11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/96

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ehdotus: neuvoston direktiivi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta

KOM(2008) 428 lopullinen – 2008/0143 CNS

2009/C 218/19

Euroopan unionin neuvosto päätti 28. elokuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

”Ehdotus: neuvoston direktiivi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta”

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. helmikuuta 2009. Esittelijä oli Sergio Ernesto SANTILLÁN CABEZA.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. helmikuuta 2009 pitämässään 451. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 171 puolesta 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK hyväksyy direktiiviehdotuksessa direktiiviin 2006/112/EY tehdyt tekniset muutokset, joista monet ovat välttämättömiä. Komitea pahoittelee sitä vastoin poliittisen yksimielisyyden puuttumisesta johtuvaa uudistuksen kapea-alaisuutta.

1.2

Kuten jo aiemmin on todettu, arvonlisäveron soveltaminen energiansäästöä ja ympäristönsuojelua edistäviin palveluihin ja materiaaleihin on näkökohta, jonka tarkasteleminen on välttämätöntä.

1.3

Asuntojen kunnostamis-, korjaamis-, muuttamis-, ylläpito- ja siivouspalveluja koskevan alennetun arvonlisäveron osalta ETSK epäilee ”sosiaalipolitiikan mukaisiin” asuntoihin tehdyn viittauksen poistamisen tarkoituksenmukaisuutta. Koska alennettujen verokantojen soveltaminen ei ole pakollista, kyse on joka tapauksessa päätöksestä, joka kunkin jäsenvaltion on tehtävä.

1.4

Mahdollisuus soveltaa alennettua arvonlisäveroa ravintola- ja ateriapalveluihin yleisesti kaikissa jäsenvaltioissa – mitä eräät jäsenvaltiot vastustavat – on yhtäläisiä olosuhteita koskevien vaatimusten mukainen, sillä mahdollisuus kilpailun vääristymiseen nykyisessä järjestelmässä on vähäinen. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että alennettua verokantaa ei sovelleta alkoholijuomiin.

1.5

Käytettyjen käsitteiden laajuuden takia jäsenvaltioiden säännöissä on täsmennettävä, irtaimen aineellisen omaisuuden pienten korjausten osalta, mihin palveluihin alennettua verokantaa sovelletaan.

1.6

ETSK ehdottaa, että tiettyihin sairauksiin soveltuvat dieettivalmisteet vapautetaan arvonlisäverosta (katso käsillä olevan lausunnon kohta 4.8.6).

1.7

ETSK esittää ehdotuksen kriteerejä muutettavaksi niin, että liitteeseen III sisällytetään ajoneuvojen korjaus- ja ylläpitopalvelut tämän lausunnon kohdassa 4.8.5.1 esitetyllä tavalla.

1.8

ETSK on yhtä mieltä siitä, että alennettuja verokantoja sovelletaan tavaroiden ja palveluiden laajennettuihin ryhmiin siinä määrin kuin tämä on sopusoinnussa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien erityisten budjettivarojen, taloudellisen tilanteen sekä unionin jäsenvaltioiden sisämarkkinaetujen kanssa.

1.9

ETSK suhtautuu myönteisesti komission toimiin arvonlisäveron yleisen yhdenmukaistamisen edistämiseksi ja pahoittelee samalla EU:n neuvoston poliittisen päätöksen puuttumista.

2.   Johdanto

2.1   Direktiiviehdotus, jota käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan, käsittää teknisiä muutoksia ja lisäyksiä vuoden 2006 direktiiviin, jota jäljempänä kutsutaan ”alv-direktiiviksi” (1).

2.2   Komission mukaan tarkoitus on toteuttaa eräitä kiireellisiä uudistuksia, jotta ratkaistaisiin ”oikeudelliset ja poliittiset ongelmat, joita on syntynyt joko sen vuoksi, että direktiiviä on tulkittu eri tavoin, tai sen vuoksi, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole ollut yhdenvertaisia mahdollisuuksia soveltaa alennettuja verokantoja niillä aloilla, jotka eivät vaikuta sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan”.

2.3   Tarkoitus on antaa jäsenvaltioille aiempaa enemmän itsenäisyyttä ja varmuutta sekä taata niille yhdenvertainen kohtelu.

2.3.1   Vaikka ehdotusta ei ole suunnattu yksinomaan pk-yrityksille, jotka ovat yksi ensisijaisista toiminta-aloista Lissabonin strategiassa, ehdotuksella on myönteisiä vaikutuksia niihin, sillä kyseessä olevat alat käsittävät monia pk-yrityksiä. Lisäksi ehdotus antaa oikeudellisen varmuuden alennettujen alv-kantojen jatkuvasta soveltamisesta kyseisillä aloilla.

2.4   Alv-direktiiviin tehdyt muutokset ovat neljänlaisia:

—

Laajennetaan paikallisesti tarjottavia palveluita sekä sisällytetään mukaan liitteessä IV (jonka voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2010) luetellut työvoimavaltaisia palveluja koskevat pysyvät, ajantasaistetut säännökset. Tämän seurauksena kyseinen liite IV poistetaan.

—

Poistetaan artiklat tai alakohdat, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia tai viittaavat jäsenvaltioiden erityistilanteisiin, jotka eivät enää ole voimassa.

—

Parannetaan sanamuotoa.

—

Muutetaan liitteen III sanamuotoa. Liite sisältää luettelon tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista, joihin voidaan soveltaa 98 artiklassa tarkoitettuja alennettuja verokantoja.

3.   Uusi liite III

3.1   Tiettyihin ryhmiin tehdyt sanamuodon muutokset tai lisäykset

3.1.1   Ryhmä 3: farmaseuttiset tuotteet – Lisätään ”imukykyiset hygieniatuotteet”, joihin sisältyvät naisten hygieniaan tarkoitetut tuotteet ja lasten vaipat.

3.1.2   Ryhmä 4: vammaisille tarkoitetut laitteet – Lisätään ” – – kojeet ja sähköiset, elektroniset ja muut laitteet ja kulkuvälineet sekä tällaisten tavaroiden liisaus tai vuokraus – – ”. Ehdotukseen sisältyvät lisäksi erityisesti vammaisia henkilöitä varten suunnitellut tai mukautetut laitteet ja kojeet (esimerkiksi pistekirjoitusnäppäimistöt tai erikoisvalmisteiset autot).

3.1.3   Ryhmä 6: kirjat – Mukaan luetaan myös äänikirjat, CD-ROM-levyt tai vastaavat fyysiset tallennusvälineet. Soveltamisalaa laajennetaan äänikirjoihin, jotka ovat CD-levyillä, CD-ROM-levyillä tai vastaavilla fyysisillä tallennusvälineillä, joilla on pääasiassa samanlainen tietosisältö kuin painetuilla kirjoilla.

3.1.4   Ryhmä 8: radio- ja televisiolähetyspalvelut – Täsmennetään, että veroa kannatetaan kyseisten palvelujen suorittamisesta, mutta ei niiden vastaanottamisesta.

3.1.5   Ryhmä 9: kirjailijoiden ynnä muiden tarjoamat palvelut – Täsmennetään, että ryhmä koskee myös palveluita, joista korvauksena maksetaan kyseisille henkilöille kuuluvat tekijänpalkkiot. Teksti on muotoiltu uudelleen, koska tekijänpalkkiot eivät ole verotettavia palveluja vaan vastikkeita tietyistä palveluista.

3.1.6   Ryhmä 16: hautaustoimisto- ja krematoriopalvelut – Uudessa sanamuodossa pyritään erottamaan määritelmän kohde palvelun suorittajan ominaisuudesta.

3.1.7   Ryhmä 18: muun muassa katujen puhtaanapito ja jätteiden käsittely – Poistetaan epäjohdonmukaisuudet kohdistamalla alennettu verokanta myös kolmeen palveluun, jotka eivät sisälly nykyiseen sanamuotoon: jäteveden puhdistus ja kierrätys, viemärihuolto sekä jätteiden kierrätys ja jätteiden uudelleenkäyttöön johtavat palvelut.

3.2   Kyseisten palvelujen laajentaminen koskemaan asuntosektoria ja eräitä muita rakennuksia kuin liikerakennuksia

3.2.1   Muuttamalla ryhmää 10 ja lisäämällä ryhmä 10 a pyritään

—

antamaan jäsenvaltioille aiempaa suurempi liikkumavara poistamalla viittaus sosiaalipolitiikan mukaisiin asuntoihin

—

lisäämään asuntojen kunnostamis-, korjaamis- ja siivouspalvelut sekä ylläpito (ks. nykyinen liite IV)

—

ulottamaan alennus uskonnonharjoituspaikkojen, kulttuuriperintöön kuuluvien paikkojen ja historiallisten muistomerkkien kunnostamis-, korjaamis-, muuttamis-, ylläpito- ja siivouspalveluihin.

3.3   Kahden uuden ryhmän lisääminen

3.3.1   Ravintola- ja ateriapalvelut

3.3.2   Nykyisen liitteen III (jota ei muuteta) ryhmä 12 on seuraavanlainen:

”hotelleissa tai vastaavissa laitoksissa tarjottava majoitus, mukaan lukien lomamajoitus sekä paikkojen vuokraus leirintäalueilla ja asuntovaunualueilla”.

3.3.3   Uusi ryhmä 12 a käsittää

”ravintola- ja ateriapalvelut, lukuun ottamatta alkoholijuomien luovutuksia”.

3.3.3.1   Kyseisellä lisäyksellä on seuraavat kaksi perustetta: a) tarve tarjota yhdenvertainen kohtelu kaikille jäsenvaltioille ja b) kyseiset palvelut täyttävät samat vaatimukset kuin muut paikallisesti tarjottavat palvelut.

3.3.4   Paikallisesti tarjottavat palvelut

3.3.4.1   Uudet ryhmät käsittävät viisi kohtaa:

”19)

puutarha- ja maisemanhoitopalvelut sekä puutarhojen ylläpito

20)

irtaimen aineellisen omaisuuden, mukaan lukien kaikentyyppisten kaksi- ja kolmipyöräisten polkupyörien, muttei muiden kulkuneuvojen, pienet korjaukset

21)

irtaimen aineellisen omaisuuden puhdistus- ja ylläpitopalvelut

22)

kodinhoitopalvelut, kuten kotiapu, lasten, vanhusten, sairaiden tai vammaisten hoito

23)

parturiliikkeissä, kampaamoissa ja kauneushoitoloissa tarjottavien palvelujen kaltaiset henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut. ”

3.3.4.2   Kyseiset ryhmät sisältävät palveluita, jotka mainitaan jo nykyisessä liitteessä IV, jonka pohjalta sovelletaan siirtymäjärjestelyjä 31. joulukuuta 2010 saakka, mutta ne sisältävät myös eräitä samankaltaisia uusia palveluita.

4.   Huomiot

4.1   ETSK on käsitellyt syvällisesti käsillä olevan lausunnon aihetta tarkastellessaan Euroopan komission 5. heinäkuuta 2007 julkaisemaa, muita kuin yleisiä arvonlisäverokantoja käsittelevää tiedonantoa (2), joka puolestaan perustuu konsulttiyhtiö Copenhagen Economicsin selvitykseen.

4.2   ETSK painotti lausunnossaan (3) seuraavia näkökohtia:

—

Jäsenvaltiot käyttävät alv:tä yksinomaan verotuksellisiin tarkoituksiin.

—

Alennettujen verokantojen soveltaminen noudattelee poliittisia ja sosiaalisia tarkoitusperiä.

—

Alv:n yhdenmukaistamisen saavuttamiseksi ei ole tehty toimenpiteitä, minkä johdosta on tarkoituksenmukaista (kuten komissio toteaa) pyrkiä toteuttamaan se aloilla, joilla on rajatylittävää vaikutusta tai jotka täyttävät yhteisön politiikoissa jo hyväksytyt kriteerit.

—

On varmistettava, että jokainen arvonlisäverokannan alennus täyttää todella sosiaaliset kriteerit.

—

Yksinkertaistaminen ja avoimuus helpottavat yritysten toimia ja viranomaisten tekemiä tarkastuksia.

—

On siirrettävä syrjään ”haavekuva” lopullisesta järjestelmästä ja annettava jäsenvaltioille entistä enemmän autonomiaa soveltaa alennettuja verokantoja paikallisiin palveluihin.

4.2.1   Edellä mainitussa lausunnossa esitetyt huomiot ovat edelleen kaikilta osin ajankohtaisia.

4.3   Direktiiviehdotuksessa esitetään nykyiseen järjestelmään ainoastaan osittaisia muutoksia, joita vaaditaan kiireellisistä syistä. Kyse ei ole, kuten komissio toteaa, nykyisen direktiivin syvällisestä tarkistamisesta, sillä keskustelu siitä on ”vasta alkuvaiheessaan”. Siinä käsitellään kuitenkin sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta keskeisiä kysymyksiä, joista mainittakoon esimerkiksi ravintoloihin, työvoimavaltaisiin aloihin ja paikallistasolla tarjottuihin palveluihin sovellettava arvonlisävero.

4.4   Tekniset muutokset

Puhtaasti tekniset muutokset ansaitsevat yleisesti ottaen ETSK:n hyväksynnän siinä tapauksessa, että ne ovat välttämättömiä, parantavat sanamuotoa ja selkiyttävät kiistanalaisia kohtia.

4.5   Asuntosektoria koskevat muutokset

4.5.1   Asuntojen luovutus ja rakentaminen

4.5.1.1   Pysyvä soveltaminen kaikenlaisiin asuntoihin – eikä yksinomaan sosiaalipolitiikan mukaisiin asuntoihin, kuten säädetään nykyisen ryhmän 10 osalta – laajentaa huomattavasti alennettujen alv-kantojen soveltamisalaa. Kyseistä muutosta perustellaan sillä, että jäsenvaltiot ovat tulkinneet ”sosiaalipolitiikan” merkityksen eri tavoin, ja lisäksi koska kyseisten palveluiden verotuspaikkaa koskevissa säännöissä todetaan, että verotuspaikka on paikka, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee.

4.5.1.2   Vaikka näin saavutetaan yhdenmukaistaminen, on aiheellista kysyä, eikö yleistäminen mene liian pitkällä, kun otetaan huomioon uudistuksen vaikutus (4). Onko alennetun verokannan soveltaminen kaikkiin asuntoihin niiden hinnasta tai käyttötarkoituksesta riippumatta sosiaalisesti ja taloudellisesti kannatettavan tavoitteen mukainen?

4.6   Asuntojen ja muiden kiinteistöjen korjaaminen

4.6.1   Korjaus ja muuttaminen sisältyvät jo sosiaalipolitiikan mukaisia asuntoja koskevaan liitteeseen III, ja yksityisasuntojen uudistaminen ja korjaus sekä siivous yksityistalouksissa mainitaan jo liitteessä IV. On perusteltua lisätä uskonnonharjoituspaikat, kulttuuriperintöön kuuluvat paikat ja historialliset muistomerkit.

4.6.2   Lisäksi poistetaan ”tarvikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan palvelusuorituksen arvosta”, koskeva poikkeus. Näin ollen ehdotetaan, että mahdollisuudesta sisällyttää kyseinen palvelusuoritus alennettuun verokantaan tehdään yleinen, kun tavarat muodostavat osan palvelusta.

4.6.2.1   ETSK pitää kumpaakin muutosta järkevänä.

4.7   Alennettu alv ravintola- ja ateriapalveluissa

4.7.1   Arvonlisäveron alentaminen ravintola- ja ateriapalvelualalla on arkaluontoinen kysymys, josta on keskusteltu jo pitkään ja jota eräät jäsenvaltiot yhä vastustavat.

4.7.2   Komission laatiman vaikutusten arviointia käsittelevän raportin (5) mukaan baari-, ravintola- ja ateriapalvelualan osuus yksityiskulutuksesta on 6,1 prosenttia (6) ja 1,9 prosenttia lisäarvosta. Lisäksi alalla on 3,3 prosenttia kaikista työpaikoista. (7) Työnantajajärjestö HOTREC puolestaan ilmoittaa, että EU:ssa kyseisellä alalla toimii 1,6 miljoonaa liikeyritystä. (8)

4.7.3   Kuten ETSK on jo todennut, kyseiseen alaan sovellettava verokanta koskee pääasiassa paikallisia palveluita, mutta se vaikuttaa myös matkailun jakautumiseen jäsenvaltioiden välillä. Kyseinen asiaintila sen seikan ohella, että arvonlisäveron soveltamisella ravintoloihin on huomattava merkitys verotulojen kannalta, on vaikeuttanut yksimielisen näkemyksen hyväksymistä EU:ssa, eikä siinä tähän mennessä ole onnistuttu (9).

4.7.3.1   Matkailun osalta vaikutukset todennäköisesti vaihtelevat jäsenvaltioittain. Euroopan komissiolla ei lisäksi ole tietoa arvonlisäverosta aiheutuneista vääristymistä hotellialalla (joka sisämarkkinoiden näkökulmasta vastaa ravintolapalvelualaa), johon voitaisiin nykyään soveltaa alennettuja alv-kantoja. Toisaalta ravintolakuluilla ei näytä olevan merkittävää painoarvoa järjestettyjen matkojen budjeteissa.

4.7.4   Nykyiseen järjestelmään, joka perustuu direktiivin 2006/112/EY väliaikaisiin säännöksiin, sisältyy merkittävä ristiriita: 11 jäsenvaltiota soveltaa jo erityispoikkeusten nojalla alennettuja verokantoja (10), kun vastaavasti 16 muulta jäsenvaltiolta kyseinen mahdollisuus on evätty. Muutosehdotuksella pyritään näin ollen yhtäläistämään tilanne yleisellä tasolla.

4.7.5   Alkoholijuomien jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle on välttämätöntä, jotta säilytetään johdonmukaisuus siihen nähden, mitä jo säädetään niiden ostamisesta liikeyrityksestä myöhempää kulutusta varten. (11)

4.7.6   Joka tapauksessa on aiheellista muistaa, että alennettujen verokantojen soveltaminen ei ole pakollista, vaan se on jäsenvaltiolla oleva mahdollisuus.

4.8   Paikallisesti tarjottavat palvelut (12)

4.8.1   Uudet ryhmät 19:stä 23:een käsittävät suuren lukumäärän palveluita, joista eräät mainitaan jo nykyisessä direktiivissä väliaikaisiin säännöksiin perustuen, joten mikäli asiakirjaa ei muuteta, niihin sovellettaisiin tavanomaista arvonlisäverokantaa 1. tammikuuta 2011 lähtien.

4.8.2   Yleisesti ottaen kyseisenlaisissa palveluissa – jotka työllistävät merkittävän määrän henkilöitä – ei ole mahdollisuutta kilpailun vääristymiseen.

4.8.3   Puutarha- ja muiden palveluiden sisällyttäminen soveltamisalan piiriin vaikuttaa perustellulta, koska niillä on samat ominaispiirteet kuin muilla palveluilla.

4.8.4   ”Irtaimen aineellisen omaisuuden” korjaukset

a)

Säilytetään vaatimus, jonka mukaan kyseisten korjausten on oltava ”pieniä”.

b)

Merkittävän käsitteellisen muutoksen kautta päädytään kuitenkin yleiseen määritelmään sen sijaan, että mainittaisiin erityisesti tietyt tavarat (kuten polkupyörät, jalkineet jne.). Irtainta omaisuutta on se, jota voidaan siirtää paikasta toiseen (Espanjan lainsäädännön määritelmän mukaan), ja aineellinen omaisuus on ymmärrettävä ”konkreettisena” (kuten eräissä eurooppalaisissa lainsäädännöissä todetaan). Uusi ryhmä on erittäin laaja, joten jäsenvaltioiden lainsäädännössä on täsmennettävä, minkälaiseen omaisuuteen direktiivi viittaa kunkin maan lainsäädännön mukaan. ETSK kuitenkin ehdottaa, että eri palveluluokkiin ei kohdistettaisi rajoituksia.

4.8.5   Autojen korjaus ja ylläpito

—

Kun otetaan huomioon merkittävät rahoitustoimet, joita Euroopan unioni ja jäsenvaltiot toteuttavat autoteollisuuden hyväksi, vaikuttaa välttämättömältä, että autojen korjaus- ja ylläpitotoimet sisällytetään nimenomaisesti paikallisesti tarjottaviin palveluihin, jotta parannetaan eurooppalaisten autoilijoiden ostovoimaa sekä autokannan laatua ja turvallisuutta ja turvataan alan työpaikkojen säilyminen.

4.8.5.1   Ehdotuksen liitteeseen III ehdotetaan näin ollen seuraavia muutoksia:

—

8) 20) Ilmauksen ” – – kolmipyöräisten polkupyörien” jälkeen korvataan ilmaus ”, muttei muiden kulkuneuvojen, – –” ilmauksella ”sekä henkilö- ja hyötymoottoriajoneuvojen – -”

—

8) 21) Lisätään ilmauksen ” – – puhdistus- ja ylläpitopalvelut” jälkeen seuraavaa. ”henkilö- ja hyötymoottoriajoneuvoja koskevat puhdistus- ja ylläpitopalvelut mukaan luettuina”.

4.8.6   Erityiselintarvikkeet tiettyihin sairauksiin

—

Fenyyliketonurian ja keliakian kaltaisiin tiettyihin sairauksiin soveltuva dieettiruoka tulisi vapauttaa arvonlisäverosta.

4.9   Työvoimavaltaiset palvelut

4.9.1

Nykyään kyseiset palvelut sisältyvät jo paikallisesti tarjottaviin palveluihin (kohta 4.8).

4.9.2

Yleisesti ottaen – koko talouteen verrattuna – kyse on pääasiassa heikosti koulutettujen miesten ja naisten väliaikaisissa työsuhteissa suorittamasta työstä. Nykyistä edullisempi verokohtelu saattaa edistää heidän työpaikkojensa vakautta.

4.9.3

Vaikutusten osalta Copenhagen Economics esittää tietoja BKT:n arvioidusta kasvusta, joka on seurausta siitä, että paikallisesti tarjottavien palveluiden ja ravintoloiden arvonlisäveroa alennetaan, koska ”tee se itse” -työ ja pimeä työ sisällytetään virallisen talouden piiriin.

Bryssel 25 päivänä helmikuuta 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Mario SEPI

(1)  Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(2)  KOM(2007) 380 lopullinen, 5. heinäkuuta 2007.

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille muista arvonlisäverokannoista kuin yleisistä arvonlisäverokannoista” (EUVL C 211, 19.8.2008, s. 67).

(4)  Rakennusalan osuus arvonlisästä on kaiken kaikkiaan 6,2 prosenttia (EU 27 -maat) ja asuntorakentamisen vastaavasti puolet edellä mainitusta prosenttiosuudesta eli 3,1 prosenttia.

(5)  SEC(2008) 2190, Bryssel 7. heinäkuuta 2008.

(6)  EU 25 -maat (kaikki jäsenvaltiot paitsi Bulgaria ja Romania).

(7)  EU 27 -maat. Mikäli mukaan otetaan hotellit, osuus on 4,4 prosenttia kaikista työpaikoista.

(8)  Hotels, Restaurants & Cafés in Europe. Luku käsittää kyseiset kolme alaa. HOTRECin mukaan ala työllistää yhdeksän miljoonaa henkilöä.

(9)  Eräät jäsenvaltiot, kuten Ranska, kannattavat muissa valtioissa jo olemassa olevan alennetun verokannan soveltamista, kun vastaavasti muun muassa Saksa vastustaa sitä samoin kuin alennettujen alv-kantojen soveltamisalan muitakin laajentamisia.

(10)  Kyseiset valtiot ovat Kreikka, Espanja, Irlanti, Italia, Kypros, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali ja Slovenia.

(11)  Direktiivin 2006/112/EY liitteen III ryhmä 1, johon sisältyvät ” – – elintarvikkeet (mukaan lukien juomat, mutta lukuun ottamatta alkoholijuomia) – – ”.

(12)  Paikallisten palveluiden – jotka käsittävät merkittävän osan työvoimavaltaisista palveluista – osuus yksityisestä kulutuksesta on 4,8 prosenttia (EU 25 -maat, kaikki jäsenvaltiot paitsi Bulgaria ja Romania) ja 2,1 prosenttia arvonlisästä. Kiinteistöjen korjaamista lukuun ottamatta niiden painoarvon taloudessa katsotaan olevan vähäinen.