[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 26.6.2009

KOM(2009) 302 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

GNSS-OHJELMIEN TOTEUTTAMISESTA JA TULEVAISUUDEN HAASTEISTA Asetuksen (EY) N:o 683/2008 22 artiklan mukainen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

GNSS-OHJELMIEN TOTEUTTAMISESTA JA TULEVAISUUDEN HAASTEISTAAsetuksen (EY) N:o 683/2008 22 artiklan mukainen

1. Johdanto

Tämä asiakirja on eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 683/2008[1], jäljempänä ’GNSS-asetus’, 22 artiklan ja vuonna 2008 hyväksytyn GNSS-työohjelman mukainen ensimmäinen komission esittämä vuosikertomus ohjelmien toteuttamisesta ja tärkeimmistä tulevista haasteista.

GNSS-asetuksessa eurooppalaiset GNSS-ohjelmat profiloidaan uudelleen vahvistamalla niille oikeudelliset ja rahoituspuitteet vuosiksi 2008–2013. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen Euroopan komission syyskuussa 2007 tekemän ehdotuksen pohjalta, Sitä edelsi päätös, jolla lopetettiin neuvottelut käyttöoikeussopimuksen tekemisestä yksityisen sektorin kanssa neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002[2] ja Euroopan GNSS-ohjelmien rakenteellisesta uudistustarpeesta marraskuussa 2007 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti.

2. Ohjelmien toteuttaminen

2.1. Tärkeimmät vaiheet

Komissio on tehnyt uudessa tehtävässään ohjelmajohtajana merkittäviä aloitteita edistääkseen tarvittavien välivaiheiden kautta ohjelmien tavoitteiden toteuttamista sekä myös onnistunut saavuttamaan nämä välitavoitteet. Näin komissio on varmistanut tarvittavat puitteet ohjelman toteutuksen seuraaville vaiheille.

EGNOSin osalta se tarkoittaa, että komissio on seuraavin toimenpitein varmistanut toiminnan häiriöttömän jatkumisen järjestelmän siirryttyä Euroopan avaruusjärjestöltä, jäljempänä ’ESA’, komissiolle 1. huhtikuuta 2009:

- komissio otti yhteisön puolesta EGNOS-järjestelmän omistukseensa ESAlta (järjestelyillä, joissa olivat osallisina ESA ja EGNOS-operaattori- ja infrastruktuuriryhmä EOIG)[3]

- EGNOS-satelliittipalvelujen tarjoajan (ESSP SaS) kanssa on tehty toimintasopimus, joka takaa toiminnan lokakuuhun 2009 asti, minkä jälkeen tehdään vuoteen 2013 ulottuva pitkän aikavälin sopimus

- ESAn kanssa on sovittu, että se ottaa hoitaakseen uusittavien EGNOS-laitteistojen ja -ohjelmistojen suunnitteluun ja hankintaan liittyviä tehtäviä (varainhoitoasetuksen[4] 54 artiklan 2 kohdan mukaisella valtuutussopimuksella, joka allekirjoitettiin 31. maaliskuuta 2009)

- valtuutussopimuksen mukaisten EGNOS-ohjelmatoimintojen hallinnon ja toteutuksen tärkeimmät rajapinnat on vahvistettu ESAn kanssa laaditussa ohjelmasuunnitelmassa

- uuden geostationaarisen satelliitin erityisen satelliittinavigointitransponderin hankinta on ulkoistettu.

GALILEO n osalta se tarkoittaa, että komissio on ryhtynyt kaikkiin Galileo-järjestelmän hankinnan edellyttämiin toimiin sekä:

- siirtänyt Galileo-infrastruktuurin hankinnan ESAlle GNSS-asetuksen ja EU:n hankintasääntöjen mukaisesti (19. joulukuuta 2008 allekirjoitettu valtuutussopimus)

- vahvistanut valtuutussopimuksen mukaisten Galileo-ohjelmatoimintojen hallinnon ja toteutuksen tärkeimmät rajapinnat ESAn kanssa laaditussa ohjelmasuunnitelmassa

- käynnistänyt heinäkuussa 2008 kuuteen työosioon jaetun tarjouskilpailun Galileo-infrastruktuurin hankkimiseksi

- antanut ESAlle sopimuspohjaisena avustuksena tarvittavat määrärahat validointia kiertoradalla (IOV) koskevan vaiheen kustannusten ylitysten kattamiseen.

2.2. Oikeudellinen kehys

GNSS-asetus tarjoaa oikeudelliset ja rahoituspuitteet ohjelmien käyttöönotolle, ja siinä määritellään eri organisaatioiden uusien tehtävien mukaiset hallintorakenteet, jotka perustuvat seuraaviin kahteen pääperiaatteeseen:

- Euroopan komission, Euroopan avaruusjärjestön ja eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004[5], jäljempänä ’GSA-asetus’, perustetun GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisen vastuualueiden selkeä erottaminen siten, että komissiolla on yleinen vastuu ohjelman hallinnosta sen turvanäkökohdat mukaan luettuina.

- Galileon käyttöönottovaiheen (täysi toimintavalmius) koko rahoitus vuosina 2008–2012 yhteisön talousarviosta.

Lisäksi yhteisön rahoituksella katetaan Galileon IOV-vaiheen loppuun saattamiseen liittyviä toimintoja sekä EGNOSin toimintakustannukset ja ohjelmien hyödyntämiseen liittyviä valmistelutoimia.

Näihin kaikkiin on varattu yhteensä 3 405 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy 400 miljoonaa euroa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta, joka on EU:n tärkein väline eurooppalaisen tutkimuksen rahoittamisessa vuosina 2007–2013.

Asetuksessa säädetään turvaseikkojen hallinnoimisesta ja turvamääräysten soveltamisesta. Lisäksi siinä esitetään Galileon käyttöönottovaiheen hankintamenettelyjen perusperiaatteet, joiden tavoitteena on avoimeen pääsyyn ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat tasavertaiset toimintaedellytykset tarjouskilpailuun mahdollisesti osallistuville. Hankintamenettely on jaettu kuuteen pääasialliseen työosioon. Yksi osallistuja saa pyrkiä päätoimeksisaajaksi enintään kahteen osioon ja vähintään 40 prosenttia toimintojen yhteenlasketusta arvosta on kilpailutettava sellaisten osallistujien välillä, jotka eivät ole osallisina päätoimeksisaajassa.

GNSS-asetuksen mukaan Euroopan yhteisöstä tulee GNSS-järjestelmien ja ohjelmien omaisuuserien omistaja, kun omistajuuden siirtämisen oikeudelliset järjestelyt on toteutettu. Lisäksi asetus velvoittaa toteuttamaan koko Galileo-järjestelmän hankintamenettelyn EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Komissio valmistelee ja esittää tarvittaessa asetuksen mukaisesti vuonna 2010 ehdotuksen vuonna 2014 alkavalla rahoituskaudella tarvittavasta julkisesta rahoituksesta ja sitoumuksista sekä hahmottelee Galileo-järjestelmän käyttöä.

Jäljempänä esitetään katsaus toimiin, jotka olivat tärkeitä vaiheita GNSS-asetuksen tavoitteiden saavuttamisen helpottamisessa ja niiden rakenteiden toteuttamisessa, joita tarvitaan turvaamaan GNSS-ohjelmien tulokset tulevina vuosina.

2.3. Uusi hallintorakenne

Yksi komission päätavoitteista sen uudessa tehtävässä GNSS-ohjelmien johtajana on ollut päätöksentekorakenteiden perustaminen GNSS-asetuksessa vahvistetun hallintorakenteen mukaisesti. Tästä on ollut seurauksena:

- GNSS-asetuksen 19 artiklassa säädetyn Euroopan GNSS-ohjelmakomitean perustaminen. Komitea avustaa komissiota ohjelmien hallinnoinnissa ja tarjoaa jäsenvaltioille varmuuden siitä, että ohjelmia hallinnoidaan asianmukaisesti. Komitea antoi ensimmäisessä kokouksessaan 10. syyskuuta 2008 myönteisen lausunnon vuoden 2008 GNSS-työohjelmasta sekä GNSS:n strategisista puitteista. Nämä kaksi asiakirjaa ovat keskeisiä Galileon ja EGNOSin suunnittelun, täytäntöönpanon ja toiminnan kannalta. Euroopan parlamentin käytettyä (strategisia puitteita koskevaa) tarkasteluoikeuttaan komissio hyväksyi molemmat asiakirjat, jotka mahdollistivat vuoden 2008 toimien aloittamisen ja tarvittavien määrärahojen osoittamisen niihin.

- Toimielinten välisen Galileo-paneelin perustaminen GNSS-asetuksen liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman mukaisesti. Paneeli kokoontui ensimmäisen kerran helmikuun 2009 puolivälissä.

- GNSS-turvallisuuskomitean perustaminen (komission päätös 2009/334/EY, tehty 20 päivänä huhtikuuta 2009, asiantuntijaryhmän perustamisesta käsittelemään eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvajärjestelyjä[6]). Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002[7] 7 artiklalla perustetusta Galileon nykyisestä suojauskomiteasta luovutaan vähitellen, kun sen tehtävät on saatettu päätökseen tai siirretty muille. Tämän osalta GNSS-asetuksen 23 artiklassa säädetään, että edellä mainittu asetuksen (EY) N:o 876/2002 7 artikla kumotaan 25 päivästä heinäkuuta 2009.

- Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tehtävien ja vastuualueiden selkeyttäminen erityisesti edellä mainitulla (varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohtaan perustuvalla) monivuotisella valtuutussopimuksella, joka kattaa siirretyt tehtävät ja Galileo-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvän budjetin toteutuksen erityisesti käyttöönottovaiheessa. Tämän ansiosta ESA pääsi nopeasti aloittamaan täyden hankintamenettelyn, jossa täyden toimintavalmiuden infrastruktuurista pyydettiin kuudessa työosiossa tarjouksia Euroopan yhteisön puolesta ja noudatettiin kaikilta osin EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja menettelyjä. ESAn tehtävästä EGNOSin käytön suunnittelijana vuoteen 2013 tehtiin erillinen valtuutussopimus. Toimintoihin sisältyy sovittujen rakennemuutosten toteuttaminen ja kelpuuttaminen sekä eräitä vanhentumisen hallintatoimia.

- Euroopan GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisen toimeksiannon tarkistamista koskeva ehdotus, jossa GSA-asetusta yhdenmukaistetaan GNSS-asetuksen kanssa. Ehdotuksessa vahvistetaan valvontaviranomaiselle kaksi päätehtävää, jotka ovat turvallisuusalalla Galileo-turvallisuuskeskuksen hyväksyminen ja toiminta sekä osallistuminen järjestelmien kaupallisen käytön valmisteluun, mukaan luettuna tarvittava markkina-analyysi.

- Komission omien hanke- ja ohjelmajohtajavalmiuksien lisääminen erityisesti vahvistamalla Galileo-henkilökuntaa Euroopan GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisen henkilöstöllä ja resurssien sisäisellä uudelleenjaolla.

- Riippumattomalle asiantuntijaryhmälle annettava toimeksianto arvioida ohjelmien toteuttamista ja antaa säännöllisesti tähän liittyviä suosituksia. Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat aloittivat työnsä maaliskuussa 2009.

2.4. Koko Galileo-järjestelmän hankintamenettelyn käynnistäminen

Galileon uuden alun kannalta ratkaiseva hankintamenettely koko Galileo-järjestelmän käyttöön ottamiseksi käynnistettiin heinäkuussa 2008.

Validointia kiertoradalla (IOV) koskevan vaiheen on määrä päättyä ensimmäisten neljän satelliitin laukaisuun ja maasegmentin ensimmäisen osan kehittämiseen, ja Galileon täyden toimintavalmiuden hankintamenettelystä on tarkoituksena olla tuloksena täysimittainen 30 satelliitin järjestelmä, tarvittavat kantoraketit, maainfrastruktuuri ja ensivaiheen toiminnot. Tarjouskilpailua varten määriteltiin yhtensä kuusi työosiota: järjestelmätuki, maanpäällinen toimintajärjestelmä, maanpäällinen valvontajärjestelmä, satelliitit, kantoraketit ja toiminnot.

Esivalinta aloitettiin julkaisemalla tarjouspyynnön tietopaketti 1. heinäkuuta 2008. Lisäksi Brysselissä järjestettiin tiedotustilaisuus 17. heinäkuuta. Tietopakettiin sisältyi kuvaus tarjousmenettelystä ja kunkin työosion osalta joukko yleistason vaatimuksia, työselvitys ja sopimusohjeet.

Täyden toimintavalmiuden yleistä hankintamenettelyä varten perustettiin tarjousten arviointilautakunta, joka tarkistaa asiakirjat ja arvioi toimialan esittämiä ehdotuksia. Arviointilautakunnan puheenjohtajia ovat komissio ja ESA, ja lautakunta koostuu komission, GNSS-järjestelmän valvontaviranomaisen ja ESAn henkilökunnasta. Lautakunnan avustajina on asiantuntijoita ja paneeleita, jotka tarkastelevat kunkin työosion hallinnollisia, oikeudellisia, sopimuksiin liittyviä, teknisiä ja rahoitusta koskevia kysymyksiä.

Soveltuvien hakijoiden esivalinnan ja tietopaketin valmistelun jälkeen kaikki hakijat antoivat alustavat ehdotuksensa marraskuussa 2008. Hakijoiden kanssa on järjestetty kilpailullisia neuvottelutapaamisia ja niitä voidaan vielä jatkaa tarvittaessa. Tapaamisten tarkoituksena on tarkastella ja selventää ehdotusten sisältöä ja täsmentää vaatimuksia.

Kullekin työosiolle on määritelty aikataulunmukaiset yksityiskohtaiset eritelmät, jotka toimitetaan hakijoille yksityiskohtaisten tarjouspyyntöjen kanssa. Hakijoiden odotetaan tämän jälkeen esittävän täsmennetyn ehdotuksensa.

Tämä kilpailullisen neuvottelun menettely saatetaan päätökseen vuoden 2009 aikana. Sen tavoitteena on saada parhaita mahdollisia lopullisia tarjouksia sekä saada suurin osa sopimuksista tehdyksi ennen vuoden loppua.

2.5. EGNOS

EGNOSin omistajuus siirtyi ESAlta komissiolle 1. huhtikuuta 2009, ja komissio on ottanut vastuulleen myös EGNOSin toiminnan. Tätä varten on tehty sopimus myös EGNOS-operaattori- ja infrastruktuuriryhmän EOIG:n kanssa. EGNOSia käyttää edellä mainitusta päivämäärästä lähtien EGNOS-satelliittipalvelujen tarjoaja ESSP SaS komission kanssa tehdyn lyhytaikaisen käyttösopimuksen nojalla. Kyseinen sopimus korvataan pitkäaikaisella käyttösopimuksella lokakuussa 2009.

Komissio on näin turvannut EGNOSin toiminnan saumattoman jatkumisen järjestelmän siirryttyä pois ESAlta.

Lisäksi komissio on tehnyt sopimuksen yhden geostationaarisen transponderin korvaamisesta vuoden 2011 loppuun mennessä ja toisen transponderin korvaamisen valmistelu on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2009 alkupuoliskolla.

Komission ESAn kanssa tekemässä valtuutussopimuksessa määritellään ESAn rooli laitteistojen ja ohjelmistojen uusimisen suunnittelijana ja hankkijana tulevina vuosina.

2.6. Galileo-sovellukset

Yhä enemmän on työskennelty EGNOS-sovellusten ja päästä päähän -palvelujen markkinoiden laajentamiseksi. Tavoitteena on ollut varmistaa sellaisten eurooppalaisten yritysten verkoston jatkuva laajentaminen, joilla on valmiuksia tuottaa innovatiivisia EGNOS-pohjaisia tuotteita ja palveluratkaisuja kasvavalle määrälle markkinasegmenttejä. Tämä tarjoaisi myös perustan Galileon kaikkien valmiuksien täysimittaiselle hyödyntämiselle aikanaan. Kaksi keskeistä toimintalinjaa olivat seuraavat:

i) Innovaatioiden edistäminen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen toimilla seitsemännessä puiteohjelmassa. Ensimmäisen, vuonna 2007 käynnistetyn ehdotuspyynnön tuloksena on aloitettu 30 hanketta, jotka kattavat suuren määrän sovelluksia sekä perushyödykkeiden että erikoistuneiden tuotteiden markkinoille. Näitä täydennetään toisella sarjalla hankkeita, jotka valitaan joulukuussa 2008 käynnistetyn toisen ehdotuspyynnön perusteella. Toimia on myös koordinoitu, jotta voidaan varmistaa kuudennen puiteohjelman hankkeiden tulosten hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla (näiden sovellushankkeiden, joista 4 koski palvelun prototyyppejä ja 16 käyttäjäyhteisöjä vuosina 2004–2008, tärkein yhteinen tavoite oli demonstroida EGNOSin ja Galileon lisäarvo, tukea Galileon tehtävänmääritystä ja identifioida ne käyttäjäyhteisöjen kannalta tärkeimmät alat, joihin EGNOS/Galileo-sovelluksilla voidaan vaikuttaa).

ii) Valmistelun jatkaminen uusien, erityisesti EGNOSiin ja Galileoon perustuvien GNSS-sovellusten ja -palvelujen kehittämisen edistämistä koskevan komission toimintasuunnitelman laatimiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteena olisi oltava monivaikutteisten edistämis- ja tukitoimenpiteiden strateginen kehys, johon sisältyy sääntely- ja rahoitusvälineitä eurooppalaisten GNSS-pohjaisten tuotteiden ja palvelujen markkinoilletuontiajan lyhentämiseksi ja markkinaosuuden lisäämiseksi. Strategisena tavoitteena on parantaa Euroopan teollisuuden kilpailuasemaa ja reagointikykyä luomalla edellytyksiä niiden markkinaosuuden lisäämiselle sekä vakiintuneilla että ennen kaikkea kehittyvillä korkean arvon GNSS-markkinoilla.

Koska GNSS-sovellusten kehittämisellä on kasvavaa merkitystä EGNOSin ja Galileon hyödyntämisen kannalta, seitsemännen puiteohjelman resursseja on käytettävä tällaisen tutkimustoiminnan jatkuvaan tukemiseen. Tähän voi tarjoutua tilaisuus ohjelman väliarvioinnin yhteydessä, joka komission on tehtävä GNSS-asetuksen 22 artiklan mukaisesti vuonna 2010.

2.7. Kansainvälinen toiminta

Komissio on GNSS-ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden tarkastelun yhteydessä muotoillut uudestaan kansainvälistä strategiaansa ottamalla siinä huomioon, että Galileo ja EGNOS tarvitsevat kansainvälistä verkostoa, joka mahdollistaa EU:n ulkopuolisten maiden osallistumisen ja yhteistyön.

Muita keskeisiä GNSS-järjestelmien tuottajia ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjän federaatio.

Komissio järjesti vuonna 2008 useita työryhmätapaamisia Yhdysvaltojen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen puitteissa. Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti yleiskokouksen, jossa sovittiin useista toimista EU:n ja Yhdysvaltojen kantojen koordinoimiseksi suhteessa muihin järjestelmiin sekä perustettiin uusia työryhmiä.

Myös Kiinan kanssa on pidetty kahdenvälisen yhteistyösopimuksen puitteissa monia korkean tason – esimerkiksi ohjauskomitean – kokouksia. Kiinan rakenteilla olevan Compass-järjestelmän ja Galileon yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta on käyty keskusteluja, ja niitä jatketaan vuonna 2009.

Venäjän federaation kanssa on pidetty joitakin kokouksia, jotka ovat johtaneet osapuolten järjestelmien etsintä- ja pelastusvalmiuksia (SAR) koskevaa yhteistyötä käsittelevän työryhmän perustamiseen.

3. Tärkeimmät haasteet vuonna 2009

Kuten GNSS-työohjelman tarkistuksessa vuonna 2009 korostettiin, kyseisen vuoden toimissa keskitytään täyden toimintavalmiuden hankintamenettelyn päätökseen saattamiseen, EGNOSin palvelusopimuksen allekirjoittamiseen, valmistelevien toimien aloittamiseen Galileon vuoden 2013 jälkeistä vaihetta silmällä pitäen sekä Galileo-sovellusten toimintasuunnitelman julkaisemiseen. Muita toiminnan painopisteitä vuonna 2009 ovat GSA-asetuksen ja kansainvälisen yhteistyöstrategian tarkistaminen sekä eräät yleiset toimenpiteet kuten riskinhallinta, tekninen konsultointi ja viestintä.

Monilla näistä toimista on keskeistä merkitystä sekä Galileon että EGNOSin kannalta ja sen vuoksi on tarpeen valmistautua haasteisiin seuraavilla alueilla.

3.1. IOV-vaiheen kustannusten ylittyminen

Kun ESA esitti GalileoSat-ohjelman rahoitustilanteen jäsenvaltioilleen syyskuussa 2008, tuli selväksi, että validointia kiertoradalla (IOV) koskevan vaiheen kustannukset olivat ylittäneet huomattavasti siihen varatut määrärahat. ESAn jäsenvaltioiden kanssa asiasta käydyissä keskusteluissa ei löydetty ratkaisua noin 376 miljoonan euron ylitykseen.

IOV:n ja täyden toimintavalmiuden vaiheen, josta komissio nykyisin vastaa, keskinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi komissio aloitti rahoitusratkaisun etsimisen yhteisön talousarviosta yhteisymmärryksessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Näin ollen se ehdotti, että osa IOV-vaiheen lisäkustannuksista katetaan täyden toimintavalmiuden varauksesta. Tämä edellyttää riippumatonta arviota aiheutuneiden lisäkustannusten hyväksyttävyydestä. Tällaisen arvion on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2009. Vaikka täyden toimintavalmiuden varauksen käyttäminen IOV-vaiheen lisäkustannusten kattamiseen ratkaisi kiireellisen ongelman, joka uhkasi Galileon käyttöönoton aikataulua ja budjettia, se aiheutti tietysti paineita itse käyttöönottovaiheen toteutukselle. Julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmillä on nyt hyvin vähän liikkumavaraa budjetissa Galileon toteuttamiseksi, joten budjetin noudattamista on tiukennettava. Komissio jatkaa tilanteen seurantaa ja ilmoittaa tarpeen vaatiessa, jos toimeksisaajat kohtaavat odottamattomia teknisiä tai muita vaikeuksia, jotka uhkaavat aikataulua tai budjettia.

3.2. Täyden toimintavalmiuden hankintamenettely

Kilpailullisissa neuvotteluissa jatketaan eritelmien ja täsmennettyjen tarjousten käsittelyä sekä selventäviä kokouksia parhaiden mahdollisten lopullisten tarjousten saamiseksi, niiden arvioimiseksi ja sopimusten tekemiseksi. Tarkoituksenmukainen kilpailu pyritään turvaamaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Samoin pyritään pysymään hankintamenettelyn aikataulussa ja noudattamaan eri työosioiden eri vaiheita. Työosioiden pitäminen budjetin rajoissa on haastavaa samoin kuin teollisuuden pysyminen töiden toteutusaikataulussa. Komissio ja ESA edellyttävät takeita siitä, että teollisuus pystyy käsittelemään odottamattomia teknisiä ongelmia ja riskejä sopivimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla ja siten, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta aikatauluun.

IOV-vaiheen loppuun saattaminen, joka jatkuu aika pitkään samanaikaisena käyttöönottovaiheen kanssa, ja IOV:n tulosten yhtäläistäminen täyden toimintavalmiuden käyttöönottotoimien kanssa saattavat häiriintyä, jos IOV viivästyy entisestään. Samaan aikaan IOV-vaiheessa tehdään tarvittavia teknisiä parannuksia, jotka kohentavat täyden toimintavalmiuden käyttöönoton riskiprofiilia ja edistävät aikataulun noudattamista.

Täyden toimintavalmiuden budjettitilanne ylittyneiden IOV-kustannusten kattamisen jälkeen ei jätä paljoa liikkumavaraa täyden toimintavalmiuden kokonaiskustannusten osalta. Sen vuoksi komissio seuraa ja hallinnoi menettelyä tarkkaan ja ilmoittaa neuvostolle ja parlamentille, jos täyden toimintavalmiuden sopimusten kustannukset ylittävät sen, mihin on varauduttu. Jos näin käy, komissio esittää ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

3.3 EGNOS

Vuonna 2009 on saavutettu ja saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita. Yksi tällainen on varsinkin toiminnan aloittaminen komission vastuulla 1. huhtikuuta 2009. Samasta päivästä alkaen on ollut voimassa lyhytaikainen sopimus EGNOS-palvelusta. Syksystä 2009 on löydettävä pysyvämpi ratkaisu ja myös toteutettava EGNOSin sertifiointi ilmailua varten. Jälkimmäinen tavoite, jossa on otettava huomioon yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva asetus[8], on tarkoitus saavuttaa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi on varmistettava yhteensopivuus kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn suorituskykyvaatimusten kanssa.

Kuten vuoden 2009 työohjelmassa todetaan, EGNOS tarvitsee huomattavaa markkinointia voidakseen tulla hyväksytyksi ja käyttöön ilmailualalla sekä myös muilla aloilla kuten tie-, raide- ja meriliikenteessä sekä maataloudessa. Sama koskee CDDS-palveluja (Commercial Data Distribution Services)[9].

Keskeisessä asemassa vuonna 2009 säilyy EGNOSin kattavuuden parantaminen Euroopassa ja sen laajentaminen Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Afrikkaan.

3.4 Tutkimukset täyden toimintavalmiuden jälkeen

Komissio aloittaa vuonna 2009 kattavan toteutettavuustutkimuksen löytääkseen parhaan tavan käyttää ja hyödyntää Galileo-järjestelmää sekä kehittääkseen tätä optiota edelleen. Komissio tekee tutkimuksen tulosten perusteella ja GNSS-asetuksen mukaisesti ensi vuonna ehdotuksen neuvostolle ja parlamentille.

Asiaan liittyvien seikkojen mittavuuden ja monimutkaisuuden vuoksi toteuttavuustutkimuksen valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin, jotta voidaan määritellä selkeästi ja ajoissa mahdolliset toimintalinjat ja keinot toimintaa ja hyödyntämistä varten vuoden 2013 jälkeen. Monet asiat edellyttävät pitkää valmisteluvaihetta, ja niihin liittyvät kysymykset on ratkaistava hyvissä ajoin ennen täyttä toimintavalmiutta. Tämä koskee niin kaikkia eri hyödyntämismallien kaupallisia näkökohtia kuin oikeudellisia, sopimuksiin liittyviä ja rahoitusrakenteitakin.

3.5 Kansainvälinen toiminta

GNSS-ohjelmien kansainvälisen ulottuvuuden tärkein haaste vuonna 2009 on se, miten voidaan turvata yhteensopivuus ja yhteentoimivuus Galileon kanssa, saada käyttöön maailmanlaajuisia GNSS-resursseja ja vahvistaa koko maailmaa koskevia standardeja, varmistaa avaruussegmentin ja maa-asemaverkoston turvaaminen, taata eurooppalaisen rahoituksen turvin kehitetyn herkän GNSS-teknologian tiukempi valvonta sekä olla mukana kansainvälisessä toiminnassa innovatiivisten sovellusten ja aluetasoa laajemmin kiinnostavien erikoistuneiden sovellusten kehittämiseksi. Tärkeää on myös luoda markkinatilaisuuksia Euroopan GNSS-teknologialle ja sovellusteollisuudelle.

Yhteistyö Kiinan kanssa joutuu koetukselle seuraavassa ohjauskomitean kokouksessa, jossa on yhteisesti sovittu tarkasteltavan vuosina 2008 ja 2009 saavutettua edistystä COMPASSin ja Galileon yhteensopivuuskysymyksessä. Eurooppalaiset asiantuntijat odottavat positiivisia reaktioita ehdotuksiinsa. Jos ongelmaa ei saada ratkaistua pikaisesti, yhteistyötä Kiinan kanssa voidaan joutua muokkaamaan perusteellisesti uusiksi.

3.6 Päätelmät

Raportissa käsitellään eräiden komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2008 yhdessä tekemien tärkeiden päätösten täytäntöönpanon tilannetta. Komission tavoitteena on varmistaa muiden toimielinten tiivis osallistuminen tarpeen mukaan. Niiden jatkuva tuki ohjelmien toteuttamisen jatkamiselle yhteisen sitoumuksen mukaisesti on ratkaisevan tärkeää ohjelmien onnistumiselle.

[1] EUVL L196, 24.7.2008, s.1.

[2] EUVL L 138, 28.5.2002, s.1.

[3] EOIG koostuu seuraavista eurooppalaisista lennonvarmistuspalvelun tarjoajista, jotka ovat investoineet EGNOS-ohjelmaan: Aena, CNES, DFS, DSNA, ENAV, NATS, NAV Portugal, NMA ja Skyguide.

[4] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17 päivänä joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).

[5] EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1942/2006 (EUVL L 367, 22.12.2006, s. 18).

[6] EUVL L 101, 21.4.2009, s. 22.

[7] EYVL L 138, 21.5.2002, s.1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1943/2006 (EUVL L 367, 22.12.2006, s. 21).

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10).

[9] CDDS koostuu EGNOS-tarkennussanomien ja maa-asemien käsittelemättömien mittaustietojen tarjoamisesta hyväksytyille asiakkaille (esim. lisäarvosovellusten tuottajille) reaaliaikaisesti.