelmiin sovelletaan keskitettyä ja yhteistä hallinnointia. Keskitetty hallinnointi toteutetaan pääasiallisesti komission yksiköissä niiden päätoimipaikassa. Yhteishallinnointi täydentää keskushallintoa siten, että komissio hoitaa varoja yhdessä kansainvälisen järjestön kanssa.

Yleiskatsaus toteutettuihin IPA-ohjelmiin

Albaniassa tehtiin sopimukset ensimmäisistä IPA 2007 -hankkeista vuonna 2008, mutta vuoden 2008 ohjelmaa ei pantu täytäntöön. Vuoden 2008 loppuun mennessä 15 prosenttia IPA 2007 -varoista oli sidottu sopimuksin. Osa-alueella I tehtiin sopimukset kolmesta IPA 2007 -hankkeesta, mutta osa-alueella II ei tehty yhtään sopimusta IPA 2007 -hankkeista. IPA 2007 -ohjelmaan kuuluvan Kaakkois-Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa tehtiin tarjouspyyntö rajatylittävästä yhteistyöhankkeesta, mutta sopimuksia ei ole vielä tehty.

Bosnia ja Hertsegovinassa allekirjoitettiin IPA-puitesopimus 20. helmikuuta 2008, ja se tuli voimaan 30. heinäkuuta 2008 Bosnia ja Hertsegovinan presidentin ratifioitua sen. Verovapautussäännökset pantiin asianmukaisesti täytäntöön kuitenkin vasta joulukuussa 2008, jolloin Bosnia ja Hertsegovinan parlamentti hyväksyi IPA-varojen arvonlisäverovapautta koskevan lain muutokset. Tämä mahdollisti IPA-ohjelmien täytäntöönpanon. Osa-alueella II hyväksyttiin vuoden 2008 rajatylittävien yhteistyöohjelmien rahoituspäätökset, mutta ohjelmiin liittyviä rahoitussopimuksia ei tehty vuonna 2008. Näin ollen vuonna 2008 täytäntöönpanotoimia ei toteutettu yhdelläkään IPA-välineen osa-alueella.

Kroatialle myönnettiin hallinnointivaltuudet IPA-välineen osa-alueiden I–IV hajautettuun hallinnointiin asiaa koskevilla komission päätöksillä vuoden 2008 lopulla. Päätösten ansiosta voidaan aloittaa tuen jakaminen IPA-välineen osa-alueilla I–IV. Hajautetun hallinnoinnin piiriin kuuluvia vuoden 2007 ohjelmia koskevia rahoitussopimuksia ei voitu tehdä ennen päätösten hyväksymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Kroatia aloittanut tuen jakamista IPA-välineestä vuonna 2008.

Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa tehtiin ensimmäiset sopimukset IPA 2007 -hankkeista osa-alueella I, ja varoista 25 prosenttia oli sidottu sopimuksin vuoden loppuun mennessä. Osa-alueella II oli viiveitä IPA-välineen rajatylittävien yhteistyöohjelmien toteuttamisessa. Neljä ohjelmaa hyväksyttiin vuoden 2007 lopulla, ja niitä vastaavat rahoitussopimukset tehtiin vuonna 2008. Ehdotuspyyntöjä ei kuitenkaan voitu julkaista, sillä yhteiset hallinnointirakenteet eivät olleet vielä käytössä. Osa-alueilla III ja IV ei toteutettu IPA-hankkeita vuonna 2008. Osa-alueella III on kuitenkin aloitettu aluekehityksen toimintaohjelmaan kuuluvan kahden hankkeen valmistelut. Maaseudun kehittämisen osa-alueella V aloitettiin vuonna 2008 valmistelut toimintarakenteiden hyväksymistä varten, joten tällä osa-alueella ei toteutettu ohjelmia.

Osa-alueella I Euroopan komission yhteystoimisto ryhtyi Kosovossa toimenpiteisiin varmistaakseen IPA 2007 -ohjelman tehokkaan toteuttamisen Kosovossa, ja varojen sitomista koskeva erittäin kunnianhimoinen tavoite saavutettiin vuonna 2008. Euroopan komission yhteystoimisto toteutti vuoden 2008 aikana 50 prosenttia vastuullaan olevasta IPA 2007 -ohjelmasta.

Montenegrossa aloitettiin IPA 2007 -ohjelman toteuttaminen vuonna 2008. Vuoden loppuun mennessä oli tehty sopimukset keskeisestä tiehankkeesta, oikeuslaitosuudistuksesta sekä valmiuksien kehittämisen tukemiseen tähtäävästä hankkeesta. Lisäksi vuonna 2008 aloitettiin valmistelutoimet IPA 2008 -ohjelman toteuttamista varten ja IPA 2009 -ohjelman suunnittelua varten. IPA-hankkeista alettiin tehdä sopimuksia vasta vuoden 2008 toisella puoliskolla, eikä IPA-ohjelman varsinainen toteuttaminen ole vielä alkanut, sillä kansallisen IPA 2007 -ohjelman rahoitussopimus allekirjoitettiin vasta huhtikuussa 2008.

Turkissa ei toteutettu IPA-ohjelmia vuonna 2008, sillä Turkin parlamentin ratifioima puitesopimus tuli voimaan vasta 24. joulukuuta 2008. Osa-alueella I tehtiin vuoden 2007 rahoitussopimus, joka tuli voimaan 24. joulukuuta 2008 ja jonka ansiosta ohjelman toteuttaminen voitiin aloittaa. Osa-alueella II tehtiin 31. joulukuuta 2007 voimaan tullut vuoden 2007 rahoitussopimus Turkin osallistumisesta Mustanmeren alueen ENPI-ohjelmaan. Samoin kuin osa-alueella I toteuttaminen riippuu komission päätöksessä vahvistetuista hallinnointivaltuuksien myöntämisedellytyksistä. Muilla osa-alueilla ohjelmien varsinainen toteuttaminen ei ole alkanut, koska hajautettuun hallinnointiin tarvittavien valtuuksien myöntäminen on kesken.

SEURANTA JA TULOKSET

Seuranta

Seurannan yleistavoitteena on lisätä Länsi-Balkanin maille ja Turkille annettavan tuen asianmukaisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta, vaikutuksia ja kestävyyttä. Seurannalla komissio saa säännölliset analyyttiset arviot hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta.

Hajautetussa hallinnoinnissa edunsaajamaan on perustettava IPA-seurantakomitea, joka varmistaa IPA:n osa-alueiden toteuttamisen johdonmukaisuuden ja koordinoinnin. Sen on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa. IPA-seurantakomiteaa avustavat alakohtaiset seurantakomiteat, jotka on perustettu IPA:n kullekin osa-alueelle ja ohjelmalle. Alakohtaiset seurantakomiteat raportoivat IPA-seurantakomitealle. Ensimmäiset seurantakomiteat kokoontuivat Kroatiassa 2. heinäkuuta 2008 (tätä edelsivät IPA:n alakohtaisten komiteoiden ensimmäiset kokoukset touko-kesäkuussa), entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 21. marraskuuta 2008 ja Turkissa 1. heinäkuuta 2008.

IPA:n täytäntöönpanoa koskevassa asetuksessa säädetään, että keskitetyssä ja yhteishallinnoinnissa komissio voi toteuttaa kaikki sellaiset toimet, joiden se katsoo olevan tarpeen kyseisten ohjelmien seuraamiseksi. IPA-ohjelmia ei seurattu vuonna 2008, sillä IPA 2007- ja 2008 -ohjelmien toteutus on alkanut vasta hiljattain.

Arvioinnin tulokset

Arvioinnilla pyritään parantamaan yhteisön varoilla rahoitettavan tuen laatua, tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta sekä ohjelmien strategiaa ja täytäntöönpanoa. Komissio tekee säännöllisesti ennakkoarvioinnit monivuotisista suuntaa-antavista suunnitteluasiakirjoista.

Vuonna 2008 toteutettiin IPA:n sisäinen ennakkoarviointi, jossa keskityttiin monivuotisiin suuntaa-antaviin suunnitteluasiakirjoihin. Siinä verrattiin vuosien 2007–2009 monivuotisia suuntaa-antavia suunnitteluasiakirjoja vuosien 2008–2010 vastaaviin asiakirjoihin ja analysoitiin toisen sukupolven suunnitelma-asiakirjojen laadussa, tarkoituksenmukaisuudessa ja johdonmukaisuudessa tapahtunutta kehitystä. Lisäksi annettiin suosituksia siitä, kuinka näiden asiakirjojen laatua ja käyttökelpoisuutta voitaisiin parantaa.

Ohjelmat on arvioitava ennalta ja niistä on tehtävä myös väliarvioinnit ja tarvittaessa jälkiarvioinnit komission asetuksessa (EY) N:o 718/2007 IPA:n kullekin osa-alueelle annettujen erityissäännösten mukaisesti. Ohjelman toteuttamiskautena on tehtävä ainakin yksi väliarviointi, erityisesti silloin, kun ohjelman hallinnoinnissa on poikettu merkittävästi alkuperäisistä tavoitteista. Tuen täytäntöönpanon jälkiarviointiin on liitettävä tunnistettavat IPA:n osa-aluekohtaiset tulokset. Kun kyseessä on yhteishallinnointi, jälkiarviointi voidaan tehdä yhdessä muiden avunantajien kanssa.

Vuonna 2008 ei suoritettu ohjelmatason arviointeja, koska IPA:n ensimmäisen ja toisen vuoden ohjelmien toteuttaminen alkoi vasta vuonna 2008. Näin ollen tuloksista ei voida tehdä johtopäätöksiä.

Kertomukset

Kansallinen IPA-koordinaattori toimittaa komission asetuksen (EY) N:o 718/2007 mukaisesti komissiolle ja kansalliselle valtuuttavalle viranomaiselle IPA-asetuksen mukaiset tuen täytäntöönpanoa koskevat vuosi- ja loppukertomukset sen jälkeen kun IPA-seurantakomitea on tutkinut ne.

Kroatian ensimmäinen IPA-vuosikertomus vahvistettiin elokuussa 2008 IPA-seurantakomitean kokoonnuttua 2. heinäkuuta 2008. Alakohtaisista vuosikertomuksista vahvistettiin ensimmäinen siirtymävaiheen tukea ja instituutioiden kehittämistä käsittelevän komitean vuosikertomus kesäkuussa 2008 IPA:n teknistä tukea ja instituutioiden kehittämistä koskevan alakohtaisen komitean kokoonnuttua 26. toukokuuta 2008. Ensimmäiset alakohtaiset vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset, jotka kattoivat osa-alueen III kolmeen toimintasuunnitelmaan sisältyvät vuoden 2007 toimet, toimitettiin komissiolle vuonna 2008. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian IPA-vuosikertomuksen luonnos ei ollut vielä valmis lähetettäväksi IPA-seurantakomitean jäsenten tarkasteltavaksi.

Turkissa ei voitu raportoida edistymisestä yhteisön tuen täytäntöönpanossa, joten komissio perusti IPA:n kokonaisarvioinnin alakohtaisiin vuosikertomuksiin ja IPA-seurantakomitean tilannekatsauksiin. IPA-välineen osa-aluetta I koskeva vuosittainen täytäntöönpanokertomus toimitettiin komissiolle osa-aluetta I käsittelevän alakohtaisen komitean 12. kesäkuuta 2008 pidettävää kokousta varten. Osa-alueesta II sovittiin, ettei vuodelta 2007 vaadita sitä koskevaa alakohtaista vuotuista täytäntöönpanokertomusta. Osa-alueella III komissiolle toimitettiin 30. kesäkuuta 2008 mennessä kolme alakohtaista vuosikertomusta, jotka kattoivat alueellisen kilpailukyvyn, liikenteen ja ympäristöasioiden toimintaohjelmat. Ennen komissiolle toimittamista kertomuksista oli keskusteltu ja ne oli hyväksytty alakohtaisissa seurantakomiteoissa. Osa-alueella IV komissiolle toimitettiin 26. kesäkuuta 2008 vuoden 2007 alakohtainen vuosikertomus henkilövoimavarojen kehittämisen toimintaohjelman toteuttamisesta Turkissa. Tätä ennen henkilövoimavarojen kehittämisen käsittelevä alakohtainen seurantakomitea oli tarkastellut kertomusta kokouksessaan 17. kesäkuuta 2008.

Vuonna 2008 osa-alueella V ei laadittu kertomusta ohjelman toteuttamisesta, koska ohjelmien toteuttaminen ei ollut vielä alkanut.

KOORDINOINTI JÄSENVALTIOIDEN JA KAHDENVÄLISTEN AVUNANTAJIEN KANSSA

Brysselissä järjestettiin avunantajien koordinointikonferenssi 23. ja 24. lokakuuta 2008. Avunantajien koordinointikonferenssin järjestämisestä vastasi Euroopan komissio IPA-asetuksessa sille annetun valtuutuksen nojalla, ja tarkoituksena oli edistää avunantajien koordinointia jäsenvaltioiden kanssa.

Konferenssissa oli tavoitteena päästä sopimukseen suosituksista siitä, kuinka tuen tehokkuutta voitaisiin parantaa kaikkien avunantajien ja edunsaajamaiden yhteistoiminnan avulla ja kuinka maiden omavastuullisuutta voitaisiin edistää. Pyrkimyksenä oli välttää uusien rakenteiden luomista ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja koordinointimekanismeja sekä parantaa niiden toimivuutta.

Avunantajien koordinointikonferenssin tärkeimpiä tuloksia oli sen vahvistaminen, että Länsi-Balkanille ja Turkille myönnettävää tukea varten tarvitaan yhteinen strateginen tavoite, sekä yksimielisyys siitä, että tuen tehoavuutta koskevan Pariisin julistuksen periaatteita olisi noudatettava avunantajien koordinoinnissa (joitakin osa-alueita on vahvistettava siinäkin tapauksessa, että kaikki viisi periaatetta sisältyvät jo IPA-ohjelmien suunnittelu- ja täytäntöönpanomekanismeihin). Lisäksi todettiin, että tuensaajamaiden on kehitettävä omavastuullisuuttaan vahvistamalla hallinnollisia valmiuksiaan sekä julkisia rahoitus- ja hankintajärjestelmiään, jotta ne pystyvät johtamaan avunantajien koordinointia. Konferenssissa myös korostettiin, että selkeä ja luotettava kokonaiskuva avunantajien toiminnasta on edistänyt avunantajien yhteistyötä ja auttanut niitä saavuttamaan mittakaavaetuja Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon vuonna 2004 ja 2007 EU:hun liittyneistä maista saadut kokemukset. Konferenssissa katsottiin myös, että IPA:n monivuotisista suuntaa-antavista suunnitelma-asiakirjoista olisi tehtävä strateginen väline avunantajien koordinointiin Länsi-Balkanilla ja Turkissa EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla.

EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN JA KANSAINVÄLISTEN RAHOITUSLAITOSTEN VÄLINEN KOORDINOINTI

Kansainväliset rahoituslaitokset ovat olleet keskeisellä sijalla helpottamassa ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden rahoituksen saantia ja antaneet näille maille mahdollisuuden tehdä tarvittavia investointeja. Samanaikaisesti edunsaajamaiden on täytynyt omaksua varovainen finanssi- ja rahapolitiikka talouskasvun ylläpitämiseksi. Tämä on nyt johtanut tilanteeseen, jossa investointitarpeet ovat edelleen suuret ja edunsaajamaiden mahdollisuudet turvautua yhä kasvavaan velkaantumiseen ovat tyrehtymässä. EU:n ja muiden avunantajien, myös jäsenvaltioiden, myöntämät avustukset, joita ei makseta takaisin, ovat yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämien lainojen kanssa tärkeä rahoituslähde, jolla kehitetään yksityissektoria, investoidaan energiatehokkuuteen, korjataan ja parannetaan infrastruktuuria velkaannuttamatta edunsaajamaita liikaa.

Komissio on sitoutunut tiiviimpään koordinointiin Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Euroopan kehityspankin (CEB) neuvoston kanssa sekä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, jotka tukevat Länsi-Balkanin nykyaikaistamista ja kehittämistä erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten neuvonantajaryhmän kautta, joka perustettiin maaliskuussa 2007 ja jonka puheenjohtajana toimii Euroopan komissio (laajentumisasioiden pääosasto).

Kansainvälisten rahoituslaitosten neuvonantajaryhmän tehtävänä on tukea ja kehittää kansainvälisten rahoituslaitosten ja Euroopan komission välistä yhteistyötä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa, IPA-välineeseen sisältyvä yhteistyö mukaan luettuna. Kansainvälisten rahoituslaitosten neuvonantajaryhmä koostuu Euroopan komission, Maailmanpankkiryhmän (IBRD/IFC), EIP:n, EBRD:n, CEB:n, Pohjoismaiden investointipankin, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön, Mustanmeren kauppa- ja kehityspankin sekä alueellisen yhteistyöneuvoston edustajista. Sen työ liittyy yleiseen pyrkimykseen edesauttaa Kaakkois-Euroopan maiden keskinäistä yhdentymistä ja niiden yhdentymistä Euroopan unioniin siten, että infrastruktuurin kehittämisessä sovelletaan ennemminkin alueellista kuin kansallista lähestymistapaa.

Vuoden 2008 työohjelma toteutettiin suunnitellusti. Yksi täysistunto pidettiin kesäkuussa 2008, ja lisäksi valmisteltiin tammikuussa 2009 pidettävää toista täysistuntoa, jossa oli tarkoitus keskittyä kansainväliseen finanssikriisiin. Kaikki neljä teknistä työryhmää (liikenne, energia, ympäristö ja sosiaaliasiat) jatkoivat toimintaansa vuonna 2008. Lisäksi komissio otti suunnitelmien mukaan tehtäväkseen vastata kansainvälisten rahoituslaitosten sihteeristöstä vuoden 2008 lopulla, jolloin sekakomitean ja Maailmanpankin toimisto lakkautettiin.

Komissio, EIP, EBRD ja CEB tekivät yhteistyötä neuvoston 14. toukokuuta 2008 antamien päätelmien mukaisesti perustaakseen Länsi-Balkanin investointikehyksen muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja avunantajien kanssa. Tavoitteena oli lisätä yhdenmukaistamista ja yhteistyötä sosioekonomiseen kehitykseen tehtävissä investoinneissa sekä vahvistaa alueen kasvua ja vakautta.

Vuonna 2008 toteutettiin myös merkittäviä toimia yhteistyön jatkamiseksi kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa seuraavilla kolmella lohkolla: mikrotason sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), energiatehokkuus ja infrastruktuuri. Yksityisen sektorin kehittäminen – Tarjontapuolella EU:n apu mikro- ja pienyritysten rahoituksen saannin edistämiseksi on aiemmin kanavoitu alueelle useiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtyjen lukuisten yksittäisten sopimusten kautta. Vuonna 2005 perustetulla Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahastolla (EFSE) yhdistettiin alueen lukuisat mikroluottosopimukset yhdeksi välineeksi, ja se on tarjonnut kestävyyttä aiemmalle rahoitukselle, samalla kun sillä on onnistuttu tehostamaan hallintoa. EFSE:n keskeisin ominaisuus on se, että EU:n ja jäsenvaltioiden tarjoama riskien kattaminen ovat houkutelleet yksityisiä pääomasijoittajia sijoittamaan mikroluottoihin. EFSE toimi vuoden 2008 päättyessä erittäin hyvin. Energiatehokkuus – Tällä lohkolla pyritään lisäämään pk-yritysten ja julkisen sektorin investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan hyödyntämällä kansallisista ohjelmista tuettuja toimia, joilla pyritään i) lisäämään tietoisuutta energiatehokkuudesta ja mahdollisuuksista säästää energiaa sekä ii) panemaan rakennusten energiatehokuutta koskevaan direktiiviin ja energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevaan direktiiviin (mukaan lukien uusiutuva energia) liittyvä lainsäädäntö täytäntöön. Lisäksi energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisääminen vastaa energiatehokkuutta koskevan Euroopan komission vihreän kirjan suosituksia ja kannustaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia myöntämään pitkän aikavälin rahoitusta energiatehokkuuteen tehtäville investoinneille. Infrastruktuuri-investointien edistäminen – Asianmukaiset infrastruktuuriverkot ja -palvelut liikenteessä, energia-alalla, ympäristöasioissa ja sosiaalisektorilla ovat ratkaisevia, kun varmistetaan alueen kestävä sosioekonominen kehitys ja vakaus. Edunsaajamaiden riittämättömät rahoitusvarat ja kokemuksen puute valmisteltaessa kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien rahoitusharkintaan sopivia hankkeita ovat pääasialliset esteet infrastruktuurin parantamiselle. Asianmukaiset investoinnit infrastruktuuriin ovat ratkaisevia varmistettaessa monien välttämättömien palvelujen, kuten vesihuollon ja viemäröinnin, lämmityksen, energianjakelun, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen toteuttaminen väestön elinolojen parantamiseksi. Kaikkiin näihin tarvitaan rahoitusta. Tämän lohkon toteuttamiseksi on perustettu useita aloja ja edunsaajia koskeva infrastruktuurihankkeiden väline tukemaan edunsaajamaiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia instituutioita, jotka valmistelevat ja toteuttavat kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien rahoittamia infrastruktuurihankkeita. Tällä välineellä, joka otettiin täysimääräiseen käyttöön vuonna 2008, saavutetaan huomattavia mittakaavaetuja ottamalla käyttöön teknistä asiantuntemusta infrastruktuurihankkeiden investointien valmistelemiseksi ja tukemiseksi, helpotetaan verkottumista ja taitotiedon vaihtoa edunsaajamaiden kesken ja lisätään kansainvälisten rahoituslaitosten luotonantoa, jolla täydennetään kansallisia IPA-avustuksia. Infrastruktuurihankkeiden välineessä on kaksi osa-aluetta: teknisen tuen osa-alue ja kuntatason osa-alue. Näistä molemmista rahoitetaan Länsi-Balkanin investointihankkeita yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Teknisen tuen osa-alue otettiin täysimääräiseen käyttöön vuonna 2008 ja siitä tuettiin 18:aa hanketta, kun taas kuntatason osa-alue hyväksyttiin vuoden 2008 lopulla ja samalla ensimmäiset hankkeet toimitettiin hyväksyttäviksi.

[1] Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

[2] Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo (siten kuin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244/99 on määritelty).

[3] Neuvoston asetus (ETY) N:o 3906/89, annettu 19 päivänä joulukuuta 1989.

[4] Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (neuvoston asetus (EY) N:o 1267/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999).

[5] Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) (neuvoston asetus (EY) N:o 1268/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999).

[6] Neuvoston asetus (EY) N:o 2500/2001, annettu 17 päivänä joulukuuta 2001.

[7] Yhteisön avustusohjelma jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten (neuvoston asetus (EY) N:o 2666/2000, annettu 5 päivänä joulukuuta 2000).

[8] http://www.eu2008.fr/webdav/site/PFUE/shared/import/1208_CAGRE/Council_conclusions_on%20Enlargement_EN.pdf.

[9] Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244/99.

[10] Tietyt rajatylittävät yhteistyöohjelmat eivät ole vielä käynnistyneet, koska vaadittuja edellytyksiä ei ole täytetty. Tästä syystä seuraavat määrät siirrettiin osa-alueen II maakohtaisista määrärahoista samoille maille osa-alueeseen I: miljoona euroa Albanialle, 1,2 miljoonaa euroa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, 2,7 miljoonaa euroa Kosovolle ja 5,9 miljoonaa euroa Turkille.

[11] IPA:n hallintokomitea koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komitea avustaa komissiota erityisesti tuen koordinoinnin ja johdonmukaisuuden varmistamisessa.

[12] Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma.

[13] Komission päätös K(2008) 650.

[14] Ohjelma hyväksyttiin 25. helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2007) 677.

[15] Komission päätös K(2008) 691.