[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 10.7.2009

KOM(2009) 356 lopullinen

KOMISSION KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE

YLEISKATSAUS YHTEISÖN ULKOPUOLISTEN MAIDEN YHTEISÖÄ VASTAAN KOHDISTAMIIN KAUPAN SUOJATOIMIIN (TILASTOT 31. JOULUKUUTA 2008 ASTI, MUTTA TAPAUKSIA JA TEKSTIÄ KOSKEVAT KOMMENTIT ON PÄIVITETTY MAALISKUUHUN 2009 ASTI) {SEC(2009) 958}

KOMISSION KUUDES VUOSIKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE

YLEISKATSAUS YHTEISÖN ULKOPUOLISTEN MAIDEN YHTEISÖÄ VASTAAN KOHDISTAMIIN KAUPAN SUOJATOIMIIN (TILASTOT 31. JOULUKUUTA 2008 ASTI, MUTTA TAPAUKSIA JA TEKSTIÄ KOSKEVAT KOMMENTIT ON PÄIVITETTY MAALISKUUHUN 2009 ASTI)

Tiivistelmä

EU:ta vastaan kohdistuvien, voimassa olevien kaupan suojatoimien määrä oli vuoden 2008 lopussa hieman edellistä vuotta pienempi. Tämä johtui siitä, että vuonna 2001 oli pantu vireille suuri määrä tutkimuksia, joiden seurauksena oli otettu käyttöön toimenpiteitä vuonna 2002 tai 2003, ja näistä monet päättyivät vuonna 2008. Määrän odotetaan jälleen kasvavan, sillä uudet tutkimukset ovat lisääntyneet vuoden 2008 viimeisten ja vuoden 2009 ensimmäisten kuukausien aikana. Komissio seuraa edelleenkin tarkoin tätä toimintaa, tarjoaa apua kohteena oleville EU:n tuotannonaloille ja puuttuu tarvittaessa toimintaan. Tänä vuonna on saavutettu myönteisiä tuloksia. Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi houkuttaa kuitenkin monia EU:n ulkopuolisia maita soveltamaan välineitä WTO:n sääntöjen vastaisesti, mikä ei tue avoimen kaupan edistämistä. Tässä tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että komissio valvoo EU:n ulkopuolisten maiden toimia, tukee kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia ja edistää parempaa kuria kaupan suojatoimien käytössä.

1. JOHDANTO

Viime vuoden raporteissa komissio piti tervetulleena EU:hun tai sen jäsenvaltioihin kohdistuvien kaupan suojatoimenpiteiden laskusuuntausta, mutta se myös päätteli, että tällaisia toimia olisi edelleen tarkoin seurattava, sillä EU:n ulkopuolisten maiden toimissa oli havaittu jatkuvia heikkouksia.

Vuotta 2008 leimasi epäilemättä kasvava maailmanlaajuinen talouskriisi, joka luonnollisesti vaikuttaa monien talouden toimijoiden tilanteeseen kielteisesti kaikkialla maailmassa. G20 onkin tässä yhteydessä hiljattain julkilausumassaan korostanut, että on oleellisen tärkeää hylätä protektionismi ja sitoutua siihen, ettei uusia tavarakaupan esteitä oteta käyttöön, eikä määrätä uusia vientirajoituksia eikä WTO:n sääntöjen kanssa yhteensopimattomia toimenpiteitä panna täytäntöön.

On kiinnostavaa huomata, että kyseisen vuoden viimeisten kuukausien aikana kaupan suojatoimia koskevien tutkimusten vireillepanot lisääntyivät merkittävästi ja että sama suuntaus jatkui myös vuoden 2009 ensi kuukausina: helmikuun 2009 lopussa oli käynnissä 49 sellaista kaupan suojakeinoja koskevaa tutkimusta, jotka voivat vaikuttaa EU:n vientiin[1]. Tämä on erittäin suuri määrä edellisiin vuosiin verrattuna. Lähes puolet näistä uusista tapauksista pantiin vireille vuoden 2008 neljän viimeisen kuukauden aikana.

Polkumyynnin vastaisia ja tasoitustullitoimenpiteitä ei sinänsä voida pitää ”protektionistisina”, sillä niiden tarkoitus on pikemminkin korjata kansainvälisen kaupan vääristymiä ja palauttaa terve kaupankäynti. Näin ei kuitenkaan enää ole, jos vireille pannut uudet tutkimukset ja niiden seurauksena mahdollisesti määrättävät toimenpiteet eivät ole WTO:n standardien mukaisia.

Nykytilanteessa on tärkeämpää kuin koskaan varmistaa, että EU:n tuotannonalat pääsevät niille oikeutetusti kuuluville markkinoille, ja tämän vuoksi on pantava täytäntöön (ja jopa vahvistettava) välineiden soveltamista koskevia standardeja ja tarkoin seurattava, että toteutettavat toimet ovat oikeudellisesti perusteltuja.

Nyt käsillä olevassa raportissa annetaan tätä varten yksityiskohtainen analyysi yleissuuntauksista, nykyisistä ongelmista sekä komission saavuttamista tuloksista EU:n ulkopuolisten maiden toimia koskevan seurannan osalta.

2. YLEISET KEHITYSSUUNTAUKSET

Vuoden 2008 lopulla oli voimassa yhteensä 133 kaupan suoja toimenpidettä , jotka kohdistuvat Euroopan yhteisöön tai sen jäsenvaltioihin. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä oli pienentynyt (silloin 147 toimenpidettä). Määrän supistuminen johtuu lähinnä siitä, että osa toimenpiteistä on lakannut olemasta voimassa ”tavanomaisten” viiden vuoden kuluttua niiden käyttöön ottamisesta. Voimassaolevien toimenpiteiden huippumäärä saavutettiinkin vuonna 2004, jolloin se oli lähes 200.

Valtaosa toimenpiteistä on yhä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä; niitä on lähes kaksi kolmasosaa. Tasoitustullitoimenpiteiden laskusuuntaus jatkui vuonna 2008. Myös suojatoimenpiteiden määrä supistui vuoden 2007 36:sta vuoden 2008 32:een, mutta niitä oli yhä neljännes voimassa olevien toimenpiteiden kokonaismäärästä.

Kuten edellä selvitettiin, voimassa olevien toimenpiteiden määrä ei kuitenkaan vastaa uusien vireillepanojen tasoa. Vireille pantujen tutkimusten kokonaismäärä kasvoikin vuoden 2007 19:stä 33:een vuonna 2008. Tämä on huolestuttava suuntaus, erityisesti kun otetaan huomioon, että lähes puolet uusista tapauksista pantiin vireille vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana ja että tämä suuntaus jatkui myös vuoden 2009 ensimmäisinä kuukausina. On kuitenkin huomattava, että puolet näistä vireillepanoista koskee suojatoimenpiteitä, joita sovelletaan kaikkia koskevasti mutta jotka eivät aina koske EU:n tuotannonalojen viemiä tuotteita. Jos kaikki tutkimukset johtavat toimenpiteisiin, on joka tapauksessa odotettavissa, että voimassa olevien toimenpiteiden määrä kasvaa vastaisuudessa.

Uudet tapaukset koskevat lähinnä terästeollisuutta (kiinnikkeet, kylmä/kuumavalssatut kelat, teräsputket) mutta myös kemikaalien, keraamisten laattojen ja koentalaitteiden kaltaisia tuotteita. Tärkeimpiä toimenpiteiden käyttäjiä olivat Intia, Venäjä, Kiina ja Brasilia mutta mukana on myös maita, jotka eivät ole koskaan aiemmin tai jotka ovat äärimmäisen harvoin käyttäneet näitä välineitä (esim. Kazakstan vuonna 2008, Israel vuoden 2009 alussa).

Vuonna 2008 otettiin käyttöön yhteensä 18 uutta toimenpidettä (2 tilapäistä ja 16 lopullista toimenpidettä). Aktiivisimpia olivat Brasilia (4 polkumyynnin vastaista toimenpidettä) ja Turkki (4 suojatoimenpidettä), Intian ja Yhdysvaltojen ohella, joilla kummallakin oli kaksi polkumyynnin vastaista toimenpidettä.

3. MAAKOHTAISET SUUNTAUKSET

Tärkein Euroopan yhteisöä tai sen jäsenvaltioita vastaan suunnattujen välineiden käyttäjä oli edelleen Yhdysvallat, jolla oli 25 voimassa olevaa toimenpidettä eli lähes 20 % kokonaismäärästä. Muut merkittävät maat ovat Intia (16 toimenpidettä), Brasilia ja Turkki (kummallakin 11 toimenpidettä), Kiina (9 toimenpidettä), Ukraina ja Meksiko (kummallakin 8 toimenpidettä).

Intiassa voimassa olevien toimenpiteiden määrä supistui edelleen (vuoden 2007 19:stä 16:een vuonna 2008), mutta muissa maissa (Brasilia ja Kiina) määrät vasta alkoivat pienentyä tai pysyivät vakaina (Yhdysvallat) vuoteen 2007 verrattuna. Toimenpiteiden viisi suurinta käyttäjää vastaavat yhä yli puolesta voimassa olevien toimenpiteiden kokonaismäärää.

Ainoastaan kolme maata (Turkki, Japani ja Moldovan tasavalta) kasvatti toimenpiteiden määrää vuonna 2008, ja Turkin osalta on syytä korostaa, että toimenpiteiden määrän kasvu liittyy ainoastaan vuonna 2008 käyttöön otettuihin uusiin suojatoimenpiteisiin.

Liitteessä I annetaan yksityiskohtainen kuvaus kunkin EU:n ulkopuolisen maan kehityssuunnista ja tärkeimmistä tapauksista.

4. TÄMÄNHETKISET ONGELMAT

Komissio havaitsi edelleen samoja ongelmia, joita se oli todennut jo aiemmin, eli vireillepanon alhainen kynnys, heikko vahinkoanalyysi ja syy-yhteyden analyysi, asianomaisten osapuolten puolustusoikeuksien huomiotta jättäminen sekä turvatoimenpiteiden lisääntyvä käyttö.

Vireillepanojen määrän kiihtyvä kasvu vuoden 2008 viimeisinä kuukausina (ja vuoden 2009 ensimmäisinä kuukausina), mikä on epäilemättä talouskriisin välitöntä seurausta, on varmasti pahentanut joitakin nimetyistä ongelmista ja erityisesti niitä, jotka koskevat vireillepanon alhaista kynnystä, osapuolten oikeutta puolustukseen ja suojavälineiden intensiivistä käyttöä.

4.1. Vireillepanon alhainen kynnys

Kuten aiempinakin vuosina on todettu, tutkimukset pannaan usein vireille, vaikka vireillepanon perusteet eivät täyty. Toisin sanoen monissa tapauksissa vahinkoa koskevasta näytöstä ei voida tehdä johtopäätöksiä eikä syy-yhteydestä ole vakuuttavaa näyttöä. Tämä on käynyt ilmi erityisesti vuoden 2008 viimeisten kuukausien aikana. On ilmeistä, että rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa kielteisesti monien tuotannonalojen tilanteeseen ja ne pyrkivät saamaan helpotusta kaikin mahdollisin keinoin. Jotkin toimialat ovatkin tehneet valituksia saadakseen suojaa kaupan suojatoimenpiteiden muodossa. On tunnustettava EU:n ulkopuolisten maiden oikeus käyttää kaupan suojatoimenpiteitä, mutta muutamat tutkimukset on kuitenkin pantu vireille epäasianmukaisesti perusteltujen valitusten pohjalta, joista on puuttunut alustava näyttö. Kriisin kielteiset vaikutukset ilmenivät vasta vuoden 2008 lopulla, joten jakso ei ole riittävän pitkä edustavan näytön saamiseksi polkumyynnistä, vahingosta jne. Tuontia syytetään usein aiheettomasti minkä tahansa oletetusta vahingosta, vaikka ongelmien todellinen lähde on pikemminkin talouden yleinen taantuma. Lopuksi on huomattava, että kaupan suojakeinojen tavoitteena ei ole protektionististen toimenpiteiden tarjoaminen eri tuotannonalojen käyttöön, vaan vahingollisten vaikutusten poistaminen, kun kyseessä on vilpillinen tuonti tai tuonnin äkillinen lisääntyminen.

Nykytilanteessa onkin olennaisen tärkeää, että tutkintaviranomaiset varmistavat, että paikallisilta tuotannonaloilta saadut valitukset ovat WTO:n standardien mukaisia ja että niihin sisältyy objektiivista, soveltuvaa ja riittävää näyttöä. Tutkintaviranomaisten olisi myös vältettävä tutkimusten aiheetonta vireillepanoa, sillä ne häiritsevät kauppaa, ovat usein raskaita asianomaisille yrityksille ja erittäin usein johtavat perusteettomiin toimenpiteisiin.

WTO:n sääntöjen mukaisesti tutkimuksen vireillepano ei ole oikeutettua ainoastaan väittämiin perustuvan, vailla asianmukaista näyttöä olevan valituksen pohjalta, kuten kuitenkin valitettavasti näyttää usein tapahtuvan.

4.2. Suojatoimenpiteiden liiallinen käyttö

Suojatoimenpiteitä käytetään yhä laajalti: Yli puolet uusista vireillepanoista koski vuonna 2008 suojatoimenpidetutkimuksia, ja ne kattavat edelleen neljänneksen Euroopan yhteisöjä kohtaan voimassa olevien toimenpiteiden kokonaismäärästä. Vaikka kaikki nämä tutkimukset tai toimenpiteet eivät vaikutakaan EU:n tuotannonaloihin (joskus tarkasteltavana olevaa tuotetta ei edes viedä EU:sta), kehityssuunta on silti huolestuttava, sillä suojatoimenpiteet olisi todellakin varattava poikkeusolosuhteisiin. Lisäksi suojatoimenpiteillä voi olla suoraa tai epäsuoraa kielteistä vaikutusta EU:n yrityksiin (kaupan vinoutuminen).

Monissa tapauksissa tutkintaviranomaiset eivät noudata WTO:n sangen tiukkoja sääntöjä, kun ne ottavat käyttöön tällaisia toimenpiteitä, ja silloin niitä olisikin pidettävä protektionistisina toimenpiteinä, jotka aiheettomasti vaikuttavat hyvän kauppatavan mukaisesti käytävään kauppaan.

Kun vuonna 2008 vireille pantuja tutkimuksia ja käyttöön otettuja toimenpiteitä tarkastellaan yksityiskohtaisesti, käy ilmi, että eräät maat selvästikin suosivat tällaisten välineiden käyttöä, vaikka katsotaan, että monissa tapauksissa olisi mieluummin käytettävä maakohtaisia keinoja eli polkumyynnin vastaisia toimia epäterveen kaupan torjumiseksi.

Tämän vuoksi komissio haluaa edelleen ilmaista huolensa suojatoimenpiteiden käytöstä ja vaikutuksesta ja kehottaa EU:n ulkopuolisia maita pidättäytymään tämän välineen käytöstä. Jos suojatoimenpiteitä koskevia tutkimuksia ei voida välttää, komission yksiköiden tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan minimoida tällaisten toimenpiteiden vaikutus EU:n vientiin.

4.3. Menettelykysymykset, erityisesti osapuolten oikeus puolustukseen

Vaikka komissio on pyrkinyt ratkaisemaan näitä kysymyksiä, näyttää valitettavasti siltä, että eräät kolmannet maat jättävät edelleen osapuolten oikeuden puolustukseen huomiotta ja määräävät raskaita ja tarpeettomia menettelyjä tutkimustensa toteuttamisen yhteydessä.

Erityisesti luottamuksellisuussääntöjä tulkitaan aivan liian usein epäasianmukaisesti ja todellisia tietoja ei joskus paljasteta ja/tai niitä ei edes indeksoida tai tiivistetä, vaikka tosiasiallista riskiä luottamuksellisten tietojen paljastamisesta ei ole. Näin on esimerkiksi silloin, kun aggregoituja todellisen vahingon indikaattoreita ei paljasteta, vaikka ne koskevat useampaa kuin kolmea talouden toimijaa.

Vaikuttaa myös siltä, että useat maat pyytävät viejiltä hyvin tarkkojen ja yksityiskohtaisten tietojen toimittamista, vaikka on ilmeistä, että tällaiset tiedot eivät ole merkityksellisiä polkumyyntiä ja vahinkoa koskeville tutkimuksille ja että niiden toimittaminen on erittäin työlästä ja tarpeetontakin ja joskus ne jopa koskevat erittäin arkaluontoisia yritysten omistusoikeuden suojaamia tietoja.

Tällainen vaikuttaa luonnollisesti kielteisesti vientiä harjoittavien tuotannonalojen ja muiden asianomaisten osapuolten puolustusta koskevaan oikeuteen. Komissio aikoo tämän vuoksi jatkossakin ottaa nämä kysymykset esille kyseisten viranomaisten kanssa yksittäistapausten lisäksi myös yleisemmin kahdenvälisten yhteyksien puitteissa tai EU:n ulkopuolisten eri maiden kanssa järjestettävissä työryhmissä.

5. TÄRKEIMMÄT SAAVUTUKSET

Komissiolla on kolme eri roolia, kun kyseessä ovat EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamat kaupan suojakeinot. Sen ensimmäinen tehtävä on tiedottaa ja antaa neuvoja tuotannonaloille, joita tutkimukset suoraan koskevat. Toinen yleisempi tehtävä on, että komissio seuraa tarkoin EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamia tutkimuksia, jotta voitaisiin varmistaa, että standardeja sovelletaan asianmukaisesti. Tähän tehtävään sisältyy myös seminaarien ja työryhmien järjestäminen parhaiden toimintatapojen edistämiseksi. Komission kolmas tehtävä koostuu suorasta osallistumisesta käynnissä oleviin tutkimuksiin, jotta todettuihin heikkouksiin voidaan puuttua ja varmistaa paras mahdollinen tulos kyseisille EU:n tuotannonaloille.

Kahden ensimmäisen tehtävän osalta saavutuksia on vaikea mitata, mutta komissio on saanut erittäin myönteistä palautetta kyseisiltä tuotannonaloilta ja jäsenvaltioilta. Tämä rohkaisee jatkamaan toimintaa ja kehittämään sitä aina mahdollisuuksien mukaan. Viimeaikaisen rahoituskriisin ja sen myötä lisääntyneiden EU:n ulkopuolisten maiden toimien vuoksi komission tehtävä avun ja ohjeiden tarjoajana EU:n tuotannonaloille on nyt jopa edellisvuosia merkittävämpi.

Vuoden 2008 tärkeimmät saavutukset olivat seuraavat:

5.1. Nollausmenetelmä – WTO:n myönteiset päätelmät

Ensimmäisessä nollausmenetelmää koskevassa jutussa WTO:n vetoomuselin hylkäsi Yhdysvaltojen kanteen toukokuussa 2006, ja Yhdysvalloille annettiin aikaa huhtikuuhun 2007 asti päätelmien noudattamista varten. Yhdysvallat ei kuitenkaan suostunut täysimittaiseen noudattamiseen, ja EU:n oli pyydettävä ns. vaatimustenmukaisuuspaneelin raporttia, joka annettiin joulukuussa 2008. EU sai paneelilta vahvistuksen siihen, että Yhdysvallat ei voi jättää noudattamatta WTO-velvoitteitaan suorittamalla vuosittain kyseisen tullin tarkistuksen ja väittämällä tämän jälkeen, että tällaiset tarkistukset ”ylittävät” kiistanalaisen toimenpiteen ja että siitä voidaan valittaa ainoastaan uudessa menettelyssä. EU päätti kuitenkin valittaa tästä raportista, sillä se ei hyväksynyt tiettyjä paneelin muita päätelmiä. Jos tätä riitaa koskevassa lopullisessa päätöksessä todetaan, että Yhdysvallat ei edelleenkään noudata WTO-velvoitteitaan, ja jos se ei tämän jälkeenkään niitä täytä, EU pystyy toteuttamaan vastatoimia.

Toisessa nollausmenetelmää koskevassa jutussa vetoomuselin vahvisti vetoomuskäsittelyssä EU:n keskeiset vaatimukset, hylkäsi Yhdysvaltojen esittämät vetoomuksen perusteet ja vahvisti paneelin päätelmät, joiden mukaan Yhdysvallat rikkoi WTO-velvoitteitaan soveltamalla nollausmenetelmää vuosittaisissa tarkistuksissa. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen on pantava täytäntöön tässä riita-asiassa annetut suositukset ja päätökset, ja se voi pyytää tätä varten ”kohtuullista määräaikaa”. Tämän jutun täytäntöönpanoon liittyy 46:n EU:n nimeämän eri toimenpiteen polkumyyntimarginaalien uudelleen laskeminen ilman nollausmenetelmän käyttöä.

5.2. Oliiviöljy – Meksiko – toimenpiteet lopetettu

EU:n pyynnöstä toiminut WTO:n paneeli totesi, että Meksikon käyttöön ottamat EU:sta tuotavaa oliiviöljyä koskevat tasoitustullitoimenpiteet olivat tiettyjen WTO:n sääntöjen vastaisia. Toimenpiteet lopetettiin, kun eräs Meksikon kansallinen tuomioistuin oli tukenut komission näkemyksiä, jotka oli esitetty WTO-menettelyn yhteydessä.

5.3. PVC-profiilit – Ukraina – suojatoimenpiteitä koskeva tutkimus päätetty

Komissio seurasi tarkoin tätä tutkimusta, jolla oli suuri taloudellinen merkitys yhteisön tuotannonalalle, ja siinä todettuja heikkouksia. Tuotannonalan vuotuisen viennin arvo – pääasiassa Saksasta ja Puolasta – on noin 100 miljoonaa euroa. Komissio koordinoi toimintansa EU:n tuotannonalan kanssa ja selvitti tärkeimmät heikkoudet, jotka liittyivät vakavan vahingon puuttumiseen sekä puuttuvaan syy-yhteyteen tuonnin ja kotimaisen tuotannonalan väitettyjen ongelmien välillä. Nämä toimet osoittautuivat menestyksekkäiksi, ja tapaus saatiin päätökseen ilman toimenpiteiden käyttöönottamista, sillä vakavaa vahinkoa ei pystytty osoittamaan.

5.4. Suojatoimenpiteet – Turkki

Viime vuosina Turkista on tullut yksi suurimmista suojatoimenpiteiden käyttäjistä. Tämä vaikuttaa myös EU:n tuotteisiin, vaikka niitä ei joissain tapauksissa pidetty Turkin tuottajille vahinkoa aiheuttavina. Komissio on yksinkertaisesti pyrkinyt siihen, että toimenpiteiden käyttöön ottaminen voidaan välttää ja että vähintäänkin jossain määrin minimoidaan toimenpiteiden kielteistä talousvaikutusta, jos niiden välttäminen ei ole mahdollista. Tiettyjä sähkölaitteita koskevassa tapauksessa voitiinkin lähes puolet tuotetyypeistä sulkea toimenpiteiden alan ulkopuolelle, ja puuvillalankaa käsittelevässä tapauksessa asetettiin enimmäisarvot, mikä pienensi EU:n viennin todellista arvotullia. Turkki ei käynnistänyt uusia suojatoimenpidetutkimuksia vuoden 2008 jälkipuoliskolla, mutta komissio on edelleenkin tältä osin erittäin valppaana.

5.5. Lasitiilet – Thaimaa – tulleja alennettu

Tämä tutkimus pantiin vireille vuonna 2007 ja saatiin päätökseen tammikuussa 2009. Thaimaa otti käyttöön polkumyyntitullit Tšekistä peräisin olevien lasitiilten tuonnissa, mutta kun komissio oli pyytänyt matalamman tullin soveltamista, lopullista EU:n viejiin sovellettavaa tullia alennettiin merkittävästi.

5.6. Kylmävalssatut terästuotteet – Thaimaa – tullit kumottu

Tässä tapauksessa vuonna 2002 käyttöön otetut EU:n viejiin sovellettavat polkumyyntitullit olivat 10,02–25,57 %. Maaliskuussa 2008 Thaimaan tutkintaviranomaiset panivat vireille EU:hun, Japaniin, Taiwaniin ja Koreaan kohdistuvien toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun. Alustavissa päätelmissä Thaimaa harkitsi toimenpiteiden jatkamista kaikkien neljän osalta. Komissio toimi tässä tapauksessa ja esitti, että EU:n vientiä koskevassa tutkimuksessa todettu 41 %:n negatiivinen polkumyyntimarginaali osoittaa selvästi, että EU:n viejien harjoittaman polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ei ollut lainkaan todennäköistä. Komissio oli tiiviissä yhteydessä EU:n vientiä harjoittaviin tuottajiin, jotka toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Siinä myös korostui, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti oli vähäistä ja että EU:n vienti oli kotimaiseen tuotantoon verrattuna korkealaatuisempaa, jolloin Thaimaan tuotannonalalle ei koitunut vahinkoa.

5.7. Dekstroosimonohydraatti - Indonesia

Alustavien päätelmien julkistamisen pohjalta komissio toteutti tiiviissä yhteistyössä tuotannonalan kanssa toimia ja onnistui sulkemaan useimmat EU:sta viedyt tuotetyypit soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että ne eivät aiheuta vahinkoa Indonesian tuotannonalalle. Tulos on kuitenkin vahvistettava lopullisissa päätelmissä.

5.8. Teräsköydet (Etelä-Afrikka) ja viskoosikuitu (Brasilia) – myönteiset alustavat päätelmät

Näissä kahdessa tapauksessa alustavien päätelmien julkistaminen antaa aihetta uskoa, että komission toimet voivat johtaa suotuisampaan tulokseen kohteena olevien EU:n viejien osalta. Tämä olisi Brasilian kohdalla alempi tulli ja täysi tullittomuus Etelä-Afrikassa. Viimeksi mainittu on kuitenkin vahvistettava lopullisissa päätelmissä.

5.9. Brasilia: Kreikkaan kohdistuvien säilykepersikoita koskevien toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu

Tämä tapaus on myös hyvä esimerkki myönteisestä vaikutuksesta, jota tuotannonalan ja komission jatkuvilla ponnisteluilla voi olla tutkimuksen tuloksen kannalta. Edellä mainittu tarkastelu saatettiin päätökseen huhtikuussa 2008 eikä toimenpiteitä jatkettu. Valitettavasti Brasilia päätti pian tämän jälkeen nostaa samaa tuotetta koskevaa tulliaan sidotun tullin rajoissa.

5.10. Markkinatalousasema ja uudet jäsenvaltiot

Vuoden 2007 aikana kävi ilmi, että Brasilia ja Argentiina katsoivat edelleen, että EU:n uudet jäsenvaltiot olivat polkumyyntitutkimusten puitteissa maita, jotka eivät vielä olleet täysin ja ehdoitta saavuttaneet markkinatalousasemaa. Lukuisten eri tasoilla toteutettujen toimien jälkeen kysymys saatiin lähes täysin ratkaistua vuonna 2008. On valitettavaa, että ratkaisuun pääseminen kesti näin kauan, varsinkin kun se on perusteiltaan käsittämätön, ja vieläkin valitettavampaa on, että asiaa ei ole vieläkään Brasiliassa täysin ratkaistu Romanian ja Bulgarian osalta. Komissio jatkaa joka tapauksessa toimiaan ja toivoo, että lopullinen ratkaisu saavutetaan vuonna 2009.

6. PÄÄTELMÄT

Vaikka EU:hun tai sen jäsenvaltioihin kohdistuvien voimassa olevien kaupan suojatoimenpiteiden määrä supistuikin vuonna 2008, sen odotetaan jälkeen kasvavan ensi vuonna. Toisin kuin edellä mainittu määrän supistuminen näyttäisi ilmaisevan, kaupan suojatoiminta olikin erittäin vilkasta vuonna 2008 ja erityisesti vuoden lopulla. 33 uutta tutkimusta pantiin vireille, ja noin puolet niistä käynnistyi vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana. Tämä kehityssuunta jatkui vuoden 2009 alussa.

Suuntaus on huolestuttava, sillä komissio on pannut merkille, että monissa tapauksissa vireille pano ei ole ollut oikeudellisesti perusteltua. Useimmiten tämä johtuu vahinkoa koskevan riittävän alustavan näytön puuttumisesta tai vahinkoa koskeva näyttö on vain erittäin lyhyeltä ajalta. Lisäksi osapuolten oikeutta puolustukseen ei usein täysimittaisesti kunnioiteta.

Maailmanlaajuinen talouden taantuma on epäilemättä vaikuttanut kielteisesti monien yritysten taloustilanteeseen kaikkialla maailmassa, ja onkin luonnollista, että monet yritykset pyrkivät hankkimaan helpotusta olosuhteisiin. Se ei kuitenkaan ole itsessään riittävä peruste kaupan suojakeinoja koskevien tutkimusten vireille panemiseksi, sillä niiden tavoitteena on korjata markkinoiden vääristymiä ja palauttaa terve kaupankäynti eikä suinkaan suojata tuotannonaloja hyvän kauppatavan mukaiselta kilpailulta. Kun EU:n ulkopuolisten maiden viranomaiset saavat valituksia, niiden pitäisikin olla äärimmäisen varovaisia ja noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan: tällaisia tutkimuksia ei panna vireille ja/tai kaupan suojatoimenpiteitä oteta käyttöön, jos ne eivät ole oikeudellisesti perusteltuja.

Tässä yhteydessä komissio on tarkoin seurannut EU:n ulkopuolisten maiden kaupan suojatoimintaa, toiminut itse aktiivisesti käynnissä olevien tutkimusten puitteissa ja tarjonnut laajalti apua kyseisten toimien kohteena oleville yrityksille. Tämän vuoden saavutuksissa korostuu komission toteuttamien toimien sekä eri tuotannonalojen ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Esille nousee myös kahdenvälisten yhteyksien tarpeellisuus EU:n ulkopuolisten maiden suuntaan. Valitettavasti ponnistelut eivät aina tuottaneet myönteistä tulosta, ja monien tapausten kohdalla näyttää yhä siltä, että tutkimusten objektiivisuus jätti toivomisen varaa ja että osapuolten oikeutta puolustukseen ei aina riittävästi kunnioitettu.

Vaikeassa taloustilanteessa on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että EU:n tuotannonalat pääsevät niille oikeutetusti kuuluville markkinoille, ja komissio jatkaakin pyrkimyksiään viejien auttamiseksi ja korkeiden laatuvaatimusten edistämiseksi kaupan suojakeinoja koskevissa tutkimuksissa. Tavoitteena on estää näiden välineiden väärinkäyttö.

Käynnissä olevien tutkimusten yhteydessä toteutettavien välittömien toimien lisäksi komissio aikoo jatkaa kahdenvälisiä keskusteluja esimerkiksi erilaisissa kaupan suojakeinoja käsittelevissä tilapäisissä asiantuntijaryhmissä, joihin osallistuu useita kauppakumppaneja (kuten Intia, Kiina, Ukraina ja Korea). Lisäksi komissio järjestää koulutusta EU:n ulkopuolisten maiden virkamiehille, jolloin myös tarjoutuu tilaisuus edistää toiminnan korkeita standardeja kaupan suojakysymyksissä.

[1] Näistä tapauksista 29 oli polkumyyntitutkimuksia (joista 9 toimenpiteiden päättymistä koskevia tarkasteluja), 19 suojatoimenpiteitä koskevia tutkimuksia (joista 8 koskee EU:n vientiä) ja 1 tasoitustulli (päättymistä koskeva tarkastelu).