Torstai 7. toukokuuta 2009
P6_TC1-COD(2008)0243

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 7. toukokuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2009 antamiseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan ensimmäisen kohdan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 343/2003 (4) olisi tehtävä useita aineellisia muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua yhteisöstä.

(3)

Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityisistunnossaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, varmistaen, ettei ketään palauteta vainottavaksi ja pitämällä siten voimassa palauttamatta jättämisen periaatteen. Tältä osin ja vaikuttamatta tässä asetuksessa säädettyjen vastuuperusteiden soveltamiseen, jäsenvaltioita, jotka kaikki noudattavat palauttamiskiellon periaatetta, pidetään kolmansien maiden kansalaisille turvallisina maina.

(4)	Lisäksi Tampereen päätelmissä todetaan, että tällaiseen järjestelmään olisi lyhyellä aikavälillä sisällyttävä selkeä ja toimiva menettely turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämiseksi.

(5)

Tällaisen menettelyn perusteiden olisi sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten henkilöiden kannalta oltava puolueettomat ja oikeudenmukaiset. Menettelyn mukaisesti olisi erityisesti voitava määrittää nopeasti turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, jotta varmistetaan turvapaikanhakijoille pääsy kansainvälisen suojeluaseman määrittämistä koskeviin menettelyihin ja jotta ei vaaranneta kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn nopeutta koskevan tavoitteen saavuttamista.

(6)

Luotaessa asteittain yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, jonka olisi viime kädessä johdettava yhteiseen turvapaikkamenettelyyn ja turvapaikan saaneiden yhtenäiseen asemaan koko unionissa, on saatuihin kokemuksiin perustuvien parannusten ohella tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehty, Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu yleissopimus, jäljempänä ”Dublinin yleissopimus”, perustuu, ja jonka täytäntöönpano on edistänyt turvapaikkapolitiikkojen yhdenmukaistamista.

(7)

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen ensimmäinen vaihe on nyt saatettu päätökseen ║. Eurooppa-neuvoston 4 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymässä Haagin ohjelmassa asetetaan tavoitteet, jotka vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005–2010. Tätä varten Haagin ohjelmassa kehotetaan ║ komissiota saattamaan päätökseen ensimmäisen vaiheen säädösten arviointi ja esittämään toisen vaiheen välineitä ja toimenpiteitä koskevat ehdotukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuotta 2010.

(8)

Jäsenvaltioiden turvapaikka-asioista vastaavien yksiköiden olisi saatava käytännön apua voidakseen vastata toimintansa päivittäisiin vaatimuksiin. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla, joka on perustettu … päivänä …kuuta … annetulla asetuksella (EY) N:o …/…  (5) , on tässä yhteydessä merkittävä rooli.

(9)

Arviointien tulosten perusteella on tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin asetus (EY) N:o 343/2003 perustuu, ja tehdä samalla kokemusten perusteella tarvittavat parannukset, jotta voidaan lisätä järjestelmän ja kansainvälistä suojelua hakeville tämän menettelyn mukaisesti myönnettävän aseman vaikuttavuutta.

(10)

Tämän asetuksen soveltamisala olisi ulotettava koskemaan toissijaista suojelua hakevia ja saavia henkilöitä, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien yhtäläinen kohtelu ja taata johdonmukaisuus EU:n voimassa olevan turvapaikkasäännöstön kanssa, erityisesti kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (6) kanssa.

(11)

Jotta voitaisiin taata kaikkien turvapaikanhakijoiden yhtäläinen kohtelu, olisi menettelyssä, jossa määritetään tässä asetuksessa säädetty vastuussa oleva jäsenvaltio, sovellettava [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] … päivänä …kuuta … annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä ║…/…/EY║ (7).

(12)

Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lisäksi olisi säädettävä erityisistä menettelyllisistä takeista ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten heidän erityisen haavoittuvan asemansa vuoksi.

(13)	Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon perheen yhtenäisyyden säilyttämisen periaate.

(14)	Saman perheen jäsenten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittely samassa jäsenvaltiossa mahdollistaa, että ne tutkitaan perusteellisesti ja että heitä koskevat päätökset ovat johdonmukaisia ja että perheenjäseniä ei eroteta toisistaan.

(15)

Jotta voidaan varmistaa, että perheen yhtenäisyyttä ja lapsen etua koskevia periaatteita noudatetaan täysimääräisesti, olisi raskaudesta tai äitiydestä taikka asianomaisten terveydentilasta tai korkeasta iästä johtuvasta hakijan ja hänen sukulaisensa riippuvuussuhteesta tehtävä velvoittava vastuuperuste. Kun hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, velvoittavana vastuuperusteena olisi pidettävä myös sitä, että hänellä on toisen jäsenvaltion alueella sukulainen, joka voi huolehtia hänestä.

(16)

Jokaisen jäsenvaltion olisi voitava poiketa vastuun määrittämisperusteista erityisesti inhimillisistä syistä ja myötätunnosta ja käsitellä sille tai jollekin toiselle jäsenvaltiolle esitetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa määriteltyjen velvoittavien perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos asianomainen jäsenvaltio ja hakija suostuvat siihen.

(17)	Hakijalle olisi järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jotta voidaan helpottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja ▐ antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.

(18)

Erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti olisi otettava käyttöön oikeudelliset takeet ja tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat päätöksiä siirtää hakija hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, jotta voidaan varmistaa asianomaisten henkilöiden oikeuksien tehokas suojelu.

(19)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti näiden tehokkaiden oikeussuojakeinojen tulisi kattaa sekä tämän asetuksen soveltamisen tarkastelu että oikeudellisen ja tosiseikkoihin perustuvan tilanteen tarkastelu siinä jäsenvaltiossa, johon hakija siirretään, jotta voidaan varmistaa, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan.

(20)	Tässä asetuksessa ”säilöönotolla” ei pitäisi olla rikosoikeudellista tai rangaistuksiin liittyvää sivumerkitystä, vaan sillä olisi tarkoitettava pelkästään hallinnollista ja tilapäistä toimenpidettä.

(21)

Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pidä ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijat voidaan ottaa säilöön hallinnollisiin säilöönottokeskuksiin, jotka ovat erillisiä vankiloista, ja säilöönotossa olisi noudatettava erityisesti Geneven yleissopimuksen 31 artiklaa ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetussa direktiivissä ║…/…/EY║ säädettyjä selkeästi määriteltyjä poikkeuksellisia olosuhteita ja takeita. Lisäksi olisi rajoitettava säilöönottoa, joka toteutetaan henkilön siirtämiseksi hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, ja siinä olisi noudatettava oikeasuhteisuuden periaatetta käytettyihin keinoihin ja tavoitteisiin nähden.

(22)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä 2 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 (8) mukaisesti siirrot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon voidaan toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta, valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa. Jäsenvaltioiden tulisi kannustaa vapaaehtoiseen siirtymiseen ja varmistaa, että valvottu lähtö tai saattajan kanssa tapahtuva siirtyminen toteutetaan inhimillisesti, perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

(23)

Sellaisen alueen asteittain luominen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus ║ perustamissopimuksen määräysten mukaisesti sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulolle ja alueella oleskelulle asetettavia ehtoja koskevan yhteisön politiikan vahvistaminen, mukaan lukien yhteiset ponnistelut ulkorajojen hallinnoimiseksi, tekee välttämättömäksi löytää tasapaino vastuuta koskevien perusteiden kesken yhteisvastuullisuuden hengessä.

(24)

Tämän asetuksen soveltamisesta saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua lisärasitusta jäsenvaltioille, jotka ovat erityisen kiireellisiä toimia vaativassa tilanteessa, jossa niiden vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri paine. Tällaisten olosuhteiden varalta on tarpeen säätää tehokkaasta menettelystä, jonka avulla voidaan väliaikaisesti keskeyttää siirrot asianomaiseen jäsenvaltioon ja antaa taloudellista apua voimassa olevien EU:n rahoitusvälineiden mukaisesti. Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen väliaikainen keskeyttäminen voi siten osaltaan edistää solidaarisuutta niitä jäsenvaltioita kohtaan, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä paineita erityisesti niiden maantieteellisen aseman tai väestörakenteen vuoksi.

(25)

Siirtojen keskeyttämismenettelyä olisi sovellettava myös silloin kun komissio katsoo, että kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso ei jossakin jäsenvaltiossa ole yhteisön turvapaikkalainsäädännön mukainen erityisesti vastaanotto-olosuhteiden , kansainvälisen suojelun saannin edellytysten ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta; näin voidaan varmistaa, että kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso on asianmukainen kaikissa jäsenvaltioissa.

(26)	Siirtojen keskeyttämismenettely on poikkeuksellinen toimi sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, joihin liittyy erityisiä paineita tai jatkuvia suojelua koskevia ongelmia.

(27)

Komission olisi tarkasteltava säännöllisesti edistymistä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän pitkän aikavälin kehityksessä ja yhdenmukaistamisessa sekä sitä, missä määrin solidaarisuustoimet ja keskeyttämismenettelyn olemassaolo tukevat edistymistä, ja raportoitava siitä. Koska Dublin-järjestelmän tarkoituksena ei ollut tasata vastuuta kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ja koska joihinkin jäsenvaltioihin suuntautuu erityisen paljon maahanmuuttovirtoja erityisesti niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, on oleellisen tärkeää tarkastella ja ehdottaa oikeudellisesti sitovia välineitä, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ja suojelun korkeampi taso. Näillä välineillä olisi eritoten helpotettava virkamiesten lähettämistä muista jäsenvaltioista auttamaan niitä jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita ja joissa hakijat eivät voi saada asianmukaista suojelua, ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sijoittamista uudelleen toisiin jäsenvaltioihin, jos yhden jäsenvaltion vastaanottokyky on riittämätön, edellyttäen että kyseiset henkilöt antavat siihen suostumuksensa ja että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan.

(28)	Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (9).

(29)

Vaihtamalla ennen siirron toteuttamista hakijan henkilötietoja, muun muassa terveyttä koskevia arkaluonteisia tietoja, on tarkoitus varmistaa, että toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset pystyvät antamaan hakijoille asianmukaista apua ja turvaamaan näille myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Olisi säädettävä erityisesti tällaisessa tilanteessa olevia hakijoita koskevasta tietosuojasta direktiivin 95/46/EY mukaisesti.

(30)

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa jäsenvaltioiden välillä sovittavin kahdenvälisin järjestelyin, joilla parannetaan toimivaltaisten yksiköiden välisiä yhteyksiä, lyhennetään asioiden käsittelyssä noudatettavia määräaikoja, yksinkertaistetaan vastaanotto- ja takaisinottopyyntöjen käsittelyä ja joilla vahvistetaan siirtojen toteuttamista koskevia menettelytapoja.

(31)

Olisi varmistettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan järjestelmän jatkuvuus siirryttäessä asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamisesta tämän asetuksen soveltamiseen. Olisi myös varmistettava tämän asetuksen ja [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/… tehokkaaksi soveltamiseksi] … päivänä …kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o ║…/…║ (10) välinen yhteensopivuus.

(32)

[Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/… tehokkaaksi soveltamiseksi] annetulla asetuksella (EY) N:o ║…/…║ perustetun Eurodac-järjestelmän toiminnalla sekä erityisesti sen 6 ja 10 artiklan täytäntöönpanolla helpotetaan tämän asetuksen soveltamista.

(33)

Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (11) perustetun viisumitietojärjestelmän toiminnalla sekä erityisesti sen 21 ja 22 artiklan täytäntöönpanolla helpotetaan tämän asetuksen soveltamista.

(34)	Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta jäsenvaltioita sitovat sellaisten kansainvälisen oikeuden välineiden mukaiset velvollisuudet, joiden osapuolia ne ovat.

(35)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti.

(36)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja hakijasta riippuvaisten sukulaisten yhteensaattamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt sekä vahvistaa siirtojen suorittamiseksi tarvittavat perusteet. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tätä asetusta täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(37)

Asetuksen (EY) N:o 343/2003 täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet on annettu asetuksella (EY) N:o 1560/2003. Eräät asetuksen (EY) N:o 1560/2003 säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen joko selkeyden vuoksi tai siksi, että niillä voi olla yleistä merkitystä. Sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten turvapaikanhakijoiden kannalta on suotavaa erityisesti, että käytössä on yleinen menettely sellaisen tilanteen ratkaisemiseksi, jossa kaksi jäsenvaltiota on eri mieltä jonkin tämän asetuksen säännöksen soveltamisesta. Sen vuoksi on perusteltua sisällyttää asetukseen (EY) N:o 1560/2003 perustuva humanitaarisen lausekkeen soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemista koskeva mekanismi tähän asetukseen ja laajentaa sen soveltamisala kattamaan tämä asetus kokonaisuudessaan.

(38)	Tämän asetuksen soveltamisen valvonnan tehokkuutta on arvioitava säännöllisin väliajoin.

(39)

Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa║ tunnustetut periaatteet. Tämän asetuksen tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että perusoikeuskirjan 18 artiklassa säädettyä oikeutta turvapaikkaan noudatetaan täysimääräisesti ja että mainitun perusoikeuskirjan 1, 4, 7, 24 ja 47 artiklan soveltamista edistetään, ja se on pantava täytäntöön niiden mukaisesti.

(40)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisessä noudatettavien perusteiden ja menettelyjen vahvistaminen, vaan se voidaan suunnitellun toiminnan vaikutukset ja laajuus huomioon ottaen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Samassa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on ║ tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan ne perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritellään kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

”kolmannen maan kansalaisella” henkilöä, joka ei ole ║ perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (13) 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yhteisön vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluva henkilö;

b)	”kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella” direktiivin 2004/83/EY 2 artiklan g alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta;

c)	”hakijalla” tai ”turvapaikanhakijalla” kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jonka johdosta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä;

d)

”kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyllä” toimivaltaisten viranomaisten neuvoston direktiivin 2005/85/EY (14) mukaisesti suorittamaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä tai niiden tekemää sitä koskevaa päätöstä tai määräystä, lukuun ottamatta menettelyjä, joiden mukaisesti määritetään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaava valtio tämän asetuksen ja direktiivin 2004/83/EY mukaisesti;

e)	”kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisella” toimia, joilla hakija päättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen esittämisellä aloittamansa menettelyt joko erityisin toimin tai hiljaisella hyväksynnällä direktiivin 2005/85/EY mukaisesti;

f)	”kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä” kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jonka on tunnustettu tarvitsevan direktiivin 2004/83/EY 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua;

g)	”alaikäisellä” alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä;

h)

”ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä” alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäisiä, jotka jäävät ilman huoltajaa sen jälkeen, kun he ovat saapuneet jäsenvaltioiden alueelle;

i)

”perheenjäsenillä”, jos perhe on jo ollut olemassa lähtömaassa, seuraavia hakijan perheenjäseniä, jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella: — turvapaikanhakijan aviopuoliso tai vakituinen avopuoliso, jos asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaan avopuolisot rinnastetaan sen ulkomaalaisia koskevassa lainsäädännössä aviopuolisoihin; — ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan alaikäiset lapset, jos nämä ovat naimattomia, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti; — ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan naimisissa olevat alaikäiset lapset riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen että heidän puolisonsa eivät seuraa mukana, jos on heidän etunsa mukaista asua hakijan kanssa; — hakijan isä, äiti tai holhooja, kun hakija on alaikäinen ja naimaton tai kun hakija on alaikäinen ja naimisissa oleva eikä hänen puolisonsa seuraa mukana , vaan on hänen etunsa mukaista asua isänsä, äitinsä tai holhoojansa kanssa; — hakijan alaikäiset naimattomat sisarukset, kun hakija on alaikäinen ja naimaton tai kun hakija tai hänen sisaruksensa ovat alaikäisiä ja naimisissa ja puoliso ei seuraa mukana , vaan yhdelle tai useammalle heistä on etua siitä, että he asuvat yhdessä.

j)

”oleskeluluvalla” jäsenvaltioiden viranomaisten antamaa asiakirjaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä on oikeus oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella, mukaan luettuina asiakirjat, joilla tilapäistä suojelua koskevien järjestelyjen nojalla tai siihen asti, kunnes maastapoistamisen täytäntöönpanon esteenä olevat olosuhteet ovat poistuneet, on myönnetty oikeus oleskella jäsenvaltion alueella, ei kuitenkaan viisumeja ja oleskelulupia, jotka on myönnetty vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti tarvittavana aikana tai kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai oleskelulupahakemuksen käsittelyn kuluessa;

k)

”viisumilla” jäsenvaltion myöntämää lupaa tai sen tekemää päätöstä, joka vaaditaan kauttakulkua varten tai maahantuloon kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aiottua oleskelua varten. Viisumin luonne määräytyy seuraavien määritelmien mukaisesti: i) ”pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi”: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka vaaditaan maahantuloon yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten kyseisessä jäsenvaltiossa; ii) ”lyhytaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi”: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka vaaditaan maahantuloon kokonaiskestoltaan enintään kolmen kuukauden oleskelua varten kyseisessä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa; iii) ”kauttakulkuviisumi”: jäsenvaltion myöntämä lupa tai sen tekemä päätös, joka oikeuttaa maahantuloon kauttakulkua varten kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta, lentokentän kautta kulkua lukuun ottamatta; iv) ”lentokentän kauttakulkuviisumi”: lupa tai päätös, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen, jolta nimenomaan vaaditaan tällainen viisumi, voi kulkea kansainvälisen lennon välilaskun tai kahden tällaisen lennon välisen siirtymisen aikana lentokentän kansainvälisen alueen kautta poikkeamatta kyseisen maan kansallisella alueella;

l)

”pakenemisen riskillä” sellaisia yksittäiseen tapaukseen liittyviä olosuhteita, jotka perustuvat laissa määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin ja joiden nojalla voidaan katsoa, että hakija tai kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, josta on tehty siirtopäätös, saattaa paeta viranomaisia.

II   LUKU

YLEISET PERIAATTEET JA TAKEET

3 artikla

Pääsy kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelymenettelyyn

1.   Jäsenvaltioiden on käsiteltävä jokaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön minkä tahansa jäsenvaltion rajalla tai alueella tai kauttakulkualueella esittämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Turvapaikkahakemuksen käsittelee yksi ainoa jäsenvaltio. Tämä jäsenvaltio on se, joka tämän asetuksen III luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

2.   Jollei kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota voida määrittää tässä asetuksessa lueteltujen perusteiden mukaisesti, käsittelystä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty.

3.   Jokainen jäsenvaltio säilyttää oikeutensa lähettää turvapaikanhakija turvalliseen kolmanteen maahan direktiivissä 2005/85/EY säädettyjen sääntöjen ja takeiden mukaisesti.

4 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.   Heti kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava turvapaikanhakijalle tämän asetuksen soveltamisesta ja erityisesti seuraavista seikoista:

a)	tämän asetuksen tavoitteista ja siitä, mitä seuraa toisen hakemuksen tekemisestä toisessa jäsenvaltiossa;

b)	hakemuksen käsittelyvastuun määrittämisessä sovellettavista perusteista ja niiden soveltamisjärjestyksestä;

c)	yleisestä menettelystä ja määräajoista, joita jäsenvaltioiden on noudatettava;

d)	menettelyn mahdollisista tuloksista ja niistä aiheutuvista seurauksista;

e)	mahdollisuudesta hakea siirtopäätökseen muutosta;

f)	siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa keskenään häntä koskevia tietoja ainoastaan tähän asetukseen perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa varten;

g)

siitä, että hakijalla on oikeus tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat sääntöjenvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, sekä oikeus menettelyihin, joilla näitä oikeuksia käytetään, mukaan lukien 34 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten yhteystiedot ja niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietojen suojaa koskevat kantelut.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä varten 3 kohdan mukaisesti laadittua yhteistä tiedotetta.

▐ Tiedot on annettava myös suullisesti 5 artiklan mukaisesti järjestettävässä puhuttelussa, jotta voidaan varmistaa, että hakija ymmärtää ne.

Jäsenvaltioiden on annettava tiedot hakijan iän kannalta asianmukaisella tavalla.

3.   Laaditaan 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti yhteinen tiedote, joka sisältää vähintään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

5 artikla

Henkilökohtainen puhuttelu

1.   Sen jäsenvaltion, jossa menettely tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi toteutetaan, on kutsuttava hakijat henkilökohtaiseen puhutteluun, jonka suorittajalla on oltava tällaisen puhuttelun suorittamiseen tarvittava kansallisen lainsäädännön mukainen pätevyys.

2.   Henkilökohtaisen puhuttelun tarkoituksena on helpottaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä erityisesti antamalla hakijalle mahdollisuus esittää asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella vastuussa oleva jäsenvaltio voidaan määrittää oikein, sekä antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.

3.   Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kohtuullisessa ajassa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdään päätös hakijan siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

4.   Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän ja jolla hän pystyy kommunikoimaan. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on osoitettava tulkki, jonka välityksellä hakija ja henkilökohtaisen puhuttelun suorittaja pystyvät kommunikoimaan keskenään asianmukaisella tavalla.

5.   Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava olosuhteissa, jotka takaavat asiaankuuluvan luottamuksellisuuden säilymisen.

6.   Henkilökohtaisen puhuttelun suorittamisesta vastaavan jäsenvaltion on laadittava lyhyt kirjallinen seloste, joka sisältää tärkeimmät hakijan puhuttelussa antamat tiedot ja josta toimitetaan hakijalle jäljennös. Seloste on liitettävä kaikkiin 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtäviin siirtopäätöksiin.

6 artikla

Alaikäisille myönnettävät takeet

1.   Jäsenvaltioiden on otettava kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä on direktiivin 2005/85/EY 2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa heitä kaikissa tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä. Tämä edustaja voi olla myös [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin ║…/…/EY║ 24 artiklassa tarkoitettu edustaja.

3.   Arvioidessaan lapsen etua jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä ja otettava huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

a)	mahdollisuudet perheenyhdistämiseen;

b)	alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys erityisesti tämän etninen, uskonnollinen, kulttuurinen ja kielellinen tausta huomioon ottaen;

c)	turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät näkökohdat, erityisesti jos on olemassa vaara, että lapsi on ihmiskaupan uhri;

d)	alaikäisen näkemykset hänen ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on laadittava menettelyt, joiden avulla voidaan jäljittää ilman huoltajaa olevien alaikäisten jäsenvaltioiden alueella oleskelevat perheenjäsenet tai muut sukulaiset tarvittaessa kansainvälisten tai muiden asianomaisten järjestöjen avustuksella . Niiden on aloitettava ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai muiden sukulaisten jäljittäminen mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja suojattava samalla lapsen etua.

5.   Jäljempänä 34 artiklassa tarkoitettujen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten hakemuksia käsittelevien toimivaltaisten viranomaisten on saatava alaikäisten erityistarpeita koskeva asianmukainen koulutus.

6.     Tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä ja direktiivin 2005/85/EY 17 artiklassa säädetyin ehdoin jäsenvaltiot voivat käyttää lääketieteellisiä tutkimuksia ilman huoltajaa olevien alaikäisten iän määrittämiseksi.

Jos lääketieteellisiä tutkimuksia käytetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne suoritetaan tieteellisten ja eettisten normien edellyttämällä kohtuullisella ja perusteellisella tavalla.

III   LUKU

VASTUUSSA OLEVAN JÄSENVALTION MÄÄRITTÄMISPERUSTEET

7 artikla

Perusteiden etusijajärjestys

1.   Perusteita, joiden mukaan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, sovelletaan siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty tässä luvussa.

2.   Tässä luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen tilanteen mukaan, joka oli vallalla turvapaikanhakijan tehdessä ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa jossakin jäsenvaltiossa.

▐

8 artikla

Ilman huoltajaa olevat alaikäiset

1.   Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa joku hänen perheenjäsenensä laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista.

2.   Kun hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jolla ei ole toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevaa 2 artiklan i alakohdassa tarkoitettua perheenjäsentä mutta jolla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva muu sukulainen, joka voi huolehtia hänestä, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

3.   Kun hakijan perheenjäseniä tai muita sukulaisia oleskelee laillisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen perusteella, mikä on alaikäisen edun mukaista.

4.   Jollei alaikäisellä ole perheenjäseniä tai muita sukulaisia, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt ▐ kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista ▐.

5.   Komissio hyväksyy 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 artikla

Kansainvälistä suojelua saavat perheenjäsenet

Jos turvapaikanhakijalla on perheenjäsen, jonka on sallittu oleskella jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua saavana henkilönä, ja riippumatta siitä, oliko perhe ollut olemassa jo lähtömaassa, tämä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa.

10 artikla

Kansainvälistä suojelua hakevat perheenjäsenet

Jos turvapaikanhakijalla on jossakin jäsenvaltiossa perheenjäsen, jonka kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ei ensimmäisessä käsittelyssä ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä tuossa jäsenvaltiossa, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa.

11 artikla

Hakijasta riippuvaiset sukulaiset

1.   Kun turvapaikanhakija on riippuvainen sukulaisen avusta raskauden, vastasyntyneen lapsen, vakavan sairauden, vakavan vamman tai korkean ikänsä vuoksi, tai kun sukulainen on riippuvainen turvapaikanhakijan avusta samasta syystä, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jonka katsotaan parhaiten soveltuvan pitämään heidät yhdessä tai saattamaan heidät yhteen, edellyttäen, että perhesiteet olivat olemassa jo lähtömaassa ja asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa. Soveltuvimman jäsenvaltion määrittämisessä otetaan huomioon asianomaisten henkilöiden etu, esimerkiksi hakijasta riippuvaisen henkilön kyky matkustaa.

2.   Komissio hyväksyy 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat edellytykset ja menettelyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

12 artikla

Perhemenettely

Jos useat saman perheen jäsenet tekevät kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen samassa jäsenvaltiossa samanaikaisesti tai niin läheisinä ajankohtina, että hakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan toteuttaa samanaikaisesti, ja jos tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden soveltaminen johtaisi siihen, että heidät erotettaisiin toisistaan, hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään seuraavien säännösten perusteella:

a)	kaikkien perheenjäsenten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, joka vastuun määräytymisperusteiden mukaan on velvollinen ottamaan vastaan suurimman määrän kyseisen perheen jäseniä;

b)	muussa tapauksessa käsittelystä on vastuussa jäsenvaltio, joka määräytymisperusteiden mukaan on vastuussa vanhimman perheenjäsenen hakemuksen käsittelystä.

13 artikla

Oleskelulupien tai viisumien myöntäminen

1.   Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva oleskelulupa, on luvan myöntänyt jäsenvaltio vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

2.   Jos turvapaikanhakijalla on voimassa oleva viisumi, on viisumin myöntänyt jäsenvaltio vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, paitsi jos viisumi on myönnetty toisen jäsenvaltion puolesta tai sen kirjallisella luvalla. Tällöin on tämä toinen jäsenvaltio vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä. Jos jäsenvaltio erityisesti turvallisuussyistä ensin neuvottelee toisen jäsenvaltion keskusviranomaisen kanssa, ei viimeksi mainitun antama vastaus ole tässä säännöksessä tarkoitettu kirjallinen lupa.

3.   Jos turvapaikanhakijalla on hallussaan useampia eri jäsenvaltioiden myöntämiä voimassa olevia oleskelulupia tai viisumeja, jäsenvaltiot ovat vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä seuraavassa järjestyksessä:

a)	jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään oleskeluun oikeuttavan oleskeluluvan, tai jos lupien voimassaoloajat ovat samat, se jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä;

b)	jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä, jos viisumit ovat samantyyppisiä;

c)	jos viisumit ovat erilaisia, jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään voimassa olevan viisumin, tai mikäli voimassaoloajat ovat yhtä pitkiä, jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä.

4.   Jos turvapaikanhakijalla on vain yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt alle kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt alle kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan, kunnes hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta.

Jos turvapaikanhakijalla on yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt yli kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt yli kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, ja jollei hän ole poistunut jäsenvaltioiden alueelta, se jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

5.   Se seikka, että oleskelulupa tai viisumi on myönnetty keksityn tai väärän henkilöllisyyden tai väärien, väärennettyjen tai mitättömien asiakirjojen perusteella, ei estä kohdistamasta vastuuta hakemuksen käsittelystä sille jäsenvaltiolle, joka on asiakirjan antanut. Jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, ei kuitenkaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos se voi osoittaa, että petollinen menettely on tapahtunut asiakirjan antamisen jälkeen.

14 artikla

Maahantulo ja/tai oleskelu

1.   Jos tämän asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/… tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/2009 III luvussa tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan todeta, että turvapaikanhakija on ylittänyt jäsenvaltion rajan luvattomasti maitse, meritse tai lentoteitse kolmannesta maasta käsin, on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa se jäsenvaltio, johon hän on tällä tavoin tullut. Tämä vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona luvaton rajan ylittäminen tapahtui.

2.   Jos jäsenvaltion ei ollenkaan tai ei enää voida katsoa olevan 1 kohdan mukaisesti vastuussa ja jos 22 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden perusteella voidaan todeta, että turvapaikanhakija, joka on tullut jäsenvaltioiden alueelle laittomasti tai jonka tuloon liittyviä olosuhteita ei voida selvittää, on ennen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekoa oleskellut yhtäjaksoisesti vähintään viiden kuukauden ajan jossakin jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

Jos hakija on asunut vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se jäsenvaltio, jossa hakija on viimeksi asunut, on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

15 artikla

Viisumivapaa maahantulo

1.   Jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö saapuu sellaisen jäsenvaltion alueelle, jossa häntä koskeva viisumipakko on poistettu, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä.

2.   Edellä 1 kohdassa esitettyä periaatetta ei sovelleta, jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö tekee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jossakin toisessa jäsenvaltiossa, jossa häntä koskeva viisumipakko on myös poistettu. Tällöin on ║ tämä toinen jäsenvaltio vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

16 artikla

Hakemuksen esittäminen lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella

Jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö tekee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jäsenvaltion lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella, on kyseinen jäsenvaltio vastuussa hakemuksen käsittelystä.

IV   LUKU

HARKINTAVALTALAUSEKKEET

17 artikla

Harkintavaltalausekkeet

1.   Edellä olevasta 3 artiklan 1 kohdasta poiketen kukin jäsenvaltio voi erityisesti inhimillisistä syistä ja myötätunnosta päättää käsitellä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön sille esittämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos hakija suostuu siihen.

Tällöin jäsenvaltiosta tulee asetuksessa tarkoitettu hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, ja sen on otettava vastatakseen kaikista tähän vastuuseen liittyvistä velvollisuuksista. Sen on tarvittaessa ilmoitettava tästä aiemmin vastuussa olleelle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltiolle, joka toteuttaa menettelyä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, tai jäsenvaltiolle, jolle on esitetty hakijaa koskeva vastaanotto- tai takaisinottopyyntö, asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklalla perustetun sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä.

Kun vastuu siirtyy jäsenvaltiolle tämän kohdan nojalla, sen on viipymättä ilmoitettava muille jäsenvaltioille myös siitä, että se on hyväksynyt vastuun, käyttäen [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/… tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/…║ 6 artiklan 3 kohdalla perustettua mekanismia.

2.   Jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja joka toteuttaa menettelyn hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi, voi milloin tahansa pyytää toista jäsenvaltiota vastaanottamaan hakijan, niin että perheenjäsenet sekä muut sukulaiset voidaan saattaa erityisesti perhesyihin tai kulttuurillisiin näkökohtiin perustuvista humanitaarisista syistä yhteen, vaikka tämä toinen jäsenvaltio ei olisi ║ 8–12 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla vastuussa hakemuksen käsittelystä. Henkilöiden, joita asia koskee, on ilmaistava suostumuksensa kirjallisesti.

Pyynnön esittävän valtion on mainittava vastaanottopyynnössä kaikki hallussaan olevat tiedot, joiden perusteella vastaanottopyynnön saanut valtio voi arvioida tilannetta.

Vastaanottopyynnön saaneen valtion on suoritettava tarvittavat tarkistukset selvittääkseen, liittyykö tapaukseen edellä mainittuja humanitaarisia syitä, ja sen on tehtävä päätös vastaanottopyynnön johdosta kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos se kieltäytyy vastaanottamasta hakijaa, päätös on perusteltava.

Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio suostuu pyyntöön, siirtyy vastuu hakemuksen käsittelystä tälle valtiolle.

V   LUKU

VASTUUSSA OLEVAN JÄSENVALTION VELVOLLISUUDET

18 artikla

Vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuudet

1.   Jäsenvaltio, joka on tämän asetuksen perusteella vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, on velvollinen:

a)	ottamaan 21, 22 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti vastaan turvapaikanhakijan, joka on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa;

b)	ottamaan 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin hakijan, jonka hakemusta käsitellään ja joka on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka oleskelee ilman oleskelulupaa toisessa jäsenvaltiossa;

c)	ottamaan 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin hakijan, joka on käsittelyn kuluessa peruuttanut hakemuksensa ja tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa;

d)	ottamaan 23, 24 ja 28 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön, jonka hakemus on hylätty ja joka on tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka oleskelee ilman oleskelulupaa toisessa jäsenvaltiossa.

2.   Jäsenvaltio, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, on kaikissa 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa velvollinen käsittelemään hakijan esittämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla tai saattamaan päätökseen turvapaikkahakemuksen käsittelyn. Jos vastuussa oleva jäsenvaltio oli lopettanut hakemuksen käsittelyn siksi, että hakija oli peruuttanut sen, jäsenvaltion on kumottava kyseinen päätös ja saatettava hakemuksen käsittely päätökseen 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

19 artikla

Vastuun lakkaaminen

1.   Jos jäsenvaltio myöntää hakijalle oleskeluluvan, 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet siirtyvät tälle jäsenvaltiolle.

2.   Edellä 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet kuitenkin lakkaavat, jos hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi osoittaa, silloin kun sitä pyydetään ottamaan vastaan tai takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, että asianomainen henkilö on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmen kuukauden ajaksi, jollei hänellä ole hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion myöntämää voimassa olevaa oleskelulupaa.

Tällaisen poissaolon jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

3.   Edellä 18 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa säädetyt velvollisuudet lakkaavat olemasta voimassa, kun hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi osoittaa, kun sitä pyydetään ottamaan takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, että asianomainen henkilö on poistunut jäsenvaltioiden alueelta palauttamispäätöksen tai maastapoistamispäätöksen nojalla, jonka se on antanut hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen.

Toimeenpannun maastapoistamisen jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

VI   LUKU

VASTAANOTTO- JA TAKAISINOTTOMENETTELYT

I   jakso

Menettelyn aloittaminen

20 artikla

Menettelyn aloittaminen

1.   Menettely tämän asetuksen mukaisesti kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi alkaa heti kun hakemus on ensimmäisen kerran jätetty johonkin jäsenvaltioon.

2.   Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus katsotaan tehdyksi, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet hakijan esittämän hakemuksen tai viranomaisten suorittaman hakemuksen kirjaamisen. Jos hakemusta ei ole tehty kirjallisesti, on aikeesta ilmoittamisen ja hakemuksen kirjaamisen välisen ajan oltava mahdollisimman lyhyt.

3.   Jos turvapaikanhakijan mukana on alaikäinen lapsi, joka täyttää 2 artiklan i alakohdassa olevan perheenjäsenen määritelmän vaatimukset, lapsen tilannetta ei tätä asetusta sovellettaessa saa käsitellä erillään hänen vanhempansa tai holhoojansa tilanteesta, vaan se kuuluu kyseisen vanhemman tai holhoojan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion vastuulle myös siinä tapauksessa, että lapsi ei itse ole turvapaikanhakija, edellyttäen että se on lapsen edun mukaista. Samoin on kohdeltava lapsia, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun turvapaikanhakija on saapunut jäsenvaltioiden alueelle, ilman että on tarpeen aloittaa uutta menettelyä lasten vastaanottamiseksi.

4.   Jos jäsenvaltion alueella oleskeleva hakija jättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, on sen jäsenvaltion, jonka alueella hakija oleskelee, määritettävä, mikä jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Hakemuksen vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle, jossa hakija oleskelee, ja viimeksi mainittua jäsenvaltiota on sen jälkeen tätä asetusta sovellettaessa pidettävä jäsenvaltiona, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty.

Hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti tästä vastuun siirtymisestä ja päivämäärä, jona se on tapahtunut.

5.   Jotta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen, on jäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on ensin tehty, otettava 23, 24 ja 28 artiklassa säädetyin edellytyksin takaisin toisessa jäsenvaltiossa oleskeleva hakija, joka on siellä tehnyt uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sen jälkeen kun hän on ensin peruuttanut toisessa jäsenvaltiossa tekemänsä ensimmäisen hakemuksen sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan menettelyn kuluessa.

Tämä velvollisuus lakkaa, kun jäsenvaltio, jota on pyydetty saattamaan päätökseen menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, toteaa, että turvapaikanhakija on hakemusten teon välisenä aikana poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai jos toinen jäsenvaltio on myöntänyt hänelle oleskeluluvan.

Tällaisen poissaolon jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

II   jakso

Vastaanottopyyntöjä koskevat menettelyt

21 artikla

Vastaanottopyynnön esittäminen

1.   Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, se voi mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta hakemuksen tekopäivästä pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan.

Jollei hakijan vastaanottoa koskevaa pyyntöä ole tehty kolmen kuukauden kuluessa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on tehty.

2.   Vastaanottoa pyytänyt jäsenvaltio voi pyytää kiireellistä vastausta, jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty maahantulo- tai oleskeluluvan epäämisen, luvattomasta oleskelusta johtuvan pidätyksen tai maastapoistamistoimenpiteestä ilmoittamisen tai sen toteuttamisen jälkeen ja/tai jos turvapaikanhakijaa pidetään säilössä.

Pyynnössä on esitettävä syyt siihen, miksi kiireellinen vastaus on tarpeen, ja aika, jonka kuluessa vastausta pyydetään. Tämän ajan on oltava vähintään yksi viikko.

3.   Molemmissa tapauksissa toisen jäsenvaltion on tehtävä vastaanottoa koskeva pyyntö vakiolomakkeella, jonka mukaan on liitettävä 22 artiklan 3 kohdassa mainittujen kahden luettelon mukaiset todisteet tai aihetodisteet ja/tai asiaa koskevat turvapaikanhakijan antamat tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

22 artikla

Vastaanottopyyntöön vastaaminen

1.   Pyynnön saanut jäsenvaltio suorittaa tarvittavat tarkistukset, ja sen on tehtävä päätös hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön johdosta kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.   Tässä asetuksessa säädetyssä menettelyssä, jolla kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, käytetään todisteita ja aihetodisteita.

3.   Jäljempänä 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen vahvistetaan kaksi samaa menettelyä noudattaen säännöllisesti tarkistettavaa luetteloa, joissa osoitetaan todisteet ja aihetodisteet seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)

Todisteet: i) Tällä tarkoitetaan muodollisia todisteita, joiden perusteella tämän asetuksen mukainen vastuu määräytyy, jollei niitä kumota vastakkaisella näytöllä. ii) Jäsenvaltioiden on toimitettava 41 artiklassa säädetylle komitealle eri tyyppisten hallinnollisten asiakirjojen malleja muodollisia todisteita koskevassa luettelossa esitetyn luokituksen mukaisesti.

b)

Aihetodisteet: i) Tällä tarkoitetaan aihetodisteita, jotka, vaikka ne ovat kumottavissa, voivat todistusvoimansa mukaisesti olla tietyissä tapauksissa riittäviä. ii) Niiden todistusvoimaa suhteessa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä koskevaan vastuuseen harkitaan tapauskohtaisesti.

4.   Todisteita ei olisi vaadittava enempää kuin tämän asetuksen asianmukainen soveltaminen edellyttää.

5.   Jollei muodollista näyttöä ole, vastaanottopyynnön saaneen jäsenvaltion on tunnustettava olevansa vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos aihetodisteet ovat keskenään yhdenmukaisia, todennettavia ja riittävän yksityiskohtaisia vastuun määrittämiseksi.

6.   Jos vastaanottopyynnön esittävä jäsenvaltio vetoaa asian kiireellisyyteen 21 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, pyynnön saaneen jäsenvaltion on tehtävä parhaansa noudattaakseen pyydettyä määräaikaa. Poikkeustapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön tutkiminen on erityisen ongelmallista, pyynnön saanut jäsenvaltio voi vastata pyydetyn määräajan jälkeen, mutta joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa. Tällöin on pyynnön saaneen jäsenvaltion alun perin pyydetyn määräajan kuluessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle päätöksestään lykätä vastauksen antamista.

7.   Jollei vastausta anneta 1 kohdassa mainitun kahden kuukauden ja 6 kohdassa mainitun yhden kuukauden määräajan kuluessa, vastaanottopyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä tuo mukanaan velvoitteen ottaa henkilö vastaan, mihin kuuluu velvoite huolehtia turvapaikanhakijan vastaanottoa koskevista järjestelyistä.

III   jakso

Takaisinottopyyntöjä koskevat järjestelyt

23 artikla

Takaisinottopyynnön esittäminen

1.   Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva myöhempi hakemus on tehty tai jonka alueella hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa, katsoo, että jokin toinen jäsenvaltio on vastuussa 20 artiklan 5 kohdan ja 618 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti, se voi pyytää tuota toista jäsenvaltiota ottamaan kyseisen henkilön takaisin.

2.   Jos kyseessä on myöhemmin tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/…tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/…║ 6 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun Eurodac-osuman saamisesta.

Jos pyyntö ottaa takaisin hakija, joka on tehnyt myöhemmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä vastaanottavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekopäivästä.

3.   Jos hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa myöhempää hakemusta ja jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio päättää tehdä Eurodac-järjestelmässä haun [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/…tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/…║ 13 artiklan mukaisesti, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa Eurodac-osuman saamisesta kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä vastaanottavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona pyynnön esittävä jäsenvaltio on tullut tietoiseksi siitä, että jokin toinen jäsenvaltio saattaa olla vastuussa asianomaisesta henkilöstä.

4.   Jollei pyyntöä ottaa takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö tehdä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyissä määräajoissa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa myöhempi hakemus on tehty tai jonka alueella henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa.

5.   Pyyntö ottaa hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö takaisin on esitettävä vakiolomakkeella, jonka mukaan on liitettävä todisteet tai aihetodisteet ja/tai asiaa koskevat henkilön antamat tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Todisteita ja aihetodisteita sekä niiden tulkintaa koskevat säännöt sekä pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

24 artikla

Takaisinottopyyntöön vastaaminen

1.   Jäsenvaltion, jolta takaisinottoa on pyydetty, on suoritettava tarvittavat tarkistukset ja tehtävä päätös asianomaisen henkilön takaisinottoa koskevasta pyynnöstä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö perustuu Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, tämä määräaika rajoitetaan kahteen viikkoon.

2.   Jollei vastausta anneta 1 kohdassa mainitussa kuukauden tai kahden viikon määräajassa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä aiheuttaa velvoitteen ottaa asianomainen henkilö takaisin, mikä käsittää asiaan liittyvät vastaanottoa koskevat järjestelyt.

IV   jakso

Menettelylliset takeet

25 artikla

Siirtopäätöksestä ilmoittaminen

1.   Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio suostuu ottamaan vastaan tai takaisin hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, on pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoitettava asianomaiselle henkilölle päätöksestä siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon ja tarvittaessa siitä, että se ei itse käsittele hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, viimeistään viidentoista työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion antaman vastauksen saamisesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös on perusteltava, ja siinä on esitettävä tärkeimmät päätöksentekoa edeltävät menettelyvaiheet. Siinä on oltava tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja niiden käyttöön sovellettavista määräajoista sekä tiedot henkilöistä tai yksiköistä, jotka voivat antaa erityistä oikeudellista apua ja edustaa asianomaista henkilöä. Päätöksessä on ilmoitettava myös siirron toteuttamista koskevat määräajat sekä tarvittaessa maininta paikasta, jossa, ja ajankohdasta, jona asianomaisen henkilön on ilmoittauduttava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa, jos hän siirtyy sinne omin neuvoin. Määräaika siirron toteuttamiselle on asetettava niin, että henkilöllä on kohtuullisesti aikaa oikeussuojakeinojen käyttöön 26 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Oikeussuojakeinot

1.   Hakijalla tai muulla 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla henkilöllä on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin niin, että hänellä on sekä tosiasiallinen että oikeudellinen mahdollisuus hakea 25 artiklassa tarkoitetun siirtopäätöksen muuttamista tai uudelleentarkastelua tuomioistuimessa.

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä kohtuullisesta määräajasta, jonka aikana asianomainen henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 1 kohdan mukaisesti.

Kyseisen ajanjakson on oltava vähintään kymmenen työpäivää alkaen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksen antamispäivästä.

3.   Jos 25 artiklassa tarkoitettuun siirtopäätökseen haetaan muutosta tai uudelleentarkastelua, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen on joko asianomaisen henkilön pyynnöstä tai tällaisen pyynnön puuttuessa viran puolesta tehtävä mahdollisimman pian tai viimeistään viiden työpäivän kuluttua muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen tekemisestä päätös siitä, voiko asianomainen henkilö jäädä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä.

4.   Siirtoa ei saa toteuttaa ennen kuin 3 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Päätös, jossa asianomaista henkilöä kielletään jäämästä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä, on perusteltava.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus oikeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan ja tarvittaessa kielelliseen apuun.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittava oikeusapu ja/tai oikeudellinen edustaja myönnetään pyynnöstä maksutta direktiivin 2005/85/EY 15 artiklan 3–6 kohdan mukaisesti.

Näissä tapauksissa sovellettavista oikeusavun ja/tai oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

V   jakso

Säilöönotto siirtämistä varten

27 artikla

Säilöönotto

1.   Jäsenvaltiot eivät saa ottaa ketään säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua direktiivin 2005/85/EY mukaisesti.

2.   [Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin ║…/…/EY║ 8 artiklan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin pohjalta ▐ ottaa ▐ turvapaikanhakijan tai muun tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, joka on päätetty siirtää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, säilöön muuhun kuin säilöönottokeskukseen vain, jos muut lievemmät pakkokeinot eivät ole olleet tehokkaita ja vain jos on olemassa ▐ riski, että hän yrittää paeta viranomaisia.

3.   Arvioidessaan muiden, lievempien keinojen soveltamista 2 kohdassa esitettyä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on otettava huomioon säilöönoton vaihtoehdot, kuten säännöllinen ilmoittautuminen viranomaisille, rahavakuuden asettaminen, velvollisuus pysytellä tietyssä paikassa tai muut toimenpiteet pakenemisen riskin vähentämiseksi.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettua säilöönottoa voidaan soveltaa vasta siitä alkaen, kun päätös siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle 25 artiklan mukaisesti, siihen asti että henkilö on siirretty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu säilöönotto on määrättävä mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Sitä ei saa soveltaa pidempään kuin on kohtuudella tarpeen siirron täytäntöönpanoa varten tarvittavien hallinnollisten menettelyjen toteuttamiseen.

6.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun säilöönoton on perustuttava oikeusviranomaisten määräykseen. Kiireellisissä tapauksissa myös hallintoviranomaiset voivat antaa säilöönottomääräyksen, mutta silloin oikeusviranomaisten on vahvistettava säilöönottomääräys 72 tunnin kuluessa säilöönoton alkamisesta. Jos oikeusviranomaiset katsovat, että säilöönotto on lainvastainen, asianomainen on vapautettava välittömästi.

7.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta säilöönotosta on annettava kirjallinen määräys, jossa esitetään perusteena olevat tosiseikat ja lainkohdat ja mainitaan erityisesti syyt, joiden vuoksi katsotaan, että on olemassa ▐ riski, että asianomainen henkilö pakenee viranomaisia, sekä säilöönoton kesto.

Säilöönotetuille on välittömästi ilmoitettava säilöönoton syyt, säilöönoton suunniteltu kesto ja kansallisen lainsäädännön menettelyt, joiden mukaan päätökseen voi hakea muutosta, kielellä, jota he ymmärtävät tai jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.

8.   Aina kun henkilö on otettu säilöön 2 kohdan mukaisesti, oikeusviranomaisen on tarkasteltava säilöönottoa uudelleen säännöllisin väliajoin joko asianomaisen pyynnöstä tai viran puolesta. Säilöönottoa ei saa milloinkaan aiheettomasti pitkittää.

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisella on 2 kohdassa tarkoitetuissa säilöönottotilanteissa oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja/tai oikeudelliseen edustajaan, jos hänellä ei ole varaa maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia.

Näissä tapauksissa sovellettavista oikeusapua ja/tai oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

10.   Alaikäisiä ei saa ottaa säilöön, paitsi jos se on heidän etunsa mukaista, kuten säädetään tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa , ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin ║…/…/EY║ 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritettavan, heidän tilannettaan koskevan yksilöllisen arvioinnin perusteella.

11.   Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ei milloinkaan saa ottaa säilöön.

12.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti säilöön otetuilla turvapaikanhakijoilla on samantasoiset säilöönotettuja hakijoita koskevat vastaanotto-olosuhteet kuin ne, joista säädetään erityisesti [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin ║…/…/EY║ 10 ja 11 artiklassa.

VI   jakso

Siirrot

28 artikla

Järjestelyt ja määräajat

1.   Turvapaikanhakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön siirto pyynnön esittäneestä jäsenvaltiosta jäsenvaltioon, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, tapahtuu pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja sen jälkeen kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja heti kun se on käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun toinen jäsenvaltio on suostunut pyyntöön ottaa asianomainen henkilö takaisin tai vastaan tai muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn johdosta annetun lainvoimaisen päätöksen tekemisestä, jos sillä on lykkäävä vaikutus 26 artiklan 3 kohdan nojalla.

Pyynnön esittänyt jäsenvaltio myöntää tarvittaessa turvapaikanhakijalle kulkuluvan, joka on 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen hyväksytyn mallin mukainen.

Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tapauksen mukaan joko asianomaisen henkilön perille saapumisesta tai siitä, ettei tämä ole ilmoittautunut viranomaisille annetussa määräajassa.

2.   Jos siirtoa ei toteuteta kuuden kuukauden määräajan kuluessa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio vapautuu velvoitteestaan ottaa asianomainen henkilö vastaan tai takaisin, ja vastuu siirtyy pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle. Määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhteen vuoteen, jos siirtoa ei voida suorittaa asianomaisen henkilön vangitsemisen vuoksi, tai enintään 18 kuukauteen, jos asianomainen henkilö on paennut viranomaisia.

3.   Jos henkilön siirtämisessä on tapahtunut virhe tai siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron toteuttaneen jäsenvaltion on viipymättä otettava asianomainen henkilö takaisin.

4.   Komissio voi tarvittaessa vahvistaa siirtojen suorittamista koskevia muita sääntöjä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

29 artikla

Siirtojen kustannukset

1.   Siirron toteuttava jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

2.   Jos asianomainen henkilö on palautettava johonkin jäsenvaltioon siksi, että siirrossa on tapahtunut virhe tai että siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron alun perin toteuttanut jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat asianomaisen henkilön siirtämisestä takaisin sen alueelle.

3.   Tämän asetuksen nojalla siirrettäviä henkilöitä ei saa vaatia maksamaan siirroista aiheutuvia kustannuksia.

4.   Siirtävän jäsenvaltion velvollisuudesta maksaa siirrosta aiheutuvat kustannukset voidaan antaa täydentäviä sääntöjä 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti.

30 artikla

Tarvittavien tietojen vaihto ennen siirtojen toteuttamista

1.   Siirron toteuttavan jäsenvaltion on kaikkien siirtojen yhteydessä ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle, onko asianomainen henkilö siinä kunnossa, että hänet voidaan siirtää. Vain sellaiset henkilöt siirretään, jotka kestävät siirron.

2.   Siirron toteuttavan jäsenvaltion on ilmoitettava hakemuksen käsittelystä vastaavalle jäsenvaltiolle siirrettävää hakijaa koskevat, asian käsittelyn kannalta asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset henkilötiedot, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset pystyvät tarjoamaan hakijalle asianmukaisen vastaanoton, mihin sisältyy tarvittava sairaanhoito, ja turvaamaan tällä asetuksella ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetulla direktiivillä ║…/…/EY║ myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Kyseiset tiedot on toimitettava hyvissä ajoin ja viimeistään seitsemän työpäivää ennen siirron toteuttamista, paitsi jos jäsenvaltio saa tiedon siirrosta myöhemmin.

3.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava erityisesti seuraavia tietoja:

a)	vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollisesti oleskelevien perheenjäsenten tai muiden sukulaisten yhteystiedot;

b)	alaikäisten osalta tiedot heidän koulutustasostaan;

c)	hakijan ikä;

d)	muut tiedot, joiden lähettävä jäsenvaltio katsoo olevan tarpeen hakijan oikeuksista ja erityistarpeista huolehtimista varten.

4.   Lähettävän jäsenvaltion on toimitettava yksinomaan tarvittavan hoidon antamista varten tiedot siirrettävien hakijoiden erityistarpeista, jotka yksittäisessä tapauksessa voivat koskea siirrettävän hakijan fyysistä ja mielenterveyttä, erityisesti kun kyseessä ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, alaikäiset ja henkilöt, jotka ovat joutuneet kidutuksen, raiskauksen tai muun vaikean psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että nämä erityistarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, etenkin jos kyseessä on välittömästi tarvittava sairaanhoito.

5.   Edellä 4 artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan siirron toteuttavasta jäsenvaltiosta hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon vasta kun siihen on saatu hakijan ja/tai hänen edustajansa nimenomainen suostumus, tai jos tietojen toimittaminen on tarpeen asianomaisen tai jonkun toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos hän on fyysisesti tai oikeudellisesti kykenemätön antamaan suostumustaan. Siirron toteuttava jäsenvaltio tuhoaa ║ tiedot välittömästi siirron toteuttamisen jälkeen.

6.   Terveyttä koskevia henkilötietoja saa käsitellä vain terveydenhuollon ammattihenkilö, jota koskee lääkärinsalaisuus kansallisen lainsäädännön tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asettamien sääntöjen nojalla, tai muu henkilö, jolla on vastaava salassapitovelvoite. Näillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja muilla näitä tietoja vastaanottavilla ja käsittelevillä henkilöillä on oltava asianmukainen lääketieteellinen koulutus sekä koulutus, joka koskee terveyttä koskevien arkaluonteisten henkilötietojen asianmukaista käsittelyä.

7.   Tähän artiklaan perustuvaa tietojenvaihtoa on toteutettava ainoastaan niiden viranomaisten välillä, jotka on ilmoitettu komissiolle tämän asetuksen 34 artiklan mukaisesti, käyttäen asetuksen ║ sähköistä DubliNet-viestintäverkkoa. Tämän asetuksen 34 artiklan mukaisesti ilmoitettujen viranomaisten olisi myös yksilöitävä ne terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on valtuudet käsitellä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan tämän artiklan 2 ja 4 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

8.   Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi hyväksytään 41 artiklan 2 kohdassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti vakiolomake tämän artiklan nojalla tarvittavien tietojen toimittamista varten.

9.   Tämän artiklan nojalla tapahtuvaan tietojenvaihtoon sovelletaan 33 artiklan 8–12 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

31 artikla

Siirtojen toteuttamistapa

1.     Siirron toteuttavan jäsenvaltion on edistettävä vapaaehtoisia siirtoja antamalla hakijalle asianmukaista tietoa.

2.     Jos siirrot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon toteutetaan valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne toteutetaan inhimillisellä tavalla ja perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

VII   jakso

Siirtojen väliaikainen keskeyttäminen

32 artikla

Siirtojen väliaikainen keskeyttäminen

1.   Kun hakemuksen käsittelystä vastaava jäsenvaltio on erityisen kiireellisiä toimia vaativassa tilanteessa, jossa sen vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri rasitus ja kun kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtäminen kyseiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen mukaisesti voisi lisätä tuota rasitusta, kyseinen jäsenvaltio voi pyytää tällaisten siirtojen keskeyttämistä.

Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat syyt ja erityisesti seuraavat seikat:

a)	yksityiskohtainen kuvaus erityisen kiireellisiä toimia vaativasta tilanteesta, jonka vuoksi pyynnön esittäneen jäsenvaltion vastaanottokapasiteettiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuri rasitus, sekä asiaa koskevat tilastotiedot ja todisteet;

b)	perusteltu ennuste tilanteen todennäköisestä kehittymisestä lyhyellä aikavälillä;

c)

perusteltu selvitys lisärasituksesta, jota kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirto kyseiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen mukaisesti aiheuttaisi pyynnön esittävän jäsenvaltion vastaanottokapasiteetille, turvapaikkajärjestelmälle tai infrastruktuurille, sekä asiaa koskevat tilastotiedot ja muut todisteet.

2.   Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa] direktiivissä ║…/…/EY║ , direktiivissä 2005/85/EY ja direktiivissä 2004/83/EY asetettuja vaatimuksia, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.

3.   Kun jäsenvaltio katsoo, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa] direktiivissä ║…/…/EY║ , direktiivissä 2005/85/EY ja direktiivissä 2004/83/EY asetettuja vaatimuksia, se voi pyytää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.

Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat seikat ja erityisesti yksityiskohtaiset tiedot asianomaisen jäsenvaltion tilanteesta, jossa yhteisön lainsäädännön ja erityisesti [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun] direktiivin ║…/…/EY║ , direktiivin 2005/85/EY ja direktiivin 2004/83/EY vaatimukset mahdollisesti eivät täyty.

4.   Komissio voi 1 tai 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön saatuaan tai 2 kohdan mukaisesti omasta aloitteestaan päättää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään. Tällainen päätös on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Siirtojen keskeyttämistä koskevassa päätöksessä on mainittava sen perusteet ja erityisesti seuraavat seikat:

a)	selvitys kaikista asiaan vaikuttavista olosuhteista siinä jäsenvaltiossa, johon tehtävät siirrot mahdollisesti keskeytetään;

b)	selvitys siirtojen keskeyttämisen mahdollisista vaikutuksista muihin jäsenvaltioihin;

c)	ehdotus päivämäärästä, jona siirtojen keskeyttäminen tulisi voimaan;

d)	keskeyttämiseen mahdollisesti liittyvät ehdot;

e)	toimet, vertailuarvot ja aikataulut, jotka laaditaan a alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden ratkaisemisessa tapahtuneen edistyksen arvioimiseksi.

5.   Komissio ilmoittaa neuvostolle ja jäsenvaltioille päätöksestä keskeyttää kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon. Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kuukauden kuluessa siitä kun jäsenvaltio on saattanut asian sen käsiteltäväksi.

6.   Sen jälkeen kun komissio on tehnyt päätöksen johonkin jäsenvaltioon tehtävien siirtojen keskeyttämisestä, keskeytettyjen siirtojen kohteena olevien hakijoiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ovat vastuussa ne jäsenvaltiot, joissa nämä henkilöt oleskelevat.

Kun tehdään päätös keskeyttää siirrot johonkin jäsenvaltioon, on otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve varmistaa alaikäisten ja perheen yhtenäisyyden suojelu.

7.   Päätöksessä keskeyttää siirrot johonkin jäsenvaltioon 1 kohdan nojalla on perusteltava tuen myöntäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 573/2007/EY (15) 5 artiklassa säädettyjä hätätoimenpiteitä varten asianomaisen jäsenvaltion esittämän avunpyynnön perusteella.

8.     Edellä 1–3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on ryhdyttävä tehokkaisiin ja oikea-aikaisiin toimiin sen tilanteen korjaamiseksi, joka johti siirtojen keskeytymiseen väliaikaisesti.

9.   Siirrot voidaan keskeyttää enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa kuuden kuukauden jälkeen, komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää jatkaa niiden soveltamista vielä kuuden kuukauden ajan. Sovelletaan myös 5 kohdan säännöksiä .

10.   Mitään tässä artiklassa ei saa tulkita jäsenvaltioille myönnetyksi luvaksi poiketa niiden yleisestä velvoitteesta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin niiden yhteisön turvapaikkalainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi, jotka jäsenvaltioille on asetettu erityisesti tällä asetuksella, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla direktiivillä ║…/…/EY║ ja direktiivillä 2005/85/EY.

11.     Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman ehdotuksen pohjalta ja perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetaan kaikkia jäsenvaltioita sitovia säädöksiä tehokkaan tuen tarjoamiseksi niille jäsenvaltioille, joiden kansallisiin järjestelmiin kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia paineita erityisesti niiden maantieteellisen sijainnin tai väestörakenteen vuoksi. Nämä säädökset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 ja joka tapauksessa niissä säädetään seuraavista:

a)	muiden jäsenvaltioiden virkamiesten lähettäminen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston alaisuudessa auttamaan niitä jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita ja joissa hakijat eivät voi saada asianmukaista suojelua;

b)

suunnitelma kansainvälistä suojelua saavien uudelleensijoittamiseksi muihin jäsenvaltioihin niistä jäsenvaltioista, joihin kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia paineita, yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasioiden päävaltuutetun kanssa, varmistaen samalla, että uudelleensijoittamisessa noudatetaan ehdottomia, avoimia ja yksiselitteisiä sääntöjä.

12.     Tämän artiklan soveltaminen lakkaa heti, kun 11 kohdassa tarkoitetut säädökset ovat tulleet voimaan ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

13.     Osana 42 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia komissio tarkastelee uudelleen tämän artiklan soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011. Kertomuksessaan komissio arvioi, onko perusteltua tarvetta jatkaa tämän artiklan soveltamista 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen. Jos komissio pitää sitä aiheellisena, se antaa jatkamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

VII   LUKU

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

33 artikla

Tietojenvaihto

1.   Kunkin jäsenvaltion on annettava toiselle jäsenvaltiolle tämän sitä pyytäessä turvapaikanhakijasta asian käsittelyn kannalta asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset henkilötiedot, joita tarvitaan:

a)	kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi;

b)	kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten;

c)	tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saavat koskea ainoastaan:

a)	hakijan ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä henkilötietoja (suku- ja etunimi sekä tarvittaessa entinen nimi, lisä- tai salanimet, nykyinen ja aiempi kansalaisuus, syntymäaika ja -paikka);

b)	henkilö- ja matkustusasiakirjoja (asiakirjan numero, voimassaolo, antopäivä, asiakirjan antanut viranomainen, myöntämispaikka jne.);

c)

muita tietoja, jotka ovat tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi, mukaan luettuina [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/…tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/…║ mukaisesti käsitellyt sormenjäljet;

d)	oleskelupaikkoja ja käytettyjä matkareittejä;

e)	jäsenvaltion myöntämiä oleskelulupia tai viisumeja;

f)	paikkaa, jossa hakemus on tehty;

g)	mahdollisen aikaisemman kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekopäivää, vireillä olevan hakemuksen tekopäivää, hakemuksen käsittelyvaihetta ja päätöstä, mikäli sellainen on tehty.

3.   Hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi lisäksi pyytää toista jäsenvaltiota ilmoittamaan, mitä syitä turvapaikanhakija on esittänyt hakemuksensa perusteeksi, ja mahdolliset hakijaa koskevan päätöksen perustelut, jos se on tarpeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten. Jäsenvaltio, jolta tietoja on pyydetty, voi kieltäytyä vastaamasta sille esitettyyn pyyntöön, jos tietojen toimittaminen voisi vaarantaa tämän jäsenvaltion olennaisia etuja tai vahingoittaa asianomaisen henkilön tai muiden henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojaa. Kansainvälisen suojelun hakijalta on joka tapauksessa saatava sen jäsenvaltion toimesta, jolta tietoja pyydetään, kirjallinen suostumus, ennen kuin pyydettyjä tietoja voidaan luovuttaa. Tällaisessa tapauksessa hakijan on tiedettävä, mitä tietoja hänen suostumuksensa koskee.

4.   Tietopyyntöjä voidaan esittää ainoastaan yksittäisten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteydessä. Mikäli pyynnön tarkoituksena on tarkistaa sellaisen vastuun määräytymisperusteen olemassaolo, joka todennäköisesti aiheuttaa vastuun syntymisen jäsenvaltiolle, jolle pyyntö esitetään, on pyynnössä mainittava, mihin todisteeseen, mukaan lukien asiaan vaikuttavat luotettavista lähteistä saadut tiedot siitä, miten turvapaikanhakijat tulevat jäsenvaltioiden alueelle, tai hakijan lausumaan sisältyvään yksityiskohtaiseen ja todennettavissa olevaan osaan se perustuu. Tällaiset luotettavista lähteistä saadut asiaan vaikuttavat tiedot eivät yksinään riitä määrittämään asetuksen mukaista jäsenvaltion vastuuta ja toimivaltaa, mutta ne voivat vaikuttaa muiden yksittäistä turvapaikanhakijaa koskevien tietojen arviointiin.

5.   Jäsenvaltion, jolta tietoja on pyydetty, on vastattava pyyntöön neljän viikon kuluessa. Jos pyynnön saaneen ja määräajan ylittäneen jäsenvaltion suorittamissa tutkimuksissa tulee esiin tietoja, jotka osoittavat sen olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä, kyseinen jäsenvaltio ei voi käyttää 21 ja 23 artiklassa mainittua määräajan ylittymistä perusteena kieltäytyä hyväksymästä vastaanotto- tai takaisinottopyyntöä.

6.   Tämä tietojen vaihto tapahtuu jäsenvaltion pyynnöstä ja ainoastaan sellaisten viranomaisten kesken, jotka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.   Vaihdettuja tietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Kussakin jäsenvaltiossa tietoja voidaan toimittaa niiden luonteen ja vastaanottavan viranomaisen toimivallan mukaan ainoastaan niille viranomaisille ja tuomioistuimille, joiden tehtävänä on:

a)	kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen;

b)	kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittely;

c)	tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpano.

8.   Tiedot antavan jäsenvaltion on varmistettava, että ne ovat oikeat ja ajan tasalla. Jos ilmenee, että jäsenvaltio on antanut virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi pitänyt antaa, asiasta on välittömästi ilmoitettava vastaanottaville jäsenvaltioille. Näiden on oikaistava kyseiset tiedot tai poistettava ne.

9.   Turvapaikanhakijalla on oikeus saada pyynnöstä tieto siitä, mitä häntä koskevia tietoja on käsitelty.

Jos hän toteaa, että kyseisiä tietoja on käsitelty tämän asetuksen tai direktiivin 95/46/EY säännösten vastaisesti, erityisesti niiden puutteellisuuden tai virheellisyyden vuoksi, hänellä on oikeus vaatia tietojen oikaisemista tai poistamista.

Viranomaisen, joka suorittaa tietojen oikaisemisen tai poistamisen, on ilmoitettava tästä tapauksen mukaan joko tiedot lähettävälle tai ne vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

Turvapaikanhakijalla on oltava oikeus nostaa kanne tai esittää kantelu toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille siinä jäsenvaltiossa, joka on evännyt häneltä oikeuden tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin tai oikaista tai poistaa ne.

10.   Kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa on vaihdettujen tietojen vastaanottaminen ja lähettäminen kirjattava asianomaisen henkilön henkilökansioon ja/tai erilliseen rekisteriin.

11.   Vaihdettuja tietoja ei saa säilyttää pitempään kuin on tarpeen niiden päämäärien saavuttamiseksi, joiden vuoksi tietoja on vaihdettu.

12.   Jos tietoja ei käsitellä automaattisesti tai jos ne eivät muodosta eikä niistä ole tarkoituskaan muodostaa rekisteriä, kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tämän artiklan noudattaminen varmistetaan tehokkain valvontatoimin.

34 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden resurssit

1.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä tästä asetuksesta johtuvien velvollisuuksien täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja niitä koskevat muutokset. Niiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti vastatakseen säädetyissä määräajoissa tietojen antamista koskeviin sekä vastaanottoa ja takaisinottoa koskeviin pyyntöihin.

2.   Komissio julkaisee kootun luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos luetteloon tehdään muutoksia, komissio julkaisee päivitetyn luettelon kerran vuodessa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille on annettava tämän asetuksen soveltamista varten tarvittava koulutus.

4.   Säännöt, jotka koskevat suojattujen sähköisten tiedonsiirtokanavien perustamista 1 kohdassa mainittujen viranomaisten välille pyyntöjen, vastausten ja kaiken kirjallisen kirjeenvaihdon välittämistä varten ja sen varmistamiseksi, että pyyntöjä lähettävät saavat automaattisesti sähköisen todisteen pyynnön vastaanottamisesta, vahvistetaan 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

35 artikla

Hallinnolliset järjestelyt

1.   Jäsenvaltiot voivat kahdenvälisesti sopia kahdenvälisistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia käytännön sääntöjä, jotta sen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa. Nämä järjestelyt voivat koskea:

a)	yhteyshenkilöiden vaihtoa;

b)	menettelyjen yksinkertaistamista ja siirtoihin sekä vastaanottoa tai takaisinottoa koskevien pyyntöjen toimittamiseen ja käsittelyyn sovellettavien määräaikojen lyhentämistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä on ilmoitettava komissiolle. Komissio vahvistaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut järjestelyt varmistettuaan, että ne eivät ole tämän asetuksen säännösten vastaisia.

VIII   LUKU

SOVITTELU

36 artikla

Sovittelu

1.   Kun jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen jostakin tämän asetuksen soveltamiseen liittyvästä asiasta, ne voivat turvautua 2 kohdan mukaiseen sovittelumenettelyyn.

2.   Sovittelumenettely aloitetaan siten, että yksi erimielisyyden osapuolista esittää tätä koskevan pyynnön 41 artiklalla perustetun komitean puheenjohtajalle. Hyväksyessään sovittelumenettelyn aloittamisen asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan ratkaisuehdotuksen huomioon mahdollisimman pitkälle.

Komitean puheenjohtaja nimeää kolme komitean jäsentä, jotka edustavat kolmea erimielisyyden ulkopuolista jäsenvaltiota. Heille toimitetaan erimielisyyden osapuolten perustelut joko kirjallisesti tai suullisesti, ja keskusteltuaan niistä he esittävät ratkaisuehdotuksensa kuukauden määräajan kuluessa, tarvittaessa äänestyksen jälkeen.

Asian käsittelyä johtaa komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hän voi esittää kantansa mutta ei osallistu äänestykseen.

Ratkaisuehdotus on lopullinen eikä sitä voida ottaa uudelleen käsiteltäväksi riippumatta siitä, hyväksyvätkö osapuolet sen.

IX   LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

Tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus on tehty 45 artiklan toisessa kohdassa mainitun päivän jälkeen, otetaan jäsenvaltion vastuun syntymiseen tämän asetuksen säännösten nojalla todennäköisesti vaikuttavat seikat huomioon myös tätä päivää edeltävän ajan osalta, lukuun ottamatta 14 artiklan 2 kohdassa mainittuja seikkoja.

39 artikla

Määräaikojen laskeminen

Kaikki tässä asetuksessa säädetyt määräajat lasketaan seuraavasti:

a)	jos päivinä, viikkoina tai kuukausina ilmoitettu määräaika lasketaan alkavaksi jonkin tapahtuman tai toiminnan toteuttamisen hetkestä, tapahtumapäivän tai toiminnan toteuttamispäivän ei katsota sisältyvän tähän määräaikaan;

b)

viikkoina tai kuukausina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon tai kuukauden sen päivän päätyttyä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sen tapahtuman tai toiminnan toteuttamispäivää, josta määräaika on laskettava. Jos kuukausina ilmaistun määräajan viimeisessä kuukaudessa ei ole päivää, jona määräajan tulisi päättyä, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisen päivän päättyessä;

c)	lauantait, sunnuntait ja kaikkien kyseisten jäsenvaltioiden yleiset vapaapäivät sisältyvät määräaikoihin.

40 artikla

Alueellinen soveltamisala

Ranskan tasavallan osalta tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan sen Euroopassa olevaan alueeseen.

41 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen N:o 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

42 artikla

Seuranta ja arviointi

Sanotun rajoittamatta 32 artiklan 13 kohdan soveltamista, komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua 45 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitusta päivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen kertomuksen laatimiselle asetetun määräajan päättymistä.

Tämän kertomuksen esittämisen jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta samanaikaisesti niiden Eurodac-järjestelmän täytäntöönpanoa koskevien kertomusten kanssa, joista säädetään [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/…tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o ║…/…║ 28 artiklassa.

43 artikla

Tilastot

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1560/2003 soveltamista koskevat tiedot muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 (16) 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

44 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 343/2003.

Kumotaan ║ asetuksen (EY) N:o 1560/2003 11 artiklan 1 kohta sekä 13, 14 ja 17 artikla.

Viittauksia kumottuun asetukseen tai kumottuihin artikloihin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

45 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin, jotka tehdään sen voimaantuloa seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen, ja mainitusta päivästä alkaen sitä sovelletaan kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoa tai takaisinottoa, riippumatta siitä, minä päivänä turvapaikkahakemus on tehty. Ennen tätä päivää tehtyjen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään asetuksessa (EY) N:o 343/2003 vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

---

(1)  EUVL C …

(2)  EUVL C …

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 7. toukokuuta 2009.

(4)  EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

(5)   EUVL L …

(6)  EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.

(7)  EUVL C …

(8)  EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3.

(9)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(10)  EUVL L …

(11)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(13)  EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(14)  EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13.

(15)  EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1.

(16)  EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23.