11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/46

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta

KOM(2008) 397 lopullinen

2009/C 218/10

Komissio päätti 16. heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta”

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 28. tammikuuta 2009. Esittelijä oli José María ESPUNY MOYANO.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. helmikuuta 2009 pitämässään 451. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 104 ääntä puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen komission esittämään kestävää kulutusta, tuotantoa ja elinkeinotoimintaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, johon sisältyy useiden uusien välineiden kehittäminen ja eri säännösten muuttaminen. ETSK on vahvistanut jo aikaisemmin kestävää kehitystä koskevan sitoumuksensa keinona edistää Euroopan unionin ympäristöystävällistä, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.

1.2

ETSK korostaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) haavoittuvuutta nykyisen rahoitus- ja talouskriisin aikana sekä tarvetta varmistaa, että toimintasuunnitelmaa sovelletaan siten, että se vahvistaa yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä ja edesauttaa talouden elpymistä samalla kun edistetään kestävää tuotantoa ja kulutusta.

1.3

Komission ehdottaman toimintasuunnitelman sisältöä ja laajuutta ei ole määritelty riittävän tarkasti. Tämä puute on korjattava mahdollisimman pian, jotta helpotetaan toimintasuunnitelman toteuttamista ja jotta asianomaiset taloudenalat voivat arvioida sitä tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen komitea kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä asianomaisten alojen kanssa suunnitelmia laatiessaan ja ottamaan aina huomioon vakaat, selkeät ja soveltamiskelpoiset tieteelliset ja tekniset kriteerit.

1.4

ETSK suosittaa painokkaasti tukitoimien kehittämistä täydentämään niitä tukitoimia, joita talouden eri alojen on toteutettava erityisesti tutkimuksen, kehityksen ja innovaation aloilla. Komitea muistuttaa, että tällaista toimintaa tulee vahvistaa juuri kriisiaikoina.

1.5

On hyvin tärkeää, että komissio hyväksyy kaikkien asianomaisten alojen osallistumisen toimintasuunnitelman kehittämiseen. Tämän vuoksi ETSK on huolissaan vähittäismarkkinoita käsittelevästä foorumista, joka on yksipuolinen aloite. Se tulisi hylätä, koska se asettaisi tavarantoimittajille ehtoja ilman niiden suostumusta vain niiden markkina-aseman perusteella. Ainoa hyväksyttävä ja toteuttamiskelpoinen ajatus on vähittäismarkkinoita käsittelevän foorumin korvaaminen kaikkia asianomaisia aloja edustavalla, yhdenvertaisuuteen perustuvalla elimellä.

1.6

Ekosuunnittelua koskevan ehdotuksen osalta ESTK kiinnittää huomiota siihen, että ympäristövaatimukset tulee määrittää pikemminkin niiden tavoitteiden kuin niiden teknisten ratkaisujen näkökulmasta, jotka ovat mahdollisia ekologisen tuotesuunnittelun ansiosta. Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä tulee kehittää jatkuvasti elinkaarianalyysin avulla, ja siinä puolestaan tulee hyödyntää useita osoittimia kuten kasvihuonekaasupäästöt, vedenkulutus, uusiutumattomien energiavarojen käyttö, biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ilman ja maaperän saastuminen jne. Vain näiden kaikkien tekijöiden kattava huomioon ottaminen tarkoituksenmukaisen metodologian ja tieteellisen tuen avulla auttaa pääsemään onnistuneeseen ratkaisuun.

1.7

ETSK muistuttaa, että merkinnät ovat tärkeä mutta eivät ainoa olemassa oleva keino antaa kuluttajalle tietoja ja että ihanteellinen ratkaisu olisi alan säännösten yhtenäistäminen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Tietyillä aloilla, kuten elintarvikealalla, on jo nyt voimassa tiukat vaatimukset. Kuluttajavalistus on ETSK:n mielestä paras ratkaisu kuluttajien tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisäämiseksi ja heidän kulutustottumustensa muuttamiseksi.

1.8

ETSK toistaa lopuksi, että kaikkia toimia, joihin eurooppalaisten taloudellisten toimijoiden on ryhdyttävä komission toimintasuunnitelmaa toteuttaessaan, tulee soveltaa myös tuontitavaroihin. Näin vältetään sellaisen järjestelmän luominen, joka olisi eurooppalaisia tuottajia syrjivä ja niille haitallinen niiden omilla sisämarkkinoilla.

2.   Tiivistelmä komission ehdotuksesta

2.1

Euroopan unioni on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä pyrkiessään saavuttamaan Lissabonin strategiassa määritetyt kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet. Nyt tämä taloudellinen edistys on liitettävä kestävyysajatteluun, ja komission mukaan sitä on käsiteltävä välittömästi.

2.2

Komissio esittää tiedonannossa KOM(2008) 397 lopullinen strategiansa, jossa se tukee yhteisön tason yhdennettyä näkökulmaa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi sekä kestävää elinkeinopolitiikkaa. Tällä strategialla täydennetään energiankäytön alalla jo olemassa olevia strategioita, erityisesti komission vuonna 2008 hyväksymää, energiaa ja ilmastoa koskevaa toimenpidekokonaisuutta.

2.3

Komissio esittää tiedonannossaan toimintasuunnitelman, jolla pyritään parantamaan tuotteiden energia- ja ympäristöominaisuuksia ja lisäämään tällaisten tuotteiden käyttöä kuluttajien keskuudessa. Perimmäisenä tavoitteena on tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantaminen niiden koko elinkaarta ajatellen, erityisesti niiden tuotteiden, jotka todennäköisimmin vähentävät ympäristövaikutusta. Todellisena haasteena on siten luoda sellainen kestävää kehitystä tukeva toimintaympäristö, jossa tuotteiden ympäristöominaisuudet paranevat niiden koko elinkaarenmittaan, parhaiden tuotteiden ja tuotantomenetelmien kysyntä lisääntyy ja kuluttajien on johdonmukaisten ja selkeiden merkintöjen ansiosta helpompi tehdä hyviä valintoja ja jossa samaan aikaan parannetaan edelleen Euroopan talouden kilpailukykyä.

2.4

Toimintasuunnitelmaan liittyy seuraavat kahdeksan toimenpidettä:

2.4.1

Tuotteiden ekosuunnittelun laajentaminen: Tähän asti ekologista suunnittelua koskevalla direktiivillä on säädetty vähimmäisvaatimukset tietokoneiden, lämpöpatterien, televisioiden tai sähkötuulettimien kaltaisille energiaa käyttäville tuotteille. Komissio aikoo tämän toimintasuunnitelman avulla laajentaa direktiivin soveltamisalaa energiaan liittyviin tuotteisiin eli niihin, jotka eivät kuluta energiaa käytön aikana, mutta jotka vaikuttavat energiankulutukseen välillisesti (esimerkiksi ikkunat). Direktiivillä pitäisi täydentää näitä vähimmäisvaatimuksia ympäristöominaisuuksien vapaaehtoisen valiovertailun määrittelyllä. Vertailua on määrä soveltaa erittäin ympäristöystävällisiin tuotteisiin.

2.4.2

Energia- ja ympäristömerkintöjen vahvistaminen: Merkinnällä taataan kuluttajalle avoimuus, sillä siinä ilmoitetaan tuotteeseen käytetty energia tai sen ympäristöominaisuudet. Komissio ehdottaa siksi merkintävelvoitteen laajentamista entistä useampiin tuotteisiin, sekä energiaa käyttäviin että energiaan liittyviin tuotteisiin. Luetteloa tuotteista, joihin sovelletaan energiamerkinnöistä annettua direktiiviä 92/75/ETY, jolla tällä hetkellä velvoitetaan ilmoittamaan kodinkoneiden energiankulutus, laajennetaan ikkunoiden kaltaisiin muihin tuotteisiin niiden eristysominaisuuksien ilmoittamiseksi. Lisäksi yksinkertaistetaan nykyistä vapaaehtoista ympäristömerkintäjärjestelmää, jolla palkitaan ympäristöystävällisimmät tuotteet, ja sen soveltamisalaa laajennetaan ruoan ja juomien kaltaisiin palveluihin ja tuotteisiin.

2.4.3

Kannustimet: Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan, että kannustimia voidaan antaa vain niille tuotteille, jotka saavuttavat tietyn energiankulutustason ja joilla on tietyt ympäristöominaisuudet, ja että jäsenvaltiot ja Euroopan unionin toimielimet voivat ostaa vain kyseisiä tuotteita. Tämä määritetään merkintäluokkien mukaan, kun niistä tulee pakollisia. Kannustimien jakoehdot pysyvät jäsenvaltioiden harkintavallassa.

2.4.4

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat: Viranomaiset käyttävät 16 prosenttia EU:n BKT:stä tuotteiden ja palvelujen ostamiseen. Ympäristöä säästävien tuotteiden ja palvelujen osto antaisi selvän viestin markkinoille ja edistäisi kysyntää. Komissio ehdottaa siksi, että ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista laadittaisiin uusi tiedonanto, jolla viranomaisia ohjattaisiin toteuttamaan tämä tavoite ja joka sisältäisi yhteiset kriteerit sekä tarjouspyyntöjen tavoitteet ja tekniset eritelmät.

2.4.5

Johdonmukaiset tiedot ja menetelmät ovat välttämättömiä tuotteiden ympäristöominaisuuksien ja markkinaosuuden analysoimiseksi ja kehityksen seuraamiseksi.

2.4.6

Vähittäiskauppiaat ja kuluttajat: Perustetaan vähittäismarkkinoita käsittelevä foorumi edistämään kestävien tuotteiden ostamista, pienentämään vähittäiskaupan ja sen hankintaketjun ekologista jalanjälkeä ja parantamaan kuluttajille tiedottamista.

2.4.7

Edistetään luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja ekoinnovaatioita ja parannetaan teollisuuden ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia. Koska luonnonvarojen tehokas käyttö merkitsee suuremman arvon luomista vähemmillä luonnonvaroilla, komissio ehdottaa nykyisten ponnistelujen vahvistamista seuranta-, edistämis- ja valiovertailutoimilla. Sama koskee ekoinnovaatiota sen aseman vahvistamiseksi Euroopan innovaatiopolitiikassa. Komissio ehdottaa myös Euroopan ympäristöteknologioiden varmennusjärjestelmän perustamista. Se on julkisesti tuettu vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla on mahdollista lisätä luottamusta markkinoille tulevaan uuteen tekniikkaan. Komissio ehdottaa vielä nykyisen yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) tarkistamista, jotta yrityksiä voidaan auttaa optimoimaan tuotantoprosessinsa ja käyttämään luonnonvaroja entistä tehokkaammin. Tavoitteena on lisätä yritysten osallistumista ja vähentää pk-yritysten kustannuksia.

2.4.8

Maailmanlaajuiset toimet: Komissio lisää kansainvälistä osallistumistaan sisällyttämällä ehdotukseensa toimialakohtaisten sopimusten edistämisen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, alan hyvien käytäntöjen ja yhteistyön edistämisen sekä tuotteiden ja palvelujen kansainväliseen kauppaan kannustamisen.

2.5

Näihin toimintasuunnitelmassa eriteltyihin tavoitteisiin liittyy kolme lainsäädäntöehdotusta:

—

ekologista suunnittelua koskevan direktiivin soveltamisalan laajentaminen

—

ympäristömerkintäasetuksen tarkistaminen

—

EMAS-asetuksen tarkistaminen

ja lisäksi ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva tiedonanto.

3.   Yleisiä huomioita

3.1   ETSK pitää myönteisenä tätä Euroopan komission kunnianhimoista aloitetta, jolla edistetään kestävyysajattelua koskevan yhteisön mallin toteuttamista. Komitea muistuttaa, että se on tehnyt erilaisia tutkimuksia ja antanut monia lausuntoja yhteisön mallin kestävyysperiaatteiden mukaisuudesta:

—

kaksivuotisraportti EU:n kestävän kehityksen strategiasta (1)

—

EU:n ympäristösäännösten vaikutus teollisuuden muutoksiin (2)

—

ympäristöä säästävä tuotanto (3).

3.2   ”Kestävyyden” käsite tarkoittaa kolmen peruspilarin eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvien pilarien yhdistämistä. ETSK tukee toimintasuunnitelman tavoitetta parantaa tuotteiden ympäristöominaisuuksia niiden koko elinkaaren ajan, mutta muistuttaa myös, että muista pilareista (yhteiskunta ja talous) ei pitäisi tehdä toisarvoisia, jos todella halutaan edistää mallin kestävyysperiaatteiden mukaisuutta.

3.3   Nykyiset puitteet

3.3.1   Komissio päätti vuosia kestäneiden sisäisten analyysien jälkeen heinäkuussa 2008 antaa käsillä olevan tiedonannon kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta sekä kestävän teollisuuspolitiikan toimintasuunnitelman.

3.3.2   Kyse on epäilemättä todellisesta haasteesta Euroopan tuotantotaloudelle ja samalla kestävyyttä edistävästä uudesta tuotanto- ja kulutusmallista. Ehdotuksen rohkeudesta huolimatta ei pidä kuitenkaan unohtaa, mihin yhteyteen kyseinen strategia kuuluu ja mitä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä siihen liittyy. Maailman kaikki taloudet kärsivät tällä hetkellä rahoituskriisistä, ja sen takia niiden on hyväksyttävä (kansallisia, yhteisön tason ja monenvälisiä) toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä tarjoa välittömiä tuloksia.

3.3.3   Näissä hankalissa olosuhteissa, joissa päätöstä tehdään, komitea muistuttaa lainsäätäjiä vaikutuksista, joita toimenpidepaketilla voi olla sen kohteena olevaan reaalitalouteen eli teollisuuteen ja kuluttajiin. Unohtamatta ehdotuksen kiitettäviä tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä, siinä on kuitenkin otettava huomioon lyhyt aikaväli, eikä se saa aiheuttaa tuotantotaloudelle epävarmuutta eikä lisärasituksia.

3.4   Yksi näin laajan aloitteen olennaisista osista on viestien selkeys ja tarkkuus. Siksi on toivottavaa, että komissio pyrkisi määrittelemään selkeämmin taloussektorit ja konkreettiset alat, joita tämä ehdotus koskee. ETSK korostaa lisäksi, että komission toimintasuunnitelmassa ei kiinnitetä riittävästi huomiota tieteellisiin menetelmiin eikä perusteisiin, joiden avulla voitaisiin laatia yhteinen vaikutustenarviointijärjestelmä ja välttää sisämarkkinoiden periaatteet kyseenalaistavien ja kuluttajien hämmennystä lisäävien järjestelmien lisääntymistä.

3.5   ETSK pitää myönteisenä komission ehdotusta, jolla pyritään anteliaiden kannustimien avulla tukemaan ponnisteluja, joita yritysten on toteutettava mukautuakseen uusiin tehtäviin. ”Saastuttaja maksaa” -periaatteen tavoin autetaan yrityksiä, jotka pitävät huolta ympäristöstä ja erityisesti tuotantonsa ja kulutuksensa kestävyysperiaatteiden mukaisuudesta.

3.6   Mikäli tämä komission ehdottama toimintasuunnitelma todella edellyttää huomattavia mukauttamis- ja parantamisponnisteluja eurooppalaisilta tuottajilta, ETSK kiinnittää huomiota siihen, että on säädettävä uusien velvoitteiden ehdottomasta noudattamisesta. Komission on siksi säädettävä, että tuontituotteita ja eurooppalaisia tuotteita kohdellaan yhteisön markkinoilla samalla tavalla, jotta voidaan välttää syrjintää ja suhteellista haittaa koskevat tapaukset, jotka rankaisisivat epäoikeudenmukaisesti eurooppalaisia tuottajia. Sen vuoksi komitean mielestä on tehtävä huolellinen etukäteisanalyysi sisämarkkinoiden näkökulmasta. Sen tavoitteena olisi myös varmistaa, että unionista ja unionin ulkopuolisista maista peräisin olevat tuotteet saavat täysin yhdenvertaisen kohtelun.

3.7   Yksi toimintasuunnitelman tärkeimmistä osista on vähittäismarkkinoita käsittelevä foorumi. Vaikka komitea tukee esitettyä tavoitetta eli rajallisten luonnonvarojen kestäväpohjaista käyttöä, sen mielestä vähittäiskaupan johtama foorumi ei ole paras tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

3.7.1   Kun otetaan huomioon nykyinen markkinatilanne (vähittäiskaupan toimijoita on vähän, mutta ne ovat voimakkaita, kun taas tuottajat johtavat hyvin monia pk-yrityksiä), tämä johtaa vain palveluntarjoajien painostamiseen ja tuotteiden väliseen erotteluun. Jotta voidaan turvata vähittäismarkkinoita käsittelevän foorumin moitteeton ja tasapainoinen toiminta, olisi järkevää rajata sen työskentelymenetelmät: foorumin tulisi koota yhteen toimitusketjun kaikki asiaankuuluvat toimijat (tuottajat, vähittäiskauppiaat, logistiikka, kuluttajat, tiedemaailma) yhdenvertaisuuden pohjalta sen varmistamiseksi, että ne osallistuvat yhdessä ratkaisujen etsimiseen.

3.7.2   Foorumin pitäisi lisäksi edistää vapaaehtoisia toimenpiteitä, erityisesti mittausmenetelmiä ja säännöksiä, joilla parannetaan tuotteiden kestävyysperiaatteiden mukaisuutta niiden koko elinkaaren ajan.

3.8   Ekologista suunnittelua koskevan direktiivin osalta ETSK ilmaisee huolensa ”energiaan liittyviä tuotteita” koskevan käsitteen epätarkkuudesta. Olisi ilmoitettava selkeästi, mitä energiaan liittyvillä tuotteilla tarkoitetaan ja mitä tuotteita ehdotuksessa tarkkaan ottaen käsitellään. Se on itse asiassa ainoa tapa taata talousketjussa vähimmäisoikeusturva.

3.9   Komission toimintasuunnitelmassa säädetään uusista merkintäsäännöksistä. ETSK huomauttaa tässä yhteydessä, että ympäristömerkintöjä tulisi edistää nykyistä enemmän, jotta niiden käyttö lisääntyisi elinkeinoelämässä. Ihanteellinen ratkaisu olisi yhtenäistää merkintöjä koskevat säännökset, jotta voidaan edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

3.9.1   Lisäksi tietyillä aloilla, kuten ruokaan tai juomiin liittyvillä aloilla, on niiden tuotteiden ominaispiirteiden takia jo noudatettava merkintöjä koskevia erityisasetusten mukaisia tiukkoja vaatimuksia.

3.9.2   ETSK muistuttaa jälleen, että kuluttajille tiedottamiseen on muitakin keinoja (internetsivut, maksuttomat puhelinnumerot), jotka ovat yhtä asianmukaisia kuin komission ehdottama keino. On tärkeää analysoida tuotemerkinnät sekä niiden sisällön että muodon osalta. On myös yhdenmukaistettava tuotemerkintöihin sisältyvät tiedot, sillä näin voidaan edistää kaupankäyntiä, auttaa kuluttajia ja tuoda etua myös tuottajille itselleen. Yleisesti ottaen kuluttajavalistus on ETSK:n mielestä kuitenkin paras ratkaisu kuluttajien tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisäämiseksi ja heidän kulutustottumustensa muuttamiseksi.

3.10   ETSK pitää valitettavana, että komissio ei tue selkeämmin toimintasuunnitelmaansa tukevaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota. Erityisesti kriisiaikoina on tutkimustoimintaa jatkettava, ja siksi komitea kehottaa lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia kaikilla kestävään tuotantoon ja kulutukseen liittyvillä aloilla.

Bryssel 25 päivänä helmikuuta 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Mario SEPI

(1)  Esittelijä: Lutz Ribbe, EUVL C 256, 27.10.2007.

(2)  Esittelijä: Antonello Pezzini, EUVL C 120, 16.5.2008.

(3)  Esittelijä: Anna Maria Darmanin, EUVL C 224, 30.8.2008.