[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 30.9.2009 KOM(2009) 512 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Valmistaudutaan tulevaan – EU:lle yhteinen strategia keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita varten {SEC(2009) 1257} KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Valmistaudutaan tulevaan – EU:lle yhteinen strategia keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita varten KESKEISTEN KEHITYSTÄ VAUHDITTAVIEN TEKNOLOGIOIDEN MERKITYS YHTEISKUNNALLE JA TALOUDELLE Eri toimialojen muoto ja potentiaali tulee muuttumaan seuraavien viiden–kymmenen vuoden kuluessa. Tulossa on uusia tavaroita ja palveluita. Merkittävästä osasta vuonna 2020 markkinoilla olevista tavaroista ja palveluista ei vielä ole tietoakaan. Avainasemassa niiden kehittämisessä ovat kuitenkin nk. keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat. Ne valtiot ja alueet, jotka osaavat hyödyntää noita teknologioita, pystyvät myös parhaiten siirtymään hiiltä säästävään osaamistalouteen, joka on niiden kansalaisten hyvinvoinnin, vaurauden ja turvallisuuden edellytys. Keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden hyödyntäminen onkin siksi EU:lle paitsi strategisesti tärkeää myös välttämätöntä.[1] EU:n on pystyttävä vahvaan innovointiin, jotta se saa välineet, joilla vastata edessä oleviin merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Niitä ovat ilmastonmuutos, köyhyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä tehokas resurssien ja energian käyttö. Innovoinnin avulla EU voi tarttua globaaleihin mahdollisuuksiin ja tarjota samalla kestäväpohjaisia ja laadukkaita työpaikkoja. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat ovat osaamisvaltaisia, ja niitä leimaavat tiivis t&k-toiminta, nopeat innovointisyklit, suuret pääomamenot ja korkeasti koulutettu työvoima. Ne antavat mahdollisuuden harjoittaa prosesseihin, tavaroihin ja palveluihin liittyvää innovointia koko taloudessa, ja niillä on merkitystä koko järjestelmän kannalta. Ne ovat monitieteellisiä ja ulottuvat useille teknologian aloille lähentävällä ja integroivalla tavalla. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat voivat auttaa muiden alojen tiennäyttäjiä saamaan tutkimuspanostuksensa poikimaan. Kilpailu on markkinoilla kovaa, ja teknologioita kehitetään yleensä sellaisessa liiketoimintaympäristössä, jossa pk-yrityksillä on merkittävä rooli etenkin panosten ja innovatiivisten ratkaisujen tarjoamisessa globaalisti toimiville yrityksille. Sen vuoksi on tärkeää luoda synergiaa ja saavuttaa kriittinen massa. Koska kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvää tutkimusta tehdään usein lähellä kokoonpano- ja tuotantolaitoksia, niiden käytön EU:n teollisuudessa pitäisi nykyaikaistaa Euroopan teollista perustaa ja vahvistaa tutkimuspohjaa entisestään. Tarvittava tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen soveltaminen kuuluu ennen muuta yrityksille. Poliittisten päättäjien taas on luotava sellaiset olosuhteet ja tukivälineet, joilla voidaan parantaa EU:n teollista kapasiteettia kehittää kehitystä vauhdittavaa teknologiaa. EU:ssa on tällä hetkellä erittäin hyvät tutkimus- ja kehittämisvalmiudet eräillä kehitystä vauhdittavan teknologian aloilla, mutta kyvyssä hyödyntää tutkimustuloksia kaupallisesti tavaroina ja palveluina on parantamisen varaa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan strategisempaa suhtautumista tutkimukseen, innovointiin ja tuotteistamiseen. Lisäksi on mainittava, ettei EU:ssa ole tähän mennessä ollut yhteistä käsitystä siitä, mitä tarkkaan ottaen olisi pidettävä keskeisenä kehitystä vauhdittavana teknologiana. EU on jo esittänyt entistä strategisemman toimintamallin sellaisilla aloilla kuin biotieteet ja biotekniikka, nanotieteet ja nanotekniikka sekä energiatekniikka.[2] EU:lta kuitenkin puuttuu johdonmukainen strategia siitä, miten näitä teknologioita voitaisiin paremmin saada teolliseen käyttöön. Tässä tiedonannossa pyritään siksi käynnistämään niiden keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kartoittaminen, jotka vahvistavat EU:n teollista ja innovointikapasiteettia, niin että EU pystyy vastaamaan edessä oleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä, joilla parannettaisiin asiaan liittyviä toimintaedellytyksiä. Tiedonanto kuuluu täten EU:n teollisuuspolitiikan kehittämiseen ja uuden eurooppalaisen innovaatiosuunnitelman[3] valmisteluun. KESKEISET KEHITYSTÄ VAUHDITTAVAT TEKNOLOGIAT Monet jäsenvaltiot ovat ryhtyneet kartoittamaan kehitystä vauhdittavia teknologioita, joilla on merkitystä niiden tulevan kilpailukyvyn ja vaurauden kannalta, ja kohdentamaan t&k-varojaan sen mukaan (ks. SEC(2009) 1257). Jäsenvaltiot kuitenkin suhtautuvat eri tavoin siihen, mitä tulisi pitää keskeisenä kehitystä vauhdittavana teknologiana. Taustalla voivat olla maiden tutkimus- ja teollisen toiminnan vahvuudet ja rajat. Asiasta on keskusteltu myös Euroopan tasolla, mutta tähän mennessä ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, mitkä näistä teknologioista tarvitsisivat strategisempaa yhteistyötä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.[4] Viimeisimmän tiedettä, teknologiaa ja kilpailukykyä käsittelevän raportin mukaan myös Kiinan, Japanin ja USA:n kaltaiset johtavat maat painottavat kehitystä edistäviä teknologioita, etenkin bioteknologiaa, tieto- ja viestintäteknologiaa ja nanoteknologiaa.[5] Tieto- ja viestintäteknologiassa on erityisiä osa-alueita, kuten mikro- ja nanoelektroniikka ja fotoniikka, jotka vaativat välittömiä toimia, kun otetaan huomioon EU:n teollisuuden tilanne globaalissa kilpailussa sekä talouskriisin asettamat haasteet.[6] EU on ehdottanut kansainvälisille kumppaneilleen myös hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmiin liittyvää yhteistyötä, joten EU:lla on itselläänkin oltava siihen tarvittavaa kohtuuhintaista teknologiaa. Tutkimuksen ja markkinoiden maailmanlaajuisten kehityssuuntien perusteella voitaisiin strategisesti merkittävimpinä kehitystä vauhdittavina teknologioina pitää seuraavassa esitettäviä teknologioita, joilla on taloudellista potentiaalia ja vaikutusta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja jotka ovat luonteeltaan osaamisvaltaisia.[7] Nanoteknologia voi tarjota avaimen älykkäiden nano- ja mikrolaitteiden ja -järjestelmien kehittämiseen sekä läpimurtoihin sellaisilla olennaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, energia, ympäristö ja valmistusteollisuus. Mikro- ja nanoelektroniikka puolijohteet mukaan luettuina ovat olennaisia kaikille älykästä hallintaa vaativille tavaroille ja palveluille hyvinkin erilaisilla aloilla, kuten autonvalmistuksessa, kuljetuksissa, ilmailussa ja avaruusalalla. Teollisuuden älykkäillä hallintajärjestelmillä voidaan tehostaa sähkön tuotantoa, varastointia, siirtoa ja kulutusta älykkäiden sähköverkkojen ja -laitteiden ansiosta. Fotoniikka on luonteeltaan monitieteinen ala, jolla tarkastellaan valoa, sen tuottamista, havaitsemista ja hallintaa. Se tarjoaa muun muassa teknologisen perustan auringonvalon muuntamiselle sähköksi taloudellisella tavalla, millä on suurta merkitystä uusiutuvan energian ja erilaisten elektronisten komponenttien ja välineiden, kuten valodiodien, ledien ja laserin, tuotannossa. Kehittyneet materiaalit tarjoavat suuria parannuksia hyvin monenlaisilla aloilla, esimerkiksi ilmailussa, kuljetus- ja rakennusalalla sekä terveydenhuollossa. Ne helpottavat kierrätystä, pienentävät hiilijalanjälkeä ja energian kysyntää sekä vähentävät Euroopassa niukkojen raaka-aineiden tarvetta. Bioteknologian avulla saadaan puhtaampia ja kestävämpipohjaisia prosessivaihtoehtoja teollisuuden ja maatalouselintarvikealan käyttöön. Sen ansiosta voidaan esimerkiksi vähitellen siirtyä nykyisin eri aloilla käytettävistä uudistumattomista materiaaleista uusiutuvien resurssien käyttöön. Sovelluskohteiden etsiminen on kuitenkin vasta alussa. Näiden teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ovat suurelta osin käyttämättä. Merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi on kehitettävä luonteeltaan vahvemmin järjestelmällisiä ratkaisuja. Haasteina ovat mm. nopean viestinnän takaaminen, huolehtiminen elintarvikkeiden saatavuudesta, ympäristö, asianmukaisten liikenneratkaisujen löytäminen, laajojen terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen ikääntyvälle väestölle, palvelujen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen samoin kuin ratkaisun löytäminen energiakysymykseen. Hiiltä säästävät teknologiat ja sovellukset ovat ratkaisevassa asemassa Euroopan pyrkiessä energiaa ja ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiinsa. Esimerkiksi niissä maissa, jotka ovat jatkossakin vahvasti riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä, tarvitaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä hiilidioksidipäästöt huomioon ottavia kuljetusverkostoja. Keskeisessä asemassa ovat sellaiset kehitystä vauhdittavat teknologiat kuin energian tuotannossa, siirrossa ja varastoinnissa käytettävät uudet materiaalit. Niiden käyttö voisi tehostaa resurssien ja energian käyttöä. Niiden ympäristövaikutukset on arvioitava koko elinkaaren osalta hyödyntäen asiaan liittyviä muita EU:n tasolla tuettuja aloitteita.[8] Kokonaisvaltainen poliittinen strategia keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita varten edellyttää sitä, että perustellusti esiin tuodut terveydelliset ja ympäristövaikutukset otetaan aktiivisesti huomioon. Keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden tuotantoketjussa tarvitaan kehittyneitä valmistusjärjestelmiä, joilla voidaan tuottaa arvokkaita markkinoitavissa olevia osaamiseen perustuvia tuotteita ja niihin liittyviä palveluja (esim. moderni robotiikka). Se on erityisen tärkeää pääomavaltaisilla aloilla, joilla käytetään monimutkaisia kokoamismenetelmiä. Sellainen on esimerkiksi nykyaikaisten lentokoneiden valmistus ja kokoaminen, jossa hyödynnetään koko joukkoa valmistusteknologioita robottikäyttöisten kokoonpanolinjojen simuloinnista ja ohjelmoinnista energian ja materiaalien käytön vähentämiseen. Edellä mainituista teknologioista voi tieteen ja tutkimuksen nopean kehityksen ansiosta tulla lähivuosina nopeastikin globaaleja, ja niiden rinnalle voi syntyä uutta teknologiaa. Teknologioita kuvataan tarkemmin asiakirjassa SEC(2009) 1257, jossa esitetään myös arvio niiden nykyisestä markkinapotentiaalista. EDISTYMINEN, SAAVUTUKSET JA HAASTEET T&k-intensiteetti on huipputekniikan valmistusteollisuudessa EU:ssa vain 25 prosenttia, kun USA:n luku on 30 prosenttia. Lisäksi huipputekniikan osuus koko valmistusteollisuudessa on Japanissa 33 prosenttia ja USA:ssa jopa 50 prosenttia suurempi kuin Euroopassa. T&k-intensiteetti on suurin huipputekniikan teollisuudessa, jossa valmistus ja tutkimus on sovitettava yhteen, jotta kumpikin toiminta menestyy pitemmän päälle. Keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden käytön vähäisyyttä EU:ssa verrattuna USA:han ja Japaniin voivat näin ollen selittää myös huipputeknologiateollisuuden vähäisempi osuus ja suhteellisesti pienempi t&k-intensiteetti.[9] EU:lla on kuitenkin hyvän tutkimus- ja teollisen perustansa ansiosta vahvuuksia eräiden kehitystä vauhdittavien huipputeknologioiden alalla. Vahva ala ovat etenkin kehittyneet materiaalit, jotka antavat perustaa EU:n kilpailukyvylle kemian-, auto-, koneenrakennus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa. EU:lla on lisäksi merkittäviä tutkimuksellisia ja teollisia vahvuuksia nano- ja mikroelektroniikassa, teollisessa bioteknologiassa ja fotoniikassa. Nanotekniikassa, joka on vielä kehittelyvaiheessa, EU:n t&k-rahoitus on USA:n tasolla, mutta yksityisen sektorin osuus on paljon pienempi (ks. SEC(2009) 1257). EU:lla onkin ratkaistavanaan hankalia ongelmia, jotta edellä mainittujen kehitystä vauhdittavien teknologioiden käyttöä voitaisiin laajentaa. EU ei ole pystynyt tuotteistamaan ja hyödyntämään nanoteknologiaa, eräitä fotoniikan osa-alueita, bioteknologiaa tai puolijohdetekniikkaa yhtä tehokkaasti kuin USA ja eräät Aasian maat. Näillä kaikilla aloilla harjoitetaan runsaasti julkisrahoitteista t&k-toimintaa, mutta toimilla ei riittävän hyvin saavuteta taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. Siihen on useita syitä: - EU ei hyödynnä t&k-tuloksiaan tehokkaasti.[10] Sen vuoksi käy niin, että EU:ssa erittäin suurin julkisin ja yksityisin panostuksin tehdyn tutkimuksen tuloksia tuotteistetaan muualla. Tällainen kehitys ei ole Euroopan etujen mukaista, sillä se vaarantaa EU:n tulevan tutkimuskapasiteetin: pitemmän päälle myös t&k-toiminta todennäköisesti siirtyy tuotannon tapaan yhteisön ulkopuolisiin maihin. Jos teollis- ja tekijänoikeuksia ei suojata tehokkaasti ja valvota kansainvälisesti, kilpailijoiden tai jäljittelijöiden voi olla suhteellisen helppo ottaa etumatka kiinni ja napata monet hyödyt alkuperäisen kehittäjän ulottuvilta. - Ihmisten tiedot keskeisistä kehitystä vauhdittavista teknologioista ovat usein puutteellisia. Se voi aiheuttaa huolta huipputekniikan kehittämiseen ja käyttöön liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Tämä koskee paitsi esimerkiksi terveydenhuollon ja elintarvikealan sovelluksia, jotka liittyvät erityisen voimakkaasti kulutukseen ja loppukäyttöön, myös muita aloja. Useinkaan ei ole käytössä ennakoivaa strategiaa, jolla intressitahot yhdessä puuttuisivat yleisön huoliin ja pelkoihin ja joiden ansiosta uuden teknologian käyttöönotto EU:ssa ei viivästyisi. Jotta huipputeknologian käyttö hyväksyttäisiin laajasti ja sitä voitaisiin ottaa ripeästi käyttöön, on parannettava ihmisten tietoja kehitystä vauhdittavista teknologioista ja huolehdittava siitä, että mahdolliset eettiset ja ympäristöön tai terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ennakoidaan, arvioidaan ja ratkaistaan jo varhaisessa vaiheessa. - Kehitystä vauhdittavan teknologian monitieteellisen luonteen edellyttämästä osaavasta työvoimasta on pulaa. Kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvä tutkimuskapasiteetti on Euroopassa maailmanluokkaa, ja käytettävissä on huomattavan laajasti luonnontieteellistä ja teknistä osaamista.[11] Luonnontieteiden, tekniikan, insinööritieteiden ja matematiikan alalla loppututkinnon suorittaneita tarvitaan kuitenkin yhä lisää, ja heidät on saatava tehokkaasti tutkimuksen ja liike-elämän käyttöön. Tutkijoiden, yrittäjien ja rahoituksen välittäjien välistä osaamisen siirtoa on tehostettava. Erityisesti opiskelijoille ja professoreille olisi tarjottava vahvempia kannustimia tutkimustulosten tuotteistamiseen, jotta korkeakoulututkimukseen perustuvaa yritystoimintaa saataisiin lisää. - Keskeisille kehitystä vauhdittaville teknologioille on EU:ssa on edelleen tarjolla suhteellisen vähän riskipääomaa ja yksityistä rahoitusta. Tilanne on muuttunut entistäkin hankalammaksi nykyisen rahoitus- ja talouskriisin aikana. Esimerkiksi kaikesta nanotekniikkaan liittyvästä riskipääomarahoituksesta yli 80 prosenttia kerätään USA:ssa. Suurten kehittämiskustannusten ja epävarmuuden vuoksi riskipääoman saanti on elintärkeää. Monien huipputeknologisten tuotteiden, kuten puolijohteisiin tai fotoniikkaan perustuvien, elinkaari on lyhyt ja alkuvaiheen kehittämiskustannukset ovat suuret, minkä vuoksi rahoitus on riskialtista ja sitä on vaikea saada. Huipputekniikan alalle tehtiin USA:ssa vuonna 2005 riskipääomainvestointeja yhteensä noin kolme kertaa niin paljon kuin EU:ssa.[12] USA:n riskipääomarahoittajat näyttävät onnistuvan kohdentamaan investointinsa pitemmälle kehitettyihin, paremmin tuottaviin hankkeisiin ja projekteihin, kun taas eurooppalaiset tutkimusryhmät joutuvat etsimään riskipääomaa liian varhaisessa vaiheessa, jossa onnistuminen on molempien osapuolten kannalta usein liian epävarmaa.[13] - EU:n poliittisten toimien hajanaisuuden taustalla on usein pitkän aikavälin vision ja koordinoinnin puute. Työnjakoa on parannettava, jotta teollisen hyödyntämisen edellytykset EU:ssa kohenisivat. Vaikka jäsenvaltiot olisivatkin kohdentaneet teknologiapolitiikkansa samalla tavoin, erillisillä strategioilla ei saavuteta sellaisia synergia- ja mittakaavaetuja ja sellaista laajuutta kuin koordinoidummilla yhteistoimilla. Jotta keskeisistä kehitystä vauhdittavista teknologioista saataisiin täysi panos tärkeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, voitaisiin yksinkertaistaa ja vahvistaa yhteisiä teknologia-aloitteita sekä laajentaa teknologiayhteisöjen[14] roolia ja tehostaa niiden välistä koordinointia. Sen mukaan, miten kypsää teknologia on, kokeellinen tutkimus, innovointi ja teollinen hyödyntäminen on nivottava tiukasti toisiinsa. Esimerkkinä voidaan mainita tuotantoa edeltävä, erittäin hintava ratkaisun toimivuuden osoittaminen ja testiprojektit, joita tarvitaan sen varmistamiseen, että kehitystä vauhdittava teknologia otetaan käyttöön. Demonstrointiprojekteille voisi olla hyötyä yhteisestä suunnittelusta ja EU:n laajuisesta osallistujakunnasta, joiden ansiosta saavutettaisiin teknologian levittämiseen vaadittava vähimmäiskoko. Innovaatiomarkkinoiden hajanaisuus on vakava heikkous, jonka taustalla ovat esimerkiksi eri jäsenvaltioiden erilaiset säädökset sekä standardoinnissa, sertifioinnissa ja julkisissa hankinnoissa käytetyt menettelyt. - Kehitystä vauhdittavia teknologioita varten voi joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa saada valtiontukea, joka ei useinkaan ole täysin avointa ja jota on siksi analysoitava tarkemmin. EU:n jäsenvaltiot voivat antaa julkista tukea voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti ja lisäksi tukea kehitystä vauhdittavia teknologioita toimenpiteillä, jotka eivät ole valtiontukea. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla kolmansissa maissa toimivien kilpailijoidensa kanssa samoin edellytyksin. EU:n valtiontukisäännöt muodostavat puitteet ja edellytykset sille, miten jäsenvaltiot voivat päästä tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävässä valtiontuessa samaan tuki-intensiteettiin kuin kolmannet maat. KESKEISTEN KEHITYSTÄ VAUHDITTAVIEN TEKNOLOGIOIDEN EDISTÄMINEN EU:SSA Jotta EU:ssa voitaisiin paremmin edistää keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita, on unionissa harjoitettavan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten selvästi parannuttava, kun tavoitteena on, että EU:sta tulee maailmanluokan keskus yrittämiselle ja innovoinnille. Innovointia käsitellään komission tekemässä arviossa innovaatiopolitiikasta.[15] Arviossa korostettiin muiden muassa yhteisön patentin ja yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän tarvetta. Jotta keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita voitaisiin hyödyntää teollisesti tehokkaalla tavalla, on toimittava seuraavilla politiikanaloilla: Enemmän painoa kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvälle innovoinnille Talouden taantuma on vaikuttanut investointeihin yleensä ja etenkin teknologiapohjaisilla aloilla, kuten kemian-, auto-, rakennus- ja elektroniikkateollisuudessa. Pienempi teollisuustuotanto ja hitaampi teknologian käyttöönotto vähentävät perusteknologian tuottajien kysyntää. EU:n puiteohjelmassa ja jäsenvaltioiden ohjelmissa olisi otettava keskeiseksi t&k- ja innovaatiotoiminnan julkista tukea koskevaksi tavoitteeksi, että innovaatiotoiminta jatkuu ja teknologian käyttöönotto helpottuu.[16] Tulevina vuosina julkaistavilla ehdotuspyynnöillä olisi pyrittävä varmistamaan tutkimustulosten ja teollisten vaikutusten yhteys. Julkisesti tuettuja ohjelmia olisi vahvistettava, jotta keskeiset toimialat pystyisivät pitämään kehitystä vauhdittavia teknologioita koskevat pitkän aikavälin innovointisuunnitelmansa käynnissä ja säilyttämään kilpailukykynsä tulevassa noususuhdanteessa.[17] Enemmän painoa teknologian siirrolle ja EU:n laajuisille toimitusketjuille Teknologian siirtoa tutkimuslaitosten ja teollisuuden välillä on tehostettava. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT ja Enterprise Europe -verkko voivat antaa tähän merkittävän panoksen, mutta myös jäsenvaltioiden on ehkä rakennettava lisää kapasiteettia teknologian siirtoon vahvistamalla tutkimukseen pohjaavien laitosten ja pk-yritysten yhteyksiä.[18] Maailmanluokan innovointitoiminnan luomiseksi ja ylläpitämiseksi on välttämätöntä parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää Euroopassa luotua kehitystä vauhdittavaa huipputeknologiaa samoin kuin edistää alueellisia innovaatioklustereita ja -verkostoja. Nämä ovat keskeisiä elementtejä laajapohjaisessa Euroopan innovaatiostrategiassa ja pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa. Myös teknologiansiirron ja toimitusketjujen laajentamismahdollisuuksia EU:n tasolla voi olla tarpeen parantaa esimerkiksi tuomalla tutkimukseen liittyvää asiantuntemusta ja pk-yritysten toimituserikoistumista koskevat tiedot laajemmin saataville eri puolilla unionia. Teknologiansiirto voisi parantua myös, jos mahdolliset asiakkaat olisivat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa mukana t&k-toiminnassa. Lisää painoa yhteiselle strategiselle suunnittelulle ja demonstrointiprojekteille Yhteisön ja myös jäsenvaltioiden ja alueiden olisi omaksuttava strategisempi ja koordinoidumpi toimintamalli, jolla vältettäisiin turhia kustannuksia aiheuttavat päällekkäisyydet ja tehostettaisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvän t&k-toiminnan tulosten kaupallista hyödyntämistä. Tässä yhteydessä olisi lisättävä innovaatiotoimintaa ja korostettava tutkimustulosten muuttamista kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi. Yhteisissä ehdotuspyynnöissä, joita on jo tehtykin eri teemoista, voitaisiin antaa lisää painoa niille kehitystä vauhdittaville teknologioille, joilla on suurimmat mahdollisuudet saada aikaan synergiaa ja tulla laajasti käytetyiksi Euroopan eri toimialoilla. Samaan aikaan komissio ja jäsenvaltiot voisivat keskustella kehitystä vauhdittavien teknologioiden arvioinnista, määritellä parhaita käytänteitä ja asettaa yhteisiä keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. Jotta saataisiin aikaan tarvittava kriittinen massa ja päästäisiin hajanaisuudesta, jäsenvaltioissa rahoitettavissa innovaatio-ohjelmissa olisi tarjottava vahvempia kannustimia jäsenvaltioiden yhteiseen toimintasuunnitteluun.[19] Tällä tavoin voitaisiin hahmotella entistä pitemmälle tähtäävää teknologiapolitiikkaa, saavuttaa mittakaavaetuja ja laajentaa toimintaa sekä helpottaa eurooppalaisten yritysten strategista liittoutumista. Demonstrointiprojektien kustannukset ovat toisinaan aivan toista mittaluokkaa kuin ketjun alkuvaiheen t&k-toiminnan. Laajemmalla EU:n laajuisella yhteistyöllä, johon teollisuus ja käyttäjät osallistuisivat nykyistä vahvemmin, voitaisiinkin ehkä auttaa projektien vetäjiä toteuttamaan projektit tehokkaasti ja kohtuukustannuksin. Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kartoittamaan ja käynnistämään yhteiseurooppalaisia tutkimus-, demonstrointi- tai prototyyppihankkeita ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Esimerkkinä mainittakoon yhteisrahoitus hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyville demonstrointiprojekteille. Lisäksi komissio tekee kustannus-hyötyanalyysin 450 mm:n puolijohdekiekkojen valmistuksen käynnistämisestä Euroopassa ja sen tulevista vaikutuksista Euroopan talouden kilpailukykyyn. Valtiontukipolitiikka Hyvin kohdennettu valtiontuki, joka korjaa markkinoiden toimintapuutteita, soveltuu hyvin t&k-toiminnan lisäämiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen EU:ssa. Vuoden 2006 yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle nostettiin sallittuja tuki-intensiteettejä ja lisättiin tukiluokkia. Komissio aikoo tarkastella puitteita uudelleen vuonna 2010 ja arvioida, tarvitaanko niihin muutoksia. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi sitä, ovatko mahdollisuudet edistää innovointia valtiontuella asianmukaisia. Keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden käyttö ja ilmastonmuutospolitiikka On toki ilmeistä, että osaamistalouden toteutuminen edellyttää kykyä kehittää ja käyttää kehitystä vauhdittavia teknologioita. Silti on korostettava, että EU:n omaksuma johtava rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitsee perustakseen kaikkein uusinta teknologiaa ja etenkin keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita. Jos näiden teknologioiden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen voidaan yhdistää toisiinsa, luvassa olisi merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia. Se auttaisi myös rahoituksen löytämisessä Euroopan osuudelle siitä urakasta, josta valmisteilla olevassa kansainvälisessä sopimuksessa sovitaan. Edelläkävijämarkkinat ja julkiset hankinnat EU:ssa tarvitaan otolliset toimintaolot sille, että tutkimustulokset saadaan tehokkaasti jalostettua kaupallisiksi tuotteiksi. Lisäksi on pyrittävä lisäämään kysyntää. Siihen tarvitaan kohdennetumpaa toimintamallia, jollainen on esimerkiksi edelläkävijämarkkina-aloitteessa omaksuttu tapa lähestyä innovaatiopolitiikkaa. Myös julkisten hankintojen kautta voidaan edistää kehitystä vauhdittavaa huipputeknologiaa ja innovatiivisia kehityksen huippua edustavia sovelluksia. Jäsenvaltiot voisivat piristää muotoutumassa olevia kehitystä vauhdittavien teknologioiden markkinoita hankinnoilla, jotka kohdistuisivat kaupallista vaihetta edeltävässä vaiheessa oleviin ja sitä jo lähestyviin, mittaviin innovaatioihin. Huipputekniikkapolitiikan kansainvälinen vertailu ja tehokkaampi kansainvälinen yhteistyö Jäsenvaltioiden ja muiden alueiden välistä kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa olisi tehostettava. Esimerkiksi kansainvälinen avaruusasema ei ole pelkästään tieteellisen saavutuksen symboli vaan myös osoitus yhteistyön teollisista hedelmistä. Komissio aikookin tehdä kansainvälisen vertailun siitä, millaista huipputekniikkapolitiikkaa muissa johtavissa ja nousemassa olevissa maissa (kuten USA, Japani, Venäjä, Kiina ja Intia) harjoitetaan, ja selvittää mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen. Kauppapolitiikka Komission Globaali Eurooppa -strategiassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että keskeisille kehitystä vauhdittaville teknologioille luodaan suotuisat kaupan edellytykset kahden- ja monenvälisin keinoin. On vältettävä vääristymät kansainvälisillä markkinoilla, helpotettava pääsyä markkinoille ja investointien saamista, parannettava teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja vähennettävä tukien sekä tullien ja tullien ulkopuolisten kaupanesteiden käyttöä maailmanlaajuisesti. Kauppapolitiikalla on varmistettava, että kolmansien maiden tarjoamien suorien tai välillisten tukien mahdollisesti aiheuttamat kaupan vääristymät havaitaan ja torjutaan tehokkaasti esimerkiksi kaupan suojatoimilla tai WTO:n riidanratkaisumenettelyllä silloin, kun WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta tai muita voimassa olevia sääntöjä rikotaan. Siksi komissio seuraa aktiivisesti kolmansien maiden myöntämiä tukia ja muita kauppaa vääristäviä toimia. Komissio aikoo lisäksi selvittää, millä tavoin voitaisiin parhaiten huolehtia, että tulevissa kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa nimenomaisesti kielletään tällaiset tukimenettelyt ja että kahdenväliset riidanratkaisulausekkeet pannaan tarvittaessa täytäntöön. Havaittuja ongelmia pitäisi pyrkiä ratkaisemaan kansainvälisillä foorumeilla, kuten puolijohteita käsittelevässä hallitusten ja viranomaisten kokouksessa (GAMS). EIP:n rahoitusväline ja riskipääomarahoitus Komissio jatkaa toimiaan sen hyväksi, että saataisiin lisää investointeja huipputekniikan teollisuuteen tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja infrastruktuuria varten. Lisäksi komissio rohkaisee Euroopan investointipankkia kehittämään lainapolitiikkaansa siihen suuntaan, että huipputekniikan teollisuudelle annetaan erityistä painoa. Soveltuvia välineitä olisivat esimerkiksi riskinjakorahoitusväline ja lainavakuusväline, joiden lisäksi voitaisiin kehittää uusia välineitä investointien helpottamiseen nykyinen rahoitus- ja talouskriisi huomioon otettuna. Myös teknologisten innovaatioiden tuotteistamisen rahoitusta varten olisi lujitettava varhaisvaiheen investointeihin erikoistuneita pääomasijoitusrahastoja. Näitä rahastoja tuetaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) rahoitusvälineillä.[20] Riskipääoman riittävästä saatavuudesta voidaan huolehtia julkis-yksityisillä yhteistyökumppanuuksilla, joilla on ratkaiseva rooli t&k-intensiivisten yritysten perustamisessa ja laajentamisessa.[21] Taidot sekä korkea-asteen ja ammatillinen koulutus Nyt on kiinnitettävä huomiota taitojen parantamiseen ja asianmukaisten taitostrategioiden laatimiseen, jotta voidaan tarjota työmarkkinoiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta.[22] Tällä tavoin voidaan varmistaa, että uusien teknologioiden täysi potentiaali saadaan hyödynnetyksi. Luonnontieteet ja tekniikka on nostettava ansaitsemaansa asemaan koulutusjärjestelmissä. Näiden alojen tutkinnon suorittajien osuutta olisi nostettava – myös houkuttelemalla alalle ulkomaisia kykyjä.[23] Monitieteellisiä kokemuksia on lisättävä ja taitoja parannettava. Lisäksi olisi pontevammin pyrittävä parantamaan ympäristöön ja sen säästämiseen liittyviä taitoja ja sisällyttämään tekniikan ja liiketalouden opinto-ohjelmiin myös ympäristöntutkimus EU:n tietoteknisiä taitoja (e-skills) koskevan strategian mukaisesti.[24] TULEVAT TOIMET Kehitystä vauhdittavaa huipputeknologiaa koskevien teollisuuspoliittisten puitteiden on perustuttava laajasti hyväksyttyyn ja laajapohjaiseen, koko EU:n käsittävään strategiseen näkemykseen niistä teknologioista, jotka EU haluaa hallita tutkimuksessa ja tuotannossa. Puitteet ovat tärkeä osa pyrkimystä kehittää EU:sta innovaatioiden kasvualusta. Niiden on vastattava myös EU:n tavoitetta tulla keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi globaalien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja pystyä sitoutumisensa pohjalta lisäämään hyvinvointia niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin. Sitä varten EU:n, sen jäsenvaltioiden, yritysten ja keskeisten intressitahojen on sovittava yhteisestä pitkän tähtäimen visiosta ja toimittava sen hyväksi yhtenä rintamana. Sen vuoksi komissio pyytää jäsenvaltioita tunnustamaan keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden käytön merkityksen EU:ssa ja tukemaan tässä tiedonannossa tehtyjä linjauksia. Lyhyellä aikavälillä yhteisö edistää keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden käyttöä nykyisissä toimintakehyksissään. Siihen kuuluvat i) valtiontukisäännöt (esim. tilapäiset valtiontukipuitteet), ii) kauppaan liittyvät näkökohdat, iii) rahoituksen saatavuus (etenkin tulevassa innovaatioaloitteessa[25]) ja iv) nykyisten aloitteiden tehostaminen tai ehdotukset yksittäisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyviksi suoriksi toimiksi. Komissio ehdottaa myös, että kootaan korkean tason asiantuntijaryhmä kehittämään yhteinen pitkän aikavälin strategia etenkin luvussa 4 kartoitettuja keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita varten. Ryhmä koostuisi jäsenvaltioiden teollisuuden ja tutkijoiden asiantuntijaedustajista. Asiantuntijaryhmän pitäisi hyödyntää keskeisiä teknologioita käsittelevän asiantuntijaryhmän havaintoja vuodelta 2005. Synergiaetujen aikaansaamiseksi ryhmän olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä muiden innovointia ja teknologiaa käsittelevien komission asiantuntijaryhmien, EIT:n, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen ja yhteisten teknologia-aloitteiden kanssa ja hyödynnettävä niiden työn tuloksia. Ryhmällä olisi seuraavat tehtävät: 1. arvioida asianomaisiin teknologioihin liittyvää kilpailutilannetta EU:ssa keskittyen etenkin niiden teolliseen hyödyntämiseen ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ratkaista keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita 2. tehdä perinpohjainen selvitys tarjolla olevasta keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvästä julkisesta ja yksityisestä t&k-kapasiteetista EU:ssa (kaikilla tasoilla) 3. suositella toimintalinjauksia, joiden avulla keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden teollista hyödyntämistä voitaisiin EU:ssa tehostaa. Komissio raportoi asiasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuoden 2010 loppuun mennessä. [1] Toukokuun 28. päivänä 2009 kokoontunut kilpailukykyneuvosto painotti, että on erityisen tärkeää jatkaa Euroopan huipputeknologian teollisuuden huomattavia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Neuvosto jatkoi, että nämä investoinnit takaavat tärkeimmille valmistusteollisuuden aloille niiden tarvitseman teknologian, ja ilmoitti odottavansa kiinnostuneena komission aloitetta tukipolitiikan kehittämiseksi huipputeknologian tukiteollisuuden mahdollisuuksien parantamiseksi. [2] Biotieteet ja biotekniikka – Strategia Euroopalle – Raportti edistymisestä ja tulevan linjausta (KOM(2002) 27), Nanotiede ja nanoteknologia: Toimintasuunnitelma Euroopalle 2005–2009 (KOM(2005) 243) ja Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) (KOM(2007) 723). [3] Eurooppa-neuvosto kehotti 12. joulukuuta 2008 antamissaan päätelmissä ”panemaan alulle eurooppalaisen innovaatiosuunnitelman – – jonka piiriin kuuluvat kaikki kestävän kehityksen edellytykset ja tärkeimmät tulevaisuuden teknologiat”. [4] Keskeisiä teknologioita käsittelevän asiantuntijaryhmän yhteenvetoraportti (2005) Creative system disruption: towards a research strategy beyond Lisbon . [5] Science, Technology and Competitiveness key figures report 2008/2009 . [6] Tässä tiedonannossa ei käsitellä eräitä muita tieto- ja viestintäteknologian osa-alueita, joita tuetaan erillisillä EU:n aloitteilla. Näitä ovat esimerkiksi ohjelmisto- ja viestintäteknologiat, joihin kuuluvat myös tulevaisuuden internet ja nopeat laajakaistayhteydet. Ks. esim. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus-, kehitys- ja innovointistrategia Euroopalle: Panokset korkealle (KOM(2009) 116). [7] Pitemmälle menevää analyysia kehitystä vauhdittavista teknologioista esitetään tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (SEC(2009) 1257). [8] Ks. yhdennettyä tuotepolitiikkaa käsittelevä tiedonanto KOM(2003) 302; strateginen energiateknologiasuunnitelma (KOM(2007) 723), jonka päätavoitteena on vauhdittaa hiilen talteenotto- ja varastointijärjestelmien ja uusiutuvien energianlähteiden teknologioiden kehittämistä; SET-suunnitelman yhteydessä perustettu Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä perustaa yhteisohjelmia, joiden aiheisiin kuuluvat mm. energian perustutkimus sekä kehitystä vauhdittavat ja läpimurtoteknologiat. [9] Ks. http://ec.europa.eu/research/era/pdf/key-figures-report2008-2009_en.pdf. [10] Ks. myös Yhteisön innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelu muuttuvassa maailmassa (KOM(2009) 442). [11] EU-maissa on luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittaneita edelleen suhteellisesti enemmän (27 %) kuin Japanissa (24 %) tai USA:ssa (16 %), vaikka tutkijoiden osuus työvoimasta onkin pienempi. Lähde: Eurostat 2006, Science, technology and innovation in Europe (tiede-, teknologia- ja innovaatiotilastojen taskukirja). [12] OECD, Science, Technology and Industry: Outlook 2008 . [13] Science, Technology and Innovation key figures report 2005 ja The shifting structure of private equity funding in Europe. What role for early stage investment? (ECFIN/L/6(2005)REP/51515). [14] Keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyviä teknologiayhteisöjä ovat esimerkiksi kemianteollisuuden kestävää kehitystä ja tulevia valmistusteknologioita käsittelevät eurooppalaiset teknologiayhteisöt. [15] Yhteisön innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelu muuttuvassa maailmassa (KOM(2009) 442). Tässä tiedonannossa ei toisteta yleisiä innovointiin liittyviä välineitä, joita kehitystä vauhdittavien teknologien tueksi tarvitaan, vaan keskitytään toimiin, jotka liittyvät nimenomaan tällaisen teknologian hyödyntämiseen. [16] Komission vuonna 2008 ehdottamaan elvytyssuunnitelmaan kuuluu julkis-yksityisiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyökumppanuuksia, jotka liittyvät tulevaisuuden tehtaisiin, energiatehokkaisiin rakennuksiin ja vähäpäästöisiin autoihin. [17] Olisi vahvistettava toimia, joita on jo toteutettu esimerkiksi puiteohjelman sekä nanoelektroniikkaa ja sulautettuja järjestelmiä koskevien yhteisten teknologia-aloitteiden yhteydessä. [18] Komission suositus immateriaalioikeuksien hallinnoinnista osaamisen siirrossa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten käytännesäännöt (K(2008) 1329). [19] Tutkimuksen osalta ks. Kohti tutkimuksen yhteistä ohjelmasuunnittelua: yhteisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin (KOM(2008) 468). [20] Päätös 2006/1639/EY, 24.10.2006 (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15). [21] Luettelo EIP:n nykyisistä lainoista projekteille, joissa on mukana huipputekniikkaa, löytyy osoitteesta www.eib.org. [22] Uudet taidot uusia työpaikkoja varten (KOM(2008) 868). [23] Esimerkiksi bioteknologian osalta voitaisiin käyttää indikaattorina biotieteiden alalla tohtorintutkinnon suorittaneiden määrää. Ks. tästä esimerkiksi European Techno-Economic Policy Support Network (2006): Consequences, opportunities and challenges of Modern Biotechnology for Europe . Korkea-asteen koulutukseen käytetään Euroopassa 1,3 prosenttia bkt:stä eli vähemmän kuin USA:ssa (2,9 %). Ks. Bruegel (2009): Memos to the new Commission – Europe’s economic priorities 2010–2015 . [24] Tietotekniset taidot 2000-luvulla edistämään kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkoja (KOM(2007) 496). [25] KOM(2009) 442.